Laki Eläketurvakeskuksesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
(11.6.2020/460) Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:n 1 momentissa ja 2 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituissa työeläkelaeissa tarkoitetun työeläketurvan toimeenpanon ja kehittämisen yhteiselin.
Eläketurvakeskuksen tehtävät
Eläketurvakeskuksen tehtävänä on: (30.11.2007/1111)
1) edistää ja yhteensovittaa työeläketurvan toimeenpanoa ja kehittämistä; (30.11.2007/1111)
2) harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilasto- ja tutkimustoimintaa sekä laatia arvioita ja laskelmia eläketurvan kehityksestä ja rahoituksesta; (21.12.2016/1263)
3) edistää eläkelaitosten keskinäistä yhteistyötä eläkelaitosten yhteistoimintaa edellyttävissä tehtävissä ja hoitaa eläkelaitosten yhteistoimintaan liittyviä tehtäviä;
4) edistää työeläkelaitosten yhteistyötä muiden laitosten ja viranomaisten välillä;
5) huolehtia laissa sille määrättyjen tehtävien hoitamiseksi tarvittavista rekistereistä ja työeläkelaitosten työeläkelakien mukaista toimintaa varten tarvitsemien tietojen saatavuudesta;
6) antaa eläkelaitoksille suosituksia yhdenmukaisen soveltamiskäytännön varmistamiseksi yksityisten alojen työeläkelakien, niiden nojalla annettujen asetusten ja muiden määräysten soveltamisesta; (20.12.2022/1158)
7) tiedottaa ja antaa neuvontaa työeläkkeistä ottaen kuitenkin huomioon, mitä työntekijän eläkelain 211 §:ssä ja yrittäjän eläkelain (1272/2006) 153 §:ssä säädetään; sekä (20.12.2022/1158)
8) ylläpitää ja kehittää 6 kohdassa tarkoitettujen suositusten tukena yrittäjän eläkelain 112 §:n 2 momentissa tarkoitettua työtulon määrittämisessä tarvittavaa tietopohjaa. (20.12.2022/1158)
Eläketurvakeskuksen tehtävänä on lisäksi: (30.11.2007/1111)
1) valvoa työeläkelakien mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden noudattamista ja ottaa tarvittaessa työnantajan kustannuksella eläkevakuutus siten kuin työntekijän eläkelain 186 ja 187 §:ssä sekä yrittäjän eläkelain 143 ja 144 §:ssä säädetään; (7.11.2014/901)
2) ratkaista, sovelletaanko työhön työntekijän eläkelakia, yrittäjän eläkelakia tai maatalousyrittäjän eläkelakia (1280/2006) ja antaa ratkaisusta asianosaisen pyynnöstä valituskelpoinen päätös siten kuin työntekijän eläkelain 10 §:ssä, yrittäjän eläkelain 7 §:ssä ja maatalousyrittäjän eläkelain 9 §:ssä säädetään; (7.11.2014/901)
3) ratkaista, sovelletaanko työntekijään, virkamieheen tai yrittäjään sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 (EU:n sosiaaliturvan perusasetus) nojalla Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä tilanteissa, joissa on kyse sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 987/2009 (EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetus) tarkoitetusta A1-todistuksesta tai EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen 16 artiklan mukaisesta poikkeusluvasta; (29.10.2020/745)
3 a) ratkaista Suomen tekemien sosiaaliturvasopimusten sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien määräysten mukaan, voidaanko henkilölle antaa sovellettavaa lainsäädäntöä koskeva todistus tai päätös, joka voi koskea myös poikkeuslupa-asiaa; (29.10.2020/745)
