Valtiovarainministeriö on julkaissut tiedonhallinnan lainsäädännön kehittämislinjauksista työryhmäraportin (37/2017). Raportin mukaan tiedonhallinnan lainsäädännön kehittämisessä keskeisenä tavoitteena on koota yhteen yleislakiin julkisen hallinnon tiedonhallinnan elinkaari.
Raportin pääasiallinen sisältö
Tiedonhallinnan lainsäädännön kehittämisessä keskeisenä tavoitteena on koota yhteen yleislakiin julkisen hallinnon tiedonhallinnan elinkaari. Sääntelyn tulee tukea tiedon tehokasta keräämistä, hyödyntämistä, turvallista käsittelyä, luovuttamista, säilyttämistä, arkistointia ja hävittämistä. Raportin mukaan tiedonhallinnan organisatorinen soveltamisala tulisi yhtenäistää siten, että säännöksiä sovellettaisiin lähtökohtaisesti kaikkiin viranomaisorganisaatioihin siten kuin hallintolaissa säädetään sekä yksityisin toimijoihin siltä osin kuin ne hoitavat julkisia hallintotehtäviä.
Keskeiset ehdotukset
Raportissa ehdotetaan, että julkisen hallinnon tiedonhallinnon ohjauksesta annettu laki kumottaisiin ja sääntely uudistettaisiin uuteen tiedonhallintaa koskevaan lakiin ja siihen yhdistettäisiin nykyinen arkistolaki, joitakin säännöksiä nykyisestä julkisuuslaista sekä sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetusta laista.
Työryhmä lähtee ehdotuksissaan siitä, että nykyiset lainsäädännössä olevat rinnakkaiset arviointi- ja suunnitteluvelvollisuudet ovat johtaneet rinnakkaisiin kuvauksiin ja tästä syystä olisi perusteltua yhdistää em. kuvaamisvelvollisuudet yhteen lakiin siten, että velvollisuudet palvelisivat useita käyttötarkoituksia.
Työryhmän näkemyksen mukaan monitasoista ja soveltamisalaltaan vaihtelevaa säännösmallia viranomaiselle saapuneiden ja viranomaisentuottamien asiakirjojen ja tietoaineistojen rekisteröinneistä on uudistettava. Nykyisin rekisteröinnistä säädetään arkislaissa, julkisuuslaissa, julkisuusasetuksessa ja laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa.
Raportissa korotetaan kokonaisprosessiajattelua muun muassa siten, että viranomaisten välillä sekä velvollisuus mahdollistaa uusissa tietojärjestelmissä tietojen luovuttaminen rajapintojen avulla olisi arvioida tietovarantojen hyödyntämismahdollisuus eri käyttötarkoituksiinvälillä samassa prosessissa kerätyt tiedot olisi hyödynnettävissä.
Työryhmä lähtee myös siitä, että arkistolaki tulee uudistaa, koska se on vanhentunut eikä tue digitaalisessa muodossa olevien tietoaineistojen säilyttämistä ja arkistointia. Myös muita arkistolakiin liittyviä ongelmia tuodaan esiin.
Mitä tarkoittaisi työeläkejärjestelmälle?
Tällä hetkellä julkisen hallinnon tiedonhallinnon ohjauksesta annettua lakia ei sovelleta työeläkkeitä toimeenpaneviin yhtiöihin ja yhteisöihin. Raportissa jää epäselväksi, missä määrin soveltamisalan ulottaminen työeläkealalle aiheuttaisi vaatimuksia alan tietojärjestelmille, arkkitehtuurityölle ja tiedonhallintaprosesseille.
Eläketurvakeskus on omassa lausunnossaan lähtenyt siitä, että uutta tiedonhallintalakia ei tulisi soveltaa työeläkejärjestelmään jatkossakaan ainakaan siltä osin, mikä vastaa nykyistä julkisen hallinnon tiedonhallinnon ohjauksesta annetun lain sisältöä. Samalla kuitenkin Eläketurvakeskus korostaa, että esimerkiksi arkistolain muutokset pitäisi priorisoida, koska tietojen arkistoinnilla ja säilyttämisellä on vaikutusta myös uuden yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamiseen.
Katso lisää:
Raportti tiedonhallinnan lainsäädännön kehittämislinjauksista
Eläketurvakeskuksen lausunto asiasta
