Tasavallan presidentti on antanut asetuksen pohjoismaisesta sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (
186/2004
) ja asetus (
905/2004
) tulivat voimaan 13.10.2004.
Sosiaaliturvasopimuksen hyväksymisestä ja pohjoismaisesta sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen lainsäädännönalaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain (186/2004) vahvistamisesta on kerrottu yleiskirjeessä
A 14/2004
. Asiaa koskevasta hallituksen esityksestä (
HE 140/2003 vp
) on kerrottu yleiskirjeessä
A 39/2003
.
Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus
Uudistettu pohjoismainen sosiaaliturvasopimus tuli voimaan 1.9.2004. Sopimuksessa on otettu huomioon EU-säännöksiin ja Pohjoismaiden sosiaaliturvalainsäädäntöön tehdyt muutokset. Sopimuksessa viitataan entistä laajemmin EU:n sosiaaliturva-asetusten 1408/71 ja 574/72 säännöksiin ja osin sillä täydennetään niitä. Se korvaa ETA-sopimuksen kanssa samanaikaisesti 1.1.1994 voimaan tulleen sosiaaliturvasopimuksen.
Sopimus koskee Suomea, Ruotsia, Norjaa, Tanskaa, Islantia, Ahvenanmaata, Färsaaria ja Grönlantia.
Sopimus ja työeläkkeet
Suomen työeläkejärjestelmän kannalta uudella sopimuksella ei ole suurta merkitystä. Nykyinen sopimus on jo kattanut Pohjoismaissa EU/ETA-maiden ulkopuolisten maiden kansalaiset (ns. kolmansien maiden kansalaiset), jotka eivät kuulu EU-asetusten 1408/71 ja 574/72 henkilöpiiriin. Pohjoismainen sopimus on menettänyt työeläkejärjestelmän kannalta merkitystään myös sen vuoksi, että 1.6.2003 EU:n sosiaaliturva-asetusten henkilöpiiri laajeni koskemaan EU-alueella laillisesti asuvia ja maasta toiseen liikkuvia kolmansien maiden kansalaisia.
Uuden sopimuksen 10 artiklassa on nyt kumotun sopimuksen 15 artiklaa vastaava säännös, joka mahdollistaa Suomen, Ruotsin ja Norjan työeläkkeiden päällekkäisen tulevan ajan osittamisen työskentelykausien suhteessa. Suomi-Ruotsi -tilanteissa ositus on mahdollinen perhe-eläkkeiden osalta. Ruotsin vuonna 2003 voimaan tulleen eläkeuudistuksen jälkeen ruotsalainen työkyvyttömyyseläke on sairauskorvaus, johon ei sisälly erillistä tulevan ajan osuutta.
Sopimus ja sovellettava lainsäädäntö
Uutta sopimusta sovelletaan myös työelämän ulkopuolella oleviin. Heihin sovelletaan sen Pohjoismaan sosiaaliturvalainsäädäntöä, jossa he asuvat.
Sopimuksessa on EU-asetuksia täydentävä uusi määräys perheenjäsenten asemasta. Pohjoismaasta toiseen työhön muuttavan työntekijän tai yrittäjän mukana seuraavaan perheenjäseneen sovelletaan samaa sosiaaliturvalainsäädäntöä kuin työntekijään ja yrittäjään. Määräys koskee perheenjäseniä, jotka eivät itse työskentele. Perheenjäsen määritellään kunkin Pohjoismaan kansallisessa lainsäädännössä.
Perheenjäsenille annetaan pohjoismaisen sopimuksen mukaan todistukset sovellettavasta lainsäädännöstä. Todistukset tullaan antamaan EU-asetusten tarkoittamien virkamiesten, lähetettyjen työntekijöiden, lähetettyjen yrittäjien ja poikkeusluvan saaneiden mukana seuraaville perheenjäsenille.
Sopimuksessa on lisäksi määräys mannerjalustatyöhön sovellettavasta lainsäädännöstä. Mannerjalustalla työskentelevät kuuluvat sen maan sosiaaliturvaan, minkä mannerjalustalla työ tehdään.
Tanskan liite
Tanskalla on sopimuksessa perhe-etuuksia, peruseläkkeitä ja työttömiä koskeva erillinen liite, joka sisältää kolmansien maiden kansalaisille myönnettäviä perhe-etuuksia, peruseläkkeitä ja työttömyysturvaa koskevia rajoituksia.
Täytäntöönpanosopimus
Sopimuksen toimeenpanosta tehdään erillinen täytäntöönpanosopimus.
Hallituksen esityksen ja säädöstekstin tilaaminen
Säädöstekstejä ja hallituksen esityksiä voi tilata sekä suomen- että ruotsinkielisenä Oy Edita Ab:n asiakaspalvelusta puhelimitse numerosta 020 45005 tai sähköpostitse osoitteesta
[email protected]
. Hallituksen esitykset löytyvät internetistä osoitteesta
www.eduskunta.fi
ja säädöstekstit osoitteesta
www.finlex.fi
.