4) hoitaa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta annetussa laissa (352/2010) tarkoitettuja ulkomaille toimitettaviin eläkehakemuksiin liittyviä yhteyslaitostehtäviä ja muita yhteyselintehtäviä siten kuin EU:n sosiaaliturvan perusasetuksessa ja EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksessa säädetään sekä vastaavia sosiaaliturvasopimuksissa määrättyjä tehtäviä sekä hoitaa mainitussa laissa tarkoitettuja takaisinperintää koskevia tehtäviä siten kuin EU:n sosiaaliturvan perusasetuksessa ja EU:n sosiaaliturvan täytäntöönpanoasetuksessa säädetään; (14.5.2010/353)
5) hoitaa eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetun lain (165/1999) 3 §:ssä säädetyt yhdyslaitostehtävät;
6) ratkaista, mikä eläkelaitos on viimeisenä eläkelaitoksena toimivaltainen käsittelemään eläkehakemuksen, siten kuin työntekijän eläkelain 111 §:ssä, yrittäjän eläkelain 96 §:ssä ja maatalousyrittäjän eläkelain 91 §:ssä säädetään; (7.11.2014/901)
7) ratkaista eläkehakemus, jos työntekijällä ei ole työeläkelakien alaista työskentelyä, siten kuin työntekijän eläkelain 111 §:ssä säädetään;
8) ratkaista ja antaa päätös siitä, täyttyvätkö edellytykset vakuutusmaksun maksuvelvollisuudesta vapauttamiselle siten kuin työntekijän eläkelain 155 §:ssä säädetään tai vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttamiselle siten kuin työntekijän eläkelain 149 §:ssä tai 150 §:n 1 momentissa säädetään;
9) lähettää työntekijälle tieto rekisteriin merkityistä eläkkeeseen oikeuttavista palkattomista ajoista, jos työntekijällä ei ole rekisteriin merkittyjä yksityisten alojen työeläkelakien alaisia ansioita, sekä antaa niistä työntekijän pyynnöstä päätös siten kuin työntekijän eläkelain 75 b §:n 3 momentissa säädetään; (7.11.2014/901)
10) selvittää ja ratkaista työntekijän eläkelain 183 ja 184 §:ssä, yrittäjän eläkelain 142 §:ssä ja maatalousyrittäjän eläkelain 137 §:ssä tarkoitetulla tavalla kulujen jakautuminen eläkelaitosten välillä ja määritellä yrittäjän eläkelain 140 §:n mukainen valtion osuus sekä valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) mukainen valtion kustannus; (7.11.2014/901)
11) hoitaa muita sellaisia tehtäviä, jotka sille erikseen laissa säädetään.
Eläketurvakeskus antaa tällöin 2 momentin 3 ja 3 a kohdassa tarkoitetusta ratkaisusta todistuksen tai päätöksen. (29.10.2020/745)
Eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetun lain 165/1999 nimike on muutettu L:lla 913/2021, ks. L eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan unionin eläkejärjestelmän välillä 165/1999.
(17.4.2020/229) Rekisteröidyn oikeuden rajaaminen
Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus), jäljempänä tietosuoja-asetus, tarkoitetulla rekisteröidyllä ei ole tietosuoja-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista oikeutta siihen, että Eläketurvakeskus rajoittaa henkilötietojen käsittelyä silloin, kun se hoitaa tämän lain tai työeläkelakien mukaista tehtävää, jos rekisteröidyn vaatimus käsittelyn rajoittamisesta on ilmeisen perusteeton.
Muutoksenhaku ja päätöksen poistaminen
Eläketurvakeskuksen 2 §:n 2 momentin 1–5 ja 7–10 kohdan perusteella antamaan päätökseen voidaan hakea muutosta tai Eläketurvakeskuksen antama lainvoimainen päätös voidaan poistaa siten kuin työntekijän eläkelaissa säädetään.
Ks. Työntekijän eläkeL 395/2006 9 luku.
