Laki yrittäjän eläkelain voimaanpanosta

1. mom.

Yrittäjän eläkelaki (1272/2006) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007. Sitä sovelletaan siinä tarkoitettuun yrittäjätoimintaan lain voimaantulosta lukien. Ennen yrittäjän eläkelain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

2. mom.

Jos henkilö on vakuutettu yrittäjän eläkelain voimaantullessa työntekijän eläkelain (395/2006) mukaan samasta työskentelystä, joka yrittäjän eläkelain 3 §:n avopuolisoita koskevan säännöksen perusteella olisi vakuutettava yrittäjän eläkelain mukaisesti, yrittäjä vakuutetaan yrittäjän eläkelain mukaisesti vakuutushakemuksen saapumista seuraavan kuukauden alusta ja henkilö vakuutetaan työntekijän eläkelain mukaan tähän saakka.

3. mom.

Yrittäjän eläkelakia sovelletaan myös ennen 1 päivänä tammikuuta 2007 myönnettyyn yrittäjien eläkelain (468/1969) mukaiseen eläkkeeseen. Jos ennen 1 päivänä tammikuuta 2007 myönnettyä eläkettä määrättäessä kuitenkin on noudatettu yrittäjien eläkelain muuttamisesta annettujen lakien (638/2003 ja 891/2004) sekä yrittäjien eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta annetun lain (892/2004) voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, noudatetaan, mitä edellä mainituissa laeissa säädetään.

1. mom.

Tällä lailla kumotaan 14 päivänä heinäkuuta 1969 annettu yrittäjien eläkelaki siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

2. mom.

Jos muussa laissa tai sen nojalla annetussa säännöksessä viitataan yrittäjien eläkelakiin, viittaus tarkoittaa yrittäjän eläkelain mukaisia vastaavia säännöksiä, jollei yrittäjän eläkelaista tai tästä laista muuta johdu.

1. mom.

Tässä laissa tarkoitetaan YEL-lailla 14 päivänä heinäkuuta 1969 annettua yrittäjien eläkelakia siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, huomioon ottaen myös 1 §:n 4 momentissa mainitut lait.

1. mom.

YEL-lain mukaisen vakuutuksen katsotaan muuttuneen yrittäjän eläkelaissa tarkoitetuksi vakuutukseksi.

2. mom.

2 momentti on kumottu L:lla 29.1.2016/73.

3. mom.

Valtioneuvoston työeläkevakuutusyhtiölle myöntämä YEL-lain mukaisen toiminnan harjoittamista koskeva toimilupa muuttuu yrittäjän eläkelain voimaantullessa YEL-lain osalta yrittäjän eläkelain mukaista toimintaa koskevaksi toimiluvaksi. Yrittäjän eläkelaissa tarkoitetun vakuutuskassan sääntöjen mukainen YEL-lain alainen vakuutustoiminta muuttuu yrittäjän eläkelain tultua voimaan yrittäjän eläkelain mukaiseksi vakuutustoiminnaksi.

4. mom.

Mitä tässä laissa säädetään vakuutuskassasta, sovelletaan eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetun lain (946/2021) tultua voimaan mainitussa laissa tarkoitettuun eläkekassaan. (19.11.2021/970)

1. mom.

Yrittäjän eläkelain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua 18 vuoden ikärajaa sovelletaan vuoden 1986 jälkeen syntyneen yrittäjän mainitussa laissa tarkoitettuun yrittäjätoimintaan, joka jatkuu 1 päivänä tammikuuta 2005 tai alkaa sen jälkeen. Mainitussa lainkohdassa tarkoitettua vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaa sovelletaan yrittäjän mainitussa laissa tarkoitettuun yrittäjätoimintaan, joka jatkuu 1 päivänä tammikuuta 2005 tai alkaa sen jälkeen ja joka jatkuu mainittua ajankohtaa edeltävä aika mukaan lukien yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. (21.12.2016/1251)

2. mom.

