Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tehtävä ja jäsenet
(22.12.2006/1298) Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta (muutoksenhakulautakunta) toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työeläketurvaa koskevissa asioissa siten kuin työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä mainituissa työeläkelaeissa säädetään.
(1.12.2017/792) Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajat ja muut jäsenet
Muutoksenhakulautakunnassa on päätoiminen puheenjohtaja ja vähintään kolme sivutoimista varapuheenjohtajaa. Päätoiminen puheenjohtaja johtaa muutoksenhakulautakuntaa ja vastaa sen toiminnasta, valvoo laintulkinnan yhdenmukaisuutta lautakunnan ratkaisuissa sekä vastaa muutoksenhakulautakunnan hallinnollisista asioista. Päätoimisen puheenjohtajan tehtävistä määrätään tarkemmin työjärjestyksessä.
Muutoksenhakulautakunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien lisäksi vähintään 18 muuta, sivutoimista jäsentä. Sivutoimisina jäseninä on oltava vähintään:
1) neljä lääkärijäsentä;
2) neljä lakimiesjäsentä;
3) kahdeksan työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä;
4) yksi yrittäjätoimintaan perehtynyt jäsen;
5) yksi maatalousyrittäjätoimintaan perehtynyt jäsen.
Puheenjohtajalla, varapuheenjohtajilla ja lakimiesjäsenillä tulee olla tuomarin virkaan oikeuttava tutkinto ja heidän tulee olla perehtyneitä sosiaalivakuutusasioihin. Puheenjohtajalta ja varapuheenjohtajilta edellytetään lisäksi perehtyneisyyttä erityisesti muutoksenhakulautakunnassa käsiteltäviin etuusjärjestelmiin ja puheenjohtajalta tämän lisäksi käytännössä osoitettua johtamistaitoa. Lääkärijäsenen tulee olla laillistettu lääkäri. Muiden jäsenten tulee olla perehtyneitä sosiaalivakuutusasioihin.
Puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla on yksi yhteinen varajäsen, johon sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään varapuheenjohtajasta. Muille jäsenille määrätään riittävä määrä varajäseniä noudattaen, mitä 3 §:ssä säädetään jäsenten määräämisestä. Mitä tässä laissa säädetään muutoksenhakulautakunnan jäsenestä ja tämän kelpoisuudesta, sovelletaan myös varajäseneen.
Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.
(16.12.2011/1333) Puheenjohtajien ja jäsenten nimittäminen
Valtioneuvosto nimittää sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä päätoimisen puheenjohtajan toistaiseksi sekä määrää sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä sivutoimiset varapuheenjohtajat ja muut jäsenet viideksi vuodeksi kerrallaan. (30.12.2019/1474)
Työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevista jäsenistä puolet on määrättävä työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta siten, että vähintään kolme on perehtynyt yksityisten alojen eläkejärjestelmään ja vähintään yksi julkisten alojen eläkejärjestelmään. Lisäksi puolet työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevista jäsenistä on määrättävä työntekijäin ja toimihenkilöiden ammattiyhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta siten, että vähintään kolme on perehtynyt yksityisten alojen eläkejärjestelmään ja vähintään yksi julkisten alojen eläkejärjestelmään. (21.12.2016/1218)
Yrittäjätoimintaan perehtynyt jäsen on määrättävä edustavimpien yrittäjäjärjestöjen ehdotuksesta ja maatalousyrittäjätoimintaan perehtynyt jäsen maatalousyrittäjien edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.
Muutoksenhakulautakunnan jäseneksi esitettävän on ennen tehtävään nimittämistä annettava sosiaali- ja terveysministeriölle valtion virkamieslain (750/1994) 8 a §:n 1 momentissa tarkoitettu selvitys sidonnaisuuksistaan. Jäseneksi nimitetyn on lisäksi toimitettava ilmoitus tiedoksi muutoksenhakulautakunnalle. Tehtävän aikana tapahtuneista sidonnaisuuksia koskevista muutoksista jäsenen on viipymättä ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle ja muutoksenhakulautakunnalle. Jäsenen on myös muutoin annettava vastaava selvitys sosiaali- ja terveysministeriön tai muutoksenhakulautakunnan sitä pyytäessä. (23.3.2023/508)
Sidonnaisuuksia koskevien tietojen rekisteröinnistä säädetään sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä annetussa laissa (507/2023). (23.3.2023/508)
(1.12.2017/792) Muutoksenhakulautakunnan jäsenyydestä vapautuminen ja eroamisikä
Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muun jäsenen oikeuteen pysyä tehtävässään sovelletaan, mitä tuomarin viran haltijoista säädetään. Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muu jäsen on velvollinen eroamaan sen kuukauden päättyessä, jonka kuluessa hän täyttää 70 vuotta. Muutoksenhakulautakunnan varapuheenjohtajan tai muun sivutoimisen jäsenen paikan vapautuessa kesken toimikauden, määrätään seuraaja jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Ks. Suomen perustusL 731/1999 103 §.