Eläketurvakeskuksen oikeus saada ja käyttää tietoja tilasto-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan
Eläketurvakeskuksella on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada 2 §:n 1 momentin 1–3 ja 8 kohdassa tarkoitettua tilasto-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa varten tietoja seuraavasti:
1) työeläkelaitoksilta:
a) tarpeelliset henkilön yksilöintitiedot, tiedot henkilön sukupuolesta, kansalaisuudesta, ammatista, äidinkielestä, siviilisäädystä, perhesuhteista, syntymä- ja asuinpaikasta, syntymä- ja kuolinajasta sekä muut näihin rinnastettavat tilasto-, tutkimus- tai kehittämistoiminnan kannalta välttämättömät tiedot;
b) tarpeelliset tiedot henkilön eläke-, etuus- tai korvaushakemuksista ja niihin sisältyvistä tiedoista, henkilölle annetuista eläke-, etuus- ja korvauspäätöksistä, henkilölle myönnetyistä eläkkeistä, etuuksista ja korvauksista ja niiden maksamisesta, henkilön eläke- tai sosiaalivakuuttamista koskevista hakemuksista ja niihin sisältyvistä tiedoista, henkilön eläke- tai sosiaalivakuuttamista koskevista ratkaisuista sekä muut välttämättömät eläke- ja sosiaaliturvaa, eläke- ja sosiaalivakuuttamista sekä näiden toimeenpanoa koskevat tiedot;
c) tarpeelliset tiedot työtulosuosituksen laskentapalvelun yrittäjälle antamasta työtulosuosituksesta ja eläkelaitoksen yrittäjälle vahvistamasta työtulosta;
d) välttämättömät työntekijän eläkelain 198 §:n 1 momentin 2 kohdan a–c alakohdassa tarkoitetut työeläkelaitokselle eläke- tai etuusasian käsittelyä varten toimitetut henkilöä koskevat tiedot;
2) Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta, Kansaneläkelaitokselta, Tapaturmavakuutuskeskukselta, Liikennevakuutuskeskukselta, Potilasvakuutuskeskukselta, lakisääteistä tapaturma- ja liikennevakuutusta hoitavalta vakuutusyhtiöltä sekä sosiaalivakuutuksen alalla toimivalta muulta viranomaiselta tai laitokselta:
a) tarpeelliset henkilön yksilöintitiedot, tiedot henkilön sukupuolesta, kansalaisuudesta, ammatista, äidinkielestä, siviilisäädystä, perhesuhteista, syntymä- ja asuinpaikasta, syntymä- ja kuolinajasta sekä muut näihin rinnastettavat tilasto-, tutkimus- tai kehittämistoiminnan kannalta välttämättömät tiedot;
b) tarpeelliset tiedot henkilön eläke-, etuus- tai korvaushakemuksista ja niihin sisältyvistä tiedoista, henkilölle annetuista eläke-, etuus- ja korvauspäätöksistä, henkilölle myönnetyistä eläkkeistä, etuuksista ja korvauksista ja niiden maksamisesta, henkilön eläke- tai sosiaalivakuuttamista koskevista hakemuksista ja niihin sisältyvistä tiedoista, henkilön eläke- tai sosiaalivakuuttamista koskevista ratkaisuista sekä muut välttämättömät eläke- ja sosiaaliturvaa, eläke- ja sosiaalivakuuttamista sekä näiden toimeenpanoa koskevat tiedot;
c) välttämättömät tiedot henkilön diagnoosin nimestä ja sairausluokituksen koodista;
3) Verohallinnolta:
a) tarpeelliset henkilön yksilöintitiedot, tiedot henkilön sukupuolesta, kansalaisuudesta, ammatista, äidinkielestä, siviilisäädystä, perhesuhteista, syntymä- ja asuinpaikasta, syntymä- ja kuolinajasta sekä muut näihin rinnastettavat tilasto-, tutkimus- tai kehittämistoiminnan kannalta välttämättömät tiedot;
b) tarpeelliset tiedot henkilön työansioista ja työtuloista, työskentelyn ajankohdasta ja määrästä, työskentelyn koko- tai osa-aikaisuudesta sekä ajanjaksoista, jolloin henkilö on ollut poissa työstä;
