Hallituksen esitys eduskunnalle työntekijän eläkelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (
HE 45/2005 vp
).
Esityksen keskeinen sisältö
TyEL
Hallitus esittää uutta työntekijän eläkelakia (TyEL). Laissa yhdistettäisiin nykyisin työntekijäin eläkelaissa (TEL), lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaissa (LEL) ja taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelaissa (TaEL) olevat säännökset.
Esityksellä pyritään selkiyttämään yksityisten alojen palkansaajien työeläketurvaa koskevaa lainsäädäntöä. Uudessa laissa lainsäädännön rakenne uudistetaan ja termistöä sekä yksittäisten säännösten sanamuotoa selkiytetään ja täsmennetään.
TyEL:n suurimmat muutokset aikaisempaan verrattuna koskevat eläkevakuuttamista ja vakuuttamisen valvontaa. Eläke-etuuksiin ja eläkkeen määräämistä koskeviin säännöksiin ei sen sijaan esitetä olennaisia muutoksia. Niitä koskevat muutokset on tehty jo vuoden 2005 lainmuutosten yhteydessä.
Esitykseen sisältyy lisäksi omina lakeinaan laki työntekijän eläkelain voimaanpanosta sekä laki Eläketurvakeskuksesta.
Työttömyyseläke on poistumassa oleva eläkelaji ja sitä koskevat säännökset ovat vain voimaanpanolaissa. Myös ennen vuotta 1947 syntyneelle työntekijälle myönnettävää osa-aikaeläkettä koskevat säännökset ovat voimaanpanolaissa. Kumpaankaan niistä ei esitetä sisällöllisiä muutoksia.
Uusien lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2007.
TEL 7 §:n muutos
Hallitus esittää myös muutosta TEL:n 7 §:ään, jossa on säännökset siitä, mitä otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä.
Tämän muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2006.
Jäljempänä on kerrottu pääkohdat lakiehdotuksiin sisältyvistä muutoksista. TyEL-ehdotuksen tekstissä olevat euromäärät vastaavat palkkakertoimen arvoa yksi vuonna 2004.
TyEL
Eläke-etuudet
Vanhuuseläke
Esityksen mukaan vanhuuseläke voidaan hakemuksesta lakkauttaa niissä tilanteissa, joissa työntekijälle myönnetty kuntoutustuki on muuttunut vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden iässä ja työkyvyttömyyden on arvioitu kuntoutustukea myönnettäessä päättyvän vasta sen jälkeen, kun työntekijä on jo täyttänyt 63 vuotta.
Vanhuuseläke voidaan myöntää kolme kuukautta takautuvasti, mutta pätevästä syystä se voitaisiin myöntää pidemmältäkin ajalta takautuvasti.
Osa-aikaeläke
Voimassaolevan lain mukaan osa-aikaeläkkeen saaminen edellyttää, että työntekijä on osa-aikaeläkkeen alkamista välittömästi edeltäneiden kahdeksantoista kuukauden aikana konkreettisesti työskennellyt kokoaikatyössä vähintään 12 kuukautta. Tätä säännöstä esitetään lievennettäväksi. Työntekijän sellainen sairausaika, jolta hän on saanut sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa, sairausajan palkkaa, liikennevakuutuslain nojalla myönnettyä ansionmenetyskorvausta tai tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa, pidentäisi 18 kuukauden tarkastelujaksoa. Tarkastelujakso voisi sairauden perusteella pidentyä enintään kuudella kuukaudella eli enintään kahdeksi vuodeksi. Näin ennen osa-aikaeläkkeen alkamista ollut lyhytaikainen sairausjakso ei estäisi työntekijän siirtymistä eläkkeelle.
Osa-aikaeläkkeen saamisehtona oleva vaatimus vähintään viiden vuoden työskentelystä työeläkelakien alaisessa työssä 15 osa-aikaeläkkeen alkamista edeltäneen kalenterivuoden aikana ehdotetaan määriteltäväksi ansioiden perusteella. Tämä tehtäisiin niin, että vuosiansiot muutetaan ajaksi jakamalla kalenterivuoden ansiot 1 047,25 eurolla (= 25 x 41,89 eurolla; 41,89 euroa kuukaudessa on TyEL:n piiriin kuulumisen alaraja). Osamäärä pyöristettäisiin alaspäin lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12 vuotta kohti.