(25.8.2016/710) Tuomarinvakuutus
Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja jäsenten on annettava tuomarinvakuutus muutoksenhakulautakunnassa, jollei hän ole tehnyt sitä aikaisemmin. Tuomarinvakuutuksen antamisesta säädetään tuomioistuinlain (673/2016) 1 luvun 7 §:ssä.
Esittelijät
Muutoksenhakulautakunnassa on oltava tarpeellinen määrä esittelijöitä. Kelpoisuusvaatimuksena esittelijän tehtävään on tuomarin viran hoitamiseen oikeuttava tutkinto.
Ks. TuomioistuinL 673/2016 10 luku.
Asioiden käsittely muutoksenhakulautakunnassa
Jaostot
Muutoksenhakulautakunta toimii lainkäyttöasioissa jakautuneena jaostoihin siten kuin muutoksenhakulautakunnan vahvistamassa työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.
2 momentti on kumottu L:lla 22.12.2006/1298.
Muutoksenhakuasiat päätetään muutoksenhakulautakunnassa ja sen jaostossa esittelystä. Muutoksenhakuasiassa annetut päätökset allekirjoittaa esittelijä.
Muutoksenhakulautakunnan ratkaisukokoonpanot
Muutoksenhakulautakunta ratkaisee muutoksenhakuasiat yhden tuomarin kokoonpanossa tai vähintään nelijäsenisessä ja enintään kuusijäsenisessä jaostossa, jonka puheenjohtajana toimii muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Jaoston kokoonpanossa noudatetaan jäsenten kesken vuorojärjestystä siten kuin muutoksenhakulautakunnan hallintojaosto päättää. (30.12.2010/1318)
Muutoksenhakuasioita käsittelevä jaosto on päätösvaltainen, kun läsnä ovat jaoston puheenjohtaja, lakimiesjäsen, lääkärijäsen sekä kaksi työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä. Päätösvaltaisuuden edellytyksenä on lisäksi, että:
1) käsiteltäessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu yrittäjän eläkelain (1272/2006) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten soveltamisesta, läsnä on yrittäjätoimintaan perehtynyt jäsen;
2) käsiteltäessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006), maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006), maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994), maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990), luopumiseläkelain (16/1974), maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992), kasvihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamistuesta annetun lain (1297/1994) tai niiden nojalla annettujen säännösten tai määräysten soveltamisesta, läsnä on maatalousyrittäjätoimintaan perehtynyt jäsen.
Jaosto on päätösvaltainen myös silloin, kun jaoston kokouksessa ovat läsnä puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä, jos asian käsittelyyn 2 tai 5 momentin mukaan vaadittavat jäsenet ovat kirjallisesti tai sähköiseen käsittelyjärjestelmään tekemällään merkinnällä ennen kokousta yhtyneet esittelijän esitykseen ja päätösehdotukseen ja tällä kannalla ovat myös läsnä olevat jäsenet. (1.12.2017/792)
Jaoston päätösvaltaisuuden edellytyksenä on lisäksi, että enintään puolet läsnä olevista jäsenistä on työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevia jäseniä, maatalousyrittäjätoimintaan perehtyneitä jäseniä ja yrittäjätoimintaan perehtyneitä jäseniä, ja että 2 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituista kahdesta työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevasta jäsenestä toinen on työnantajayhdistysten edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta määrätty jäsen ja toinen työntekijäin ja toimihenkilöiden edustavimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta määrätty jäsen. (1.12.2017/792)
Käsiteltäessä asiaa, jonka ratkaiseminen ei riipu lääketieteellisestä kysymyksestä, jaosto on 2 momentista poiketen päätösvaltainen silloin, kun läsnä on lääkärijäsenen sijasta toinen lakimiesjäsen. (1.12.2017/792)
L kasvihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamistuesta 1297/1994 on kumottu L:lla 86/2019.
