Liikenne- ja potilasvahinkolautakunta (LIIPO) on 21.6.2021 antanut soveltamisohjeen elinajan odotteen huomioimisesta elatuksen menetyksen korvauksessa. Elatuksen menetystä korvattaessa otetaan huomioon menehtyneen elinajanodote kuolinhetkellä. Vakuutuslaitos arvioi oletetun elinajanodotteen lähtökohtaisesti tilastokeskuksen tietojen perusteella.
Liikennevakuutuslain nojalla korvattavaan elatuksen menetykseen sovelletaan vahingonkorvauslain säännöksiä. Elatuksen menetyksestä määrätään korvaus ottamalla huomioon, missä määrin korvaukseen oikeutettu todennäköisesti olisi saanut elatusta surmansa saaneelta ja mitä hän kohtuuden mukaan tarvitsee elatukseensa ottaen huomioon hänen mahdollisuutensa hankkia itse elatuksensa ansiotyöllä ja muut olosuhteet. Lähtökohtaisesti korvausta on suoritettava elatuksen menetyksestä ajalta, jona korvaukseen oikeutettu todennäköisesti olisi saanut elatusta surmansa saaneelta.
Liikennevakuutuksen korvauskäytännössä ei aiemmin ole otettu huomioon menehtyneen henkilön iän mukaista elinajanodotetta vahinkohetkellä. Uuden ohjeen mukaan oikeus saada elatuksen menetyksen korvausta jatkuu liikennevahingoissa niin kauan, kuin vahingon vuoksi surmansa saaneen voitaisiin olettaa olleen elossa, jollei vahinkotapahtumaa olisi sattunut. Jäljellä olleen elinajan odote ilman vahinkoa on lääketieteelliseen tietämykseen perustuva oikeudellinen arvio, joka perustuu käytettävissä olevaan selvitykseen. Koska luotettavan näytön esittäminen oletetusta jäljellä olevasta elinajasta voi olla vaikeaa, on ohjeen mukaan useimmissa tapauksissa perusteltua käyttää korvausajan keston määrittelyn perusteena viimeisintä tilastollista tietoa elinajan odotteesta.
Ohjetta sovelletaan sen antamisen jälkeen sattuneisiin liikennevahinkoihin.