Osa-aikaeläkettä ei enää myönnettäisi takautuvasti.
Osa-aikaeläkkeen määrä voitaisiin tarkistaa tai eläke lakkauttaa ansioiden muutoksesta lukien, myös takautuvasti. Eläkkeen maksaminen voitaisiin keskeyttää enintään kuudeksi kuukaudeksi, jos työntekijän ansiot ovat tilapäisesti yli sallittujen ansiorajojen tai hän on tilapäisesti poissa työstä yli kuusi viikkoa yhdenjaksoisesti.
Työeläkekuntoutus
Laissa ei enää olisi kuntoutustapahtumapäivän määritelmää. Kuntoutusraha määräytyisi samoin kuin työkyvyttömyyseläke määräytyy, jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi kuntoutushakemuksen vireille tulopäivänä. Kuntoutusrahassa eläkkeeseen tulee 33 %:n korotus. Sen sijaan silloin, kun työntekijä on jäänyt sairauslomalle työssä ollessaan ja kuntoutustarve oli olemassa jo sairausloman alkaessa, kuntoutusrahan perusteena oleva eläke määräytyisi edelleenkin samoin kuin työkyvyttömyyseläke määräytyy sairausloman alkaessa.
Työkyvyttömyyseläke
Työkyvyttömyyseläkkeen sijasta myönnetään ja eläke lasketaan vanhuuseläkkeenä 63 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, jos työntekijä on täyttänyt 63 vuotta ennen työkyvyttömyyden alkamista tai ennen sairausvakuutuslain mukaisen ensisijaisuusajan päättymistä. Näin menetellään TyEL-aikanakin. Uutta on ehdotus siitä, että eläke myönnetään ja lasketaan vanhuuseläkkeenä myös silloin, jos työntekijälle ei vahvisteta ensisijaisuusaikaa sen vuoksi, että hän on jo täyttänyt 63 vuotta.
Työkyvyttömyyseläke myönnetään enintään kuusi kuukautta takautuvasti, pätevästä syystä pitemmältäkin ajalta.
Työttömyyseläke
TyEL-aikaisen työskentelyn ansioita ei otettaisi huomioon tulevan ajan eläkettä määrättäessä. Tämän vuoksi työttömyyseläkkeen tulevan ajan eläke määräytyisi samalla tavoin kuin se määräytyisi, jos eläketapahtuma olisi 31.12.2006. Tällöin tulevan ajan eläkkeen perusteena olevaa palkkaa laskettaessa ansiot otetaan huomioon 31.12.2006 saakka.
Työttömyyseläkkeen 5/15 vuoden työskentelyvaatimusta tutkittaessa vuosiansiot jaettaisiin TEL-rajamäärällä kuten nykyisinkin ja huomioon otettaisiin täydet kalenterikuukaudet, enintään 12 kuukautta vuotta kohti. Tässä jakaja olisi siis erilainen kuin osa-aikaeläkkeessä.
Perhe-eläke
Leski ei saisi enää lakkautettua leskeneläkettään takaisin, vaikka uusi avioliitto purkautuisi viiden vuoden kuluessa lakkauttamisesta. Jos uusi avioliitto purkautuu ennen 1.1.2007, leski voisi viimeistään 30.6.2007 hakea entisen leskeneläkkeensä palauttamista.
Perhe-eläkkeeseen ei enää voitaisi laskea täysorvon lisää.
Perhe-eläkettä maksetaan enintään kuudelta kuukaudelta takautuvasti, mutta pätevästä syystä sitä voitaisiin maksaa pitemmältäkin ajalta takautuvasti.
Leskelle tulisi oikeus pyynnöstä saada valituskelpoinen päätös siitä eläkesovituksessa käytettävästä laskennallisen eläkkeen määrästä, joka ilmoitetaan julkisen puolen eläkelaitokselle.