(30.12.2010/1318) Puheenjohtajan ratkaistavat asiat
Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ratkaisee esittelystä asiat, joissa on kysymys:
1) valituksen tai poistohakemuksen peruuttamisesta;
2) oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 81 §:n 2 momentin tai 82 §:n 3 momentin mukaisesta tutkimatta jättämisestä; (5.7.2019/838)
3) uuden selvityksen johdosta eläkelaitokselle kokonaisuudessaan palautettavasta tai siirrettävästä asiasta;
4) hakemuksesta, joka koskee tietojen tai asiakirjojen tiedoksisaantia oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain (381/2007) nojalla tai pyynnöstä, joka koskee tiedon antamista asiakirjasta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) nojalla;
5) täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevasta asiasta ja siihen liittyvästä vaatimuksesta; tai
6) ulosmittausta koskevasta asiasta ja siihen liittyvästä vaatimuksesta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu asia voidaan ratkaista kuitenkin myös 8 §:n 2 momentissa tarkoitetussa jaostossa, jos asian laatu sitä edellyttää.
Määräajaksi nimitetyn varapuheenjohtajan tai jäsenen osallistuminen asioiden käsittelyyn
Määräajaksi nimitetty varapuheenjohtaja tai jäsen voi määräajan päätyttyä tai erottuaan tehtävästä edelleen osallistua jäsenenä sellaisen asian käsittelyyn, jonka valmisteluun tai käsittelyyn hän on osallistunut ennen määräajan päättymistä tai eroamistaan.
Vahvennettu jaosto
Muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja voi määrätä asian tai siihen kuuluvan kysymyksen ratkaistavaksi vahvennetussa jaostossa. Vahvennettuun jaostoon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä asiaa aiemmin käsitelleen jaoston jäsenet.
Vahvennettu jaosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kaksi kolmasosaa 1 momentissa tarkoitetuista jäsenistä on läsnä. Tällöin jäsenten osalta on lisäksi voimassa, mitä 8 §:ssä säädetään. (22.12.2006/1298)
(22.12.2006/1298) Täysistunto
Jos muutoksenhakulautakunnassa ratkaistavana olevalla asialla on periaatteellista merkitystä tai jos jaoston ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä, voi jaosto tai muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja määrätä asian käsiteltäväksi muutoksenhakulautakunnan täysistunnossa. Täysistunnossa käsitellään myös muutoksenhakulautakunnan työjärjestystä koskevat asiat sekä ne hallintoasiat, jotka täysistunto hallintojaoston yksimielisestä esityksestä päättää ottaa käsiteltäväkseen.
Täysistunto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä hallintojaostolle koskevassa asiassa täysistunto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet esteettömistä jäsenistä on läsnä. Täysistunnon päätösvaltaisuuden edellytyksenä on ratkaistaessa muutoksenhakuasiaa lisäksi, että enintään puolet läsnä olevista jäsenistä on työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevia jäseniä, maatalousyrittäjätoimintaan perehtyneitä jäseniä ja yrittäjätoimintaan perehtyneitä jäseniä. Tällöin jäsenten osalta on lisäksi voimassa, mitä 8 §:ssä säädetään. (1.12.2017/792)
(26.6.2015/805) Asian käsittely, tiedoksianto ja asiakirjojen toimittaminen (5.7.2019/838)
Asian käsittelyyn muutoksenhakulautakunnassa sovelletaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia, jollei erikseen toisin säädetä. (5.7.2019/838)
2 momentti on kumottu L:lla 5.7.2019/838.
Kustannukset, jotka oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 76 ja 77 §:n mukaan korvataan valtion varoista, korvataan muutoksenhakulautakunnan varoista lukuun ottamatta valtion nimeämälle todistajalle korvattavia kustannuksia. (5.7.2019/838)
Muutoksenhakulautakunnan toimivaltaan kuuluvassa asiassa ei noudateta oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 13 luvun säännöksiä ylimääräisestä muutoksenhausta. (5.7.2019/838)
Muutoksenhakulautakunnan päätös annetaan tiedoksi lähettämällä se postitse kirjeellä vastaanottajalle hänen ilmoittamaansa postiosoitteeseen. Jollei muuta näytetä, valittajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä sen päivän jälkeen, jona päätös on postitettu valittajan ilmoittamaan osoitteeseen. (1.12.2017/792)
Eläkelaitos on velvollinen toimittamaan asiakirjat muutoksenhakulautakunnalle sen vaatimassa muodossa maksutta. (1.12.2017/792)
(30.12.2010/1318) Myöhästynyt selvitys
Muutoksenhakulautakunta voi jättää kirjallisen tai suullisen selvityksen huomioon ottamatta, jos selvitys saapuu muutoksenhakulautakuntaan vasta asian ratkaisupäivänä tai sen jälkeen.