c) tarpeelliset tiedot henkilön omaan yrittäjätoimintaan perustuvasta ansio- ja pääomatulosta sekä yrittäjätoiminnan muodosta, liikevaihdosta ja muista yrittäjätoiminnan laajuutta kuvaavista seikoista;
d) tarpeelliset tiedot henkilön eläkkeistä ja sosiaaliturvaetuuksista;
4) Finanssivalvonnalta etuudensaajarekisteriin sisältyvät:
a) tarpeelliset henkilön yksilöintitiedot, tiedot henkilön sukupuolesta, kansalaisuudesta, ammatista, äidinkielestä, siviilisäädystä, perhesuhteista, syntymä- ja asuinpaikasta, syntymä- ja kuolinajasta sekä muut näihin rinnastettavat tilasto-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannalta välttämättömät tiedot;
b) tarpeelliset työttömyysturvaa ja vuorottelukorvauksia koskevat tiedot; sekä
5) Digi- ja väestötietovirastolta tarpeelliset henkilön yksilöintitiedot, tiedot henkilön sukupuolesta, kansalaisuudesta, äidinkielestä, siviilisäädystä, perhesuhteista, syntymä- ja asuinpaikasta, syntymä- ja kuolinajasta sekä muut näihin rinnastettavat tilasto-, tutkimus- tai kehittämistoiminnan kannalta välttämättömät tiedot.
Eläketurvakeskuksella on oikeus saada 1 momentissa mainitut tiedot maksutta. Jos tiedot tarvitaan tietyssä muodossa ja siitä aiheutuu tietojen luovuttajalle olennaisia lisäkustannuksia, kustannukset on kuitenkin korvattava.
Eläketurvakeskuksella on oikeus yhdistää ja käyttää 1 momentin tai työntekijän eläkelain 197 ja 198 §:n perusteella saamiaan henkilö- ja muita tietoja tutkimus- ja tilastotoiminnan lisäksi tämän lain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua työeläketurvan kehittämistä varten tarvittavien selvitysten ja esitysten tekemiseen. Eläketurvakeskuksella on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus antaa julkisten alojen työeläkelakien toimeenpanosta huolehtivalta eläkelaitokselta saadut eläkettä, eläkeoikeutta ja vakuuttamista koskevat tiedot tieteellistä tutkimusta, tilastointia ja viranomaisten suunnittelu- ja selvitystyötä varten siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 28 §:ssä säädetään. Tietoja käsiteltäessä on huolehdittava siitä, ettei kenenkään yksityisyys eikä liikesalaisuus vaarannu. (10.8.2018/653)
Tämän pykälän nojalla kerättyjen tietojen salassapitoon ja luovuttamiseen sovelletaan tilastolain (280/2004) 4 luvun säännöksiä.
(30.11.2007/1111) Vastuu Eläketurvakeskuksen kustannuksista
Eläketurvakeskuksella on oikeus periä tuottamistaan palveluista toimintokohtaisia palvelumaksuja. Työntekijän eläkelain 3 §:n 1 momentissa ja 2 momentin 1 ja 2 kohdassa mainittujen työeläkelakien mukaista eläketurvaa hoitavat eläkelaitokset vastaavat Eläketurvakeskuksen tämän lain mukaisten tehtävien hoitamisesta aiheutuvista kustannuksista siltä osin kuin Eläketurvakeskuksen saamat toimintokohtaiset palvelumaksut ja muut tuotot eivät riitä niitä kattamaan. (11.6.2020/460)