Yrittäjän eläkelain 67 §:n mukaan eläkkeen perusteena olevaa kokonaistyötuloa laskettaessa 23 vuoden iän täyttämistä edeltävälle ajalle vahvistettu työtulo otetaan huomioon 1 päivänä tammikuuta 2005 lukien. Siltä osin kuin yrittäjälle ennen 1 päivänä tammikuuta 2005 vahvistettu työtulo otetaan eläkkeen perusteena olevaa työtuloa laskettaessa huomioon, se korotetaan vuoden 2004 tasoon 31 päivänä joulukuuta 2004 voimassa olleen työntekijäin eläkelain (395/1961, TEL) 9 §:ssä tarkoitetulla indeksillä, jossa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,5 ja hintatason muutoksen painokerroin on 0,5, ja siitä laskentahetken tasoon yrittäjän eläkelain 89 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella.

3. mom.

Määrättäessä yrittäjän eläkelain 115 §:ssä tarkoitettua aloittavan yrittäjän alennusta, yrittäjän eläkelain mukaisena yrittäjätoimintana otetaan huomioon myös yrittäjän YEL-lain mukainen toiminta. Sellaiseen yrittäjään, jonka YEL-lain mukainen yrittäjätoiminta on alkanut ensimmäisen kerran ennen 1 päivää tammikuuta 2001, ei sovelleta yrittäjän eläkelain 115 §:ää. (29.10.2010/914)

1. mom.

Yrittäjä, joka on vapautettu vakuuttamisvelvollisuudesta YEL-lain 3 §:n perusteella sellaisena kuin se oli voimassa 31 päivänä joulukuuta 2001 tai jätetty vakuuttamatta YEL-lain 3 §:n ja TEL:n 8 §:n perusteella sellaisina kuin ne olivat voimassa 31 päivänä joulukuuta 2004, on vakuuttamisvelvollinen 1 päivänä tammikuuta 2007 alkaen. Yrittäjän on otettava yrittäjän eläkelain mukainen vakuutus 30 päivään kesäkuuta 2007 mennessä.

2. mom.

Ennen 1 päivänä tammikuuta 1961 syntynyt yrittäjä, joka on vapautettu vakuuttamisvelvollisuudesta 1 momentissa mainitun säännöksen perusteella, ei kuitenkaan ole vakuuttamisvelvollinen niin kauan kuin hän täyttää vapauttamiselle yrittäjän eläkelain voimaantullessa voimassa olleen lain mukaan asetetut edellytykset.

1. mom.

Yrittäjä, jolla on YEL-lain mukainen vakuutus, mutta joka yrittäjän eläkelain 4 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella ei ole enää vakuuttamisvelvollinen, voi päättää vakuutuksensa yrittäjän eläkelain voimaantulosta lukien. Vakuutusta ei päätetä takautuvasti.

1. mom.

Jos yrittäjä on yrittäjän eläkelain 116 §:n perusteella maksanut lisätyöeläkevakuutusmaksua tai pienennettyä työeläkevakuutusmaksua, hänen 1 päivän tammikuuta 2005 jälkeiseen aikaan kohdistuvat työtulonsa otetaan huomioon yrittäjän maksamien vakuutusmaksujen mukaisina siten kuin mainitun lain 67 §:ssä säädetään, vaikka yrittäjän eläke tulisi YEL-lain muuttamisesta annetun lain (638/2003) voimaantulosäännöksen 2 momentin tai työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain (634/2003) voimaantulosäännöksen 8 tai 9 momentin perusteella muutoin määrättäväksi mainittujen lakien voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten perusteella.

1. mom.

Jos yrittäjän työeläkevakuutusmaksut ovat yrittäjän eläkelain 119 §:n perusteella vanhentuneet, kokonaistyötulo lasketaan vuodelle 2005 ja sen jälkeisille kalenterivuosille vahvistetusta työtulosta sanotun lain 67 §:n 3 momentin mukaisesti. Vuosille 1993– 2004 vahvistetuista työtuloista vähentäminen tapahtuu kertomalla kalenterivuoden kullekin ajanjaksoille vahvistettu työtulo samalta ajanjaksolta saatujen vakuutusmaksujen ja samalle ajanjaksolle määrättyjen vakuutusmaksujen suhteella.

1. mom.

