Laki valtion eläketurvan rahoituksesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Valtion eläketurvan rahoitus

Julkisten alojen eläkelain (81/2016) mukaisen eläketurvan piiriin kuuluvan valtion henkilöstön eläketurva maksetaan valtion talousarviosta. Eläkkeiden maksamiseen tarvittavien varojen siirtämisestä Kevalle säädetään Kevasta annetun lain (66/2016) 24 §:n 1 momentissa.

(5.12.2018/1061) Eläkemaksu

Valtion virastot ja laitokset, valtion liikelaitokset sekä yhteisöt ja laitokset, joiden henkilöstön tai sen osan eläketurva on muualla lainsäädännössä säädetty valtion vastattavaksi tai joihin on sovellettu kumottua valtion eläkelakia (1295/2006), maksavat eläkemaksun, joka muodostuu työansioihin perustuvasta eläkemaksusta ja työkyvyttömyyseläkemaksusta. Eläkemaksu sisältää julkisten alojen eläkelain 168 §:n mukaisen työntekijän eläkemaksun. Työnantaja vastaa eläkemaksun suorittamisesta kokonaisuudessaan.

Keva vahvistaa eläkemaksun valtiovarainministeriön päättämien perusteiden mukaisesti. Keva antaa ohjeet eläkemaksun suorittamisesta ja huolehtii eläkemaksun perimiseen liittyvistä tehtävistä. Eläkemaksu maksetaan Valtion eläkerahaston tilille.

Edellä 2 momentissa ja julkisten alojen eläkelain 122 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tehtävissä noudatetaan, mitä valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) nojalla säädetään ja määrätään tilintekijästä. Mainituissa lainkohdissa tarkoitetut varat pidetään erillään Kevan varoista.

Eläkemaksun laskuperusteista ja niiden vahvistamisesta sekä 1 momentissa ja julkisten alojen eläkelain 122 §:n 2 momentissa tarkoitettujen varojen hoidosta ja tilittämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Ks. VNa eläkemaksun perusteista 1246/2018.

(21.12.2016/1262) Eläkemaksun perintä ja maksusaatavan vanhentuminen

Kevan on määrättävä tähän lakiin perustuva eläkemaksu maksettavaksi viiden vuoden kuluessa lopullisen maksun eräpäivää seuraavan vuoden alusta lukien. Tämän lain perusteella määrätty maksu sekä sille suorituksen viivästymisen ajalta korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen vuotuinen viivästyskorko ovat suoraan ulosottokelpoisia. Näiden saatavien perinnästä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).

Aiheettomasti suoritetun eläkemaksun palautus vanhentuu viiden vuoden kuluttua lopullisen eläkemaksun eräpäivää seuraavan vuoden alusta lukien, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Vanhentumisen katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika. Vanhentumisen katkeamisesta säädetään velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 ja 11 §:ssä.

Eläkemaksun viivästyskorko

Jos työnantaja on laiminlyönyt eläkemaksun maksamisen määräajassa, työnantajan on maksettava korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukainen viivästyskorko.

Perustevalitus

Asianosainen saa tehdä eläkemaksun maksuunpanoa koskevan perustevalituksen, jos hän katsoo, että Kevan työnantajalle määräämä maksuunpano on ollut lain vastainen. Perustevalitus on tehtävä kirjallisesti ja se on toimitettava työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle kahden vuoden kuluessa sitä seuraavan vuoden alusta, jona saaminen on määrätty tai maksuunpantu. Muutoin noudatetaan, mitä julkisten alojen eläkelaissa säädetään muutoksen hakemisesta ja lainvoimaisen päätöksen poistamisesta eläkettä koskevassa asiassa.

Ulosmittauksen vuoksi tehtävästä perustevalituksesta säädetään lisäksi verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).

Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Tällä lailla kumotaan työantajan eläkemaksun perusteista annettu valtioneuvoston asetus  (863/2012).

HE 21/2015, StVM 6/2015, EV 36/2015

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

21.12.2016/1262:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

HE 120/2016, StVM 25/2016, EV 167/2016

5.12.2018/1061:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

Tällä lailla kumotaan työnantajan eläkemaksun perusteista annettu valtioneuvoston asetus (1354/2016).

HE 101/2018, StVM 11/2018, EV 130/2018