Eläkelaitosten katettava osuus Eläketurvakeskuksen kustannuksista jaetaan julkisten ja yksityisten eläkealojen kesken samassa suhteessa kuin Eläketurvakeskuksessa tuotetut palvelut kohdistuvat julkisille ja yksityisille eläkealoille. Julkisten alojen eläkelaitosten vastuulla oleva osuus jaetaan julkisten alojen vakuutettujen työansioiden mukaisessa suhteessa. Kevan osalta kustannukset jaetaan kuitenkin Kevan, valtion, kirkon eläkerahaston, Suomen Pankin ja Kansaneläkelaitoksen kesken työntekijän eläkelain 178 §:n 1 momentin mukaisessa suhteessa. Yksityisten alojen eläkelaitosten vastuulla oleva osuus jaetaan yksityisten alojen vakuutettujen työansioiden mukaisessa suhteessa, kuitenkin ottaen huomioon se, että Merimieseläkekassalle ja Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ei kohdisteta vakuuttamisen valvontaa sekä se, että Eläketurvakeskuksen tämän lain 2 §:n mukaiset muut tehtävät eivät kohdistu samassa määrin Merimieseläkekassalle ja Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle kuin muille yksityisten alojen eläkelaitoksille. (11.6.2020/460)
Eläkelaitosten kustannusosuuksien laskemisesta ja täytäntöönpanosta annetaan tarkemmat määräykset sosiaali- ja terveysministeriön työntekijän eläkelain 183 §:n 2 momentin nojalla Eläketurvakeskuksen esityksestä vahvistamissa kustannustenjakoperusteissa. Eläkelaitosten kustannusosuuksia vahvistettaessa on huolehdittava siitä, että Eläketurvakeskuksen varat riittävät kattamaan Eläketurvakeskuksen tehtävistä ja toiminnasta aiheutuvat menot ja ylläpitämään riittävän maksuvalmiuden. (22.12.2011/1435)
Eläketurvakeskus määrää maksettavaksi eläkelaitosten kustannusosuudet. Eläketurvakeskuksella on oikeus periä eläkelaitosten kustannusosuuksista ennakkoa siten kuin 3 momentissa tarkoitetuissa kustannustenjakoperusteissa määrätään. (22.12.2011/1435)
Eläkelaitos voi hakea muutosta Eläketurvakeskuksen tämän lain nojalla määräämästä kustannusosuuden maksuunpanosta siten kuin työntekijän eläkelain 131 §:ssä säädetään.
Kustannusosuus on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). Jollei maksua suoriteta viimeistään eräpäivänä, maksamattomalle pääomalle peritään vuotuista viivästyskorkoa työntekijän eläkelain 184 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Viivästyskoron sijasta Eläketurvakeskus voi periä viiden euron suuruisen viivästysmaksun, jos viivästyskoron määrä jää tätä pienemmäksi. (21.12.2016/1263)
Ks. VNa vakuutettujen työansioiden huomioon ottamisesta laskettaessa eräiden eläkelaitosten osuutta Eläketurvakeskuksen kustannuksista 911/2018.
(30.11.2007/1111) Eläketurvakeskuksen hallintoelimet ja päätösvalta
Eläketurvakeskuksessa on edustajisto ja hallitus, jotka käyttävät Eläketurvakeskuksen päätösvaltaa. Henkilö ei voi olla samanaikaisesti edustajiston ja hallituksen jäsenenä.
(30.11.2007/1111) Edustajiston nimeäminen ja kokoonpano
Sosiaali- ja terveysministeriö nimeää Eläketurvakeskuksen edustajiston enintään kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Edustajistossa on kolmekymmentä jäsentä. Jäsenistä yksi edustaa sosiaali- ja terveysministeriötä ja yksi valtiovarainministeriötä. Muista jäsenistä viisi edustaa yksityisten ja kaksi julkisten alojen työnantajia, seitsemän yksityisten ja julkisten alojen työntekijöitä, kolme maatalousyrittäjiä ja kaksi muita yrittäjiä. Lisäksi edustajistoon kuuluu yhdeksän työeläkelaitoksia edustavaa jäsentä, joista yksi edustaa eläkekassoja, yksi eläkesäätiöitä ja viisi muita yksityisten alojen eläkelaitoksia sekä kaksi julkisten alojen eläkelaitoksia. Edustajiston kullekin jäsenelle on nimettävä henkilökohtainen varajäsen.