Mitä työntekijän eläkelain 37, 107, 107 a, 107 b ja 108–111 §:ssä säädetään viimeisen eläkelaitoksen järjestelystä, ei sovelleta silloin, kun eläkkeenhakija saa tai hänellä on oikeus saada ennen 1 päivää tammikuuta 2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella omaan työ- tai virkasuhteeseen tai yrittäjätoimintaan perustuvaa eläkettä taikka maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) mukaista eläkettä, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) mukaista luopumiskorvausta tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) mukaista luopumistukea ja hän hakee uutta eläkettä tai hänelle aikaisemmin myönnetyn eläkkeen jatkamista. Mainittuja säännöksiä ei sovelleta myöskään silloin, kun ennen 1 päivää tammikuuta 2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella myönnettyä ja sittemmin keskeytettyä eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen. Jos edunjättäjä sai kuollessaan sellaista eläkettä, johon ei ole sovellettu edellä mainittuja työntekijän eläkelain säännöksiä, niitä ei sovelleta myöskään hänen jälkeensä myönnettävään perhe-eläkkeeseen.

1. mom.

Yrittäjän eläkelain 106 §:ssä, 107 §:n 4 momentissa sekä 121 §:ssä tarkoitettua viiden vuoden vanhentumisaikaa sovelletaan vuoden 2013 alusta. Vuosina 2007 ja 2008 mainittu vanhentumisaika on kymmenen vuotta, vuonna 2009 yhdeksän, vuonna 2010 kahdeksan, vuonna 2011 seitsemän ja vuonna 2012 kuusi vuotta. Mainittuja vanhentumisaikoja laskettaessa otetaan huomioon myös ennen yrittäjän eläkelain voimaantuloa kulunut aika.

1. mom.

Työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus lisätään ensimmäisen kerran 1 päivänä tammikuuta 2010. Kertakorotus lisätään myös sellaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen, jossa eläketapahtuma on sattunut ennen 1 päivää tammikuuta 2006. Tällöin kertakorotus lisätään sen korotusprosentin mukaisesti, joka vastaa yrittäjän ikää vuoden 2010 alussa, edellyttäen, että työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta on tuolloin kulunut vähintään viisi kalenterivuotta.

2. mom.

Kun työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on sattunut ennen 1 päivää tammikuuta 2006, kertakorotus lisätään ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olevan TEL:n 8 ja 8 a §:n mukaisesti yhteensovitettuun eläkkeeseen. Jos perhe-eläke määrätään yrittäjän eläkelain voimaantullessa voimassa olleiden säännösten mukaan, kertakorotus lisätään ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olevan TEL:n 8 ja 8 a §:n mukaan yhteensovitettuun perhe-eläkkeeseen.

3. mom.

Jos yrittäjän eläkelain 85 §:ssä tarkoitettuun ensisijaiseen etuuteen on lisätty kertakorotus, YEL-lain 17 §:n ja TEL:n 8 a §:n mukaisessa uudessa yhteensovituksessa ensisijainen etuus otetaan huomioon kertakorotettuna. Uutta yhteensovitusta ei tehdä, jos ensisijaisen etuuden määrä muuttuu pelkästään kertakorotuksen vuoksi. (29.10.2010/2010)

1. mom.

Jos eläketapahtuma on vuosina 2006– 2009, tulevan ajan ansiota määrättäessä otetaan vuoden 2004 työansiona huomioon kokonaistyötulo, jonka perusteella tulevan ajan eläkeosuus olisi laskettu, jos yrittäjä olisi tullut työkyvyttömäksi 31 päivänä joulukuuta 2004, ja vuoden 2005 työansiot otetaan huomioon siten kuin yrittäjän eläkelain 70–72 §:ssä säädetään. Tällöin tarkasteluaikana käytetään vastaavasti tulevan ajan ansion perusteena huomioon otettavien vuosien määrää. Jos eläketapahtuma sattuu vuonna 2010, otetaan vuoden 2005 työansiot huomioon siten kuin yrittäjän eläkelain 65 §:ssä, 70–72 §:ssä ja 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään ja tarkasteluaika määrätään vastaavasti vuosien 2005–2010 perusteella. Yrittäjän eläkelain 22 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua ansioedellytystä määrättäessä otetaan huomioon työansioita kuntoutushakemuksen vireille tuloa edeltävän viiden kalenterivuoden ajalta.

