Eläkkeen maksaminen päättyy sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana oikeus eläkkeen saamiseen lakkaa. Normaalisti eläke maksetaan

  • eläkkeen päättymispäivään asti, esimerkiksi määräaikainen eläke tai
  • kuolinkuukauden loppuun asti.

1.1 Eläkkeen maksamisen keskeyttäminen

Eläkelaitos voi keskeyttää eläkkeen maksamisen, jos eläkelaitoksella on syytä epäillä, että eläkkeensaaja ei enää täytä eläkkeen saamisen edellytyksiä.

Edellytyksenä eläkkeen maksamisen keskeyttämiselle on, että eläkelaitos on pyytänyt eläkkeensaajalta selvityksen eläkkeen määrään tai eläkeoikeuteen liittyvistä seikoista, mutta eläkkeensaaja ei ole esittänyt tällaista selvitystä eläkelaitoksen ilmoittamassa kohtuullisessa ajassa.

Eläke voidaan keskeyttää esimerkiksi, jos

  • ulkomailla asuvan eläkkeensaajan elossaolosta ei saada varmistusta eikä eläkkeensaaja vastaa eläkelaitoksen lähettämään asuin- ja yhteystietoja koskevaan kyselyyn
  • eläkkeensaajan ilmoittama pankkitili ei enää ole käytössä, eikä eläkkeensaajalta saada uusia tilitietoja
  • eläkelaitos saa uskottavaan selvitykseen perustuvan pyynnön keskeyttää eläke, esimerkiksi tiedon eläkkeensaajan katoamisesta.

Näissä tapauksissa keskeytystä seuraa yleensä eläkkeen lakkautus.

1.1.1 Valituskelpoinen päätös

Eläkkeen maksun keskeyttämisestä annetaan valituskelpoinen päätös, jos päätöksen antaminen on olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Eläkelaitos antaa pyynnöstä aina päätöksen eläkkeen maksun keskeyttämisestä.

Joissakin tilanteissa esimerkiksi omaisilla ja mahdollisilla perhe-eläkkeen edunsaajilla voi olla tarve saada asiassa päätös.

Tarkemmat tiedot

Keskeyttämispäätöksessä tulee olla ainakin

  • eläkkeen keskeyttämisen syy
  • tieto siitä, mitä tietoja eläkelaitos tarvitsee eläkkeen maksamisen jatkamiseksi.

Keskeyttämispäätös voidaan toimittaa eläkkeensaajan viimeiseen tiedossa olleeseen osoitteeseen.

Keskeyttämispäätöstä ei tarvitse antaa tiedoksi esimerkiksi haastemiehen tai virallisen lehden kautta.

1.1.2 Keskeyttämisen jälkeiset toimet

Eläkkeen maksamisen keskeyttäminen on väliaikaista. Keskeyttäminen päättyy, kun

  • eläkkeensaajalta saadaan selvitys, jonka perusteella eläkkeen maksaminen voidaan aloittaa uudestaan tai
  • eläkelaitos saa vahvistuksen sille, että eläkeoikeutta ei enää ole.

Etenkin ulkomaille maksettavien eläkkeiden keskeyttäminen voi kestää pitkään.

Eläkelaitos selvittää takautuvasti maksettavien eläke-erien mahdollisen viivästyskorotuksen ja maksuerien vanhentumisen, jos eläke laitetaan maksuun keskeytyksen jälkeen.

1.2 Eläkkeen lakkauttaminen eläkkeensaajan katoamispäivään

Eläkelaitos lakkauttaa eläkkeen eläkkeensaajan todennäköistä kuolinpäivää seuraavan kuukauden alkuun, jos eläkkeensaajan kuolemasta ei voida esittää selvitystä, mutta on todennäköistä, että eläkkeensaaja on kuollut

  • hukkumisen
  • muun onnettomuuden tai
  • muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi.

Eläkelaitos arvioi todennäköisen kuolinpäivän poliisille tehdyn katoamisilmoituksen tai muun vastaavan selvityksen perusteella.

Eläkkeen lakkauttamispäivä ja eläkkeensaajan kuolleeksi julistamispäivä voivat olla eri päiviä.

Jos perhe-eläke on myönnetty tämän lain perusteella ja myöhemmin ilmenee, että edunjättäjä on elossa, perhe-eläke lakkautetaan selvityksen saamista seuraavan kuukauden alusta.