(30.3.2007/387) Oikeudenkäynnin julkisuus
Oikeudenkäynnin julkisuudesta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa ja muutoksenhakulautakunnan ratkaisukokoonpanosta asiassa, joka koskee oikeudenkäynnin julkisuutta, on voimassa, mitä oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa (381/2007) säädetään.
(16.12.2011/1333) Hallintoasiat
Hallintojaostossa käsitellään työjärjestyksessä mainitut muutoksenhakulautakunnan hallintoasiat. Hallintoasian koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja. Muina jäseninä hallintojaostossa ovat muutoksenhakulautakunnan varapuheenjohtajat. Lisäksi muutoksenhakulautakunnan täysistunto valitsee hallintojaostoon yhden työnantajajärjestöjen ehdotuksen perusteella muutoksenhakulautakuntaan nimitetyn jäsenen, yhden työntekijä- ja toimihenkilökeskusjärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitetyn jäsenen sekä yhden yrittäjien ja maatalousyrittäjien järjestön ehdotuksen perusteella nimitetyn jäsenen tai näiden varajäsenten joukosta. (1.12.2017/792)
Hallintojaosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on kokouksessa läsnä. Hallintojaoston jäsenillä puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia lukuun ottamatta on henkilökohtaiset varajäsenet.
Erinäiset säännökset
Muutoksenhakulautakunnan oikeus saada tietoja ja virka-apua
Muutoksenhakulautakunnalla on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada
1) työnantajalta, lakisääteistä vakuutusta toimeenpanevalta vakuutus- ja eläkelaitokselta, viranomaiselta ja muulta taholta, johon viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) sovelletaan, tiedot, jotka ovat välttämättömiä käsiteltävänä olevan vakuuttamis-, eläke- tai etuusasian ratkaisemista varten tai jotka muuten ovat välttämättömiä tässä laissa, sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1408/71 tai mainitun asetuksen täytäntöönpanomenettelystä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 574/72 taikka sosiaaliturvasopimuksessa säädettyjen tehtävien toimeenpanossa; ja (22.12.2006/1298)
2) lääkäriltä ja muulta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetulta ammattihenkilöltä, potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä sekä kuntoutusta toimeenpanevalta taholta ja muulta terveydenhuollon toimintayksiköltä, sosiaalipalvelujen tuottajalta tai hoitolaitokselta pyynnöstä tämän laatiman lausunnon ja muut välttämättömät tiedot eläkkeenhakijan potilasasiakirjoista, kuntoutuksesta, terveydentilasta, hoidosta sekä työkyvystä, jollei hakija itse toimita edellä mainittuja tietoja.
Pyydettäessä työnantajalta työntekijän eläke- tai kuntoutusasian käsittelyä varten tarvittavia tietoja työnantajalle saadaan ilman työntekijän suostumusta ilmoittaa vain ne häntä koskevat salassa pidettävät tiedot, jotka ovat välttämättömiä mainittujen asioiden päätöksenteossa tarvittavien tietojen yksilöimiseksi.
Muutoksenhakulautakunnalla on oikeus saada maksutta ne tiedot, jotka sillä on tämän lain mukaan oikeus saada.
Muutoksenhakulautakunnalla on oikeus saada tämän lain mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi virka-apua poliisilta ja muilta viranomaisilta.
NAs (ETY) N:o 574/72 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä on kumottu asetuksella (EY) N:o 987/2009 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä.
Muutoksenhakulautakunnan talouden perusteet
Työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainittujen lakien mukaisesta eläketurvasta vastaavat työeläkelaitokset ovat velvolliset suorittamaan vuotuisen oikeushallintomaksun. Työeläkelaitoksilta perittävä oikeushallintomaksu vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat muutoksenhakulautakunnalle tässä laissa säädettyjen muutoksenhakua koskevien tehtävien hoitamisesta. (22.12.2006/1298)
Vakuutusvalvontavirasto vahvistaa vuosittain muutoksenhakulautakunnan talousarvion hallintojaoston esityksestä. Talousarvio sisältää muutoksenhakulautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Vuosittaisten kustannusten muutosten tulee vastata yleisen kustannustason sekä asioiden lukumäärän ja muutoksenhakulautakunnan toiminnan muutosta. Vakuutusvalvontavirasto voi hallintojaoston esityksestä erityisestä syystä vahvistaa tilivuoden kuluessa lisätalousarvion lisäkustannuksista.