1. mom.

Jos yrittäjä, jonka hakemus eläkkeen maksamisesta ulkomaille on hylätty ennen 1 päivänä tammikuuta 2003 voimassa olleen YEL-lain 17 §:n ja TEL:n 9 a §:n perusteella, hakee eläkkeensä maksamista ulkomaille uudelleen, eläkkeestä maksetaan ulkomaille uuden hakemuksen saapumisen jälkeen erääntyneet erät.

1. mom.

Jos ennen 1 päivänä tammikuuta 1982 alkanutta ja yhdenjaksoisesti jatkunutta osatyökyvyttömyyseläkettä saavan yrittäjän työkyky muuttuu siten, että hänellä on oikeus saada täyttä työkyvyttömyyseläkettä ja muutoksen voidaan arvioida kestävän vähintään vuoden, osatyökyvyttömyyseläke muutetaan täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi muutosta seuraavan kuukauden alusta lukien.

1. mom.

Ennen 1 päivää heinäkuuta vuonna 1990 kuolleen edunjättäjän jälkeen perhe-eläkettä saavalla pitkäaikaisesti työkyvyttömällä lapsella on oikeus saada perhe-eläkettä niin kauan kuin työkyvyttömyys yhdenjaksoisesti jatkuu. Perhe-eläkkeen maksamisen jatkaminen sen jälkeen, kun lapsi täyttää 18 vuotta, edellyttää eri hakemusta.

2. mom.

Täysorvon lisää saavan perhe-eläkkeen saajan oikeus täysorvon lisään määräytyy ennen yrittäjän eläkelain voimaantuloa voimassa olleen TEL:n mukaisesti silloinkin, kun perhe-eläkkeen määrä tulee tarkistettavaksi yrittäjän eläkelain tultua voimaan.

1. mom.

Oikeus leskeneläkkeeseen on 1 päivänä heinäkuuta 1950 tai sitä ennen syntyneellä leskellä siten kuin työntekijän eläkelain voimaanpanolain (396/2006) 19 §:ssä säädetään.

1. mom.

Lesken uuden avioliiton takia lakkautettua leskeneläkettä aletaan maksaa lesken hakemuksesta uudelleen yrittäjän eläkelain voimaantullessa voimassa olleiden YEL-lain 17 §:n ja TEL:n 4 b §:n 2 momentin mukaisesti, jos lesken uusi avioliitto purkautuu ennen yrittäjän eläkelain voimaantuloa ja hakemus uudelleen maksamisesta toimitetaan eläkelaitokselle kuuden kuukauden kuluessa yrittäjän eläkelain voimaantulosta.

1. mom.

Ammatillisen kuntoutuksen edellytyksenä oleva työansioedellytys täyttyy, kun yrittäjän eläkkeessä on otettu huomioon tuleva aika ennen 1 päivänä tammikuuta 2005 voimassa olevien YEL-lain 6 §:n ja TEL:n 6 a ja 6 b §:n mukaisena.

1. mom.

Jos yrittäjä on harjoittanut yrittäjän eläkelaissa tarkoitettua yrittäjätoimintaa ennen 1 päivää tammikuuta 2005, yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaanpanolain (74/2016) 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu teoreettiseen eläkkeeseen tuleva erillinen lisä lasketaan sen kokonaistyötulon perusteella, jonka perusteella ennen 1 päivänä tammikuuta 2005 myönnettävää eläkettä määrättäessä olisi otettava huomioon tuleva aika tai sitä vastaava ansio ennen 1 päivänä tammikuuta 2005 voimassa olevan YEL-lain perusteella.

1. mom.

Eläkkeeseen, jonka eläketapahtuma on ennen 1 päivää tammikuuta 2007, sovelletaan ennen 1 päivänä tammikuuta 2007 voimassa olevia YEL-lain 17 §:ää ja TEL:n 8 §:n 6 momenttia myös yrittäjän eläkelain voimaantulon jälkeen.

2. mom.