Eläkkeen määräytyminen
Ensisijainen etuus vähennettäisiin eläkkeestä riippumatta siitä, kuinka pitkään eläkkeensaaja on saanut tällaista etuutta ennen eläketapahtumaa. Eläkkeiden yhteensovituksessa ja vuodesta 2005 alkaen ensisijaisten etuuksien eläkkeestä vähentämisessä oleva ns. kolmen vuoden sääntö siis poistuisi. Eläkkeen laskentajärjestys muuttuisi niin, että ensisijaisten etuuksien vähentäminen tehdään aina viimeiseksi.
Eläkkeen hakemista kehitettäisiin niin, että työntekijälle tulisi kehotus hakea myös työeläkettä, jos hänelle myönnetään LITA-eläke. LITA-eläkkeistä ei kartu työeläkettä, joten työeläkkeen hakemalla henkilölle voisi karttua eläkettä työeläkelakien mukaiselta työkyvyttömyyseläkeajalta.
Eläkkeen maksaminen
Eläkkeen kertasuoritusrajaa esitetään korotettavaksi. Kertamaksuna voitaisiin aina maksaa suuruudeltaan alle 20 euroa kuukaudessa oleva eläke. Alle 50 euron kuukausieläke voitaisiin maksaa kerralla, jos eläkkeensaaja ei sitä vastusta.
Säännöstä eläkkeen maksamisesta Kansaneläkelaitokselle täsmennettäisiin. Uutta on se, että Kelalle voitaisiin maksaa myös edunsaajalle takautuvasti myönnettyä perhe-eläkettä. Työeläkkeellä voitaisiin korvata myös Kelan maksaman asumistuen liikamaksua, mutta tämä edellyttäisi, että Kela perii eläkelaitokselta samalla myös liikaa maksettua kansaneläkettä.
Työnantajalle tulisi oikeus saada työntekijälle takautuvasti myönnettyä eläkettä nykyistä useammassa tilanteessa. Esityksen mukaan eläke voitaisiin maksaa työnantajalle myös silloin, kun työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkan sijasta irtisanomisajan palkkaa. Samoin työnantajalle voitaisiin maksaa takautuvaa eläkettä, jos se on maksanut työntekijälle sairausajan palkkaa ja työntekijälle myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen sijasta vanhuuseläke sen vuoksi, että hän on jo täyttänyt 63 vuotta.
Takautuvan eläkkeen maksamisjärjestys ehdotetaan otettavaksi lakiin. Nykyinen etusijajärjestys perustuu soveltamisohjeisiin.
VILMA
TyEL-aikana VILMA toteutuisi, vaikka työntekijän eläkkeeseen tulisi tuleva aika useasta eri järjestelmästä. Ainoana poikkeuksena olisi tilanne, jossa viimeinen eläkelaitos on julkisten alojen eläkelaitos ja työntekijällä on TyEL:n ja MEL:n mukaisia ansioita yhteensä vähintään 12 566,70 euroa eläketapahtumavuotta edeltäneiden kahden vuoden aikana. Eläkelaitokset voivat kuitenkin jo nykyisellään aina sopia, että VILMAa sovelletaan.
Vakuuttaminen
Vakuuttamisvelvollisuuden alaraja
TyEL:n mukaan työnantajan on järjestettävä työntekijälleen eläketurva palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana, jos työnantaja on maksanut työntekijälle työansiota vähintään 41,89 euroa kuukaudessa.
Sopimustyönantaja ja tilapäinen työnantaja
TyEL:n tultua voimaan työalojen mukaiset vakuutukset poistuisivat ja kaikki yksityisten alojen eläkelaitokset voisivat vakuuttaa kaikenlaista työtä. Eläketurvaa järjestäessään työnantaja voi olla joko sopimustyönantaja tai tilapäinen työnantaja.
Sopimustyönantaja järjestää työntekijöittensä eläketurvan ottamalla vakuutuksen jostain työeläkevakuutusyhtiöstä palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana. Käytännössä vakuutussopimus syntyisi vakuutushakemuksella kuten nykyisinkin. Myös kotitaloustyönantajan on tehtävä vakuutussopimus, jollei se täytä tilapäisen työnantajan edellytyksiä.