Sosiaali- ja terveysministeriön on edustajiston jäseniä nimetessään määrättävä yksi jäsenistä edustajiston puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön on ennen työnantajia ja työntekijöitä edustavien jäsenten nimeämistä varattava yksityisten ja julkisten alojen työnantajien sekä työntekijöiden edustavimmille järjestöille tilaisuus tehdä ehdotuksensa edustajiksi. Samoin ministeriön on ennen maatalousyrittäjiä ja muita yrittäjiä edustavien jäsenten nimeämistä varattava maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien edustavimmille järjestöille tilaisuus tehdä ehdotuksensa edustajiksi. Jos järjestö ei tee ehdotusta ministeriön määräämässä ajassa, ministeriön on kuitenkin nimettävä jäsenet.
Jos edustajiston jäsen eroaa kesken toimikauden, hänen tilalleen on nimettävä jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi jäsen edellä säädetyn mukaisesti.
Sosiaali- ja terveysministeriö määrää edustajiston puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle ja muille jäsenille suoritettavat palkkiot.
Mitä tässä laissa säädetään edustajiston jäsenestä, sovelletaan vastaavasti varajäseneen.
Edustajiston tehtävät ja päätöksen teko
Edustajiston tehtävänä on:
1) päättää Eläketurvakeskuksen toiminnan yleisistä suuntaviivoista sekä valvoa Eläketurvakeskuksen hallituksen toimintaa;
2) valita hallituksen kolmetoista jäsentä sekä kullekin jäsenelle henkilökohtainen varajäsen; (30.11.2007/1111)
3) päättää hallituksen jäsenten palkkioista;
4) valita tilintarkastaja ja tarvittaessa hänen varamiehensä sekä päättää heidän palkkioistaan; ja
5) käsitellä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus sekä päättää toimenpiteistä, joihin ne antavat aihetta.
Edustajisto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, niihin luettuna puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on kokouksessa saapuvilla. Milloin sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat estyneitä saapumasta kokoukseen tai esteellisiä ottamaan osaa jonkin asian käsittelyyn, puhetta johtaa kokouksen siihen tehtävään valitsema edustajiston jäsen.
Edustajiston kokouksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee puheenjohtajan kannattama mielipide, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee. Tarkemmat säännökset edustajiston tehtävistä ja päätöksenteosta annetaan valtioneuvoston asetuksella. (30.11.2007/1111)
Ks. VNa Eläketurvakeskuksesta 1010/2006.
(30.11.2007/1111) Hallituksen nimeäminen ja kokoonpano
Eläketurvakeskuksen hallitus nimetään enintään kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituksessa on viisitoista jäsentä, joista sosiaali- ja terveysministeriö määrää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen muut kolmetoista jäsentä valitsee Eläketurvakeskuksen edustajisto. Näistä jäsenistä edustajiston yksityisten alojen työnantajia edustavat jäsenet valitsevat kolme ja julkisten alojen työnantajia edustavat jäsenet yhden sekä yksityisten ja julkisten alojen työntekijöitä edustavat jäsenet yhteensä neljä, maatalousyrittäjiä edustavat jäsenet yhden ja muita yrittäjiä edustavat jäsenet yhden. Edustajiston kaikki jäsenet yhdessä valitsevat kolme muuta hallituksen jäsentä, joista yhden tulee edustaa julkisten alojen eläkelaitoksia. Hallituksen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta hallituksen kullekin jäsenelle on nimettävä henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen jäsenellä tulee olla riittävä työeläkealan asiantuntemus ja hänen on oltava hyvämaineinen. Jäsenenä ei saa olla vajaavaltainen eikä konkurssissa oleva eikä myöskään henkilö, joka on määrätty liiketoimintakieltoon. (21.12.2016/1263)
Jos hallituksen jäsen eroaa tehtävästään kesken toimikauden, hänen tilalleen on nimettävä hallituksen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi jäsen edellä säädetyn mukaisesti. Uusi jäsen voidaan nimetä jäsenen eroamisen jälkeen pidettävässä edustajiston ensimmäisessä varsinaisessa kokouksessa. Uuden hallituksen jäsenen nimeämiseen saakka hallituksen jäsenenä toimii eronneelle hallituksen jäsenelle nimetty henkilökohtainen varajäsen. (21.12.2016/1263)
Mitä tässä laissa säädetään hallituksen jäsenestä, sovelletaan vastaavasti varajäseneen.