Yrittäjän eläkelain mukaisesta eläkkeestä ei vähennetä sellaista sotilasvammalain (404/1948) mukaista korvausta, joka perustuu vuosien 1939–1945 sodissa saatuun vammaan.

1. mom.

Jos yrittäjä saa maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain mukaista eläkettä, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain mukaista luopumiskorvausta, maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain tai maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain (612/2006) mukaista luopumistukea, eläkettä karttuu sen aikaisesta yrittäjän eläkelain mukaan vakuutetun yrittäjätoiminnan kokonaistyötulosta 1,5 prosenttia vuodessa. Luopumistukea maksavaa eläkelaitosta pidetään viimeisenä eläkelaitoksena silloinkin, kun eläkkeensaajalle myönnetään vanhuuseläke.

2. mom.

1. mom.

Eläke, jonka eläketapahtuma on ennen vuotta 2005, määräytyy ennen vuotta 2005 voimassa olleen YEL-lain mukaisesti, jollei mainitun lain muuttamisesta annettujen lakien (638/2003 ja 891/2004) voimaantulosäännöksistä ja lain 638/2003 voimaantulosäännösten muuttamisesta annetusta laista (892/2004) muuta johdu.

2. mom.

Sellaiseen työkyvyttömyys-, työttömyys- ja perhe-eläkkeeseen, jonka eläketapahtuma on vuonna 2005, sovelletaan 31 päivänä joulukuuta 2004 voimassa olleen YEL-lain säännöksiä. Jos kuitenkin yrittäjä on täyttänyt 63 vuotta ennen työkyvyttömyyden alkamista, hänelle myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen sijaan vanhuuseläke ansaitun suuruisena. Jos yrittäjä täyttää 63 vuotta ennen sairausvakuutuslain (1224/2004) 12 luvun 3 §:ssä tarkoitetun ensisijaisuusajan täyttymistä, työkyvyttömyyseläkkeen sijaan eläke lasketaan ja myönnetään vanhuuseläkkeenä 63 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.

3. mom.

Jos ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olleiden työsuhde-eläkelakien mukaisen työkyvyttömyys-, työttömyys- tai vanhuuseläkkeen saajalle myönnetään ensisijainen etuus tai hänelle myönnetyn ensisijaisen etuuden määrä muuttuu, sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, eläkkeeseen sovelletaan yrittäjän eläkelain 85 §:n, sellaisena kuin se oli 31 päivänä joulukuuta 2012, sekä 86 ja 87 §:n säännöksiä ensisijaisen etuuden vähentämisestä. Ensisijainen etuus vähennetään eläkkeensaajan saaman eläkkeen määrästä. Jos kuitenkin eläkkeen TEL-lain 8 ja 8 a §:n, sellaisina kuin ne olivat 31 päivänä joulukuuta 2004, mukaisessa yhteensovituksessa oli otettu huomioon myös mainitun lain 8 §:n 1 momentissa mainittu ensisijainen etuus, ensisijaisen etuuden vaikutus poistetaan eläkkeestä. Ensisijaisen etuuden vähentäminen työntekijän eläkelain mukaan ei saa kuitenkaan pienentää eläkkeen määrää enempää kuin olisi tapahtunut, jos eläke olisi yhteensovitettu TEL-lain 8 tai 8 a §:n, sellaisina kuin ne olivat 31 päivänä joulukuuta 2004, mukaisesti. (7.11.2014/889)

4. mom.

Perhe-eläke, joka perustuu edunjättäjän ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olleiden työsuhde-eläkelakien mukaisesti määräytyneeseen eläkkeeseen, määräytyy edunjättäjän kuollessaan saaman vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteella. Jos kuitenkin edunjättäjän eläkkeen TEL-lain 8 tai 8 a §:n mukaisessa yhteensovituksessa oli otettu huomioon myös mainitun lain 8 §:n 1 momentissa mainittu ensisijainen etuus, ensisijaisen etuuden vaikutus poistetaan edunjättäjän eläkkeestä. Perhe-eläkkeen perusteeksi laskettavaan edunjättäjän eläkkeeseen lisätään edunjättäjän eläkkeellä ollessaan ansaitsema eläke. Jos perhe-eläkkeen edunsaajalle myönnetään ensisijaista etuutta vastaava perhe-eläke tai korvaus, se vähennetään perhe-eläkkeen perusteesta yrittäjän eläkelain 85 §:n, sellaisena kuin se oli 31 päivänä joulukuuta 2012, sekä 86 §:n ja 87 §:n 2–4 momentin mukaisesti. Mainittujen säännösten mukainen ensisijaisen etuuden vähentäminen ei saa kuitenkaan pienentää perhe-eläkkeen kokonaismäärää enempää kuin olisi tapahtunut, jos perhe-eläke olisi yhteensovitettu TEL-lain 8 tai 8 a §:n mukaisesti. (7.11.2014/889)

