Eläke työstä

Eläkettä karttuu työntekijän työansioiden tai yrittäjän kokonaistyötulon perusteella. Eläkettä karttuu 1,5 karttumisprosentin mukaan työansioista, jotka on maksettu 17 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämiskuukauden loppuun saakka saakka. Yrittäjän kokonaistyötulosta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia 18 vuoden täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alun ja vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämiskuukauden lopun välisenä aikana.

Yrittäjän vanhentuneet maksamattomat työeläkevakuutusmaksut kuitenkin vaikuttavat pienentävästi yrittäjän eläketurvaan eli puuttumaan jäävä työeläkevakuutusmaksu poistaa tai pienentää kyseisen vuoden eläkekarttumaa.

Vuoden 2025 loppuun eläkettä karttuu 1,7 prosenttia vuodessa työansioista, jotka on maksettu 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta sen kalenterikuukauden loppuun, jona työntekijä tai yrittäjä täyttää 63 vuotta. 1,7 prosentin korkeammalle karttumalle on vaatimuksena, ettei ole saanut maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain mukaista lupumistukea tai muuta omaan työskentelyyn perustuvaa työeläkelakien mukaista etuutta. Osa-aikaeläke tai osittainen vanhuuseläke ei estä korkeampaa karttumaa. 

Jos karttumisprosentti muuttuu kalenterivuoden aikana, eläkkeen karttuminen määräytyy keskimääräisen karttumisprosentin mukaan muista kuin vanhuuseläkkeen alkamisen jälkeen ansaituista työansioista. Keskimääräinen karttumisprosentti lasketaan ottamalla karttumisprosentit huomioon niiden kalenterivuoteen sisältyvien kalenterikuukausien lukumäärän suhteessa, joihin karttumisprosentit kohdistuvat.

Kun eläkettä karttuu työstä 1,5 prosenttia vuotta kohden sen johdosta, että maksussa on eläkettä, puhutaan eläkeaikaisesta karttumasta. Silloin ei palkattomilta ajoilta kartu eläkettä lainkaan. Kun estettä korkeammalle karttumalle ei ole, karttuu eläkettä myös palkattomilta ajoilta. Tällöin puhutaan iän mukaisesta karttumasta.

1.1.1 Eläkettä laskettaessa vuosityöansiot tarkistetaan palkkakertoimella

Eläkettä laskettaessa kunkin vuoden työansiot ja kokonaistyötulo (vuosityöansiot) tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamishetken tasoon.

1.1.2 Vuosityöansiot jaksotetaan karttumisprosentin muutosvuonna

Vuoden 2025 loppuun asti karttumisprosentti on 1,7 prosenttia vuodessa työansioista, jotka on maksettu 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta sen kalenterikuukauden loppuun, jona työntekijä täyttää 63 vuotta. Tämän jälkeen karttumisprosentti laskee 1,5 prosenttiin yläikärajan täyttämiskuukauden loppuun saakka.

Keskimääräinen karttumisprosentti lasketaan käytännössä siten, että vuosiansiot jaksotetaan eri karttuma-ajoille kuukauden tarkkuudella. Vuosiansiot jaksotetaan niiden kalenterivuoteen sisältyvien kalenterikuukausien määrän suhteessa, joihin karttumisprosentit kohdistuvat. Eri karttuma-ajoille jaksotetuista ansioista lasketaan eläke kyseisen karttumisprosentin mukaisesti.

1.1.2.1 Esimerkki: Työansioiden jaksottaminen henkilön 53 vuoden iän täyttämisvuonna

1.1.2.1.1 Perustiedot

• Henkilö täyttää 53 vuotta 17.5.2019
• Henkilön työsuhde päättyy 31.10.2019
• Vuosityöansio on 24 000 euroa

1,5 prosentin karttuma-aika

1,5 % karttumakuukaudet ovat 1.1.2019–31.5.2019, eli 5 kuukautta.
1,5 % karttumajakson ansio on 24 000,00 x 5/12 = 10 000 euroa.

1,7 prosentin karttuma-aika

1,7 % karttumakuukaudet ovat 1.6.2019–31.12.2019, eli seitsemän kuukautta.
1,7 % karttumajakson ansio on 24 000,00 x 7/12 = 14 000,00 euroa.

Vuosityöansio ja eläke

Vuosityöansio 24 000,00 euroa.

Karttunut eläke näistä ansioista on:
24 000,00 x 5/12 = 10 000,00 euroa
24 000,00 x 7/12 = 14 000,00 euroa

(10 000,00 x 1,5 %)/12 = 12,50 euroa/kk
(14 000,00 x 1,7 %)/12 = 19,83 euroa/kk

Vuonna 2019 karttunut eläke on yhteensä 12,50 + 19,83 = 32,33 euroa/kk.

1.1.3 Työansioiden huomioon ottaminen vanhuuseläkkeelle siirryttäessä

Vanhuuseläkettä laskettaessa työansioista otetaan huomioon ennen vanhuuseläkkeen alkamisajankohtaa maksetut työansiot. Käytännössä tämä tarkoittaa, että huomioon otetaan vanhuuseläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun maksetut ansiot.

Ensimmäisen vanhuuseläkkeen alkamiskuukauden aikana maksetut työansiot työskentelystä, joka on päättynyt ennen mainitun vanhuuseläkkeen alkamista, otetaan huomioon vanhuuseläkkeen määrässä sen alkamisesta lukien.

Tarkemmat tiedot

1.1.3.2 Esimerkki: Vanhuuseläke alkaa 63 vuoden iän täyttämisvuonna

Henkilö on täyttänyt 63 vuoden iän heinäkuussa 2018. Vanhuuseläke alkaa marraskuussa ikäluokan alimmassa eläkeiässä 63 vuoden ja 3 kuukauden iässä. Henkilölle karttuu vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä ansaitusta vuosityöansiosta 7 kuukaudelta eläkettä 1,7 karttumisprosentin mukaan ja 3 kuukaudelta 1,5 karttumisprosentin mukaan vuodelta 2018.

1.1.4 Uuden eläkkeen karttuminen työkyvyttömyyseläkejakson alkamis- tai päättymisvuoden ansioista

Työkyvyttömyyseläkejakso voi alkaa joko 

• eläketapahtumavuoden alusta, jos kyseessä on tulevan ajan eläke tai
• eläketatapahtumaa seuraavan kalenterikuukauden alusta, jos eläkkeessä ei ole tulevaa aikaa tai
• eläkkeen alkamisesta, kun on kyseessä entisin perustein myönnetty eläke.

Työkyvyttömyyseläkejakso päättyy, kun eläkeoikeus päättyy.

Silloin, kun on kyseessä uusin perustein myönnetty tulevan ajan eläke, eläkejakso alkaa eläketapahtumavuoden alusta eikä vajaata alkamisvuotta ole. Tällöin iän mukaista karttumaa voi tulla eläkejakson päättymisvuonna.

Kun on kyseessä entisin perustein myönnetty eläke tai sellainen uusin perustein myönnetty eläke, jossa ei ole tulevaa aikaa, voi eläkejakso alkaa kesken vuoden. Jos työkyvyttömyyseläkejakson alkamisvuonna eläke ei ole jatkunut koko alkamisvuotta, tämän vuoden työansiosta karttuu uutta eläkettä iän mukaisesti joko 1,5 tai 1,7 prosenttia vuodessa.

Alkamisvuoden ansiot jaksotetaan samalla tavalla koko vuodelle kuin silloin, kun eläkettä ei ole ollut maksussa. Samoin tehdään, jos kyseessä on työkyvyttömyyseläkejakson päättymisvuosi.

Työuraeläke on työkyvyttömyyseläketyyppinen etuus, joten karttumisprosentit lasketaan kuten työkyvyttömyyseläkkeessä vuosina, jolloin eläkejakso alkaa ja karttumisprosentti vaihtuu kesken vuoden. Työuraeläkkeen alkamisvuodelta (täyttänyt 63 vuotta) karttuu vanhuuseläkettä sekä 1,7 (kuukausilta ennen 63 ikää) että 1,5 (63 ikävuodesta) mukaan. Ansiot jaksotetaan eri karttumisprosenttien kuukausille tasaisesti koko vuodelle, vaikka ne tosiasiallisesti olisivat eläkeaikana. Jos vanhuuseläke alkaa samana vuonna, työansiot otetaan huomioon vanhuuseläkkeen alkamiseen saakka.

1.1.4.1 Esimerkki: Eläkkeen karttuminen työkyvyttömyyseläkkeen päättymisvuonna

Henkilö on täyttänyt 53 vuoden iän heinäkuussa ja eläke päättyy kesäkuun loppuun. Henkilölle karttuu 7 kuukaudelta eläkettä 1,5 karttumisprosentin mukaan ja 5 kuukaudelta 1,7 karttumisprosentin mukaan.

1.1.5 Eläkkeen karttuminen eläkkeen aikana tehdystä työstä

Eläkettä karttuu pääsääntöisesti 1,5 prosenttia vuodessa eläkkeen aikana tehdystä työstä. Eläkettä karttuu työstä eläkkeen rinnalla (aikaisintaan vuodesta 2005 alkaen) riippumatta siitä, milloin eläke on alkanut. Eläkeaikaisen työn karttuma alkaa työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuotta seuraavan vuoden alusta.

Poikkeuksena on kertasuoritettu tulevan ajan eläke. Jos eläke on kertasuoritettu, ei henkilöä pidetä karttumien kannalta eläkkeellä olevana eläkkeen aikana. Silloin myös kertasuoritetun eläkkeen 0-vuosi voi kartuttaa uutta eläkettä, jos kertasuoritetun eläkkeen jälkeen tulee uutta eläkettä laskettavaksi.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeen rinnalla karttuneeseen eläkkeeseen sovelletaan elinaikakerrointa, jos eläkkeensaaja on syntynyt vuonna 1948 tai sen jälkeen.

