Laskutuspalveluja käyttävien kevytyrittäjien työeläkevakuuttamisen valvonta on osoittautunut tarpeelliseksi. Isojakin ansioita on jäänyt vakuuttamatta ja toisaalta YEL-valvonta tulee monelle laskutuspalveluja käyttävälle yllätyksenä. Heillä ei välttämättä ole yrittäjäidentiteettiä ja he saattavat kuvitella laskutuspalveluyrityksen hoitavan kaikki velvoitteet.
Eläketurvakeskus valvoo lakisääteistä työeläkevakuuttamista
Eläketurvakeskuksen (ETK) tehtävänä on valvoa sitä, että työnantajat ja yrittäjät täyttävät lakisääteisen työeläkevakuuttamisvelvollisuutensa. ETK:n valvonta kattaa suuret yrittäjäryhmät, ammatinharjoittajat ja elinkeinoyhtymien osakkaat ja keväästä 2021 alkaen myös laskutuspalveluja käyttävät ns. kevytyrittäjät.
ETK:n pilottivalvonnoissa on havaittu laskutuspalveluyrityksiä käyttävien henkilöiden valvonnan tarpeellisuus, sillä isojakin ansioita on jäänyt vakuuttamatta. Valvonnassa selvitetään YEL-vakuuttamattoman henkilön vuosittainen ansio laskutuspalveluyrityksistä. Lisäksi valvonnassa selvitetään työpanoksen laajuus ja hyödynnetään muun muassa tulorekisteri-ilmoitusten ajoittumista.
Jos yrittäjä on laiminlyönyt YEL-vakuuttamisvelvollisuutensa, ETK kehottaa yrittäjää korjaamaan laiminlyöntinsä. Jos yrittäjä ei kehotuksesta huolimatta ota oma-aloitteisesti YEL-vakuutusta, ETK voi ottaa sen yrittäjän puolesta ja kustannuksella valitsemastaan eläkelaitoksesta kuluvalta ja sitä edeltäneiltä kolmelta kalenterivuodelta (pakkovakuuttaminen). Jotta vakuuttamispuutteita ei tarvitsisi korjata takautuvasti, kannattaa vakuuttamisvelvollisuus ja vakuuttamisen oikeellisuus selvittää jo työskentelyn alkaessa.
Vuoden 2021 tietoihin perustuva valvonta on parhaillaan käynnissä. Valvonnan lähtöjoukko on kasvanut pilottivalvonnoista. Valvonta kohdistetaan yli 50 laskutuspalveluyrityksen kautta laskuttaneeseen reiluun 50 000 henkilöön. ETK:n valvonta-ajo tarkastelee laskutuspalveluyritysten kautta ansioita saaneita henkilöitä sekä heille tulorekisteriin ilmoitettuja palkkatietoja. Tietoja verrataan eläkejärjestelmän tietoihin ja valvontaan seuloutuvat valvontarajan ylittäneet YEL-vakuutuksettomat henkilöt. Aineistosta tarkempaan käsittelyyn valikoituu noin 1 000 henkilöä.
Havaintoja laskutuspalveluja käyttävistä henkilöistä ja heidän valvonnastaan
YEL-vakuuttamisen alaraja vuonna 2021 oli 8 063,57 euroa. Suurin osa henkilöistä, joilla ei ole YEL-vakuutusta, on saanut laskutuspalveluyrityksiltä palkkioita alle 8 000 euroa. Näistä pienempiä ansioita saaneista YEL-vakuutuksettomista tulonsaajista suurin osa sijoittuu alimpaan palkkasummaluokkaan eli alle 1 000 euroa ansainneisiin. Tämä ilmenee Harmaan talouden selvitysyksikön kesäkuussa 2022 tekemästä laskutuspalveluyrityksiä ja niiden käyttäjiä koskevasta asiakasluokittelusta. Selvityksen mukaan suurimmalla osalla (78 %) näistä kevytyrittäjistä on useampia palkanmaksajia.
Eläkevakuuttamisen kannalta tulojakauma tarkoittaa sitä, että suurin osa laskutuspalveluyritysten käyttäjien laskutuspalveluyrityksiltä saamista ansioista jää työeläkevakuuttamisen ulkopuolelle muun muassa ansioiden vähyyden vuoksi. Toisaalta isojakin ansioita ja vakiintunutta yrittäjätoimintaa on YEL-vakuuttamatta. Nämä vakuuttamispuutteet tulevat valvontatoimenpiteiden myötä korjattua.
ETK:n YEL-valvonta tulee monelle laskutuspalveluyritysten käyttäjälle yllätyksenä. Heillä ei välttämättä ole yrittäjäidentiteettiä ja toisaalta he kuvittelevat laskutuspalveluyrityksen hoitavan kaikki velvoitteet. Työeläkeyhtiö Elon ja Uusi työ ry:n kevytyrittäjäkyselyn 06/2022 mukaan 28 % alle 30-vuotiaista kevytyrittäjistä ei tiennyt, onko heillä YEL-vakuutus.
On myös havaittu, että laskutuspalveluyritysten kautta yrittäjinä toimii luottotietonsa menettäneitä henkilöitä. Samat henkilöt ovat saattaneet aiemmin toimia ennakkoperintärekisteriin rekisteröityneinä ja YEL-vakuutettuina yrittäjinä. Valvottavien joukossa on myös paljon ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, joilla ei ole osoitetietoja Suomessa. Toiminta on valvontahetkellä saattanut jo päättyä ja henkilö poistua Suomesta. Osoitteetonkin yrittäjä voidaan jälkikäteen pakkovakuuttaa.
Laskutuspalveluyritysten kautta on laskutettu myös työsuhteessa tehtyä työtä
Yksittäisissä valvontatapauksissa on ilmennyt, että henkilöllä saattaa olla työsuhde työnteettäjään. Jos laskutuspalveluyritys on toiminut työvoiman vuokraajana, voi kyseessä olla työsuhde myös laskutuspalveluyritykseen. Valvonnassa on ilmennyt, että työntekijä – usein ulkomaalainen – kuvittelee työskentelevänsä tavallisena palkansaajana. Näissä tilanteissa selvittämistä hankaloittaa se, että millään osapuolella ei välttämättä ole halua kertoa työskentelyn todellista luonnetta ja oikeaa vakuutusjärjestelyä. Valvonnassa on nähtävissä, että perinteisesti työsuhteessa tehtyä työtä on myös tietoisesti siirretty kevytyrittäjyyteen ja työllistymisen kynnys on siten madaltunut. Näin on erityisesti kuljetus-, rakentamis-, siivous- ja hoitoalalla.
Laskutuspalveluyrittäjien valvonta jatkossa
Laskutuspalveluyritysten muuttuvaa kenttää seurataan tiiviisti. Jatkossa valvonnan kattavuus paranee, kun valvontaan poimitaan mukaan uusia laskutuspalveluyrityksiä ja käsittelyn automatisaatiota lisätään. Valvonta toimii, mutta iso osa yrittäjäasemassa tapahtuvasta työskentelystä jää nykyisen lainsäädännön mukaan työeläkevakuuttamisen ulkopuolelle muun muassa työskentelyn vähyyden ja toiminnan keston vuoksi.
