EU laajenee 1.5.2004. Uudet jäsenmaat ovat Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Unkari ja Viro. Laajenemisen johdosta aletaan soveltaa EY-asetuksen 1408/71 (jäljempänä asetus) säännöksiä.
Asetusta sovelletaan EU-maiden välillä liikkuviin tai liikkuneisiin työntekijöihin ja yrittäjiin sekä jäsenvaltion alueella laillisesti asuviin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat liikkuneet kahden jäsenvaltion välillä.
Asetuksen säännöksiä sovelletaan 1.5.2004 lukien. Oikeus etuuksiin syntyy siis aikaisintaan tästä päivästä lukien.
Esimerkiksi odotusaikojen täyttymistä varten on kuitenkin otettava huomioon myös aikaisemmat ajat. Samoin etuuksia voidaan myöntää aikaisemmin sattuneen eläketapahtuman johdosta.
Seuraavassa kerrotaan pääperiaatteet eläkkeiden sekä sovellettavan lainsäädännön osalta.
Eläkkeet
Eläkkeitä maksetaan EU-alueella maasta toiseen. Aikaisemmin uusista EU-maista eläkkeitä ei pääsääntöisesti ole maksettu Suomeen sosiaaliturvasopimusmaita Viroa, Latviaa ja Liettuaa lukuun ottamatta. Myöskään Suomen kansaneläkettä ei aikaisemmin ole yleensä maksettu EU-maiden ulkopuolelle ilman sosiaaliturvasopimusta.
Kun eläkkeenhakija on ollut vakuutettuna Suomen lisäksi myös uudessa jäsenmaassa, eläkkeet lasketaan kahdella tavalla, kansallisten ja EU-säännösten mukaan. Suurempi näistä eläkkeistä maksetaan. EU-säännösten mukaan toisen jäsenmaan vakuutuskausia voidaan myös lukea hyväksi eläkeoikeutta varten.
Esimerkiksi Tsekin vanhuuseläkkeen saamiseksi edellytetään vähintään 25 vakuutusvuotta. Aikaa laskettaessa Tsekin eläkelaitos voi tarvittaessa ottaa huomioon kaikkien jäsenmaiden vakuutusajat eläkeoikeuden saamiseksi.
Eläkkeitä haetaan kansallisella eläkehakemuksella, joka jätetään asuinmaan laitokseen. Suomessa asuva voi jättää eläkehakemuksen Kelan toimistoon, Eläketurvakeskukseen tai työeläkelaitokseen. Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osasto toimittaa eläkehakemuksen niihin uusiin ja vanhoihin EU-maihin, joissa hakija on ollut työssä.
Jos eläkehakemus on jo ratkaistu ennen 1.5.2004, eläke voidaan tarkistaa EU-säännösten mukaiseksi vain eläkkeensaajan oman hakemuksen perusteella. Tällöin tarkistetaan kaikki maksussa olevat eläkkeet. Suomessa asuvien työeläke ei kuitenkaan tällaisessa tapauksessa yleensä muutu. Kansaneläke ja ulkomainen eläke sen sijaan voivat muuttua.
Tarkistamista voidaan hakea vapaamuotoisella allekirjoitetulla kirjeellä tai täyttämällä kansallinen eläkehakemuslomake (=tarkistushakemus) ja U-liite, jossa selvitetään uusissa EU-maissa olon aika ja mahdollinen muu ulkomaillaolo. Tarkistushakemuksenkin voi jättää Kelan toimistoon, Eläketurvakeskukseen tai työeläkelaitokseen. Eläke voidaan tarkistaa EU-säännösten mukaiseksi 1.5.2004 alkaen, jos tarkistushakemus jätetään kahden vuoden kuluessa eli viimeistään 30.4.2006. Eläketurvakeskus antaa tarkemmat ohjeet EU-eläkkeiden tarkistamisesta.
Uudessa jäsenmaassa asuvan oikeus eläkkeeseen saattaa syntyä EU-säännösten perusteella tai maksussa oleva eläke voidaan tarkistaa EU-säännösten mukaiseksi 1.5.2004 alkaen. Eläkettä haetaan asuinmaan laitoksesta. Sikäläinen eläkelaitos lähettää hakemuksen Kelan Ulkomaan yksikköön, josta se välitetään myös työeläkelaitokseen.
Sovellettava lainsäädäntö
Uusien jäsenvaltioiden kohdalla aletaan soveltaa asetuksen lainvalintaa koskevia määräyksiä. Työntekijät ja yrittäjät kuuluvat kerrallaan vain yhden maan lainsäädännön alaisuuteen. Näin ollen vältytään päällekkäisiltä maksuilta ja etuuksilta.