Eläkkeen aikana ansaittuun uuteen eläkkeeseen ei tule tulevaa aikaa, jos eläke on jo maksussa jonkin työeläkelain mukaan.

1.1.5.1 Eläkkeen karttuminen vanhuuseläkkeen aikana tehdystä työstä

Eläkettä karttuu aina 1,5 prosenttia ensimmäisen työeläkelakien mukaisen vanhuuseläkkeen alkamisen jälkeen tehdystä työstä. Jos työntekijällä on rinnakkaisia työsuhteita ja hän hakee vanhuuseläkkeen vain osasta niistä, muuttuu jatkuvaksi jääneen työsuhteen karttuma 1,5 prosenttiin ensimmäisen vanhuuseläkkeen alkamiskuukauden alusta.

1.1.5.2 Eläkkeen karttuminen työkyvyttömyyseläkkeen aikana tehdystä työstä

Eläkettä karttuu työstä 1,5 prosenttia vuodessa niiden vuosien aikana, jolloin työkyvyttömyyseläke tai työuraeläke on jatkunut koko kalenterivuoden.

Jos työkyvyttömyyseläke ei ole jatkunut koko kalenterivuotta, kyseiseltä kalenterivuodelta karttuu uutta eläkettä iän mukaisesti.

Myös maatalousyrittäjien luopumistuen aikana tehdystä työstä karttuu eläkettä kuten työkyvyttömyyseläkkeen ajalta.

1.1.5.3 Eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ja osittaisen vanhuuseläkkeen aikana tehdystä työstä

Eläkettä karttuu iän mukaisesti osa-aikaeläkkeen ja osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla tehtävästä työstä.

1.1.5.4 Jos eläkkeensaaja saa vain kansaneläkettä tai ulkomaan eläkettä

Jos eläkkeensaaja saa pelkästään kansaneläkettä ja on sen rinnalla työssä, karttuu eläkettä normaalisti iän mukaisesti. Myöskään ulkomailta maksettava eläke ei estä iän mukaista karttumista.

1.1.5.5 Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisen aika

Eläke on karttuman mielessä jatkuva myös lepäämisaikana. Karttuma työstä lepäämään jättämisen ajalta on 1,5 prosenttia vuodessa.

Jos lepäämään jätettyä työkyvyttömyyseläkettä ei vaadita uudelleen maksuun 2 vuoden kuluessa lepäämään jättämisestä, työkyvyttömyyseläke lakkautetaan sen lepäämään jättämisestä lukien. Tällöin karttuma työansioista on lakkauttamisvuodesta lukien iän mukainen.

1.1.5.6 Eläkkeen karttuminen kertasuoritetun eläkkeen aikana

Kertasuoritetun eläkkeen jälkeen henkilön ei katsota olevan eläkkeellä eläkkeen karttumisen kannalta. Kertasuoritetun työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkkeen aikana karttuma työstä on iän mukainen. Myös palkattomien aikojen etuuksien ajalta karttuu eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa.

1.1.5.7 Kuntoutusrahan aikana tehty työ

Kuntoutusraha ei ole eläke vaan se rinnastetaan sosiaalietuuksiin. Kuntoutusrahan rinnalla tehdystä työstä eläkettä karttuu iän mukaisesti.

Jos kuntoutusrahan jälkeen myönnetään kuntoutustuki entisin perustein, on kuntoutusraha-aika eläkeaikaa. Kuntoutusrahan alkamisvuoden ansiot rinnastetaan eläketapahtumavuoden ansioihin eikä niistä kartu eläkettä.

Esimerkki

Henkilölle on myönnetty ensin kuntoutusraha ja perään kuntoutustuki entisin perustein. Tämän kuntoutustuen päätyttyä hänelle myöhemmin myönnetään työkyvyttömyyseläke uusin perustein.

Kun uutta eläkettä (vanhuuseläke) lasketaan uusin perustein, ja aikaisemmin ensimmäinen entisin perustein myönnettyjen eläkkeiden ketjussa oli kuntoutusraha, tarkoittaa se sitä, että sellaista vuotta, jolloin ansioista ei kartu eläkettä, ei tule lainkaan. Kuntoutusrahajakso ei ole eläkejakso, kun siitä lasketaan uutta eläkettä, vaan palkattomalta ajalta maksettuun sosiaalietuuteen rinnastettava etuus. Kuntoutusrahan eläketapahtumavuodelta karttuu siis normaalisti eläkettä sekä palkattoman ajan etuuksista että työansioista.

Seuraava eläkesuhde ja eläkejakso, joka myönnetään entisin perustein kuntoutusrahan perusteella, alkaa eläkkeen alkamisesta. Työansiot samoin kuin palkattomat ajat otetaan huomioon eläkkeen alkamisvuodelta vanhuuseläkettä myönnettäessä.

Tarkemmat tiedot

1.1.6 Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuosi

Tulevan ajan sisältävän työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuodelta ei kartu eläkettä työansioista. Tulevan ajan eläkeosa lasketaan eläketapahtumavuoden alusta. Se korvaa eläketapahtumavuoden työansioista tulevan karttuman. Tämä koskee kaikkea eläketapahtumavuonna tehtyä työtä. Jos tulevan ajan eläkeosaa ei ole, eläkettä karttuu eläketapahtumakuukauden loppuun asti.

Jos eläkkeensaajalle myöhemmin myönnetään eläke uusin perustein, eläketapahtumavuodelta eläkettä karttuu aiemman työkyvyttömyyseläkkeen eläkesuhteen perusteella. Samoin silloin, kun kuntoutustuen kesto on alle vuoden, eläkettä karttuu vain eläkesuhteen perusteella. Jos aiemmassa työkyvyttömyyseläkkeessä ei ollut tulevan ajan eläkeosaa, ei eläkettä kartuttavaa eläkesuhdetta ole. Silloin aiemmalta eläketapahtumavuodelta karttuu uutta eläkettä työansioista.

1.2.1 Kunta

1.2.1.1 Vanha työntekijä

Vanhalla työntekijällä tarkoitetaan henkilöä,

• joka on aloittanut kunnallisen palvelun ennen vuotta 1993 ja
• jonka kunnallinen palvelu jatkuu yhdenjaksoisena eläketapahtumaan saakka.

Eläkettä karttuu 31.12.1994 saakka 2,2 prosenttia vuotta kohti, josta peruseläkettä 2 prosenttia vuotta kohti ja lisäeläkettä 0,2 prosenttia vuotta kohti.

Jos yhdenjaksoisuusvaatimus ei täyty ja lisäeläkeosuus menetetään, peruseläkkeeseen tehdään muuntovähennys, jos eläke alkaa ennen 65 vuoden ikää. Muuntovähennys pienentää peruseläkkeen 2 prosentin karttuman 1,8 prosentiksi. Muuntovähennystä ei tehdä vuonna 1960 ja sen jälkeen syntyneille.

1.1.1995 alkaen 31.12.2004 saakka eläkettä on karttunut

• 1,5 prosenttia vuotta kohti ja
• 55 ikävuoden täyttämisen jälkeen 2 prosenttia vuotta kohti.

1.2.1.1.1 Yhdenjaksoisuuden täyttyminen

Lisäeläkeosuuden saamiseksi työntekijän tulee pysyä entisen KuEL-lain soveltamispiiriin kuuluvassa palvelussuhteessa yhdenjaksoisesti

• ammatilliseen eläkeikään (perustuu valintaan)
• 63–65 vuoden välille laskettuun henkilökohtaiseen eläkeikään tai
• työkyvyttömyyseläketapauksessa työkyvyttömyyden alkamiseen saakka.

1960-luvulla syntyneille lisäeläkeosuuden saamiseksi riittää yhdenjaksoisuus

• ikäluokan alimpaan eläkeikään
• ammatilliseen eläkeikään tai
• työkyvyttömyyseläketapauksissa työkyvyttömyyden alkamiseen saakka.

1.2.1.1.2 Yhdenjaksoinen palvelu ennen vuotta 2005

Palvelu on yhdenjaksoinen, kun

• ajalla 31.12.1992-31.12.2004 palvelussa on enintään 1 kuukauden katkoja ja
• palvelu on ennen ja jälkeen katkon vähintään 6 kuukauden pituinen.

1.2.1.1.3 Yhdenjaksoinen palvelu vuodesta 2005 alkaen

Palvelu on yhdenjaksoinen, kun

• julkisten alojen eläkelain mukaisia ansioita on jokaisena kalenterivuonna ennen eläketapahtumavuotta minimimäärä 10 038,00euroa (vuoden 2025 tasossa) ja ne on ansaittu entisen KuEL:n soveltamispiiriin kuuluvissa palvelussuhteissa tai
• kunnallinen palvelu (entisen KuEL:n soveltamispiiriin kuuluva) on voimassa 1.1.2005 alkaen eläketapahtumaan saakka.

1.2.1.2 Uusi työntekijä

Uudella työntekijällä tarkoitetaan henkilöä,

• joka on tullut kunnalliseen palvelukseen ensimmäisen kerran vuonna 1993 tai sen jälkeen
• jonka viimeinen kunnallinen palvelu on alkanut vuonna 1993 tai sen jälkeen tai
• jonka kunnallinen palvelu on alkanut ennen vuotta 1993, mutta palvelu ei jatku yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka.

Peruseläkettä on karttunut 1.1.1993 alkaen 31.12.2004 saakka

• 1,5 prosenttia vuotta kohti ja
• 55 ikävuoden täyttämisestä alkaen 2 prosenttia vuotta kohti.

Jos palvelu on alkanut ennen vuotta 1993,

• peruseläkettä on karttunut 2 prosenttia 31.12.1994 saakka

1.1.1995 alkaen 31.12.2004 saakka eläkettä on karttunut

• 1,5 prosenttia vuotta kohti ja
• 55 ikävuoden täyttämisen jälkeen 2 prosenttia vuotta kohti.