Tilapäinen työnantaja on työnantaja, jolla ei jatkuvasti ole palveluksessa työntekijöitä, jonka määräaikaisissa työsuhteissa oleville työntekijöille kuuden kuukauden ajalta maksamat palkat ovat yhteensä alle 6 000 euroa ja joka ilmoittaa työntekijöitään koskevat tiedot ja tilitettävän vakuutusmaksun valitsemaansa työeläkevakuutusyhtiöön palkanmaksua seuraavan kuukauden 20 päivään mennessä. Vain tilapäisellä työnantajalla olisi mahdollisuus maksaa vakuutusmaksu tekemättä vakuutushakemusta.
Vakuutusten muuttuminen
Työntekijän eläkelain voimaanpanolain mukaan TEL-vakuutus muuttuu automaattisesti TyEL-vakuutukseksi vuoden 2007 alusta.
Jos LEL- tai TaEL-työntekijöiden ansiot ovat vuonna 2006 kuuden kuukauden yhtäjäksoisella ajalla vähintään 6 000 euroa, katsotaan niiden työntekijöiden, joille työnantajan olisi ollut järjestettävä LEL:n tai TaEL:n mukainen eläketurva vuonna 2006, kuuluvan 1.1.2007 lukien TyEL-vakuutukseen, jonka vakuutuksenantajana on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera.
Työntekijän työeläkevakuutusmaksun pidättäminen takautuvasti
Nykyisen lainsäädännön mukaan työntekijän eläkemaksua ei voida pidättää takautuvasti. Tähän esitetään muutosta. Jos työntekijälle karttuu eläketurvaa esimerkiksi luontoisetujen perusteella, mutta vakuutusmaksun pidättämiseen riittävää rahapalkkaa ei makseta, työnantaja voisi pidättää maksun myöhempien palkanmaksujen yhteydessä maksamistaan palkoista. Tämä voitaisiin tehdä vuoden sisällä.
Jos vakuutusmaksu on ilmeisen virheen vuoksi jäänyt palkanmaksun yhteydessä perimättä, se voitaisiin periä takautuvasti enintään kahden seuraavan palkanmaksun yhteydessä.
Aiheettomasti pidätetty työntekijän työeläkevakuutusmaksu on palautettava työntekijälle.
Työntekijän eläkeote ja ansiotietojen selvittäminen takautuvalta ajalta
Työntekijöille lähetettäisiin vuosittain eläkeote, josta käyvät ilmi hänen yksityisten alojen työeläkelakien mukaiset ansionsa työnantajittain ja niiden palkattomien aikojen etuuksien perusteena olevat työansiot, joista kertyy eläkettä. Otteelta näkyisi myös sen lähettämistä edeltävän vuoden loppuun mennessä karttuneen eläkkeen määrä.
Jos työntekijä toteaisi eläkeotteen tiedoissa puutteita tai virheellisyyksiä, eläkelaitoksen olisi työntekijän vaatimuksesta selvitettävä tietojen oikeellisuus. Oikeellisuutta ei kuitenkaan selvitettäisi eikä tietoja korjattaisi takautuvasti kuin kuluvalta ja viideltä sitä edeltävältä vuodelta. Työntekijän riidattoman näytön perusteella eläkkeeseen oikeuttavia ansioita voitaisiin kuitenkin selvittää myös pitemmältä ajalta. Työntekijällä olisi oikeus saada päätös näistä eläkeoikeuteensa vaikuttavista ansiotiedoista.
Ensimmäisen kerran eläkeote lähetettäisiin vuonna 2008.
Ehdotettu ansiotietojen selvittämisen ja korjaamisen viiden vuoden vanhentumisaika tulisi voimaan portaittain siten, että vuonna 2008 vanhentumisaika olisi 10 vuotta. Aika lyhenisi vuoden kerrallaan, kunnes vuonna 2013 sovellettaisiin viiden vuoden vanhentumisaikaa.
Työeläkevakuutusmaksun määräämisen vanhentuminen
Myös työeläkevakuutusmaksun määräämiselle säädetty vanhentumisaika lyhenisi nykyisestä kymmenestä vuodesta viiteen vuoteen.