Kuolleeksi julistamisesta annetun lain (127/2005) säännöksistä johtuen kuolleeksi julistamispäivä voi olla myöhempi päivä kuin eläkkeensaajan katoamispäivä. Työeläkelaeissa oleva säännös mahdollistaa eläkkeen lakkauttamisen, vaikka eläkkeensaaja ei ole vielä väestökirjanpidon tietojen mukaan kuollut.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeen lakkauttaminen on mahdollista, kun eläkkeensaajan kuolemaa voidaan pitää todennäköisenä, mutta henkilön rekisteröiminen kuolleeksi vaatii tuomioistuimen päätöksen.

1.2.1 Valituskelpoinen päätös

Eläkkeen lakkauttamisesta annetaan valituskelpoinen päätös.

Eläkkeestä voidaan antaa keskeyttämispäätös ennen lakkautuspäätöksen antamista. Keskeyttämispäätöksen antaminen ei ole välttämätöntä. Keskeyttämispäätöksen antaminen harkitaan tapauskohtaisesti henkilön katoamisesta saatavan selvityksen perusteella.

Tarkemmat tiedot

Päätös toimitetaan henkilölle, joka hoitaa kadonneen henkilön asioita.

Eläkelaitos ei anna asiassa uutta päätöstä, kun tuomioistuin määräajan kuluttua julistaa henkilön kuolleeksi.

Lakkautuspäätöksen antamisen yhteydessä harkitaan mahdollinen aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä.

1.2.2 Lakkautuspäätöksen jälkeiset toimet

Eläkkeen lakkautuksen jälkeen on mahdollista, että eläkkeensaajan todellisesta kuolinpäivästä saadaan uutta tarkempaa tietoa.

Kuolinpäiväksi voidaan myöhemmin todeta eri päivä kuin alun perin on arvioitu.

Näin voi olla silloin, kun eläkkeensaajan eläke on lakkautettu katoamisen perusteella, mutta myöhemmin saadaan kiistaton selvitys siitä, että eläkkeensaaja on kuollut myöhemmin. Eläkkeensaajan esimerkiksi luullaan kadonneen kotimaassa, mutta hänen todetaan siirtyneen ulkomaille ja kuolleen siellä myöhemmin.

Tarkemmat tiedot

Eläkkeen saajan oma eläke maksetaan kuolinpäiväkuukauden loppuun asti perikunnalle, jos eläkkeensaajan kuolinpäivä uuden selvityksen mukaan on myöhäisempi kuin eläkkeen lakkautuspäivä. Eläkelaitos voi näissä tilanteissa joutua hakemaan virheellisen perhe-eläkepäätöksen poistamista.

1.2.2.1 Kuolleeksi julistaminen vuoden odotusajan perusteella

Eläkkeen lakkautuspäivä ja tuomioistuimen määräämä eläkkeensaajan kuolinpäivä voivat erota toisistaan myös silloin, kun tuomioistuin julistaa henkilön kuolleeksi vuoden odotusajan perusteella. Tuomioistuin määrää näissä tilanteissa kuolinpäiväksi päivän, jona henkilö on todennäköisesti viimeistään kuollut. Eläkkeensaajan eläke lakkautetaan kuitenkin katoamispäivään.

Eläkelaitos voi oikaista eläkkeen lakkautuspäätöksen, jos tuomioistuimen ja eläkelaitoksen kuolinpäivän määrittelyn erot johtaisivat muutokseen henkilön eläkeoikeudessa. Jos eläkkeen lakkautuspäätöksen antamisen jälkeen on annettu perhe-eläkepäätös, oikaisu ei ole tarpeen.

Kuolinpäivän määrittelyn eroksi eläkelaitoksen ja tuomioistuimen välillä ei katsota tilanteita, joissa tuomioistuin määrää kuolinpäivän vain kadoksissaoloajan perusteella (5 vuotta siitä, kun henkilö on viimeksi ollut elossa).

Tarkemmat tiedot

Eläkkeen lakkautuspäätös poistetaan, jos myöhemmin osoittautuu, että henkilö on elossa. Eläkelaitos maksaa eläkkeeseen tarvittaessa viivästyskorotuksen. Jos lakkauttamisesta on pitkä aika, vanhimmat eläke-erät voivat olla vanhentuneita.

1.3 Kadonneen henkilön kuolleeksi julistaminen

Kadonnut henkilö voidaan julistaa kuolleeksi tuomioistuimen tai maistraatin päätöksellä kuolleeksi julistamisesta annetun lain mukaisella menettelyllä.

Eläkelaitoksella ei ole oikeutta hakea henkilön kuolleeksi julistamista.