1.2.2 Valtio

1.2.2.1 Vanha työntekijä

Vanhalla työntekijällä tarkoitetaan henkilöä, joka on aloittanut valtion palvelun ennen vuotta 1993 ja jonka palvelu jatkuu yhdenjaksoisena eläketapahtumaan saakka. Eläkettä karttuu 31.12.1994 saakka 2,2 prosenttia vuotta kohti, josta

• peruseläkettä 2 prosenttia vuotta kohti ja

• lisäeläkettä 0,2 prosenttia vuotta kohti.

Jos yhdenjaksoisuusvaatimus ei täyty ja lisäeläkeosuus menetetään, peruseläkkeeseen tehdään muuntovähennys, jos se alkaa ennen 65 vuoden ikää. Muuntovähennys pienentää peruseläkkeen 2 prosentin karttuman 1,8 prosentiksi. Muuntovähennystä ei tehdä vuonna 1960 ja sen jälkeen syntyneille.

1.1.1995 alkaen 31.12.2004 saakka eläkettä on karttunut

• 1,5 prosenttia vuotta kohti ja
• 55 ikävuoden täyttämisestä 2 prosenttia vuotta kohti.

1.2.2.1.1 Yhdenjaksoisuuden täyttyminen

Lisäeläkeosuuden saamiseksi työntekijän tulee pysyä entisen VaEL:n soveltamaispiiriin kuuluvassa palvelussuhteessa yhdenjaksoisesti

• ammatilliseen eläkeikään (perustuu valintaan)
• 63–65 vuoden välille porrastettuun henkilökohtaiseen eläkeikään
• henkilökohtaista eläkeikää alempaan eroamisikään tai
• työkyvyttömyyseläketapauksessa työkyvyttömyyden alkamiseen saakka.

1960-luvulla syntyneille lisäeläkeosuuden saamiseksi riittää yhdenjaksoisuus

• ikäluokan alimpaan eläkeikään
• ammatilliseen eläkeikään
• eroamisikään tai
• työkyvyttömyyseläketapauksissa työkyvyttömyyden alkamiseen saakka.

1.2.2.1.2 Yhdenjaksoinen palvelu ennen vuotta 2005

Palvelu on yhdenjaksoinen

• 31.12.1992–31.12.1998 silloin, kun palvelusten välissä ei ole yli 1 kuukauden katkoa.
• 1.1.1999–31.12.2004 silloin, kun palvelusten välissä ei ole päivänkään katkoa.

1.2.2.1.3 Yhdenjaksoinen palvelu vuodesta 2005 alkaen

Palvelu on yhdenjaksoinen, kun

• julkisten alojen eläkelain mukaisia ansioita on jokaisena kalenterivuonna ennen eläketapahtumavuotta minimimäärä 10 038,00 euroa (vuoden 2025 tasossa) ja ne on ansaittu entisen VaEL:n soveltamispiiriin kuuluvissa palvelussuhteissa tai
• valtion palvelu (entisen VaEL:n soveltamispiiriin kuuluva) on voimassa 1.1.2005 alkaen eläketapahtumaan saakka.

1.2.2.2 Uusi työntekijä

Uudella työntekijällä tarkoitetaan henkilöä,

• joka on tullut valtion palvelukseen ensimmäisen kerran vuonna 1993 tai sen jälkeen
• jonka viimeinen valtion palvelu on alkanut vuonna 1993 tai sen jälkeen tai
• jonka valtion palvelu on alkanut ennen vuotta 1993, mutta palvelu ei jatku yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka.

Peruseläkettä on karttunut 1.1.1993 alkaen 31.12.2004 saakka

• 1,5 prosenttia vuotta kohti ja
• 60 ikävuoden täyttämisestä alkaen 2,5 prosenttia vuotta kohti.

Jos palvelussuhde on alkanut ennen vuotta 1993,

• peruseläkettä on karttunut 2 prosenttia 31.12.1994 saakka

1.1.1995 alkaen 31.12.2004 saakka eläkettä on karttunut

• 1,5 prosenttia vuotta kohti ja
• 60 ikävuoden täyttämisen jälkeen 2,5 prosenttia vuotta kohti.

Kunnan ja valtion palveluksessa olevien työntekijöiden vanhuuseläkkeen eläketapahtumavuoden ansioina ei käytetä todellisia eläketapahtumavuoden ansioita, vaan ansiot monistetaan edeltävän vuoden ansioiden perusteella.

Ansioiden monistus tarkoittaa sitä, että vanhuuseläkkeen eläketapahtumavuodelta eläkettä karttuu eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden ansioiden perusteella. Monistamisen edellytyksiä tutkittaessa julkisten alojen eläkelain alaiset ansiot lasketaan yhteen.

Ansiot monistetaan vanhuuseläkkeen eläketapahtumavuodelle, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

• henkilöllä on vähimmäismäärä (10 038,00 euroa/v vuoden 2025 tasossa) julkisten alojen eläkelain mukaisia ansioita 3 kalenterivuotena ennen eläketapahtumavuotta
• eläketapatumavuotta edeltävän vuoden ansiot eivät poikkea kahden sitä edeltävän vuoden keskiansiosta yli 10 prosenttia
• eläketapatumavuonna ei ole sellaista palkatonta aikaa, jolta karttuu eläkettä.

Yrittäjän kokonaistyötulo määritellään kultakin kalenterivuodelta erikseen ja sen perusteella lasketaan kyseiseltä vuodelta karttunut eläke.

Kokonaistyötuloa määriteltäessä otetaan huomioon kaikki seuraavat tekijät:

• kyseiselle kalenterivuodelle vahvistettu työtulo ja sen muutokset
• se, onko yrittäjätoiminta jatkunut koko kalenterivuoden
• kyseisen kalenterivuoden työeläkevakuutusmaksun joustot (lisätyöeläkevakuutusmaksu ja pienennetty työeläkevakuutusmaksu)
• kyseisen kalenterivuoden maksamattomat ja jo vanhentuneet työeläkevakuutusmaksut.

Myös maatalousyrittäjän kokonaistyötulo määritellään vastaavalla tavalla. Maatalousyrittäjällä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta työeläkevakuutusmaksun joustoon.

Tarkemmat tiedot

1.4.1 Kokonaistyötulo kalenterivuotena, jona yrittäjällä ei ole työeläkevakuutusmaksun joustoa

Jos yrittäjä ei kalenterivuoden aikana ole käyttänyt työeläkevakuutusmaksun joustoa, kalenterivuoden kokonaistyötulo on kyseisenä vuotena voimassa olleiden vahvistettujen ja palkkakertoimella tarkistettujen työtulojen vakuutusaikojen mukaan painotettu keskimäärä.

Esimerkki: Kalenterivuoden kokonaistyötulo, kun yrittäjä on kesken kalenterivuoden korottanut vahvistetun työtulonsa tasoa

• Yrittäjän vahvistettu, palkkakertoimella tarkistettu työtulo vuoden 2020 alussa on 18 678,63 euroa vuodessa
• Yrittäjä nostaa työtulonsa 22 000,00 euroon vuodessa 15.5.2020 alkaen.

Kalenterivuoden kokonaistyötulo.

Ajanjakso	Ajanjakson pituus	Vahvistettu työtulo
01.01. – 14.05.2020	134 pv	18 678,63 e / vuosi
15.05. – 31.12.2020	226 pv	22 000,00 e / vuosi

Painotettu työtulo = (134 x 18 678,63 + 226 x 22 000,00) / 360 = 20 763,71 euroa vuodessa.

Vuoden 2020 kokonaistyötulo on 20 763,71 euroa.

Tarkemmat tiedot

Vajaalta kalenterivuodelta, esimerkiksi yrittäjätoiminnan alkamis- tai päättymisvuodelta, kokonaistyötulo saadaan kertomalla vahvistettu tai painotettu vuotuinen työtulo osamäärällä, jossa osoittajana on yrittäjätoiminnan kesto ao. vuonna ja nimittäjänä 360.

Esimerkki: Kalenterivuoden kokonaistyötulo, kun yrittäjä on kesken kalenterivuoden korottanut vahvistetun työtulonsa tasoa ja lopettaa yrittäjätoimintansa saman vuoden aikana

• Yrittäjän vahvistettu, palkkakertoimella tarkistettu työtulo vuoden 2020 alussa on 18 678,63 euroa vuodessa
• Yrittäjä nostaa työtulonsa 22 000,00 euroon vuodessa 15.5.2020 alkaen
• Yrittäjätoiminta päättyy 5.10.2020.

Painotettu työtulo = (134 x 18 678,63 + 141 x 22 000,00) / 275 = 20 381,59 euroa vuodessa.

Vuoden 2020 kokonaistyötulo = 275 / 360 x 20 381,59 = 15 569,27 euroa vuodessa.

Tarkemmat tiedot

1.4.2 Vuoden 2025 loppuun saakka kokonaistyötulo jaetaan osiin kalenterivuotena, jona yrittäjä täyttää 53 tai 63 vuotta

Vuosina 2017 – 2025 yrittäjälle karttuu eläkettä kokonaistyötulosta 1,7 prosenttia vuodessa 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta sen kalenterikuukauden loppuun, jona yrittäjä täyttää 63 vuotta.

Vuoden 2025 loppuun saakka yrittäjän työeläkevakuutusmaksuprosentti on 53 vuoden täyttämistä seuraavan kalenterivuoden alusta sen kalenterivuoden loppuun, jona yrittäjä täyttää 63 vuotta, yrittäjän eläkelain 114 §:ssä tarkoitettu työeläkevakuutusmaksuprosentti lisättynä 1,5 prosenttiyksiköllä.

Vuoden 2025 jälkeen yrittäjän työeläkevakuutusmaksussa ei enää ole yrittäjän ikään perustuvaa korotusta.

Tarkemmat tiedot

Kalenterivuotena, jona yrittäjä täyttää 53 tai 63 vuotta, karttumisprosentti työansioista nousee mainitun iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.