Hallituksen tehtävät ja päätöksen teko
Hallitus johtaa ja kehittää Eläketurvakeskuksen toimintaa. Hallituksen tehtävänä on:
1) laatia vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelma;
2) laatia vuosittain tilinpäätös, joka käsittää myös toimintakertomuksen;
3) laatia Eläketurvakeskuksen työjärjestys;
4) ottaa ja erottaa Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja ja muut johtajat sekä sopia heidän palkkauksestaan ja muista toimenhoidon ehdoista;
5) päättää muut periaatteellista laatua olevat tai muuten tärkeät asiat, jos ne eivät kuulu edustajistolle; ja
6) kantaa ja vastata Eläketurvakeskuksen puolesta.
Hallitus voi siirtää toimivaltaansa toimitusjohtajalle, johtajille sekä toimihenkilöille.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.
Asioita käsiteltäessä tulee päätökseksi se mielipide, jota useimmat ovat kannattaneet. Äänten jakaantuessa tasan tulee päätökseksi se mielipide, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt.
Hallituksen jäsen ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen tai sellaisen yhteisön, jonka hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana tai toimihenkilönä hän on, yksityistä etua. Tarkemmat säännökset hallituksen tehtävistä, päätöksenteosta ja Eläketurvakeskuksen nimenkirjoitusoikeudesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Ks. VNa Eläketurvakeskuksesta 1010/2006 9 §.
(30.11.2007/1111) Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa
Eläketurvakeskuksella on hallituksen nimeämä toimitusjohtaja. Toimitusjohtajalla tulee olla hyvä työeläkealan tuntemus ja hänen on oltava hyvämaineinen. Toimitusjohtajana ei voi olla vajaavaltainen eikä konkurssissa oleva eikä myöskään henkilö, joka on määrätty liiketoimintakieltoon.
Toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen tai sellaisen yhteisön, jonka hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana tai toimihenkilönä hän on, yksityistä etua. (21.12.2016/1263)
Hallitus nimeää toimitusjohtajan sijaisen. Mitä tässä laissa säädetään toimitusjohtajasta, sovelletaan vastaavasti hänen sijaiseensa.
(30.11.2007/1111)
12 § on kumottu L:lla 30.11.2007/1111.
(19.12.2008/911) Valvonta
Eläketurvakeskuksen talouden valvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Tarkemmat säännökset taloudellisen valvonnan toimeenpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Ks. VNa Eläketurvakeskuksesta 1010/2006 8 §.
(19.12.2008/911) Kirjanpito ja tilinpäätös
Eläketurvakeskuksen kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettava soveltuvin osin kirjanpitolakia (1336/1997) sekä kirjanpitoasetusta (1339/1997). Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä, ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain ja kirjanpitoasetuksen soveltamisesta Eläketurvakeskukseen sekä Eläketurvakeskuksen tuloslaskelman ja taseen kaavoista ja liitetiedoista.
Finanssivalvonta voi Eläketurvakeskuksen hakemuksesta erityisestä syystä määräajaksi myöntää luvan poiketa 1 momentissa tarkoitetuista säännöksistä ja määräyksistä, jos poikkeus on tarpeen oikean ja riittävän kuvan saamiseksi Eläketurvakeskuksen tai sen konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Jos tässä pykälässä tarkoitettu tilinpäätöstä koskeva määräys, ohje tai lausunto on kirjanpitolain tai kirjanpitoasetuksen yleisen soveltamisen kannalta merkittävä, Finanssivalvonnan on ennen määräyksen, ohjeen tai lausunnon antamista pyydettävä siitä kirjanpitolautakunnan lausunto.