5. mom.

Jos ennen 1 päivää tammikuuta 2005 voimassa olleiden työsuhde-eläkelakien mukaan myönnetyn perhe-eläkkeen määrä tarkistetaan edunsaajien lukumäärän muuttumisen vuoksi, perhe-eläkkeen peruste jaetaan edunsaajien kesken siten kuin yrittäjän eläkelain 78 ja 79 §:ssä säädetään. Tällöin perhe-eläkkeen peruste on edunjättäjän TEL-lain 7 h §:n 1 momentin mukainen, kuitenkin enintään mainitun lain 8 §:n 5 momentissa, sellaisina kuin ne olivat 31 päivänä joulukuuta 2004, tarkoitetun yhteensovitusrajan suuruinen eläke. Ensisijaista etuutta vastaava perhe-eläke tai korvaus vähennetään perhe-eläkkeen perusteesta siten kuin 4 momentissa säädetään. (7.11.2014/889)

6. mom.

Ennen 1 päivää tammikuuta 2005 harjoitetusta yrittäjätoiminnasta karttunut eläkeoikeus lasketaan 31 päivänä joulukuuta 2004 voimassa olleen YEL-lain mukaan. Ennen 1 päivää tammikuuta 2005 alkanut ja sanottuna ajankohtana jatkuva yrittäjätoiminta katsotaan tällöin päättyneeksi 31 päivänä joulukuuta 2004. Eläke lasketaan erikseen myös sellaisen yrittäjäjakson perusteella, joka on vuoden 2004 loppuun mennessä jatkunut vähemmän kuin neljä kuukautta, mutta kuitenkin vähintään kuukauden, jos kyseinen yrittäjäjakso jatkuu vuonna 2005 ja tämä aika mukaan lukien kestää vähintään neljä kuukautta, tai jos kyseinen yrittäjäjakso on alkanut 31 päivänä joulukuuta 2004 voimassa olleen YEL-lain 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun työtulon tarkistuksen johdosta. Karttunut eläkeoikeus korotetaan vastaamaan eläkkeen laskentavuoden tasoa palkkakertoimella.

1. mom.

Ennen vuotta 1947 syntyneen yrittäjän osa-aikaeläkkeeseen ja sen jälkeen myönnettävään vanhuuseläkkeeseen sovelletaan, mitä säädetään YEL-lain 17 §:ssä sekä TEL:n 4 §:n 2 momentissa, 4 f §:n 1 momentin johdantokappaleessa, 4 g §:n 2 momentissa sekä 5 §:n 4 momentissa, sellaisina kuin ne olivat voimassa 31 päivänä joulukuuta 2004, sekä YEL-lain 17 §:ssä ja TEL:n 5 §:n 6 momentissa, sellaisina kuin ne olivat voimassa 31 päivänä joulukuuta 2002. Tällaisella yrittäjällä on oikeus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen 60 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Varhennusvähennys tehdään 65 vuoden iästä eläkkeen alkamiseen 31 päivänä joulukuuta 2004 voimassa olleiden YEL-lain 17 §:n ja TEL:n 5 a §:n 2 momentissa mainittujen varhennuskertoimien mukaisesti.

2. mom.