Karttuneen eläkkeen laskemista varten kyseisen vuoden kokonaistyötulo jaetaan kyseisenä vuonna sovellettavien karttumisprosenttien mukaisiin osiin. Jako perustuu ansiokuukausiin ja yrittäjän syntymäpäiväkuukauteen. Ansiokuukausi on kuukausi, jonka aikana yrittäjävakuutus on ollut voimassa vähintään 1 päivän.

Jos yrittäjän vahvistettua työtuloa on tarkistettu kyseisen kalenterivuoden aikana, lasketaan ensin ao. vuoden kokonaistyötulo, joka on vahvistettujen ja palkkakertoimella tarkistettujen työtulojen vakuutusaikojen mukaan painotettu keskimäärä.

Esimerkki: Kokonaistyötulon jakaminen osiin 53 vuoden iän täyttämisvuotena, kun yrittäjä on samana vuotena myös korottanut työtuloaan

• Yrittäjän vahvistettu, palkkakertoimella tarkistettu työtulo vuoden 2020 alussa on 18 678,63 euroa vuodessa
• Yrittäjä nostaa työtulonsa 22 000,00 euroon vuodessa 15.5.2020 alkaen
• Yrittäjätoiminta kestää koko kalenterivuoden
• Vakuutusaikojen mukaan painotettu kokonaistyötulo on 20 763,71 euroa
• Yrittäjä täyttää 53 vuotta 5.8.2020.

1,5 %:n karttumaa vastaava osuus kokonaistyötulosta = 8/12 x 20 763,71 = 13 842,47 euroa.

1,7 %:n karttumaa vastaava osuus kokonaistyötulosta = 4/12 x 20 763,71 = 6 921,24 euroa.

Esimerkki: Kokonaistyötulon jakaminen osiin 53 vuoden iän täyttämisvuotena, kun yrittäjä samana vuotena korottaa työtuloaan ja lopettaa yrittäjätoimintansa

• Yrittäjän vahvistettu, palkkakertoimella tarkistettu työtulo vuoden 2020 alussa on 18 678,63 euroa vuodessa
• Yrittäjä nostaa työtulonsa 22 000,00 euroon vuodessa 15.5.2020 alkaen
• Yritystoiminta päättyy 5.10.2020
• Ansiokuukausia on 10 ja vakuutusaikojen mukaan painotettu kokonaistyötulo on 15 569,27 euroa
• Yrittäjä täyttää 53 vuotta 5.8.2020.

1,5 %:n karttumaa vastaava osuus kokonaistyötulo = 8/10 x 15 569,27 = 12 455,42 euroa.

1,7 %:n karttumaa vastaava osuus kokonaistyötulosta = 2/10 x 15 569,27 = 3 113,85 euroa.

Tarkemmat tiedot

1.4.3 Kokonaistyötulo kalenterivuotena, jona yrittäjä on joustanut työeläkevakuutusmaksussa

1.4.3.1 Milloin jousto otetaan huomioon?

Lisätyöeläkevakuutusmaksu ja pienennetty työeläkevakuutusmaksu otetaan pääsääntöisesti täysimääräisesti huomioon kokonaistyötuloa laskettaessa. Tästä on kuitenkin yksi poikkeus:

• Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumaa edeltävän vuoden kokonaistyötuloa laskettaessa ei oteta huomioon lisätyöeläkevakuutusmaksua eikä pienennettyä työeläkevakuutusmaksua. Tällöin ao. vuodelta kokonaistyötulo lasketaan yrittäjälle vahvistetun työtulon perusteella.

Jos kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan ansio lasketaan siten, että myös eläketapahtumavuoden ansiot ovat mukana tulevan ajan ansiota määrättäessä, lisätyöeläkevakuutusmaksu tai pienennetty työeläkevakuutusmaksu otetaan edellä sanotusta poiketen huomioon eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden kokonaistyötuloa laskettaessa.

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksun jousto osa-aikaeläkkeen vakiintunutta ansiota määrättäessä ennen vuotta 2017

Osa-aikaeläkkeen vakiintunutta ansiota määrättäessä eläkkeen alkamista edeltävän vuoden kokonaistyötulossa lisätyöeläkevakuutusmaksun vaikutusta ei otettu huomioon. Tällöin ao. vuodelta kokonaistyötulo laskettiin yrittäjälle vahvistetun työtulon perusteella. Jousto alaspäin sen sijaan otettiin täysimääräisesti huomioon eläkkeen alkamista edeltävän vuoden kokonaistyötuloa laskettaessa.

Tarkemmat tiedot

1.4.3.2 Joustovuoden kokonaistyötulo

Jos yrittäjä on maksanut lisätyöeläkevakuutusmaksua, korkoutetaan toteutunut lisätyöeläkevakuutusmaksu erä- tai maksupäivästä kalenterivuoden heinäkuun 1. päivään. Vahvistetun työtulon perusteella määrätyt työeläkevakuutusmaksut korkoutetaan erä- tai maksupäivästä teoreettisiin eräpäiviinsä.

Sen jälkeen lasketaan joustovuoden kokonaistyötulo jakamalla kaikki yrittäjän maksamat, kyseiseen kalenterivuoteen kohdistuvat työeläkevakuutusmaksut ao. vuodelle vahvistetun vakuutusmaksuprosentin sadasosalla.

Jos yrittäjä on maksanut pienennettyä työeläkevakuutusmaksua, kokonaistyötulo lasketaan jakamalla yrittäjälle määrättyjen työeläkevakuutusmaksujen summa vakuutusmaksuprosentin sadasosalla riippumatta siitä, onko yrittäjä maksanut hänelle määrätyt työeläkevakuutusmaksut vai ei.

Seuraavissa esimerkeissä kokonaistyötulo on laskettu erikseen kalenterivuosille

• ennen 54 ikävuoden täyttämisvuotta
• jälkeen 53 ikävuoden täyttämisvuoden.

Perustiedot:

• vahvistettu työtulo on 20 000,00 e/v.
• työeläkevakuutusmaksuprosentti on 24,10 %
• työeläkevakuutusmaksuprosentti (yli 53-v.) on 25,60 %
• työeläkevakuutusmaksu (alle 54-v.) vahvistetusta työtulosta on 4 820,00 e/v.
• työeläkevakuutusmaksu (yli 53-v.) vahvistetusta työtulosta on 5 120,00 e/v.
• työeläkevakuutusmaksujen oletetaan olevan nollakorkoisia eli esim. lisätyöeläkevakuutusmaksu on tehty korottamaksi korkouttamalla se maksupäivästä heinäkuun 1. päivään.

Esimerkki: Kokonaistyötulo, kun yrittäjä maksaa lisätyöeläkevakuutusmaksua

Yrittäjä maksaa lisätyöeläkevakuutusmaksua 2 000,00 euroa.

Henkilön ikä	Laskenta	Kokonaistyötulo
alle 54-vuotias	(4 820,00 + 2 000,00) / (24,10 / 100)	28  298,76
yli 53-vuotias	(5 120,00 + 2 000,00) / (25,60 / 100)	27 812,50

Esimerkki: Kokonaistyötulo, kun yrittäjä maksaa pienennettyä työeläkevakuutusmaksua

Yrittäjä pienentää työeläkevakuutusmaksuaan 800,00 eurolla.

Henkilön ikä	Laskenta	Kokonaistyötulo
alle 54-vuotias	(4 820,00 – 800,00) / (24,10 / 100)	16 680,50
yli 53-vuotias	(5 120,00 – 800,00) / (25,60/ 100)	16 875,00

Tarkemmat tiedot

1.4.3.3 Kokonaistyötulo, kun yrittäjä on joustanut työeläkevakuutusmaksussa 53 vuoden iän täyttämisvuonna

Kalenterivuotena, jona yrittäjä täyttää 53 vuotta, hänen työeläkevakuutusmaksunsa määrätään alle 53-vuotiaan työeläkevakuutusmaksuprosentin mukaan kalenterivuoden loppuun asti. Eläkkeen karttumisprosentti muuttuu kuitenkin 53 ikävuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.

Kalenterivuoden kokonaistyötulo lasketaan edellä olevien esimerkkien mukaisesti. Tätä kokonaistyötuloa käytetään laskettaessa karttunut eläke 53 vuoden iän täyttämiskuukauden jälkeiselle ajalla ja sitä edeltävälle ajalle.

Esimerkki: Karttuneen eläkkeen laskeminen 53 vuoden iän täyttämisvuonna

Yrittäjälle karttunut eläke 53 vuoden iän täyttämisvuodelta, kun yrittäjä täyttää 53 vuotta 15.8.2020 ja hänen painotettu kokonaistyötulonsa samalta vuodelta on 20 763,71 euroa :

(1,5/1200 x 8/12 x 20 763,71) + (1,7/1200 x 4/12 x 20 763,71) = 27,10 e/kk.

Tarkemmat tiedot

1.4.3.4 Joustomaksujen korkoutuksen laskeminen

Ennen kokonaistyötulon laskentaa lisätyöeläkevakuutusmaksut on korkoutettava ao. kalenterivuoden heinäkuun 1. päivään. Korkoutus tapahtuu seuraavin periaattein:

• Korkoaikaa laskettaessa täyteen kalenterikuukauteen katsotaan sisältyvän 30 päivää ja siten vuoteen 360 päivää. Jos eräpäivä osuu viikonloppuun, eräpäivänä pidetään eräpäivän jälkeistä ensimmäistä arkipäivää.
• Lisätyöeläkevakuutusmaksu korkoutetaan heinäkuun 1. päivään erä- tai maksupäivästä. Jos yrittäjä maksaa lisätyöeläkevakuutusmaksun eräpäivän jälkeen tai eräpäivää ei ole määrätty, korkoutus heinäkuun 1. päivään tehdään maksupäivästä.
• Korkoaikaan luetaan mukaan heinäkuun 1. päivä, mutta ei todellista eräpäivää/maksupäivää.
• Korkona on perustekorko (1.1.vu).