Finanssivalvonta voi erityisistä syistä määräajaksi myöntää yksittäistapauksissa poikkeuksia kirjanpitolain 3 luvun 1 §:n 2 momentin toisessa virkkeessä mainitusta velvollisuudesta, tilinpäätöksen tai konsernitilinpäätöksen laatimisajasta, konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta, konsernituloslaskelman ja konsernitaseen laatimisessa noudatettavista kaavoista ja liitetiedoista sekä konsernitilinpäätökseen yhdisteltävän tytäryhtiön tilikaudesta. Poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä on, ettei se ole tilinpäätöstä ja konsernitilinpäätöstä koskevien Euroopan yhteisöjen säädösten vastainen.
Poikkeusoloihin varautuminen
Eläketurvakeskuksen tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa osallistumalla vakuutusalan valmiussuunnitteluun, valmistelemalla etukäteen poikkeusoloissa tapahtuvaa toimintaa ja muilla toimenpiteillä.
Jos 1 momentista aiheutuvat tehtävät edellyttävät sellaisia toimenpiteitä, jotka selvästi poikkeavat tavanomaisena pidettävästä Eläketurvakeskuksen toiminnasta ja joista aiheutuu olennaisia lisäkustannuksia, tällaiset kustannukset voidaan korvata huoltovarmuuden turvaamisesta annetussa laissa (1390/1992) tarkoitetusta huoltovarmuusrahastosta.
Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä. (19.12.2008/911)
Lain voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007. Ennen tämän lain täytäntöönpanoa voidaan ryhtyä sen edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 45/2005, StVM 5/2006, EV 20/2006
Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
30.11.2007/1111:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Sen estämättä, mitä tämän lain 5 §:n 2 momentissa säädetään, vuosina 2008 ja 2009 julkisten alojen eläkelaitosten kustannusosuudessa huomioon otettavan osuuden suuruus eläkelaitoksessa vakuutetuista työansioista on yksi kolmasosa sekä Merimieseläkekassan ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen vastaavan osuuden suuruus kaksi kolmasosaa.
Eläketurvakeskuksen edustajisto, jonka toimikausi päättyy 31 päivänä joulukuuta 2007, valitsee tämän lain 9 §:ssä tarkoitetut edustajiston valittavina olevat hallituksen kolmetoista jäsentä 1 päivänä tammikuuta 2008 alkavaksi toimikaudeksi.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 53/2007, StVM 13/2007, EV 69/2007
19.12.2008/911:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
HE 66/2008, TaVM 20/2008, EV 109/2008
14.5.2010/353:
Tämä laki tulee voimaan 19 päivänä toukokuuta 2010. Sitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä toukokuuta 2010.
Tilanteissa, joissa EU:n sosiaaliturvan perusasetuksen 87 ja 90 artiklan mukaan sovelletaan sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1408/71, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 34/2010, StVM 8/2010, EV 68/2010
22.12.2011/1435:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.
HE 89/2011, StVM 11/2011, EV 48/2011
7.11.2014/901:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
HE 120/2014, StVM 11/2014, EV 105/2014
21.12.2016/1263:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
HE 120/2016, StVM 25/2016, EV 167/2016
10.8.2018/653:
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2018.
HE 49/2018, TaVM 11/2018, EV 70/2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2016/943/EU (32016L0943); EUVL L 157, 15.6.2016, s. 1
30.12.2019/1473:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.
HE 64/2019, StVM 12/2019, EV 47/2019
17.4.2020/229:
Tämä laki tulee voimaan 20 päivänä huhtikuuta 2020.
HE 87/2019, StVM 1/2020, EV 12/2020
11.6.2020/460:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.
HE 28/2020, StVM 8/2020, EV 48/2020
29.10.2020/745:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.
HE 107/2020, StVM 22/2020, EV 116/2020
20.12.2022/1158:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.
HE 102/2022, StVM 32/2022, EV 212/2022
8.12.2023/1094:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.
HE 27/2023, StVM 7/2023, EV 18/2023