Työeläkelaitoksen oikeushallintomaksu määrätään siten, että 2 momentissa tarkoitetussa talousarviossa vahvistetut muutoksenhakulautakunnan kustannukset jaetaan työeläkelaitosten kesken mainituissa työeläkelaitoksissa määräämisvuotta edeltävänä vuonna vakuutettujen työansioiden ja työtulojen perusteella. Oikeushallintomaksun määrän vahvistaa muutoksenhakulautakunnan hallintojaoston esityksestä Vakuutusvalvontavirasto. Oikeushallintomaksun maksuunpanosta ja perinnästä vastaa muutoksenhakulautakunta. Tarkempia säännöksiä maksun täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. (22.12.2006/1298)
Muutoksenhakulautakunnan tilintarkastukseen sovelletaan, mitä tilintarkastuslaissa (1141/2015) säädetään tilintarkastajan riippumattomuudesta, esteellisyydestä, salassapitovelvollisuudesta, erottamisesta ja eroamisesta. Muutoksenhakulautakunnan täysistunto valitsee vuosittain tilintarkastajan ja varatilintarkastajan, joista toinen on KHT-tilintarkastaja ja toinen JHT-tilintarkastaja. Tilinpäätöksen vahvistaa ja vastuuvapauden hallintojaostolle myöntää muutoksenhakulautakunnan täysistunto. Muutoksenhakulautakunta antaa vahvistetun tilinpäätöksen tiedoksi Finanssivalvonnalle. Jos tilinpäätös osoittaa yli- tai alijäämää vahvistettuun talousarvioon nähden, erotus otetaan huomioon seuraavalta vuodelta määrättävän oikeushallintomaksun perusteissa. (18.9.2015/1181)
Työeläkelaitos voi valittaa Vakuutusvalvontaviraston tämän lain nojalla vahvistamasta oikeushallintomaksusta siten kuin Vakuutusvalvontavirastosta annetussa laissa (78/1999) säädetään. (22.12.2006/1298)
Oikeushallintomaksu saadaan periä ilman tuomiota ja päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään. Jollei maksua suoriteta viimeistään eräpäivänä, maksamattomalle pääomalle peritään vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) 4 §:ssä tarkoitetun korkokannan mukaan. Viivästyskoron sijasta muutoksenhakulautakunta voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi.
Vakuutusvalvontaviraston ja Rahoitustarkastuksen tilalle on tullut Finanssivalvonta, ks. L Finanssivalvonnasta 878/2008. L Vakuutusvalvontavirastosta 78/1999 on kumottu L:lla Finanssivalvonnasta 878/2008. L verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin 367/1961 on kumottu L:lla verojen ja maksujen täytäntöönpanosta 706/2007. Ks. TilintarkastusL 1141/2015 2 luku 9 § ja 4 luku 6–8 §.
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006, kuitenkin siten, että 12 §:n 2 momentti tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Se, mitä muussa laissa säädetään eläkelautakunnasta, koskee tämän lain voimaan tultua työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa.
Eläkelautakunnan jäseniksi 31 päivänä joulukuuta 2006 päättyväksi toimikaudeksi nimitetyillä jäsenillä on oikeus jatkaa vastaavassa tehtävässä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa mainitun toimikauden päättymiseen saakka.
Vakuutusvalvontavirasto vahvistaa muutoksenhakulautakunnan hallintojaoston esityksestä muutoksenhakulautakunnan talousarvion ja oikeushallintomaksun ensimmäisen kerran vuodelle 2006. Muutoksenhakulautakunnan talousarvion vuodelle 2006 tulee perustua muutoksenhakulautakunnan vuoden 2004 vahvistettuun tilinpäätökseen ja 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin perusteisiin.
HE 155/2003, HE 47/2005, StVM 11/2005, EV 99/2005
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
22.12.2006/1298:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Se, mitä muussa laissa säädetään kuntien eläkelautakunnasta ja valtion eläkelautakunnasta, koskee tämän lain voimaan tultua työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa.
Kuntien eläkelautakunnan ja valtion eläkelautakunnan toiminta lakkaa tämän lain voimaan tullessa. Lautakuntien toimintaa jatkaa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta, johon kaikki lautakunnissa vireillä olevat asiat siirtyvät käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.