Toteutunut lisätyöeläkevakuutusmaksu korkoutettuna eräpäivästä tai maksupäivästä heinäkuun 1. päivään saadaan kaavasta:

maksu (1.7.) = maksu (tot.) x (1 + korko% / 100) ^ (korkopäivät / 360).

Jos yrittäjä maksaa lisätyöeläkevakuutusmaksun eräpäivän jälkeen, viivästyskorkoa ei peritä eräpäivän ja maksupäivän väliseltä ajalta. Sen vuoksi lisätyöeläkevakuutusmaksun korkoutus tehdään todellisesta maksupäivästä heinäkuun 1. päivään.

Esimerkki: Lisätyöeläkevakuutusmaksun korkoutus, kun maksupäivä on alkuvuodesta

• Yrittäjä maksaa 2000 euron suuruisen lisätyöeläkevakuutusmaksun 21.2.2021
• Vakuutusmaksukorko 2 % (vuonna 2021).

Korkoutus ajankohtaan 1.7.2021 tapahtuu seuraavasti:

Korkopäiviä jaksossa 21.2. – 1.7.2021 on 130 päivää, jossa mukana ei ole maksupäivää, mutta teoreettinen eräpäivä on.

Lisätyöeläkevakuutusmaksu esim. kokonaistyötuloa laskettaessa olisi:

2 000 x (1 + 2/100) ^ (130 / 360) = 2 014,35 e.

Esimerkki: Lisätyöeläkevakuutusmaksun korkoutus, kun maksupäivä on loppuvuodesta

• Yrittäjä maksaa 2 000 euron suuruisen lisätyöeläkevakuutusmaksun 21.12.2021
• vakuutusmaksukorko on 2 %.

Korkoutus ajankohtaan 1.7.2021 tapahtuu seuraavasti:

Korkopäiviä jaksoon 1.7. – 20.12.2021 sisältyy 169 päivää, jossa mukana ei ole maksupäivää, mutta teoreettinen eräpäivä on. Korkoutettu summa saadaan seuraavasti:

2 000 x (1 + 2/100) ^ (169 / 360) = 2 018,68 e.

Tarkemmat tiedot

1.4.4 Yrittäjän maksamattomat, vanhentuneet työeläkevakuutusmaksut pienentävät kokonaistyötuloa

Yrittäjän maksamattomat ja jo vanhentuneet työeläkevakuutusmaksut otetaan huomioon kokonaistyötuloa pienentävänä tekijänä. Jos maksamattomat työeläkevakuutusmaksut ovat vanhentuneet, kokonaistyötuloa pienennetään siten, että se kerrotaan yrittäjän maksamien ja hänelle määrättyjen työeläkevakuutusmaksujen osamäärällä.

Yrittäjän työeläkevakuutusmaksut on perittävä 5 vuoden kuluessa maksuunpanoa seuraavan vuoden alusta lukien. Muussa tapauksessa työeläkevakuutusmaksu vanhenee. Ulosmittaustilanteissa tilityksiä voi tulla tuon 5 vuoden vanhentumisajan jälkeenkin. Tilitykset otetaan huomioon pienennettyä kokonaistyötuloa laskettaessa.

Esimerkki: Yrittäjän kokonaistyötulo, kun yrittäjällä maksamattomia maksuja

• Alle 53-vuotiaan yrittäjän kokonaistyötulo vuonna 2015 oli 23 037,55 euroa
• Yrittäjälle oli määrätty maksuja yhteensä 5 459,90 euroa
• Vuoden 2020 loppuun mennessä yrittäjä oli maksanut maksuja vuodelta 2015 yhteensä 3 662,91
• Esimerkin maksut ovat leikkausjakson teoreettisen eräpäivän tasolla.

Vuoden 2015 kokonaistyötuloa pienennetään seuraavasti:

3 662,91 / 5 459,90 x 23 037,55 = 15 455,31 euroa (vuoden 2015 tasossa).

Tarkemmat tiedot

Ne maksamattomat YEL-maksut, jotka eivät ole vielä vanhentuneet, voidaan kuitata yrittäjälle maksettavasta eläkkeestä.

1.4.4.1 Yrittäjän työeläkevakuutusmaksujen vanhentumisaika ja kokonaistyötulo määräytyy ensimmäisen eläkepäätöksen antamishetken mukaan

Viiden vuoden työeläkevakuutusmaksujen vanhentumisaika (eläkepäätöksen antamisvuosi ja 5 sitä edeltävää vuotta) lasketaan yrittäjälle myönnettävän ensimmäisen eläkepäätöksen antamishetken mukaisesti. Ensimmäinen eläkepäätös voi olla:

• täysi tai osatyökyvyttömyyseläke
• kuntoutustuki
• työuraeläke
• osittainen varhennettu vanhuuseläke
• vanhuuseläke
• varhennettu vanhuuseläke
• kuntoutusraha
• luopumistuki
• perhe-eläke, jos edunjättäjä ei eläessään ole hakenut eläkettä.

Ensimmäisen eläkepäätöksen jälkeen yrittäjän eläke voi jatkua toisenlajisena esimerkiksi työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeenä.

Tällaiseen eläkepäätökseen rinnastetaan päätös, jolla eläke myönnetään, mutta sitä ei ensisijaisen etuuden vähentämisen takia makseta. Hylkäävällä eläkepäätöksellä ei ole edellä kuvattua vaikutusta.

Yrittäjän kokonaistyötulon määrää ei eläkepäätöksen jälkeen tarkisteta enää sen jälkeen, kun seuraavat vakuutusmaksut vanhentuvat, vaikka perintäaikana ei saataisikaan kaikkia maksamattomia maksuja perittyä eläkkeestä vähentämällä. Poikkeustilanteet tästä on, kun:

• päättyneen eläkkeen jälkeen yrittäjälle myönnetään uusi eläke uusin perustein, tai
• yrittäjä harjoittaa YEL-vakuutettua yrittäjätoimintaa eläkkeen rinnalla ja tästä myönnetään eläke.

Entisin perustein myönnettävässä eläkkeessä työtulo pysyy ennallaan, jos vakuutusmaksut, joita ei ole saatu perittyä aikaisemmasta eläkkeestä, ovat uutta eläkepäätöstä annettaessa vanhentuneet. Aikaisemman eläkepäätöksen yhteydessä tehdyt vähennykset työtulosta jäävät voimaan. Jos eläke myönnetään uusin perustein, vanhentuneet maksamattomat vakuutusmaksut pienentävät työtuloa uuden päätöksen perusteella lasketun määräajan mukaisesti.

Kun henkilölle myönnetään eläke työkyvyttömyyseläkkeen, työuraeläkkeen, osittaisen vanhuuseläkkeen tai vanhuuseläkkeen rinnalla tehdystä YEL-vakuutetusta yrittäjätoiminnasta, määräaika (eläkepäätöksen antamisvuosi ja viisi sitä edeltävää vuotta) lasketaan tämän eläkepäätöksen antamisesta. Tällöin vanhentuneet maksamattomat vakuutusmaksut otetaan pienentävinä huomioon kuitenkin vain myönnettävän YEL-eläkkeen työtuloa määrättäessä.

Tarkemmat tiedot

Jos henkilön ensimmäinen eläkepäätös poistetaan muutoksenhaun johdosta (eläkelaitoksen antama itseoikaisupäätös tai valitusasteen antama päätös), määräaika lasketaan pääsääntöisesti tämän ensimmäisen eläkepäätöksen tilalle tulleen päätöksen perusteella.

1.4.4.1.1 Osa-aikaeläkkeen jälkeen myönnettävä eläke

Jos henkilölle ensimmäisen eläkepäätöksen jälkeen myönnetään uusi eläke, joka lasketaan uusin perustein, määräaika lasketaan uuden eläkepäätöksen perusteella. Tällainen uusin perustein laskettu eläke on esimerkiksi osa-aikaeläkkeen jälkeen myönnettävä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke.

Vanhentuneet vakuutusmaksut voidaan vähentää sekä osa-aikaeläkkeen rinnalla vakuutetun yrittäjätoiminnan kokonaistuloa että osa-aikaeläkettä edeltävän yrittäjätoiminnan kokonaistyötuloa laskettaessa.

Osa-aikaeläkkeen jälkeen myönnetystä eläkkeestä voidaan vähentää sekä osa-aikatyönä vakuutetun yrittäjätoiminnan että ennen osa-aikaeläkkeen alkamista vakuutetun yrittäjätoiminnan perusteella määrätyt vakuutusmaksut, jotka eivät ole vanhentuneet.

Tarkemmat tiedot

1.4.4.2 Velkajärjestelyn ja konkurssin vaikutus yrittäjän työtuloon ja työeläkevakuutusmaksuihin

Velkajärjestelylakien mukaiset anteeksiannetut maksut katsotaan maksetuiksi maksuiksi. Tällöin ne eivät vaikuta yrittäjän työtuloon pienentävästi. Jotta velkajärjestelylakien mukaisesti anteeksiannetut YEL-vakuutusmaksut katsottaisiin kokonaistyötuloa laskettaessa maksetuiksi maksuiksi, tulee anteeksiannon olla tapahtunut YEL-vakuutettua itseään henkilökohtaisesti koskevassa velkajärjestelyssä tai yrityssaneerauksessa.

Ennen velkajärjestelyn tai saneerausmenettelyn alkamishetkeä vanhentuneet maksut eivät kuulu velkajärjestelyn tai saneerausmenettelyn piiriin ja tästä syystä niitä käsitellään kuin muitakin laiminlyötyjä maksuja.

Yrittäjällä on konkurssista huolimatta velvollisuus maksaa YEL-vakuutusmaksunsa. Maksamattomat vakuutusmaksut vähentävät työtuloa.

Verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 21 §:n mukaan, jos saaminen on valvottu 5 vuoden määräajan kuluessa konkurssissa, ko. ajan umpeen kuluminen ei estä maksun saamista konkurssiin luovutetuista varoista. Tällä perusteella konkurssista saaduilla varoilla tulee kuitata maksamattomia vakuutusmaksuja ja suoritukset tulee huomioida eläkkeensaajan työtulossa ja eläkkeen määrässä.