Edellä 1 momentissa tarkoitetulla yrittäjällä on oikeus saada vanhuuseläke vähentämättömänä 63 vuotta täytettyään. Jos kuitenkin yrittäjä jatkaa osa-aikatyössä 65 vuotta täytettyään, osa-aikaeläke muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi 65 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Tällöin työansioista karttuu eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa 65 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alun ja 68 vuoden iän täyttämiskuukauden lopun välisenä aikana. Jos osa-aikatyöstä karttunut vanhuuseläke alkaa myöhemmin kuin 68 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, lykättyä eläkkeen osaa korotetaan siten kuin yrittäjän eläkelain 9 §:n 3 momentissa säädetään sellaisena kuin se oli voimassa 31 päivänä joulukuuta 2016. Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan myös silloin, kun myönnetään uutta eläkettä sellaisen osa-aikaeläkkeen jälkeen, jonka eläketapahtuma oli ennen 1 päivää tammikuuta 2005. (21.12.2016/1251)

1. mom.

Tässä ja 30 §:ssä lisäeläkkeellä tarkoitetaan YEL-lain 11 §:n 1 momentin mukaista lisäeläkettä sellaisena kuin sanottu momentti oli voimassa 31 päivänä joulukuuta 2000.

2. mom.

Lisäeläkevakuutus päätetään 31 päivänä joulukuuta 2006 ja ansaitusta lisäeläkkeestä muodostetaan vapaakirja. Yrittäjällä on oikeus sanottuun lisäeläkkeen vapaakirjaan ja aiempiin työeläkelakien mukaisiin vapaakirjoihin aikaisintaan lisäeläkevakuutukseen liittyvästä eläkeiästä. Vapaakirjan saaminen lisäeläkevakuutukseen liittyvässä eläkeiässä edellyttää, että yrittäjän yrittäjätoiminta jatkuu sanottuun eläkeikään tai päättyy aikaisintaan neljä kuukautta ennen sanotun eläkeiän täyttämistä. Jatkuvaan yrittäjätoimintaan liittyvän perusturvan mukaisen eläkkeen yrittäjä saa aikaisintaan 60 vuoden iässä.

3. mom.

Jos yrittäjä täyttää lisäeläkevakuutukseensa liittyvän eläkeiän viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010, hänellä on oikeus jatkaa lisäeläkevakuutustaan. Yrittäjällä on oikeus lisäeläkkeeseen ja aiempiin työeläkelakien mukaisiin vapaakirjoihin aikaisintaan lisäeläkevakuutukseen liittyvästä eläkeiästä. Lisäeläkkeen saaminen edellyttää, että yrittäjätoiminta jatkuu sanottuun eläkeikään tai päättyy aikaisintaan neljä kuukautta ennen mainitun eläkeiän täyttämistä.

4. mom.

Myönnettäessä yrittäjän eläkelain mukainen eläke 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa eläkettä vähennetään pysyvästi 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolta eläke alkaa ennen yrittäjän eläkelain muuttamisesta annetun lain (72/2016) 8 §:n 2 momentissa säädettyä alinta vanhuuseläkeikää. Tarkemmat säännökset yrittäjän eläkelain mukaisen eläkkeen vähentämisestä annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Muutoin lisäeläkevakuutukseen sovelletaan, mitä YEL-lain 11 §:n 1 momentin, sellaisena kuin se oli voimassa 31 päivänä joulukuuta 2000, nojalla annetuissa säännöksissä sekä yrittäjien eläkelain muuttamisesta annetun lain (638/2003) voimaantulosäännöksen 10 momentissa säädetään. (29.1.2016/73)

5. mom.

Sellaisen 2 ja 3 momentissa tarkoitetun yrittäjän, joka on täyttänyt lisäeläkevakuutukseensa liittyvän eläkeiän ennen 1 päivää tammikuuta 2017, yrittäjän eläkelain mukaista eläkettä myönnettäessä sovelletaan 31 päivänä joulukuuta 2016 voimassa olleita säännöksiä. (29.1.2016/73)

6. mom.

Edellä 1 momentin estämättä lisäeläketurvan mukainen täysi työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi ja osatyökyvyttömyyseläke täyden työkyvyttömyyseläkkeen määräiseksi vanhuuseläkkeeksi samasta iästä kuin yrittäjän eläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke. (30.12.2013/1207)

1. mom.