Kuntien eläkelautakunnan ja valtion eläkelautakunnan omaisuus ja velvoitteet siirtyvät työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle tämän lain tullessa voimaan.
Kuntien eläkelautakunnan ja valtion eläkelautakunnan palveluksessa tämän lain voimaan tullessa oleva henkilöstö siirtyy työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan palvelukseen. Määräajaksi palvelukseen otetut henkilöt siirtyvät siksi määräajaksi, joksi heidät on palvelukseen otettu, jos määräaika ei ole päättynyt tämän lain tullessa voimaan. Työsopimussuhteinen henkilöstö siirtyy työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan palvelukseen työsopimussuhteeseen aikaisempaa vastaavaan tehtävään.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan palvelukseen siirtyvien kuntien eläkelautakunnan ja valtion eläkelautakunnan viranhaltijoiden ja virkamiesten virat lakkaavat tämän lain tullessa voimaan. Viran lakatessa viranhaltijan tai virkamiehen virkasuhde päättyy ilman eri toimenpiteitä. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan siirtyvä viranhaltija tai virkamies siirtyy työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan palvelukseen työsopimussuhteeseen aikaisempaa tehtäväänsä vastaavaan tehtävään.
Niissä työsopimussuhteisissa tehtävissä, joihin henkilöstö on siirtynyt, noudatetaan mitä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tekemässä työehtosopimuksessa ja työsopimuksessa sovitaan ja mitä laissa säädetään tai sen nojalla säädetään tai määrätään, kuitenkin siten, että kuntien ja valtion eläkelautakuntien palveluksesta siirtyvien henkilöiden työsuhteen ehdot vastaavat myös lisäeläkeoikeuksien ja lomaoikeuden osalta niitä palvelussuhteen ehtoja, jotka koskivat heitä tämän lain tullessa voimaan.
Vakuutusvalvontavirasto vahvistaa tämän lain mukaisen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan esityksestä muutoksenhakulautakunnan talousarvion ja oikeushallintomaksun ensimmäisen kerran vuodelle 2007. Esitykseen sisältyy kuntien eläkelautakunnan ja valtion eläkelautakunnan antamat arviot yhdistyvien lautakuntien toimintamenoista. Muutoksenhakulautakunnan talousarvion vuodelle 2007 tulee perustua muutoksenhakulautakuntien vuoden 2005 vahvistettuihin tilinpäätöksiin ja 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin perusteisiin. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ja valtion eläkelautakunnan tilinpäätökset vuodelta 2006 vahvistaa ja vastuuvapauden työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan hallintojaostolle ja valtion eläkelautakunnan täysistunnolle myöntää työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan täysistunto. Kuntien eläkelautakunnan tilinpäätöksen vuodelle 2006 vahvistaa sisäasiainministeriö. Muutoksenhakulautakunta antaa vahvistetun tilinpäätöksen tiedoksi Vakuutusvalvontavirastolle.
HE 91/2006, StVM 39/2006, EV 175/2006
30.3.2007/387:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2007.
HE 12/2006, LaVM 25/2006, EV 268/2006
13.4.2007/483:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2007.
HE 194/2006, TaVM 33/2006, EV 293/2006
21.12.2007/1362:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
HE 138/2007, StVM 19/2007, EV 94/2007
30.12.2010/1318:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
HE 218/2010, StVM 42/2010, EV 246/2010
16.12.2011/1333:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 106/2011, StVM 12/2011, EV 51/2011
26.6.2015/805:
Tämä laki tulee voimaan1 päivänä tammikuuta 2016.
HE 245/2014, LaVM 23/2014, EV 296/2014
18.9.2015/1181:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
HE 254/2014, TaVM 34/2014, EV 371/2014
25.8.2016/710:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
HE 7/2016, LaVM 8/2016, EV 99/2016
21.12.2016/1218:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
Asetettaessa lautakuntaa toimikaudelle, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2017, noudatetaan tämän lain säännöksiä.
HE 230/2016, StVM 38/2016, EV 224/2016
1.12.2017/792:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.
Ennen tämän lain voimaantuloa lautakuntaan määrättyyn henkilöön sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 2 §:ää.
Tämän lain 12 §:n 6 momenttia sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 2018.
HE 74/2017, StVM 8/2017, EV 97/2017
5.7.2019/838:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.
HE 29/2018, LaVM 18/2018, EV 295/2018
30.12.2019/1474:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.
HE 64/2019, StVM 12/2019, EV 47/2019
23.3.2023/508:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.
HE 301/2022, StVM 51/2022, EV 308/2022