1.4.4.3 Päättyneen yrittäjätoiminnan YEL-työtulon ilmoittaminen rekisteriin

Jos yrittäjä on jättänyt maksamatta vakuutusmaksuja, mutta ei ole kysymys eläkehakemustilanteesta, eläkelaitos seuraa, milloin päättyneen yrittäjäjakson perusteella voidaan laskea työtulon ja eläkkeen lopullinen määrä.

YEL-työtulon määrä rekisterissä on avoin niin kauan kuin vapaakirja on lopullisesti laskettu. Rekisteriin tulee maininta syystä, miksi vapaakirjan määrä on avoin. Tällaisessa tilanteessa eläkelaitoksen ja ETK:n tulee ilmoittaa henkilölle eläkearvion (esim. eläkeotteen) yhteydessä maksamattomien vakuutusmaksujen vaikutuksesta lopulliseen ansaittuun eläkkeeseen.

1.4.4.4 Eläkelaitos informoi yrittäjää työtulon vähentämisestä

Eläkelaitos informoi yrittäjää siitä, että vakuutusmaksun maksamatta jättäminen pienentää kertyvää eläkettä.

Eläkelaitos kertoo yrittäjälle kirjeellä maksamattomista vakuutusmaksuista ja tästä johtuvasta työtulon vähentämisestä hyvissä ajoin ennen vakuutusmaksujen vanhentumista. Kirje lähetetään vanhentumishetkeä edeltävän heinäkuun alkuun mennessä, jotta yrittäjälle jää riittävästi aikaa maksaa vakuutusmaksu. Jos yrittäjän osoite ei ole tiedossa, ei yrittäjälle mene eläkelaitoksen tiedonantoa työtulon vähentämisestä.

2.1.1 TEL

2.1.1.1 TEL:n eläkepalkka ennen vuotta 1966

TEL-järjestelmän tullessa voimaan vuonna 1962 eläkepalkka määräytyi säännöllisen työansion perusteella. Luontoisedut määrättiin tapaturmavakuutustaulukosta.

Työsuhteen päättymisvuoden ja sitä edeltävän kalenterivuoden ansiot laskettiin yhteen. Näin saatu ansioiden yhteismäärä jaettiin kyseiseen aikaan sisältyvien työssäolopäivien määrällä. Tämä osamäärä kerrottiin 25:llä.

Eläkepalkkaa määrättäessä ei päättymisvuotta edeltäneen vuoden ansioihin tehty indeksitarkistusta. Eläkepalkka tarkistettiin eläkkeen myöntämisvuoden indeksiin.

2.1.1.2 TEL:n eläkepalkka vuonna 1966

Eläkepalkkaan vaikuttavien ansioiden kattavuutta laajennettiin vuodesta 1966 alkaen, jolloin eläkepalkka määräytyi verotuksen ennakonpidätyksen alaisen työansion perusteella. Luontoisedut huomioitiin verotuskäytännön mukaisesti.

Eläkepalkka laskettiin samoin kuin ennen vuotta 1966 päättyneiden työsuhteiden kohdalla.

2.1.1.3 TEL:n eläkepalkka vuonna 1967

Eläkepalkka määräytyi verotuksen ennakonpidätyksen alaisen työansion perusteella. Luontoisedut huomioitiin samoin. Eläkepalkka laskettiin 3 viimeisen kalenterivuoden ansioiden perusteella.

• Ensin laskettiin kunkin vuoden kuukausiansio: vuosiansio jaettiin kyseisen vuoden päivätasoisella työsuhdeajalla ja osamäärä kerrottiin 30:llä.
• Saadut kuukausiansiot tarkistettiin työsuhteen päättymisvuoden indeksitasoon.
• Kuukausiansioista valittiin 2 parasta.
• Eläkepalkka oli 2 vuoden perusteella laskettu keskimääräinen kuukausiansio.

Jos työsuhteen alkamisvuonna ei ollut työsuhdeaikaa 6 kuukautta, jätettiin alkamisvuoden ansiot eläkepalkkaa laskettaessa huomioimatta, jos jäljelle jäi vähintään2 kalenterivuoden ansioita.

Asiasta kerrotaan tarkemmin yleiskirjeessä 19/66.

2.1.1.4 TEL:n eläkepalkka 1.1.1968 alkaen

Eläkepalkka määrättiin valitsemalla enintään 4 viimeisestä kalenterivuodesta ne 2 kalenterivuotta, joiden indeksillä tarkistettujen työansioiden keskimääräinen kuukausiansio oli suurin. Eläkepalkka oli näiden 2 vuoden aikana saatujen ansioiden keskimääräinen kuukausiansio.

Jos työsuhde ei sen alkamisvuonna ollut jatkunut vähintään 6 kuukautta, ei alkamisvuotta otettu eläkepalkan laskennassa huomioon, jos työsuhde oli kokonaisuutena jatkunut useamman kuin 2 kalenterivuoden aikana.

2.1.1.5 TEL:n eläkepalkka 1.1.1979 alkaen

Vuodesta 1979 alkaen eläkepalkan määräytymistä muutettiin. Eläkepalkka laskettiin 4 viimeisen työsuhdevuoden aikana saaduista työansioista 2 ansiotasoltaan keskimmäisen indeksillä tarkistetun vuoden ansioiden perusteella.

Jos työsuhde oli jatkunut 4 kalenterivuotena siten, että se oli työsuhteen alkamisvuonna jatkunut vähintään 6 kuukautta, laskettiin eläkepalkka kahden ansiotasoltaan keskimmäisen vuoden perusteella.

Jos taas työsuhde oli 4 kalenterivuotena jatkunut siten, että työsuhde oli alkamisvuonna jatkunut alle 6 kuukautta, ei työsuhteen alkamisvuotta otettu huomioon. Tällöin eläkepalkkaa laskettaessa jätettiin ottamatta huomioon se vuosi, jona keskimääräinen kuukausiansio oli pienin.

Silloin, kun työsuhde oli jatkunut 3 kalenterivuoden aikana ja työsuhde oli sen alkamisvuonna jatkunut vähintään 6 kuukautta, jätettiin huomioon ottamatta se vuosi, jona keskimääräinen kuukausiansio oli pienin. Jos 3 kalenterivuoden aikana jatkunut työsuhde oli alkamisvuonna jatkunut alle 6 kuukautta, eläkepalkka määrättiin 2 muun työsuhdevuoden ansioiden perusteella.

1.1.1979 lainmuutos tuli voimaan asteittain. Voimaantulosäännös edellytti, että eläkepalkan laskemisessa sovellettiin vanhaa säännöstä, jos eläkepalkan laskemisessa huomioon otettava paras kalenterivuosi oli ennen lain voimaantuloa oleva vuosi.

Asiasta kerrotaan tarkemmin yleiskirjeessä 3/79.

2.1.1.6 TEL:n eläkepalkka 1.1.1980 alkaen

Eläkepalkka laskettiin muuten samalla tavalla kuin vuodesta 1979 alkaen, mutta 63 vuoden iän täyttämisvuoden jälkeen ansaittuja ansioita ei otettu huomioon eläkepalkan laskemisessa.

2.1.1.7 TEL:n eläkepalkka 1.1.1994 alkaen

Eläketapahtumaan päättyneissä työsuhteissa eläketapahtumavuotta ei otettu huomioon eläkepalkkaa laskettaessa, jos työsuhde eläketapahtumavuosi mukaan lukien oli jatkunut vähintään 3 kalenterivuoden aikana. Vanhuuseläkettä laskettaessa työsuhdeaika otettiin mukaan eläkeiän täyttämiseen saakka.

Jos työsuhde päättyi ennen eläketapahtumaa tai eläketapahtumaan päättynyt työsuhde oli jatkunut enintään 2 kalenterivuoden aikana, eläkepalkka laskettiin kuten 1979 alkaen.

2.1.1.8 TEL:n eläkepalkka 1.1.1996 alkaen

Vuonna 1996 siirryttiin eläkepalkka laskemaan pääsääntöisesti enintään työsuhteen 10 viimeisen eläketapahtumavuotta tai työsuhteen päättymisvuotta edeltäneen kalenterivuoden indeksillä tarkistettujen ansioiden perusteella. Enintään kolmasosa sellaisia vuosia, joiden ansiot olivat alle puolet kaikkien vuosien keskiarvosta, voitiin jättää pois eläkepalkan laskennasta.

Eläkepalkan laskennassa jätettiin yli 3 kalenterivuoden aikana jatkuneen työsuhteen päättymisvuosi tai eläketapahtumavuosi pois laskennasta, jollei se ollut kokonainen kalenterivuosi. Työsuhteen katsottiin kestäneen koko vuoden, jos se päättyi 30. tai 31.12.

Vaikka työoikeudellinen työsuhde jatkui vuoden loppuun, työsuhdeaika otettiin huomioon vain eläkeiän täyttämispäivään asti. Eläkeiän täyttämisvuosi oli täysi työvuosi, jos henkilön syntymäpäivä oli 30. tai 31.12.

Kolmen kalenterivuoden aikana jatkuneissa tai sitä lyhyemmissä työsuhteissa myös vajaa päättymisvuosi tai eläketapahtumavuosi otettiin mukaan laskentaan.

Indeksitarkistettuihin vuosiansioihin tehtiin PTEL-vähennys vuodesta 1996 lähtien.

Tämä laskentatapa on ollut voimassa niissä työsuhteissa, jotka alkoivat vuonna 1996 tai sen jälkeen. Siirtymäkautena olivat voimassa sekä uudet että vanhat laskentasäännöt, jos työsuhde jatkui yli vuodenvaihteen 1995–1996.

