Potilasvakuutuskeskuksen tulkinnan mukaan työeläkelaitos voi itsenäisesti saattaa potilasvahinkoasian vireille. Pelkän perhe-eläkepäätöksen lähettäminen Potilasvakuutuskeskukseen ei kuitenkaan riitä asian vireille saattamiseksi. Perhe-eläketilanteissa edunsaajan tulisi laittaa asia vireille Potilasvakuutuskeskuksessa, jollei edunjättäjä ole sitä tehnyt. Potilasvakuutuskeskus toivoo, että työeläkelaitokset selvittävät kaikissa tilanteissa ennen regressipyynnön lähettämistä asiakkaan kanssa, onko asia jo vireillä Potilasvakuutuskeskuksessa.
Potilasvakuutuskeskus selvittää ja ratkaisee potilasvahinkoasian, kun vahingoittunut tai hänen edunsaajansa on tehnyt vahinkoilmoituksen Potilasvakuutuskeskukselle. Myös työeläkelaitos voi Potilasvakuutuskeskuksen mukaan tehdä selvityspyynnön takautumisoikeudesta, jos on aihetta epäillä potilasvahinkoa.
Työeläkelaitos voi tehdä selvityspyynnön vapaamuotoisesti. Selvityspyynnöstä tulee ilmetä samat tiedot, joita kysytään asiakkaalle tarkoitetussa vahinkoilmoituslomakkeessa, esimerkiksi
- hoitolaitos
- vahinkopäivä
- mistä hoidosta tai toimenpiteestä on ollut kyse.
Lisäksi selvityspyynnöstä tulee ilmetä, millä perusteella työeläkelaitos katsoo kysymyksessä olevan potilasvahinko. Vahingon yksilöinti hoitopaikkoineen on tärkeää, jotta asianomainen hoitolaitos voi antaa vastineensa asiaan. Selvityspyyntöön tulee myös liittää kopiot tarvittavista asiakirjoista, esimerkiksi lääkärinlausunnot ja sairauskertomustiedot.
Potilasvakuutuskeskus korostaa, että työeläkelaitoksen tulee informoida vahingoittunutta tai perhe-eläkkeensaajaa tekemästään potilasvahinkoa koskevasta selvityspyynnöstä ja sen perusteista. Selvityspyynnön saatuaan Potilasvakuutuskeskus antaa asiakkaalle mahdollisuuden esittää oman näkemyksensä täyttämällä varsinaisen vahinkoilmoituslomakkeen. Jos asiakas ei ole aikonutkaan hakea korvausta potilasvahingosta, voi Potilasvakuutuskeskuksen yhteydenotto olla hämmentävä. Vasta tämän jälkeen Potilasvakuutuskeskus ratkaisee, onko kyseessä potilasvahinkolain tarkoittama potilasvahinko.
Pelkästään se, että edunsaaja kokee annetun hoidon virheelliseksi, ei tarkoita, että potilasvahinkolaissa tarkoitettu potilasvahinko on sattunut. Myöskään pelkkä edunsaajan epäily mahdollisesta potilasvahingosta ei lähtökohtaisesti riitä käsittelyn vireille saamiseksi. Potilasvakuutuskeskus ei voi tietosuojasäännöstenkään vuoksi perhe-eläkehakemuksen kaltaisten vaillinaisten regressien perusteella pyytää asiakkaita koskevia hoitotietoja kaikista hoitohistorian aikaisista hoitolaitoksista, käydä niitä läpi ja selvittää, onko jossain hoitoketjun vaiheessa mahdollisesti tapahtunut potilasvahinko vai ei. Asian vireille saaminen edellyttää vahingon riittävää yksilöintiä. Käytännössä työeläkelaitokset eivät saa perhe-eläkeasiaa vireille ilman edunsaajien myötävaikutusta.
