Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoja lakiluonnoksista, jotka koskevat suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä valvovia viranomaisia ja seuraamusmaksuja. Elokuussa voimaan tullut EU:n tekoälyasetus edellyttää, että näistä säädetään tarkemmin kansallisella lainsäädännöllä.
EU:n tekoälyasetus tuli voimaan elokuussa 2024, mutta sen toimeenpano edellyttää kansallisen lainsäädännön tarkennuksia. Hallituksen esitys lakimuutoksista on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa 2025 ja lait on tarkoitettu tulevan voimaan elokuussa 2025.
Tekoälyasetuksen soveltamisessa työeläkealaan on vielä useita selvitettäviä asioita. Eläketurvakeskus on antanut lausunnon lakiluonnoksista.
Suuririskiset tekoälyjärjestelmät
Tekoälyasetuksen mukaan suuririskisiä ovat tekoälyjärjestelmät, jotka on tarkoitettu käytettäviksi sen arviointiin, ovatko henkilöt oikeutettuja välttämättömiin julkisen avun etuuksiin sekä tällaisten etuuksien myöntämiseen, vähentämiseen, peruuttamiseen tai takaisin perimiseen. Suuririskisinä ei kuitenkaan pidetä avustavia tekoälyjärjestelmiä, jotka eivät olennaisesti vaikuta päätöksenteon lopputulokseen, jos ne eivät aiheuta merkittävää vahingon riskiä henkilöiden terveydelle, turvallisuudelle tai perusoikeuksille. Suuririskiset tekoälyjärjestelmät ovat sallittuja, jos ne täyttävät tekoälyasetuksen vaatimukset. Eläke-etuuksien myöntäminen kuuluu tähän suuririskiseen alaan.
On kuitenkin epäselvää, koskeeko suuririskisyys välillisesti myös työeläkevakuuttamista koskevia päätöksiä. Eläketurvakeskus on tuonut lausunnossaan esiin, että tekoälyasetuksen sanamuotoa ei tulisi laajentaa kansallisesti etuuksia koskevista päätöksistä myös työeläkevakuuttamista koskeviin päätöksiin.
Valvonta ja vastuut
Lakiluonnoksen mukaan eläkelaitosten suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä valvoisi työeläkealan osalta Finanssivalvonta, kun taas Eläketurvakeskuksen suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä valvoisi Valvira. Tämä voi aiheuttaa haasteita työeläkealan yhteisissä järjestelmissä.
Tekoälyjärjestelmän tarjoajalla on eniten tekoälyasetuksen mukaisia velvollisuuksia. Tekoälyjärjestelmän käyttöönottajaa pidetään tarjoajana, kun se tekee merkittävän muutoksen suuririskiseen tekoälyjärjestelmään tai muuttaa tekoälyjärjestelmän käyttötarkoituksen suuririskiseksi. Se, mikä on merkittävä muutos, on vielä epäselvä.
EU:n tekoälytoimiston mukaan myös sellainen organisaatio, joka tarjoaa tekoälyjärjestelmää vain oman organisaationsa käyttöön, on tekoälyasetuksen mukainen tarjoaja, jota koskee käyttöönottajaa laajemmat vaatimukset.
Automaattinen päätöksenteko ja tekoälyn rooli
Hallintolain mukaan automaattinen päätöksenteko on mahdollista vain silloin, kun se perustuu ihmisen etukäteen määrittelemiin sääntöihin. Nykyisellään hallintolaki siten estää tekoälyn tekemät automaattiset päätökset. Tekoälyä voidaan kuitenkin käyttää avustavassa roolissa. Tekoälyn soveltamista automaattiseen päätöksentekoon tulee vielä selvittää erikseen tarkemmin.
Lisätietoja löytyy Eläketurvakeskuksen lausunnosta etk.fi: Lausunto TEM:lle tekoälyasetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta
Ks. myös uutinen tekoälyasetuksen voimaantulosta: EU:n tekoälyasetus voimaan 1.8.2024 – työeläkeala luokitellaan suuririskiseen kategoriaan – Telp.fi