1.3.3 Kuolleeksi julistaminen tuomioistuimen päätöksellä ilman odotusaikaa

Kadonneen henkilön julistamista kuolleeksi voidaan hakea välittömästi katoamisen jälkeen, jos

  • kadonnut henkilö on kadotessaan ollut välittömän hengenvaaran aiheuttaneessa onnettomuudessa tai siihen rinnastettavassa tilanteessa
  • ei ole syytä olettaa kadonneen henkilön pelastuneen.

Esimerkkejä onnettomuudesta ovat muun muassa

  • lento-onnettomuudet
  • merihaverit
  • tulipalot
  • räjähdykset.

Näissä tilanteissa uhreja ei voida tunnistaa, mutta kadonnut henkilö on luotettavan selvityksen mukaan ollut aluksella, rakennuksessa, lentokoneessa tms.

Tarkemmat tiedot

Tuomioistuin vahvistaa kuolinpäiväksi katoamispäivän.

Katoamistilanteet ovat eläkeoikeuden päättymisen kannalta selkeitä, koska katoamiseen ei liity epävarmuustekijöitä. Myös tuomioistuimen päätös asiassa saadaan yleensä nopeasti. On mahdollista, että tapaukset etenevät niin nopeasti, että eläkelaitos ei ole ehtinyt vielä antaa eläkkeen lakkautuspäätöstä.

Tarkemmat tiedot

1.3.4 Kuolleeksi julistaminen tuomioistuimen päätöksellä odotusajan kuluttua

Muissa tapauksissa kuolleeksi julistamista voidaan hakea niin sanotun odotusajan kuluttua. Odotusajan pituus riippuu henkilön katoamisolosuhteista. Odotusajan laskenta aloitetaan siitä, kun kadonnut henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.

Odotusaika on yksi vuosi, jos

  • katoaminen on tapahtunut olosuhteissa, joihin liittyy hengenvaaraa tai
  • olosuhteet ja muut seikat huomioon ottaen on erittäin todennäköistä, että henkilö on kuollut.

Vuoden odotusaikaa sovelletaan tilanteissa, joissa olosuhteet ja muut seikat selvästi viittaavat siihen, että henkilön kadoksissaolo johtuu henkilön kuolemasta.

Odotusaika on 5 vuotta, jos henkilö katoaa, mutta mitään erityistä katoamiseen vaikuttavaa onnettomuutta tai tapahtumien kulkua ei ole.

Tuomioistuin määrää henkilön kuolinpäivän samalla kun se julistaa henkilön kuolleeksi. Kuolinpäiväksi on määrättävä

  • päivä, jona kadonnut henkilö on todennäköisesti viimeistään kuollut tai
  • viimeistään se päivä, jona on kulunut 5 vuotta siitä, kun kadonnut henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.

Eläkkeen lakkautuspäivä voi olla eri päivä kuin tuomioistuimen määräämä kuolinpäivä, jos

  • kuolleeksi julistaminen tapahtuu odotusajan jälkeen ja
  • kuolinpäivä määrätään 5 vuoden säännön perusteella.

1.3.5 Kuolleeksi julistaminen maistraatin päätöksellä

Henkilö voidaan julistaa maistraatin päätöksellä kuolleeksi, kun on kulunut

  • 100 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana henkilö on syntynyt ja
  • 5 vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana henkilö tiettävästi on viimeksi ollut elossa.

Maistraatin tulee vuosittain omasta aloitteestaan selvittää, onko väestökirjanpitojärjestelmän tietojen mukaan elossa sellaisia henkilöitä, joiden kohdalla edellä mainitut edellytykset täyttyvät.

Maistraatti määrää henkilön kuolinpäiväksi 1.1. sinä vuonna, joka ensiksi alkaa sen jälkeen, kun on kulunut

  • 100 vuotta henkilön syntymästä ja
  • 5 vuotta siitä, kun henkilö on tiettävästi viimeksi ollut elossa.

Jos asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella voidaan määrittää se päivä, jona henkilö todennäköisesti on kuollut, määrätään tämä päivä kuolinpäiväksi.

Eläke lakkautetaan maistraatin määräämään kuolinpäivään, jos kuolleeksi julistaminen tapahtuu maistraatin päätöksellä. Eläke lakkautetaan maistraatin määräämään kuolinpäivään, vaikka kuolinpäivä olisi laskennallinen tammikuun 1. päivä.

Eläke lakkautetaan aina maistraatin määräämään kuolinpäivään, koska työeläkelaeissa säädetty lakkautusmahdollisuus koskee vain tilanteita, joissa kuolema on tapahtunut hukkumisen tai muun vastaavan onnettomuuden perusteella. Määrävuosien täyttäminen ei ole tällainen tapahtuma.

Tarkemmat tiedot