Eläkepalkan laskentaan ajalta ennen 1.1.1996 mukaan otettavat vuodet (valintavuodet) valittiin ennen vuotta 1996 olevien laskentasääntöjen mukaisesti. Valintavuosia ajalta ennen 1.1.1996 oli siten enintään 4 vuotta, vuodet 1992–1995. Näihin vanhoihin valintavuosiin lisättiin vuosi kerrallaan vuoden 1995 jälkeisiä ansiovuosia. Valintavuosia oli enintään 10.

Valintavuosista laskentavuosiin otettiin mukaan ajalta ennen vuotta 1996 ne ansiotasoltaan 2 keskimmäistä, joista eläkepalkka aikaisempien sääntöjen mukaan olisi laskettu. Jos ajalta ennen 1.1.1996 tuli valintavuosiin mukaan vähemmän kuin 4 vuotta, valittiin niistä laskentavuosiin mukaan tulevat vuodet aikaisempien sääntöjen mukaisesti 3 vuodesta 2 parasta, 2:sta tai 1:stä vuodesta jokainen vuosi.

Asiasta kerrotaan tarkemmin yleiskirjeissä A45/95 ja A49/96.

2.1.1.9 TEL:n vuosiansiot 1.1.2005 alkaen

Vuoden 2005 alusta siirryttiin eläkkeen laskennassa vuositekniikkaan, jossa eläke määräytyy kultakin kalenterivuodelta erikseen. Työsuhteen päättyessä maksettava vuosilomakorvaus otetaan mukaan eläkkeen perusteena olevaa vuosiansiota laskettaessa.

Eläke määräytyy kunkin vuoden palkkakertoimella tarkistetuista ja PTEL-vähennetyistä ansioista sekä palkattomilta ajoilta maksettavista etuusansioista.

2.1.2 Kunta

2.1.2.1 Eläkepalkka ennen 1.1.1967

Eläkepalkka laskettiin viimeisen palvelussuhteen ansioista. Huomioon otettiin palvelun päättymistä edeltävien 12 kuukauden säännöllinen ansio (ei ylityökorvauksia).

Jos palvelussuhde oli jatkunut alle 12 kuukautta, ansiot otettiin palvelussuhteen alusta lukien.

2.1.2.2 Eläkepalkka vuosina 1967 – 1978

Eläkepalkka laskettiin viimeisen palvelussuhteen ansioista siten, että 4 viimeisestä vuodesta valittiin ansioiltaan 2 parasta vuotta.

Jos palvelussuhde oli jatkunut yli 2 kalenterivuoden aikana, palvelussuhteen alkamisvuosi jätettiin pois, jos palvelu oli sinä vuonna jatkunut alle 6 kuukautta.

2.1.2.3 Eläkepalkka vuosina 1979 – 1986

Eläkepalkka laskettiin viimeisen palvelussuhteen ansioista siten, että 4 viimeisestä vuodesta valittiin ansioiltaan 2 keskimmäistä vuotta.

Jos palvelussuhde oli jatkunut yli 2 kalenterivuoden aikana, palvelussuhteen alkamisvuosi jätettiin pois, jos palvelu oli sinä vuonna jatkunut alle 6 kuukautta.

Jos palvelussuhde oli jatkunut 3 kalenterivuoden aikana, valittiin ansiotasoltaan 2 parasta vuotta.

2.1.2.4 Eläkepalkka vuosina 1987 – 1994

Eläkepalkka laskettiin viimeisen palvelussuhteen ansioista siten, että viimeistä kalenterivuotta edeltävistä 4 vuodesta valittiin ansioiltaan 2 keskimmäistä vuotta.

Jos palvelussuhde oli jatkunut 4 kalenterivuonna, valittiin ansioiltaan 2 keskimmäistä vuotta.

Jos palvelussuhde oli jatkunut yli 2 kalenterivuoden aikana, palvelussuhteen alkamisvuosi jätettiin pois, jos palvelu oli sinä vuonna jatkunut alle 6 kuukautta.

Jos palvelussuhde oli jatkunut 3 kalenterivuoden aikana, valittiin ansiotasoltaan 2 parasta vuotta. Jos palvelu oli jatkunut 1:nä tai 2:na kalenterivuonna, otettiin huomioon kaikki ansiot.

2.1.2.5 Pohjavapaakirja

Vuoden 1989 alusta siirryttiin eläkepalkan laskennassa ns. loppupalkkaperiaatteesta palvelussuhdekohtaiseen eläkepalkan laskentaan. Pohjavapaakirja tehdään 1.1.1989 voimassa olleeseen palvelussuhteeseen siten, että ennen 1.1.1989 päättyneet palvelussuhteet luetaan eläkeajaksi 1.1.1989 voimassa olleeseen palvelussuhteeseen.

Jos 1.1.1989 voimassa ollut palvelussuhde on sivutoiminen, pohjavapaakirja tehdään sitä ennen päättyneestä päätoimisesta palvelussuhteesta.

Tarkemmat tiedot

Jos työntekijällä ei 1.1.1989 ollut voimassa palvelussuhdetta, pohjavapaakirja tehtiin viimeksi ennen vuotta 1989 päättyneestä palvelussuhteesta.

Jos viimeksi ennen 1.1.1989 päättynyt palvelussuhde oli sivutoiminen, pohjavapaakirja tehtiin sitä ennen päättyneestä päätoimisesta palvelussuhteesta.

Tarkemmat tiedot

2.1.2.6 Vapaakirjaus 31.12.1994

31.12.1994 voimassa ollut palvelussuhde katkaistiin 31.12.1994 ja siitä laskettiin eläkepalkka vuonna 1994 voimassa olleiden säännösten mukaan.

2.1.2.7 Eläkepalkka 1.1.1995 alkaen

Vuoden 1996 alusta tuli voimaan 10 vuoden laskusääntö. KuEL:ssa sääntö poikkeaa TEL:n säännöstä niin, että vuosi 1995 otettiin mukaan palvelussuhteen ensimmäisenä vuotena. Toinen poikkeus on se, että vuotta 1995 ei voitu jättää pois ns. huonona ansiovuotena.

2.1.3 Valtio

2.1.3.1 Eläkepalkka ennen 1968

Jos valtion palvelu oli päättynyt ennen vuotta 1968, eläkepalkka laskettiin enintään 12 viimeisen kalenterikuukauden ansioista.

2.1.3.2 Eläkepalkka vuosina 1968 – 1978

Eläkepalkka laskettiin enintään 4 viimeisen kalenterivuoden ansioista siten, että 4 viimeisestä vuodesta valittiin ansioiltaan 2 parasta vuotta. Jos palvelussuhde oli jatkunut yli 2 kalenterivuoden aikana, palvelussuhteen alkamisvuosi jätettiin pois, jos palvelu oli sinä vuonna jatkunut alle 6 kuukautta.

2.1.3.3 Eläkepalkka 1.1.1979 lukien

Eläkepalkka laskettiin 4 viimeisestä kalenterivuodesta valitsemalla ansioiltaan 2 keskimmäistä vuotta. Jos palvelussuhde oli jatkunut yli 2 kalenterivuoden aikana, palvelussuhteen alkamisvuosi jätettiin pois, jos palvelu oli sinä vuonna jatkunut alle 6 kuukautta.

2.1.3.4 Eläkepalkka 1.7.1989 lukien

Eläkepalkka laskettiin 4 viimeisestä kalenterivuodesta valitsemalla ansioiltaan 2 keskimmäistä vuotta. Jos palvelussuhde oli jatkunut useamman kuin 4 kalenterivuoden aikana, viimeisen vajaan vuoden ansioita ei otettu mukaan. Jos palvelussuhde oli jatkunut yli 2 kalenterivuoden aikana, palvelussuhteen alkamisvuosi jätettiin pois, jos palvelu oli sinä vuonna jatkunut alle 6 kuukautta.

2.1.3.5 Pohjavapaakirja

Vuoden 1987 alusta siirryttiin eläkepalkan laskennassa ns. loppupalkkaperiaatteesta palvelussuhdekohtaiseen eläkepalkan laskentaan. Pohjavapaakirja muodostettiin seuraavassa järjestyksessä:

• 1.1.1987 voimassa olleeseen palvelussuhteeseen siten, että ennen 1.1.1987 päättyneet palvelussuhteet luetaan eläkeajaksi 1.1.1987 voimassa olleeseen palvelussuhteeseen.
• Jos ei ole 1.1.1987 voimassa ollutta palvelussuhdetta, ennen 1.1.1987 päättyneet palvelussuhteet luetaan eläkeajaksi ensimmäiseen 31.12.1986 jälkeen päättyneeseen palvelussuhteeseen.
• Jos sellaistakaan ei ole, ennen 1.1.1987 päättyneet palvelussuhteet luetaan eläkeajaksi viimeksi ennen vuotta 1987 päättyneeseen palvelussuhteeseen.

2.1.3.6 Pohjavapaakirjan aikaistaminen

Jos työntekijällä on 1.1.1987 voimassa ollut tai sen jälkeen alkanut sellainen palvelussuhde, joka liitettäisiin pohjavapaakirjaan, on pohjavapaakirja voitu aikaistaa, jos se on olennaisesti parantanut eläketurvaa. Tällöin pohjavapaakirja on laskettu ainoastaan ennen 1.1.1987 päättyneistä palvelussuhteista.

2.1.3.7 Eläkepalkka 1.1.1996 alkaen

Vuoden 1996 alusta tuli voimaan 10 vuoden laskusääntö.

2.2.1 Teknisen katkaisun edellytykset

Jos työntekijä työsuhteen jatkuessa siirtyi 1.1.1985 tai sen jälkeen täysiaikaisesta työstä osa-aikaiseen työhön tai päinvastoin, työsuhde jaettiin tietyin edellytyksin erillisiksi jaksoiksi (ns. tekninen katkaisu). Menettelyllä pyrittiin siihen, että eläke vastaisi paremmin todellista ansiotasoa, kun eläke lasketaan erikseen täysiaikaisen ja osa-aikaisen jakson osalta.