Jos työntekijälle lisätään riidattoman selvityksen perusteella yli viisi vuotta vanhoja eläkkeeseen oikeuttavia yksityisten alojen työeläkelakien mukaisia työansioita, vakuutusmaksun määräämisen vanhentumisaika olisi kuitenkin viiden vuoden sijasta kymmenen vuotta. Tämä kymmenen vuoden aika laskettaisiin siitä päivästä, jona työsuhteen työeläkevakuutusmaksu olisi sopimustyönantajalla erääntynyt maksettavaksi tai tilapäisen työnantajan osalta palkanmaksuvuotta seuraavan vuoden alusta.
Viiden vuoden vanhentumisaika tulisi myös tässä voimaan portaittain siten, että vuosina 2007 ja 2008 vakuutusmaksu voitaisiin määrätä vielä kymmeneltä vuodelta takautuvasti. Takautuva aika lyhenisi vuoden kerrallaan, kunnes vuonna 2013 sovellettaisiin viiden vuoden vanhentumisaikaa.
LEL- ja TaEL-vakuutusmaksuja ei kuitenkaan määrättäisi takautuvasti pidemmältä ajalta kuin viideltä vuodelta heti 1.1.2007 lukien.
Vakuuttamisen valvonta ja tietojen saantioikeus
Esityksen mukaan vakuuttamisen yleisvalvonta kuuluu Eläketurvakeskukselle ja eläkelaitokset valvovat omia asiakkaitaan.
Eläketurvan järjestämisvelvollisuuden kiertämistä koskevaa säännöstä on tarkennettu ja rikoslakiin esitetään työeläkevakuutusmaksupetosta koskevaa rangaistussäännöstä.
Satunnaisille työnantajille voidaan ottaa pakkovakuutus nykyistä pakkovakuutusmenettelyä nopeammin.
Esityksessä on myös täsmennetty eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen oikeutta saada vakuuttamisen valvontaan tarvittavia tietoja. ETK:lle tulisi oikeus saada verottajalta joukkotietoja yksilöimättömistä työnantajista ja eläkelaitoksilla ja ETK:lla olisi oikeus saada toisiltaan tietoja työnantajan maksuhäiriöistä.
TEL 7 §:n muutos
TEL:n 7 §:ssä on lueteltu, mitä muun muassa ei pidetä vastikkeena työstä. Tähän luetteloon ehdotetaan lisäystä. Lain voimaatulon jälkeen vastikkeena työstä ei pidetä palkkiota, joka annetaan työnantajayhtiön ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön viranomaisen valvonnan alaisessa arvopaperipörssissä noteerattuina osakkeina, sijoitustalletuksena tai muulla vastaavalla tavalla, taikka osakkeiden sijasta osin tai kokonaan rahana, edellyttäen, että tällaisen palkkiona saatavan edun arvo riippuu kyseisten osakkeiden arvon kehityksestä palkkion lupaamisen jälkeisenä, vähintään vuoden mittaisena aikana.
Laissa on jo ennestään säännös siitä, ettei eläkkeen perusteena olevaa työansiota määrättäessä vastikkeena työstä oteta huomioon tuloverolain 66 §:ssä tarkoitettua työsuhdeoption käyttämisestä syntyvää etua tai sellaista työsuhteeseen perustuvaa suoritusta, joka määräytyy yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella. Koska työntekijälle annettavan suorituksen arvo määräytyy osakemarkkinoilla myös TEL:n 7 §:n lisäyksessä tarkoitetuissa tilanteissa, se jää ehdotuksen mukaan eläkettä kartuttavien ansioiden ulkopuolelle.
Hallituksen esityksen tilaaminen
Hallituksen esityksiä voi tilata sekä suomen- että ruotsinkielisenä Oy Edita Ab:n asiakaspalvelusta puhelimitse numerosta 020 45005 tai sähköpostitse osoitteesta
[email protected]
. Hallituksen esitykset löytyvät myös internetistä eduskunnan sivuilta osoitteesta
www.eduskunta.fi
.