Pääsäännön mukaan työntekijät ja yrittäjät kuuluvat työskentelymaansa sosiaaliturvaan. Työntekijät ja yrittäjät voivat kuitenkin tilapäisten komennusten ajan säilyä Suomen sosiaaliturvassa lähettämistä koskevien edellytysten täyttyessä. Tällöin heillä tulee olla Eläketurvakeskuksen antama E 101 todistus.
Vakuuttamisen osalta uudet valtiot voidaan jakaa maihin, joiden kanssa Suomella on ollut sosiaaliturvasopimus ja maihin, joiden kanssa Suomella ei ole ollut sopimusta.
Viro, Latvia ja Liettua
Jos Virossa, Latviassa tai Liettuassa työskentelevä työntekijä on kahdenvälisen sosiaaliturvasopimuksen määräysten mukaisesti vakuutettu Suomessa, ja hänellä on Eläketurvakeskuksen antama lähetetyn työntekijän todistus (FIN/EST 1, FIN/LT 1 tai FIN/LV 1), pysyy sopimuksen perusteella annettu todistus lähtökohtaisesti voimassa. Tarvetta hakea todistusta E 101 vanhan todistuksen voimassa ollessa ei ole.
Asetuksen säännöksistä voidaan poiketa poikkeuslupamenettelyn avulla. Eläketurvakeskus puoltaa poikkeuslupaa lähtökohtaisesti viidelle vuodelle. Baltian kohdalla viiden vuoden aikaan lasketaan mukaan myös kaudet, jotka henkilö on kahdenvälisen sopimuksen voimassaoloaikana työskennellyt sopimusmaassa.
Esim. henkilö on ollut lähetettynä työntekijänä 3 vuotta Virossa 1.1.2004 mennessä, ja hänellä on ollut FIN/EST 1 todistus. Komennus jatkuu edelleen kaksi vuotta. Eläketurvakeskus hakee lähtökohtaisesti poikkeuslupaa vakuuttamiseksi Suomessa.
Mikäli poikkeuslupaa ei voida myöntää, tulee vakuuttaminen hoitaa työskentelymaassa, ja TEL Suomessa tulee katkaista.
Puola, Unkari, Tsekki, Slovakia, Slovenia, Malta ja Kypros
Jos työntekijän komennus on alkanut ennen 1.5.2004, ja työntekijä kuuluu sekä TEL-turvan että Kela-turvan piiriin kyseisenä ajankohtana, voidaan häneen soveltaa lähetettyjä työntekijöitä koskevia määräyksiä. Tällaiselle henkilölle tulee hakea lähetetyn työntekijän todistus Eläketurvakeskuksesta. Jollei todistusta voida antaa, esim. komennus on tarkoitettu pysyväksi, tulee työntekijä vakuuttaa työskentelymaassa, ja TEL-vakuutus Suomessa tulee katkaista.
Poikkeusluvan viiden vuoden määräaikaa laskettaessa Eläketurvakeskus puoltaa lähtökohtaisesti poikkeusta viidelle vuodelle 1.5.2004 alkaen, jos henkilö on kuulunut sekä TEL- että Kela-turvan piiriin kyseisenä ajankohtana.
Yrittäjät
Asetuksen mukaan myös yrittäjät voivat tilapäisesti siirtää toimintansa uusiin jäsenvaltioihin säilyen edelleen Suomen sosiaaliturvalainsäädännön alaisuudessa. Sosiaaliturvasopimuksissa ei ole ollut vastaavaa määräystä.
Myös näissä tilanteissa yrittäjällä tulee olla Eläketurvakeskuksen antama E 101 todistus.
Muut erityisryhmät
Asetuksessa on säännöksiä muistakin erityisryhmistä, esim. kuljetusyritysten matkustavasta henkilökunnasta, kahdessa maassa samanaikaisesti työskentelevistä ym. Näiden ryhmien osalta noudatetaan uusienkin maiden osalta asetuksen säännöksiä.
Yleiskirjeessä
A 48/96
ja muissa asetusta 1408/71 koskevissa yleiskirjeissä annetut soveltamisohjeet ovat soveltuvin osin voimassa.
Työ Suomessa
Uusista EU-jäsenvaltioista Suomeen tulevat työntekijät ja yrittäjät tulee työeläkevakuuttaa Suomessa samojen edellytysten täyttyessä kuin Suomessa tavallisestikin työskentelevät työntekijät ja yrittäjät vakuutetaan. Ainoastaan, jos työntekijällä tai yrittäjällä on lähtömaan antama E 101 todistus, tulee vakuutusmaksut Suomessa jättää perimättä.