Työsuhteen teknisen katkaisun edellytykset olivat:

• työsuhde oli jatkunut ainakin 3 vuoden ajan 
• työntekijällä oli säännöllisenä pidettävä työaika, jossa tapahtui muutos 
• työajan muutoksen yhteydessä palkka alentui vähintään yhdellä neljänneksellä tai nousi yhdellä kolmanneksella aikaisemmasta 
• työajan muutos oli muuksi kuin tilapäiseksi tarkoitettu.

2.2.2 Eläketapahtuma kahden vuoden kuluessa

TEL-työsuhteen teknisen katkaisun tarkoitus oli, että työntekijän työhistoria ja hänelle sen perusteella karttunut eläke vastaisivat mahdollisimman hyvin toisiaan.

Jos eläketapahtuma kuitenkin sattui pian työsuhteen teknisen katkaisun jälkeen, saattoi katkaisulla luodusta uudesta TEL-työsuhteesta laskettu eläkepalkka tehdä eläketurvasta vakiintunutta ansiotasoa vastaamattoman. Näin saattoi käydä varsinkin silloin, kun eläkkeeseen liittyi pitkä tulevan ajan jakso.

Lakiin otettiin tätä tilannetta varten poikkeusäännös. Sen mukaan tekninen katkaisu poistettiin, jos eläketapahtuma sattui 2 vuoden kuluessa katkaisusta. Eläke laskettiin tällöin normaaleilla eläkkeen laskentasäännöillä eikä lyhyt osa-aikainen tai täysiaikainen työjakso päässyt vaikuttamaan eläketurvan tasoon.

Työsuhde saattoi sen sijaan muusta syystä päättyä piankin TEL-työsuhteen teknisen katkaisun jälkeen ilman, että se vaikutti katkaisuun.

Kun tekninen katkaisu oli poistettu eläketapahtuman vuoksi, pidettiin työsuhdetta myöhemmän uuden eläketapahtuman sattuessakin yhdenjaksoisena, vaikka tämä eläketapahtuma sattui yli 2 vuoden kuluttua työajan ja palkan muutoksesta.

Jos työaika ja ansiot muuttuivat työntekijän 63 vuoden iän täyttämisvuoden jälkeen, ei työsuhteeseen enää tehty teknistä katkaisua.

2.2.3 Eläkepalkan harkinnanvarainen tarkistaminen ensisijainen tekniseen katkaisuun nähden

TEL:n mukaan eläkepalkan harkinnanvarainen tarkistaminen oli ensisijainen tekniseen katkaisuun nähden. Jos työajan ja siihen liittyvän ansiotason muutoksen taustalla oli lain tarkoittama poikkeuksellinen syy ja muutkin säännöksen soveltamisedellytykset täyttyivät, jo tehty tekninen katkaisu poistettiin.

Asiasta kerrotaan tarkemmin yleiskirjeessä 4/85

 

Automaattisen katkaisun tarkoituksena oli estää eläketurvan heikentyminen mahdollisen ansioiden alenemisen johdosta vanhemmalla iällä. Automaattinen katkaisu tarkoitti sitä, että työsuhde katkaistiin eläkkeen laskemista varten automaattisen katkaisun edellytysten täytyttyä, vaikka työoikeudellinen työsuhde jatkuikin. Säännöstä työsuhteen automaattisesta katkaisusta sovellettiin vuoden 1994 alusta alkaen. Automaattinen katkaisu on voitu tehdä ensimmäisen kerran 31.12.1994.

2.3.1 Automaattisen katkaisun edellytykset

Työsuhteeseen tehtiin aina automaattinen katkaisu, jos 54–62-vuotiaan työntekijän TEL-työsuhde oli jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 10 vuotta.

Automaattinen katkaisu tehtiin aikaisintaan sen vuoden lopussa, jonka aikana työntekijä täytti 54 vuotta ja viimeistään sen vuoden lopussa, jonka aikana hän täytti 62 vuotta. Katkaisua ei tehty enää 62 vuoden jälkeen, koska näin muodostetulla lyhyellä työsuhteella lähellä eläkeikää ei katsottu olevan eläketurvan kannalta olennaista merkitystä.

Jos työsuhteeseen oli tehty tekninen katkaisu, automaattisen katkaisun edellyttämä 10 vuoden työsuhdeaika laskettiin teknisestä katkaisusta alkaen.

2.3.2 Automaattisen katkaisun ajankohta

Eläkelaitos katkaisi vähintään 10 vuotta jatkuneen TEL-työsuhteen automaattisesti sen vuoden lopussa, jonka aikana työntekijä täytti 54 vuotta. Jos työsuhde ei ollut vielä sinä kalenterivuonna jatkunut 10 vuotta, katkaistiin työsuhde sen kalenterivuoden lopussa, jona 10 vuoden edellytys täyttyi.

Jos työsuhde oli alkanut tammikuun 1. päivänä ja se oli joulukuun viimeiseen päivään mennessä jatkunut 10 vuotta, automaattinen katkaisu tehtiin joulukuun viimeiseen päivään.

Työsuhde katkaistiin automaattisesti joulukuun viimeiseen päivään, vaikka työntekijä olisi ollut vuoden lopussa palkattomalla vapaalla. Jos myöhemmin kävi ilmi, että työsuhde oli TEL:n tarkoittamalla tavalla päättynyt jo ennen vuoden loppua esimerkiksi yli vuoden jatkuneen palkattoman vapaan vuoksi, työsuhde päätettiin normaalisti siihen päivään, jolta työntekijälle viimeksi oli maksettu palkkaa.

2.3.3 Automaattisen katkaisun jälkeen eri TEL-työsuhde

Automaattisen katkaisun jälkeen katkaisua edeltävää työsuhdejaksoa pidettiin erillisenä, itsenäisenä TEL-työsuhteena ja katkaisun jälkeen jatkuvaa työsuhdetta uutena TEL-työsuhteena. Eläketurva määräytyi näistä työsuhdejaksoista kuten kahdesta erillisestä TEL-työsuhteesta.

Katkaisun jälkeisen työsuhdejakson alkamispäivä oli tammikuun 1. päivä, vaikka työntekijä olisi ollut silloin palkattomalla vapaalla. TEL-työsuhteen oli kuitenkin pitänyt jatkua tänä aikana. Jos myöhemmin kävi ilmi, että vuodenvaihteen aikana jatkunut palkaton jakso oli kestänyt yli vuoden, poistettiin katkaisu. TEL-työsuhde päätettiin normaalisti siihen päivään, jolta työntekijälle viimeksi oli maksettu palkkaa.

Katkaisu poistettiin, jos työsuhde päättyi ennen kuin se oli katkaisun jälkeen jatkunut vähintään kuukauden. Sen sijaan katkaisu jäi voimaan, vaikka työsuhde päättyi tai eläketapahtuma sattui heti sen jälkeen, kun katkaisun jälkeinen työsuhdejakso oli jatkunut vähintään kuukauden.

Työsuhdejaksot olivat erillisiä, itsenäisiä TEL-työsuhteita myös silloin, kun oli kysymys tulevan ajan liittämisestä, uimissäännöksestä, tasoituspalkan laskemisesta ja osa-aikaeläkettä myönnettäessä vakiintuneen ansiotason määräämisestä.

2.3.4 Erillisten työsuhdejaksojen eläkkeet

Kun työsuhde oli automaattisesti katkaistu, laskettiin työsuhdejakson eläkkeeseen oikeuttava aika, eläkepalkka ja eläke.

Kun katkaisun jälkeinen työsuhdejakso päättyi, laskettiin myös tämän työsuhdejakson eläkkeeseen oikeuttava aika, eläkepalkka ja eläke itsenäisen TEL-työsuhteen tavoin.

Jos katkaisua edeltäneen työsuhdejakson työsuhdeajasta jäi täysien kuukausien yli ns. jäännöspäiviä, ne lisättiin katkaisun jälkeiseen työsuhdeaikaan. Erillisten työsuhdejaksojen yhteenlaskettu työsuhdeaika oli silloin samanpituinen kuin yhdenjaksoisen työsuhteen työsuhdeaika.

2.3.5 Ansaittujen eläkkeiden vertailu katkaisun jälkeisen työsuhdejakson päättyessä

Eläkettä ei kuitenkaan määrätty erillisten työsuhdejaksojen eläkepalkkojen perusteella, jos yhdenjaksoisen työsuhteen eläkepalkan perusteella laskettu eläke oli suurempi. Yhdenjaksoisen työsuhteen eläkepalkasta tuli siinä tapauksessa molempien työsuhdejaksojen eläkepalkka. Automaattista katkaisua ei kuitenkaan poistettu. Työsuhdejaksot olivat edelleenkin erillisiä, ja ne käyttäytyivät itsenäisten TEL-työsuhteiden tavoin.

Jos taas erillisten työsuhdejaksojen eläkepalkkojen perusteella määrätty yhteenlaskettu eläke oli suurempi kuin yhdenjaksoisen työsuhteen eläkepalkan perusteella määrätty eläke, pidettiin työsuhdejaksojen eläkepalkkana niiden omaa eläkepalkkaa.

2.3.6 Harkinnanvarainen eläkepalkan tarkistaminen ja automaattinen katkaisu

Eläkepalkan harkinnanvaraista tarkistamista voitiin soveltaa sekä katkaisua edeltävään että katkaisun jälkeiseen työsuhdejaksoon kuten itsenäiseen, erilliseen TEL-työsuhteeseen.

Tarkistamista voitiin soveltaa myös yhdenjaksoisena pidettävän työsuhteen eläkepalkkaan, jos työntekijän ansiotaso oli alentunut katkaisun jälkeisessä työsuhdejaksossa ennen automaattista katkaisua ilmenneen poikkeuksellisen syyn vuoksi. Jos eläkepalkan harkinnanvaraisen tarkistamisen edellytykset yhdenjaksoisena pidettävässä työsuhteessa täyttyivät, automaattinen katkaisu poistettiin.

Asiasta kerrotaan tarkemmin yleiskirjeissä A 30/93, A 24/95, A 36/95, LA 16/97, A 11/98/ A 33/03.