Edellä 29 §:n 1 momentissa tarkoitettua lisäeläketurvaa vakuuttanut eläkelaitos kustantaa vuosittain maksamistaan lisäeläketurvan etuuksista aiheutuvan menon ensisijaisesti 2 momentissa tarkoitetusta tasausvastuustaan. Jos eläkelaitoksen tasausvastuu ei riitä edellä tarkoitettujen menojen kustantamiseen tai jos eläkelaitoksella ei ole 2 momentissa tarkoitettua tasausvastuuta, yrittäjän eläkelain mukaista eläketurvaa hoitavat eläkelaitokset vastaavat lisäeläketurvan mukaisista etuuksista aiheutuvasta menosta yrittäjän eläkelain 139 §:n mukaisesti.

2. mom.

Työeläkevakuutusyhtiön ja eläkekassan vastuuvelka 29 §:n 1 momentissa tarkoitetusta lisäeläketurvasta muodostuu kokonaisuudessaan tasausvastuusta, johon lisätään vuosittain tasausvastuulle laskettu yrittäjän eläkelain 137 §:n 1 momentissa tarkoitettujen laskuperusteiden mukainen perustekorko. Perustekorolla korotetusta tasausvastuusta vähennetään vuosittain 1 momentissa tarkoitetut eläkelaitoksen maksamista etuuksista aiheutuvat menot sekä edellä mainituissa laskuperusteissa määrätyt, etuuksien hoitamisesta aiheutuvia kuluja kattavat hoito-osat.

3. mom.

Jos lisäeläke jää kokonaan tai osittain turvaamatta eläkelaitoksen konkurssin vuoksi, yrittäjän eläkelain 1 §:n 3 momentissa tarkoitetut eläkelaitokset vastaavat siitä yhteisesti työntekijän eläkelain 181 §:n mukaisesti siten kuin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa tarkemmin säädetään. Jos kuitenkin vaje on vähäinen, se katetaan ensisijaisesti kysymyksessä olevan eläkelaitoksen varoista.

1. mom.

Eläketurvakeskuksella on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada 27–29 §:ssä tarkoitetun eläkkeen laskemista varten YEL-lain 17 §:n ja TEL:n 6 a §:ssä tarkoitetun eläkkeeseen oikeuttavan tulevan ajan oikeuden määrittelyä sekä mainitun lain 7 f §:ssä tarkoitetun työeläkelisän laskemista varten välttämättömät tiedot.

2. mom.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen etuuksien myöntäjän tai maksajan on annettava tiedot Eläketurvakeskukselle sen määräämällä tavalla kultakin kalenterivuodelta seuraavan vuoden toukokuun loppuun tai muuhun Eläketurvakeskuksen kanssa sovittuun ajankohtaan mennessä.

1. mom.

Ennen vuotta 1947 syntyneellä yrittäjällä on oikeus lapsikorotukseen 31 päivänä joulukuuta 2004 voimassa olleiden säännösten mukaan.

1. mom.

Edellä 32 §:ssä tarkoitettu lapsikorotus maksetaan Kansaneläkelaitokselle sen pyynnöstä lapsen elatukseen käytettäväksi ajalta, jona lapselle maksetaan elatustukilain (580/2008) mukaista elatustukea eläkkeensaajan laiminlyötyä lapsen elatusvelvollisuuden.

1. mom.

Eläketurvakeskuksen hankkimien TEL:n 13 b §:n 5 momentissa, sellaisena kuin se oli voimassa 31 päivänä joulukuuta 2006, tarkoitetun luottovakuutusyhtiön osakkeiden mahdollisesta myynnistä 31 päivänä joulukuuta 2005 jälkeen saaman tuoton johdosta palautettavaa osaa ei oteta huomioon työntekijän eläkelain vähimmäisehtojen mukaisen vakuutuksen keskimääräisessä työeläkevakuutusmaksussa.

1. mom.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

2. mom.

TEL:n mukaista vähimmäisturvaa koskevaan eläkejärjestelyyn, johon työnantaja on sisällyttänyt itsensä TEL:n 1 §:n 3 momentin mukaisesti, sellaisena kuin se on laissa 395/1961 tai laissa 639/1966, sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön 28 päivänä joulukuuta 2004 vahvistamia työnantajan eläkevakuutuksen vapaakirjan ehtoja ja perusteita.