Hallitus esittää uudistuksia monimutkaiseksi koettuun asumiseen perustuvaan sosiaaliturvalainsäädäntöön. Ehdotukset koskisivat sekä Suomeen työhön, opiskelemaan tai perhesyistä tulevan ulkomaalaisen sekä Suomesta ulkomaille lähtevän oikeuksia sosiaaliturvaetuuksiin.
Suomen nykyinen asumisperusteinen sosiaaliturvajärjestelmä soveltuu tilanteisiin, joissa maahanmuutto ja maastamuutto on vähäistä ja asuminen Suomessa on pysyvää. Valtaosa Suomen sosiaaliturvasta perustuu maassa asumiseen, kun taas EU:n lainsäädäntö pohjautuu työnteon vakuuttamiseen. Hallituksen ehdotukset pyrkivät huomioimaan EU:n lainsäädännön asettamia vaatimuksia, mutta samalla ne tavoittelevat suomalaisen järjestelmän tulevaisuuden turvaamista.
Hallituksen esityksen tavoitteena on, että asumisperusteinen sosiaaliturva kuuluisi niille, jotka asuvat Suomessa ja osallistuvat järjestelmän rahoittamiseen.
Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle torstaina 11. lokakuuta. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2019. Esitys liittyy valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Keskeisimmät muutokset työeläkejärjestelmän kannalta
Uudessa ehdotetussa lainsäädännössä on paljon muutoksia ja uudistuksia koskien maahan- ja maastamuuttotilanteita. Suurin osa muutoksista koskee vain asumisperusteista järjestelmää. Osa muutoksista aiheuttaa kuitenkin heijastusvaikutuksia työeläkejärjestelmään.
Uudessa laissa tilapäisen kolmannessa maassa oleskelun aikarajaa muutettaisiin yhdestä vuodesta kuuteen kuukauteen. Ulkomailla oleskelevalla henkilöllä olisi oikeus etuuksiin, jos ulkomailla oleskelun aiottu kesto olisi siis enintään kuusi kuukautta. Jatkossa lähetetyt työntekijät, tutkijat ja apurahansaajat rinnastettaisiin kolmannessa maassa oleskellessaan Suomessa asuvaan henkilöön enintään 5 vuoden ajan.
Kolmanteen maahan enintään vuodeksi lähtevää yrittäjää tai maatalousyrittäjää pidetään edelleen Suomessa asuvan henkilön asemassa, jos hän pitää YEL:n tai MYEL:n mukaisen työeläkevakuutuksensa voimassa. Tämän jälkeen henkilön olisi palattava Suomeen, jotta asumisperusteinen sosiaaliturva säilyisi.
Nykyinen 10 vuoden enimmäisaika on kansainvälisissä vertailuissa erittäin pitkä. Esimerkiksi Ruotsista kolmanteen maahan lähetetty työntekijä, voi kuulua Ruotsin sosiaaliturvaan enintään yhden vuoden ulkomailla oleskelun ajan.
Näiden muutosten myötä jatkossa saattaa olla entistä enemmän henkilöitä, jotka ovat ulkomailla työskennellessään Suomen työeläkejärjestelmän piirissä mutta eivät saa asumisperusteisia etuuksia yhtä pitkään kuin aikaisemmin.
Muutoksia Kelan päätöksiin
Nykyään Kela antaa maahan ja maasta muuttavalle kirjallisen päätöksen kuulumisesta sosiaaliturvaan. Jatkossa tätä erillistä päätöstä ei enää annettaisi. Muutos koskisi sekä Suomeen tulevia että Suomesta ulkomaille lähteviä henkilöitä. Lakiehdotuksen mukaan asia ratkaistaisiin etuushakemuksen yhteydessä annettavalla etuuspäätöksellä.
Tilanteissa, joissa henkilölle ei ole tarvetta antaa etuuspäätöstä, ulkomaille lähtö tallennettaisiin Kelan järjestelmään. Sähköisestä järjestelmästä jokainen voisi käydä tarkistamassa oman tilanteensa. Muutoksella tehostettaisiin Kelan toimintaa ja parannettaisiin ulkomaille lähtevien ja sieltä palaavien mahdollisuutta saada tietoa omasta tilanteestaan ajantasaisesti ja reagoida tilanteeseen.
Katso lisää:
