1.1 Milloin eläkettä on maksettu aiheettomasti?
Eläkettä on maksettu aiheettomasti, jos eläkettä on maksettu enemmän kuin mihin eläkkeensaajalla on oikeus. Eläkelaitoksen on perittävä aiheettomasti maksettu eläke takaisin, ellei aiheeton suoritus ole vanhentunut.
Eläkelaitos voi luopua aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä kokonaan tai osittain, jos
- takaisinperinnästä luopuminen katsotaan kohtuulliseksi eikä
- eläkkeen maksaminen ole johtunut eläkkeensaajan tai eläkkeensaajan edustajan vilpillisestä menettelystä tai
- takaisinperittävä määrä on vähäinen.
Eläkettä takaisinperittäessä on otettava huomioon, että eläkkeensaajalle ja eläkkeensaajan elatuksen varassa oleville tulisi varata kohtuullinen määrä eläkettä kuukaudessa elinkustannuksia varten.
Tarkemmat tiedot
1.2 Miltä ajalta aiheettomasti maksettu eläke voidaan periä takaisin?
Aiheettomasti maksettu eläke voidaan periä takaisin ainoastaan siltä ajalta, jolta
- eläke on lakkautettu
- eläkkeen maksaminen on keskeytetty
- eläke on jätetty lepäämään
- virheellinen päätös on poistettu (suostumuksen perusteella tai valituselimen päätöksellä).
Takaisinperinnässä tulee lisäksi huomioida aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnän vanhentumisaika.
Takaisinperinnästä on annettava valituskelpoinen päätös. Ennen takaisinperintäpäätöksen antamista eläkelaitoksen on annettava eläkkeestä lainvoimainen oikaisupäätös.
Vakuutusoikeus on päätöksessään 1491:2010 katsonut, että työkyvyttömyyseläkkeen takaisinperinnälle ei ollut edellytyksiä.
Työkyvyttömyyseläkkeen takaisinperinnästä oli annettu päätös, vaikka työkyvyttömyyseläkkeen keskeytyspäätöstä tai lakkautuspäätöstä ei ollut annettu. Päätöksen mukaan työkyvyttömyyseläkettä ei ollut maksettu aiheettomasti, koska maksaminen oli perustunut lainvoimaiseen ja edelleen voimassa olevaan päätökseen. Takaisinperinnälle ei siten ollut lainmukaisia edellytyksiä.
Tarkemmat tiedot
1.3 Vilpillinen menettely
Lähtökohtaisesti aiheettomasti maksettu eläke on aina perittävä takaisin, jos aiheeton maksu on johtunut eläkkeensaajan tai eläkkeensaajan edustajan vilpillisestä menettelystä.
Henkilön katsotaan menetelleen vilpillisesti silloin, kun henkilö on aktiivisella toiminnallaan tai laiminlyönnillään myötävaikuttanut virheellisen eläkkeen suorittamiseen.
Aktiivisella toiminnalla tarkoitetaan, kun henkilö ryhtyy aktiiviseen toimintaan perusteettoman edun saamiseksi, täyttyvät yleensä myös petoksen tunnusmerkit ja kyseessä on rikos. Jos takaisinperittävä määrä ei ole vähäinen, koko eläke peritään näissä tapauksissa takaisin.
Vilpillisen menettelyn tilanteissa tulee harkittavaksi myös ryhtyminen mahdollisiin oikeustoimiin.
Tarkemmat tiedot
Laiminlyönnistä on kysymys silloin, kun eläkkeensaaja tietoisesti jättää eläkkeensaajalle kuuluvan ilmoitusvelvollisuuden täyttämättä. Jos takaisinperittävä määrä ei ole vähäinen, koko eläke peritään näissä tapauksissa takaisin.
Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä voi olla esimerkiksi se, että eläkkeensaaja jättää ilmoittamatta eläkelaitokselle ansiorajat ylittävästä työskentelystä saamastaan ansiorajakirjeestä huolimatta.
Tarkemmat tiedot
1.3.1 Rajanveto vilpillisen ja vilpittömän menettelyn välillä
Rajanveto vilpillisen menettelyn ja vilpittömän menettelyn välillä ei ole aina selvää. Oikeuskäytännössä eläkkeensaajan ei ole herkästi katsottu menetelleen vilpillisesti.
Esimerkiksi pelkkä liian suuren eläkkeen passiivinen vastaanottaminen ei ole yleensä käytännössä riittänyt osoittamaan eläkkeensaajan vilpillistä menettelyä.
Vilpitöntä ja vilpillistä menettelyä harkittaessa on otettava huomioon myös verotuksen ja indeksikorotusten vaikutukset nettoeläkkeeseen.
Eläkelaitokset tiedottavat eläkkeensaajille vuodenvaihteessa kirjeellä indeksikorotuksen ja verotuksen vaikutuksesta eläkkeen määrään. Tästä huolimatta muutokset ennakonpidätyksessä ja indeksikorotukset sekä mahdolliset muut eläkkeensaajalle tulevat suoritukset vaikeuttavat eläkkeensaajan mahdollisuuksia todeta virhe.
Eläkkeensaajan selonottovelvollisuudelle ei voida asettaa kovin suuria vaatimuksia, koska eläkkeensaajan on yleensä voitava luottaa siihen, että eläkelaitoksen toimet ja laskelmat ovat oikeita.
1.3.2 Vaikutukset takaisinperintään
Eläkkeensaajan vilpittömyys joudutaan arvioimaan jälkikäteen. Jos päädytään siihen, että eläkkeensaaja ei ole toiminut vilpillisessä mielessä vastaanottaessaan liian suurta eläkettä tai eläkettä ajalta, jolta eläkettä ei olisi tullut eläkkeensaajalle maksaa, aiheettomasti maksettu eläke voidaan jättää takaisinperimättä joko kokonaan tai osittain, jos takaisinperinnästä luopuminen harkitaan kohtuulliseksi.
Ratkaisu tehdään aina tapauskohtaisesti kokonaisarvion perusteella.
1.4 Neuvottelu takaisinperinnästä eläkkeensaajan kanssa
Eläkelaitos voi sopia eläkkeensaajan kanssa siitä, miten eläkkeensaaja maksaa aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisin. Ilman eläkkeensaajan suostumusta nettoeläkkeestä voidaan kuitata 1/6.
Eläkelaitoksen tulee kuulla eläkkeensaajaa ennen takaisinperintäpäätöksen antamista. Kuulemisen yhteydessä eläkkeensaaja voi esittää perusteita takaisinperinnästä luopumiselle tai takaisinperittävän määrän kohtuullistamiselle.
TELK on päätöksellään 29.11.2011 2366/3006/2011 katsonut, että puhelimitse kuuleminen ei täytä hallintolain vaatimuksia kuulemisesta.
Tarkemmat tiedot
1.5 Ammatillinen kuntoutus
Takaisinperintäsäännöksiä sovelletaan myös silloin, kun ammatillisessa kuntoutuksessa olevalle henkilölle on maksettu aiheettomasti
- kuntoutusrahaa
- työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutuskorotusta
- kuntoutuksen kustannusten korvausta (kulukorvaukset) tai
- kuntoutusavustusta.
1.6 Takaisinperintä muulta taholta kuin eläkkeensaajalta itseltään
Takaisinperintäsäännöksiä sovelletaan myös silloin, kun eläkettä on maksettu aiheettomasti muulle taholle kuin eläkkeensaajalle itselleen.
Työeläkelaeissa on säädetty maksujärjestyksestä, jota sovelletaan silloin, kun
- eläke on maksettava muulle taholle kuin eläkkeensaajalle itselleen ja
- kahdella tai useammalla taholla on oikeus eläkkeeseen.
Muita tahoja ovat esimerkiksi
- työnantaja
- työttömyyskassa
- Kela
- sosiaalilautakunta
- kunta
- ulosottoviranomainen.
Tarkemmat tiedot
1.7 Rekisteröity lisäetu
Takaisinperintäsäännöksiä sovelletaan rekisteröityyn lisäetuun.
1.8 Vapaaehtoinen lisäetu
Työeläkelakien säännöksiä takaisinperinnästä ei sovelleta vapaaehtoiseen lisäetuun.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty vähäisenä määränä pidettävän euromäärän korotus 200 eurosta 300 euroon.
2.1.1 Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä luopuminen vähäisen määrän perusteella
Eläkelaitos voi luopua aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä, jos perittävä määrä on vähäinen.
Usein takaisinperittävä määrä on vähäinen silloin, kun eläkelaitoksen perimistoiminnasta aiheutuvat kustannukset ovat suuremmat kuin takaisinperittävä määrä. Perimistoiminnasta aiheutuvien kustannusten määrä vaihtelee sen mukaan, mitä takaisinperintäkeinoa eläkelaitokset voivat käyttää.
Tarkemmat tiedot
Soveltamiskäytännössä vähäisenä määränä voidaan pitää 300 euroa (brutto). Vähäisen määrän raja on vakio. Vähäisen määrän rajaa ei tarkisteta indeksillä.
Vähäisen määrän 300 euron rajaa noudatetaan myös silloin, kun aiheettomasti maksettu eläke peritään takaisin muulta taholta, jolle eläke on maksettu aiheettomasti eläkkeen maksamista koskevien säännösten perusteella.
Työnantajalta voidaan esimerkiksi periä työnantajalle maksettu kuntoutusraha takaisin, jos työnantaja on maksanut samalta ajalta palkkaa ja myöhemmin huomataan, että kuntoutusraha on maksettu aiheettomasti.
Vähäisen määrän raja nostettiin 200 eurosta 300 euroon Tulkintaryhmässä syyskuussa 2022 tehdyn linjauksen mukaisesti. Rajamäärää ei ollut nostettu kertaakaan vuodesta 2013 lähtien.
Tarkemmat tiedot
2.1.2 Takaisinperinnästä luovutaan ilman harkintaa, jos takaisinperittävä määrä on vähäinen
Eläkelaitos luopuu aina aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä ilman erillistä harkintaa, jos takaisinperittävä määrä on korkeintaan 300 euroa.
Takaisinperinnästä luovuttaessa ei tehdä lainkaan
- kohtuullisuusharkintaa
- vilpillisen mielen harkintaa tai
- vilpittömän mielen harkintaa.
Ratkaisu tehdään ainoastaan aiheettomasti maksetun eläkkeen määrän perusteella.
Vähäisen määrän 300 euron rajaa sovelletaan kaikkiin eläkelajeihin.
Työttömyyseläkkeeseen ei sovelleta 300 euron rajaa, jos vanhoja tapauksia tulee vielä esiin.
Tarkemmat tiedot
Eläkelaitos ilmoittaa takaisinperinnästä luopumisesta kirjeellä tai oikaisupäätöksellä. Asiasta annetaan valituskelpoinen päätös eläkkeensaajan pyynnöstä.
Vähäisen määrän 300 euron rajaa sovelletaan kaikissa tilanteissa. Merkitystä ei ole sillä, johtuuko takaisinperintä esimerkiksi
- eläkelaitoksen virheestä
- ensisijaisen etuuden vähentämisestä tai
- ansiovalvonnassa ilmenneestä tiedosta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Eläkelaitos voi luopua aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä kokonaan tai osittain, jos
- takaisinperinnästä luopuminen katsotaan kohtuulliseksi eikä
- eläkkeen maksaminen ole johtunut eläkkeensaajan tai eläkkeensaajan edustajan vilpillisestä menettelystä.
2.2.1 Kokonaisarvio on ratkaiseva
Takaisinperittävän määrän kohtuullistamista koskeva ratkaisu tehdään aina kokonaisarvion perusteella, missä otetaan huomioon erilaisia tekijöitä.
Kohtuullistamisarvioinnissa voi olla käytössä erilaisia arviointiportaita takaisinperinnästä luopumiselle. Takaisinperittävästä määrästä voidaan luopua esimerkiksi niin, että peritään vain 1/3, 1/2 tai muu määrä.
2.2.2 Kohtuullistamisarvioinnissa huomioitavia tekijöitä
Takaisinperittävän määrän kohtuullistamista arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa
- virheellisen maksun kesto
- virheen laatu (päätösvirhe vai maksatusvirhe)
- eläkkeensaajan tuottamuksen aste
- eläkkeensaajan taloudellinen tilanne
- eläkkeensaajaan liittyvät muut tekijät (esimerkiksi ikä, sairaus jne.)
- se, kenestä virhe johtuu.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on katsonut mietinnössään, että vilpittömässä mielessä ollutta etuudensaajaa on suojattava erityisesti silloin, kun etuudensaaja on saanut väärää ohjausta (StVM 22/92).
Tarkemmat tiedot
2.2.3 Kohtuullistamista puoltavat seikat
Takaisinperittävän määrän kohtuullistamista puoltavat
- eläkelaitoksen virhe
- pitkään jatkunut virheellinen maksu
- eläkkeensaajan heikko taloudellinen tilanne
- eläkkeensaajan vähäinen tuottamus
- eläkkeensaajan korkea ikä
- eläkkeensaajan sairauden laatu.
2.2.3.1 Eläkelaitoksen virhe
Takaisinperittävän määrän kohtuullistamista arvioitaessa merkitystä on sillä, kuinka paljon virhe johtuu eläkelaitoksen tai eläkejärjestelmän omasta toiminnasta.
Takaisinperittävää määrää kohtuullistetaan helpommin, jos kyseessä on
- eläkelaitoksen virhe tai
- esimerkiksi palkattomia aikoja Eläketurvakeskuksen rekisteriin ilmoittaneen tahon virhe.
2.2.3.2 Pitkään jatkunut virheellinen maksu
Takaisinperittävän määrän kohtuullistamista arvioitaessa otetaan huomioon yleensä 5 vuoden määräaika eli voidaanko päätöksen poistamista vielä hakea ja miten pitkältä ajalta aiheettomasti maksettu eläke on mahdollista periä takaisin.
Työeläkelakien mukaan päätöksen poistamista on haettava 5 vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeenkin tehdystä hakemuksesta.
Tarkemmat tiedot
Kohtuullistamista arvioitaessa otetaan huomioon myös,
- onko eläkkeensaaja itse voinut huomata virheen ja
- onko virheellinen maksaminen jatkunut niin pitkään, että eläkkeensaajalla on perusteltu syy olettaa, että hänen toimeentulonsa on asettunut tietylle tasolle.
Takaisinperittävää määrää kohtuullistetaan helpommin, jos eläkettä on maksettu aiheettomasti hyvin pitkältä ajalta.
Jos virheellinen maksaminen perustuu sisällöltään virheelliseen päätökseen, mutta päätöstä ei eläkkeensaajan suostumuksella oikaista tai muutoksenhakuelimen päätöksellä poisteta, aiheettomasti maksettua eläkettä ei voida periä takaisin.
2.2.3.3 Eläkkeensaajan taloudellinen tilanne
Takaisinperittävän määrän kohtuullistamista arvioitaessa otetaan huomioon eläkkeensaajan taloudellinen tilanne.
Eläkkeensaajan taloudellisesta tilanteesta voi saada tietoa muun muassa
- eläkkeensaajan omasta selvityksestä
- rekisteritiedoista (esimerkiksi tieto siitä, että on maksettu työmarkkinatukea)
- toimeentulotuen määrästä
- ulosmittaamatta jätettävästä palkan määrästä
- Kelan maksamasta asumistuen määrästä
- sosiaalilautakunnan lausunnosta, jos sellainen on saatavissa.
Eläkelaitos voi pyytää eläkkeensaajan taloudellisesta tilanteesta tietoja eri tahoilta työeläkelaeissa olevien tietojen saantia koskevien säännösten nojalla. Tietoja voidaan pyytää esimerkiksi
- eläkkeiden ja muiden etuuksien määristä
- mahdollisista ansiotuloista
- omaisuudesta
- veloista.
Tietoja voidaan yrittää pyytää esimerkiksi verottajalta.
Tarkemmat tiedot
Jos vilpittömässä mielessä olleella eläkkeensaajalla ei ole mainittavaa omaisuutta ja eläkkeensaajan tulot jäävät lähelle toimeentulotuen tai ulosmittaamatta jätettävän palkan määrää, takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain jo tällä perusteella.
Jos henkilön taloudellisesta tilanteesta ei saada minkäänlaisia tietoja muilta tahoilta tai eläkkeensaajalta itseltään, perustetta takaisinperittävän määrän kohtuullistamiselle ei yleensä ole.
2.2.3.4 Eläkkeensaajan vähäinen tuottamus
Takaisinperittävän määrän kohtuullistamista arvioitaessa harkitaan myös eläkkeensaajan tuottamusta. Merkitystä on sillä, mitä eläkkeensaaja on tiennyt tai eläkkeensaajan olisi pitänyt tietää aiheettomasta maksusta. Esimerkiksi ansiovalvonnan perusteella tulevasta takaisinperinnästä eläkkeensaajan pitäisi olla tietoinen.
Takaisinperittävän määrän kohtuullistamista arvioitaessa olisi hyvä selvittää muun muassa,
- mitä tietoja eläkkeen määrästä ja eläkkeen maksamisesta on lähetetty eläkkeensaajalle
- olisiko eläkkeensaajan tullut reagoida ja ottaa eläkelaitokseen yhteyttä eläkkeen määrästä ja eläkkeen maksamisesta lähetettyjen tietojen perusteella.
Tarkemmat tiedot
Takaisinperittävää määrää kohtuullistetaan helpommin, jos
- eläkkeensaaja on parhaansa mukaan yrittänyt selvittää takaisinperinnän taustalla olevaa asiaa, mutta hän ei ole osannut selvittää asiaa oikeasta paikasta tai riittävän perusteellisesti
- eläkkeensaaja on itse huomannut virheen ja tehnyt aloitteen asian korjaamiseksi
- eläkkeensaaja on myötävaikuttanut asian selvittämiseen ja korjaamiseen
- kyse on monimutkaisesta asiasta, jota eläkkeensaajan ei voida olettaa ymmärtävän.
2.2.3.5 Eläkkeensaajan ikä
Eläkkeensaajan ikä voidaan ottaa huomioon yhtenä tekijänä kohtuullistamisen kokonaisarvioinnissa. Eläkkeensaajan korkea ikä voi esimerkiksi vaikuttaa henkilön mahdollisuuksiin ymmärtää asiaa tai hoitaa asioitaan. Tällöin eläkkeensaajan iällä voi olla merkitystä takaisinperittävän määrän kohtuullistamisessa.
Pelkkä eläkkeensaajan korkea ikä ei yleensä yksinään ole kohtuullistamisperuste.
2.2.3.6 Eläkkeensaajan sairaus
Eläkkeensaajan sairaus ja sairauden laatu otetaan huomioon yhtenä tekijänä kohtuullistamisen kokonaisarvioinnissa.
Arvioinnissa otetaan huomioon
- sairauden luonne
- miten sairaus vaikuttaa eläkkeensaajan jokapäiväiseen elämään
- miten sairaus vaikuttaa eläkkeensaajan taloudelliseen tilanteeseen ja aiheutuuko sairaudesta merkittäviä taloudellisia rasitteita
- vaikuttaako sairaus eläkkeensaajan mahdollisuuksiin hoitaa itse asioitaan
- onko sairaus myötävaikuttanut siihen, että eläkettä on maksettu aiheettomasti (eläkkeensaaja ei ole voinut huomata/ymmärtää reagoida itse).
2.2.4 Kohtuullistamiselle vähemmän perusteita
Eläkkeensaajalle on säädetty laaja ilmoitusvelvollisuus eläkeoikeuteen vaikuttavista muutoksista.
Kohtuullistamiselle on vähemmän perusteita, jos ilmoitusvelvollisuus on laiminlyöty ja eläkkeensaaja jää kiinni ansiovalvonnassa.
2.2.4.1 Maksuvirhe
Maksatuksessa tapahtuneessa virheessä otetaan huomioon samoja seikkoja kuin päätöksessä olevan virheen vuoksi tehtävässä kohtuullistamisarvioinnissa. Perittävän määrän vähentämiselle tai perinnästä luopumiselle ei kuitenkaan ole maksuvirhetilanteessa yleensä yhtä paljon perusteita kuin päätösvirhetilanteessa.
Jos kyse on kuitenkin hyvin pitkään jatkuneesta maksuvirheestä, jota eläkkeensaaja ei olisi itse voinut huomata, takaisinperittävää määrää voidaan kohtuullistaa.
2.2.5 Kohtuullistamiselle ei perusteita
Kohtuullistamiselle ei ole yleensä perusteita, jos
- eläkkeensaajalle maksetaan takautuvasti suuri määrä eläkettä kerralla ja takautuvan eläkkeen maksatuksessa tapahtuu virhe, joka huomataan pian maksun jälkeen
- eläkkeensaaja on ollut vilpillisessä mielessä eli eläkkeensaaja on tiennyt virheellisestä maksusta, mutta ei ole reagoinut asiaan mitenkään
- eläkkeensaajalle myönnetään myöhemmin eläke samalta ajalta, jolta eläkkeensaajalle jo on virheellisesti maksettu eläkettä toisesta järjestelmästä.
2.2.6 Takaisinperintäpäätöksessä huomioitavat seikat
Takaisinperintäpäätöksessä tulisi mainita kohtuullistamisarvioinnista ainakin
- perustelut sille, mitä seikkoja kohtuullistamisarvioinnissa on otettu huomioon
- mikä merkitys kohtuullistamisarvioinnissa huomioon otetuille tekijöille on ratkaisussa annettu sekä
- kokonaisperustelu takaisinperintää koskevalle ratkaisulle.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
3.1 Ilman eläkkeensaajan suostumusta voidaan kuitata enintään 1/6 nettoeläke-erästä
Eläkelaitos voi ilman eläkkeensaajan suostumusta kuitata enintään 1/6 kulloisestakin nettoeläke-erästä.
Eläkkeensaaja voi antaa suostumuksen siihen, että
- eläkkeestä kuitataan enemmän kuin 1/6 nettoeläkkeestä
- eläkkeestä kuitataan mikä tahansa sovittu määrä
- eläke kuitataan kokonaan
- liikamaksua ei kuitata eläkkeestä, vaan eläkkeensaaja maksaa liikamaksun takaisin erissä tai kerralla kokonaan.
Eläkkeensaaja voi suostua 1/6 suurempaan kuittaukseen esimerkiksi verotuksellisista syistä.
Tarkemmat tiedot
Eläke-erästä kuitattava määrä lasketaan veron ennakon tai lähdeveron pidättämisen jälkeen.
3.1.1 Vilmalaitos
Jos vilmalaitos perii aiheettomasti maksetun eläkkeen kuittaamalla, eläke-eränä pidetään vilmalaitoksen maksettavana olevien eläke-erien yhteismäärää.
Kuittaus kohdistetaan siihen eläkkeeseen tai eläkkeen osaan, jota on maksettu liikaa.
3.2 Kuittaaminen vastaisista eläke-eristä
Eläkelaitos voi periä aiheettomasti maksetun eläkkeen kuittaamalla liikamaksun eläkkeensaajalle maksettavista vastaisista eläke-eristä.
Jos aiheettomasti maksettu eläke peritään takaisin kuittaamalla vastaisista eläke-eristä, takaisinperintäpäätöksessä mainitaan
- siitä, että aiheettomasti maksettu eläke kuitataan vastaisista eläke-eristä
- kuitattava määrä
- mistä eläkkeestä aiheettomasti maksettu eläke kuitataan.
Kuittaamisesta ilmoitetaan erikseen kirjeellä, jos takaisinperintäpäätöksessä ei ole kuittauslausumaa. Eläkkeensaajan vaatimuksesta asiasta annetaan valituskelpoinen päätös.
3.3 Kuittaaminen takautuvasta eläkkeestä
Eläkelaitos voi kuitata aiheettomasti maksetun eläkkeen takautuvasta eläkkeestä silloin, kun
- eläke myönnetään takautuvasti tai
- eläkettä korotetaan takautuvasti ja
- eläkettä on aiemmin maksettu aiheettomasti.
Henkilölle on myönnetty kuntoutustuki 1.5.2016 lukien. VakO:n päätöksellä kuntoutustuen alkamisajaksi muutetaan 1.3.2016. Kuntoutustuen takautuvan lisäyksen määrä on 1200 euroa (netto). Henkilölle on aiemmin maksettu kuntoutustukea aiheettomasti 350 euroa. Eläkelaitos voi kuitata takautuvasti maksettavasta nettoeläkkeestä 1/6 eli 200 euroa. Loppuosa aiheettomasti maksetusta eläkkeestä kuitataan vastaisista eläke-eristä.
Tarkemmat tiedot
Jos aiheettomasti maksettu eläke peritään takaisin kuittaamalla takautuvasta eläkkeestä, takaisinperintäpäätöksessä mainitaan
- siitä, että aiheettomasti maksettu eläke kuitataan takautuvasta eläkkeestä
- kuitattava määrä
- mistä eläkkeestä aiheettomasti maksettu eläke kuitataan.
Kuittaamisesta ilmoitetaan erikseen kirjeellä, jos takaisinperintäpäätöksessä ei ole kuittauslausumaa. Eläkkeensaajan vaatimuksesta asiasta annetaan valituskelpoinen päätös.
3.4 Kuittaaminen ei edellytä lainvoimaista takaisinperintäpäätöstä
Lähtökohtaisesti eläkelaitos voi ryhtyä perimään aiheettomasti maksettua eläkettä takaisin ennen takaisinperintäpäätöksen lainvoimaiseksi tuloa.
Jos eläkkeensaaja on valittanut takaisinperintäpäätöksestä, eläkelaitoksen on yleensä syytä odottaa muutoksenhakuelimen ratkaisua ennen takaisinperinnän aloittamista.
Jos takaisinperintä perustuu virheelliseen eläkepäätökseen, oikaisupäätöksen tulee olla lainvoimainen ennen kuin eläkelaitos aloittaa takaisinperinnän. Eläkkeensaajan suostumuksella takaisinperintä voidaan kuitenkin aloittaa, vaikka oikaisupäätös ei ole lainvoimainen.
Esimerkki
Henkilölle on maksettu työkyvyttömyyseläkettä lainvoimaisen päätöksen perusteella. Työkyvyttömyyseläkkeen perusteena ovat muun muassa henkilön työansiot 50 000 euroa vuodelta 2015. Myöhemmin huomataan, että henkilölle on virheellisesti rekisteröity liikaa ansioita 10 000 euroa vuodelle 2015. Todellisuudessa vuosiansiot ovat olleet 40 000 euroa vuonna 2015.
Eläkelaitoksen tulee antaa henkilön työkyvyttömyyseläkkeestä oikaisupäätös. Työkyvyttömyyseläkepäätös voidaan oikaista henkilön suostumuksen perusteella. Jos henkilö ei suostu oikaisuun, eläkelaitoksen tulee hakea työkyvyttömyyseläkepäätöksen poistamista TELK:lta. Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintää ei voida aloittaa ilman henkilön suostumusta ennen kuin työkyvyttömyyseläkkeen oikaisupäätös on tullut lainvoimaiseksi.
Tarkemmat tiedot
3.5 Kuittaaminen eläkkeen muutostilanteissa
Eläkelaitos voi jatkaa kuittaamista, vaikka eläkkeensaajan eläke muuttuu kuittauksen kestäessä toisen lajiseksi.
Eläkelaitos voi jatkaa kuittaamista, vaikka eläke on välillä jätetty lepäämään, lakkautettu tai eläkkeen maksaminen on keskeytetty. Kuittausta jatketaan tällöin maksuun palautetusta tai myöhemmästä uudesta eläkkeestä.
Eläkkeensaajalle ilmoitetaan esimerkiksi kirjeellä, että eläkkeen takaisinperintää jatketaan myöhemmästä eläkkeestä.
Tarkemmat tiedot
3.5.1 Kuittaaminen perhe-eläkkeestä
Perhe-eläkkeestä ei voi ilman edunsaajien suostumusta kuitata edunjättäjälle liikaa maksettua eläkettä.
3.6 Yrittäjän työeläkevakuutusmaksujen periminen
Yrittäjän työeläkevakuutusmaksuja voidaan ilman eläkkeensaajan suostumusta periä enintään 1/3 kulloinkin maksettavana olevan YEL-eläkkeen nettomäärästä.
Jos yrittäjä harjoittaa yrittäjätoimintaa eläkkeen rinnalla, maksamattomia vakuutusmaksuja tästä yrittäjätoiminnasta ei voida kuitata maksussa olevasta eläkkeestä, vaan vasta tämän yrittäjätoiminnan perusteella myönnetystä eläkkeestä.
Yrittäjän työeläkevakuutusmaksuja ei voida periä perhe-eläkkeestä.
3.7 Maatalousyrittäjän työeläkevakuutusmaksujen periminen
Maatalousyrittäjän työeläkevakuutusmaksuja voidaan ilman eläkkeensaajan suostumusta periä enintään 1/3 kulloinkin maksettavana olevan MYEL-eläkkeen nettomäärästä.
Maatalousyrittäjän työeläkevakuutusmaksuja ei voida periä perhe-eläkkeestä.
3.8 Maksamisjärjestys, jos kuitattavia eriä on useita
Eläkkeestä peritään ensin maksamattomat työeläkevakuutusmaksut, jos samasta eläke-erästä peritään
- maksamattomia yrittäjän työeläkevakuutusmaksuja tai
- maksamattomia maatalousyrittäjän työeläkevakuutusmaksuja ja
- kuitataan aiheettomasti maksettua eläkettä.
Työeläkevakuutusmaksujen kuittaamisen jälkeen jäljelle jääneestä eläkkeestä kuitataan aiheettomasti maksettu eläke. Kuittaussumma 1/6 lasketaan nettoeläkkeestä ennen vakuutusmaksupidätystä.
Aiheettomasti maksetun eläkkeen kuittausta voidaan siirtää, jos vakuutusmaksujen ja aiheettomasti maksetun eläkkeen kuittaus samanaikaisesti olisi kohtuutonta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen perhe-eläkettä koskeva kohta on päivitetty vastaamaan 1.1.2022 voimaantullutta perhe-eläkeuudistusta.
4.1.1 Virheellisen päätöksen poistaminen
Eläkkeensaaja voi saada aiheettomasti maksettua eläkettä eläkepäätöksessä olevan virheen johdosta.
Virhe eläkepäätöksessä voi johtua esimerkiksi virheellisistä tai puutteellisista tiedoista, joiden perusteella asia on ratkaistu väärin. Tällaisia virheitä voivat olla esimerkiksi virheellisesti ilmoitetut työansiot tai etuusansiot. Virhe voi johtua myös lain väärästä soveltamisesta.
Tarkemmat tiedot
Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä edellyttää, että virheellinen eläkepäätös poistetaan. Virheellinen eläkepäätös voidaan poistaa joko
- eläkkeensaajan suostumuksen perusteella
- TELK:n päätöksellä tai
- VakO:n päätöksellä, jos TELK:n päätös on virheellinen.
4.1.2 Eläkkeensaajan suostumus päätöksen poistamiseen
Virheellinen päätös voidaan poistaa, jos eläkkeensaaja antaa suostumuksen päätöksen poistamiseen. Eläkelaitos pyytää suostumuksen eläkkeensaajalta tai eläkkeensaajan edustajalta. Suostumuksen tulee olla
- kirjallinen
- yksilöity.
Yksilöidyssä suostumuksessa tulee olla selkeä maininta siitä, että eläkkeensaaja suostuu päätöksen poistamiseen. Suostumuksessa tulee myös olla yksilöitynä päätös, jonka poistamiseen eläkkeensaaja suostuu.
Eläkkeensaajalle tulee suostumuspyynnössä kertoa
- mitkä ovat perustelut sille, että päätös tulee poistaa
- mitä seurauksia päätöksen poistamisella on (esimerkiksi eläkkeen määrän pieneneminen ja takaisinperintä).
Tarkemmat tiedot
4.1.3 Päätöksen poistamista koskeva hakemus
Eläkelaitoksen tulee hakea virheellisen päätöksen poistamista TELK:lta, jos eläkkeensaaja ei suostu virheellisen päätöksen poistamiseen.
Poistohakemuksessa tulee yksilöidä ainakin
- miltä osin päätös on virheellinen
- mitkä ovat perustelut poistohakemukselle.
4.1.4 Takaisinperintäpäätös annetaan päätöksen poistamisen ja oikaisupäätöksen antamisen jälkeen
Virheellisen päätöksen poistamisen jälkeen eläkkeestä annetaan oikaisupäätös.
Takaisinperintäpäätös voidaan antaa vasta oikaisupäätöksen antamisen jälkeen.
4.1.4.1 Eläke voidaan maksaa oikean suuruisena poistohakemuksen tekemistä seuraavan kuukauden alusta
Eläke voidaan maksaa oikean suuruisena poistohakemuksen tekemistä seuraavan kuukauden alusta. Poistohakemus katsotaan tehdyksi sinä päivänä, jona poistohakemus on saapunut TELK:aan.
Näissä tilanteissa eläkelaitos antaa eläkkeestä väliaikaisen oikaisupäätöksen.
4.1.5 TELK ei poista päätöstä
Jos TELK ei poista päätöstä, eläkettä on maksettava alkuperäisessä päätöksessä vahvistetun suuruisena.
Eläkkeensaajalle on maksettava
- takautuvalta ajalta maksamatta jäänyt eläkkeen osa ja
- viivästyskorotus.
4.1.6 Kirjoitusvirhe ei edellytä päätöksen poistamista
Eläkelaitos voi oikaista kirjoitusvirheen tai kirjoitusvirheeseen rinnastettavan virheen hakematta päätöksen poistamista.
Rajatapauksissa virhettä on yleensä pidettävä päätökseen liittyvänä asiavirheenä. Asiavirheen korjaaminen edellyttää päätöksen poistamista.
4.1.7 Olosuhteiden muutos päätöksen antamisen jälkeen
Eläkkeensaajan olosuhteet saattavat muuttua päätöksen antamisen jälkeen niin, että eläkettä ei pitäisi enää maksaa annetun päätöksen mukaisena.
Muutospäätöksen antamisen yhteydessä harkitaan mahdollinen aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä.
Esimerkkejä muutostilanteista
Perhe-eläkepäätöstä ei tarvitse poistaa silloin, kun perhe-eläkkeen myöntämisen jälkeen ilmaantuu uusia edunsaajia ja muiden edunsaajien eläkeosuudet pienenevät. Muutospäätöksen antamisen yhteydessä harkitaan myös aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä.
Alle 50-vuotiaan lesken solmiessa uuden avioliiton leskelle maksetaan kertasuoritus. Jos leskeneläkettä on maksettu aiheettomasti uuden avioliiton solmimisen jälkeen, takaisinperintä voidaan hoitaa kuittaamalla aiheettomasti maksettu eläke kertasuorituksesta.
Perhe-eläke lakkaa, kun
- leskeneläkeoikeus päättyy määräaikaisen leskeneläkkeen päättyessä, lesken mennessä uuteen avioliittoon tai lesken kuolemaan
- lapseneläkeoikeus päättyy lapsen täyttäessä 20 vuotta tai jos lapsi annetaan ottolapseksi muulle kuin edunjättäjän leskelle tai tämän uudelle puolisolle.
Jos tällöin jää vielä muita edunsaajia, perhe-eläkkeen määrä ja perhe-eläkkeen jakautuminen tarkistetaan. Perhe-eläkepäätöstä ei tarvitse poistaa, vaikka perhe-eläkettä olisi maksettu eläkeoikeuden lakkaamisen jälkeen.
Perhe-eläkkeen tarkistamisen yhteydessä harkitaan aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä. Toiselle edunsaajalle aiheettomasti maksettua eläkettä ei voida periä takaisin toisen edunsaajan eläkkeestä. Esimerkiksi, jos leskelle on maksettu aiheettomasti eläkettä, sitä ei voida periä takaisin lapsen eläkkeestä.
Tarkemmat tiedot
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Päivitetty ohjeeseen rajamäärän muutos, joka koskee aiheettomasti maksetun vähäisen eläkkeenmäärän takaisinperinnästä luopumista. Vähäisenä pidettävä määrä on nostettu työeläkealan yhteisellä linjauksella aiemmasta 200 eurosta 300 euroon.
Eläkkeensaaja voi saada aiheettomasti maksettua eläkettä eläkkeen maksamisessa tapahtuneen virheen johdosta.
4.2.1 Maksuvirhe ei edellytä päätöksen poistamista
Takaisinperintä maksuvirheen johdosta ei edellytä eläkepäätöksen poistamista, koska eläkepäätöksessä ei ole virhettä. Eläkelaitos voi antaa asiassa suoraan takaisinperintäpäätöksen.
Maksuvirhe on kysymyksessä esimerkiksi silloin, kun
- maksussa oleva eläke maksetaan vahingossa 2 kertaan
- maksettavan eläkkeen määrässä on desimaalivirhe
- eläkkeensaajalle maksetaan väärä suoritus esimerkiksi tietotekniikkavirheen, koodauksen virheen tai muun vastaavan virheen vuoksi.
Tarkemmat tiedot
4.2.2 Maksuvirhetilanteessa eläke peritään yleensä takaisin kokonaan
Maksuvirhetilanteessa on päätösvirhettä useammin perusteltua periä takaisin aiheettomasti maksettu eläke kokonaan tai osittain.
Aiheettomasti maksettu eläke on syytä periä takaisin erityisesti silloin, kun
- aiheettomasti maksettu määrä poikkeaa merkittävästi eläkepäätöksessä todetusta määrästä ja
- virheellinen maksaminen ei ole jatkunut niin pitkään, että virheellisen maksun voitaisiin katsoa vakiintuneen.
Jos takaisinperittävä määrä on alle 300 euroa, maksuvirheen takia aiheettomasti maksettua eläkettä ei peritä takaisin.
4.2.2.1 Virheellinen maksu vakiintuu 5 vuodessa
Virheellistä maksua voidaan pitää vakiintuneena ainakin silloin, kun eläkettä on maksettu vähintään 5 vuotta. Takaisinperintä tulee harkita tapauskohtaisesti.
Takaisinperinnässä tulee huomioida myös aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnän vanhentumisajat.
4.2.3 Eläke voidaan heti maksaa oikean suuruisena
Maksuvirhetilanteessa eläke voidaan maksaa oikean suuruisena heti seuraavasta maksujaksosta. Maksun muutoksesta pyritään ilmoittamaan eläkkeensaajalle etukäteen.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
4.3.1 Takaisinperintäpäätöksen sisältö
Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä tulee antaa valituskelpoinen takaisinperintäpäätös.
Takaisinperintäpäätöksessä tulee mainita ainakin
- aika, jolta aiheettomasti maksettu eläke peritään takaisin
- syy, miksi eläke peritään takaisin
- miksi eläkkeen maksua on pidettävä aiheettomana
- takaisinperittävä määrä
- maksuaikataulu (1/6 nettoeläkkeestä tai eläkkeensaajan kanssa tehty sopimus)
- klausuuli siitä, että lainvoimainen takaisinperintäpäätös saadaan panna täytäntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoimainen tuomio.
Takaisinperintäpäätös annetaan sekä silloin, kun kyseessä on päätösvirhe että silloin, kun kyseessä on maksuvirhe.
Jos kyseessä on ollut päätösvirheen vuoksi aiheettomasti maksettu eläke, takaisinperintäpäätös voidaan antaa vasta sen jälkeen, kun virheellinen eläkepäätös on poistettu ja eläkkeestä on annettu oikaisupäätös.
Eläkkeensaajaa tulee kuulla ennen takaisinperintäpäätöksen antamista.
Tarkemmat tiedot
4.3.2 Takaisinperintäpäätöksen lainvoimaisuutta ei edellytetä
Eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.
Lähtökohtaisesti eläkelaitos voi ryhtyä perimään aiheettomasti maksettua eläkettä takaisin ennen takaisinperintäpäätöksen lainvoimaiseksi tuloa.
Jos eläkkeensaaja on valittanut takaisinperintäpäätöksestä, eläkelaitoksen on yleensä syytä odottaa valituselimen ratkaisua ennen takaisinperinnän aloittamista.
Eläkkeensaajalta ei ole kohtuullista vaatia aiheettomasti maksetun eläkkeen palauttamista, jos eläkkeensaaja on valittanut takaisinperintäpäätöksestä. Lisäksi ulosottomenettelyn käynnistäminen vaatii, että takaisinperintäpäätös on lainvoimainen.
TELK voi määrätä takaisinperintäpäätöksen täytäntöönpanon keskeytettäväksi.
Tarkemmat tiedot
4.3.2.1 Eläkelaitos ja eläkkeensaaja voivat sopia takaisinperinnästä
Eläkkeensaaja ja eläkelaitos voivat aina sopia aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä riippumatta takaisinperintäpäätöksen lainvoimaisuudesta.
4.3.3 Takaisinperintäpäätös on ratkaistu muutoksenhakuelimessä
Jos eläkkeensaaja valittaa takaisinperintäpäätöksestä, päätöksen täytäntöönpano usein siirtyy siihen saakka, kunnes lopullinen päätös on annettu.
Kun takaisinperintäasia on ratkaistu muutoksenhakuelimessä, eläkelaitos ei enää anna takaisinperintäasiasta uutta päätöstä, ellei muutoksenhakuelimen päätöksessä niin edellytetä. Uutta päätöstä ei anneta edes siltä osin kuin takaisinperittävä määrä kuitataan vastaisista eläke-eristä. Takaisinperinnästä ilmoitetaan kuitenkin eläkkeensaajalle esimerkiksi kirjeellä.
4.3.4 Takaisinperinnästä luopuminen
Eläkelaitos ilmoittaa eläkkeensaajalle aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä luopumisesta, jos eläkkeensaaja on ollut tietoinen takaisinperintäasian vireilläolosta.
Eläkelaitos voi ilmoittaa aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä luopumisesta esimerkiksi kirjeellä tai oikaisupäätöksessä. Takaisinperinnästä luopumisesta annetaan valituskelpoinen päätös vain eläkkeensaajan pyynnöstä.
Tarkemmat tiedot
Jos takaisinperinnästä luovutaan vain osittain, asiasta on annettava valituskelpoinen päätös.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty tieto, että eläkelaitoksella on oikeus saada eläkkeensaajalle kuolinkuukauden jälkeen aiheettomasti maksettu eläke tai etuus rahalaitokselta takaisin ilman kuolinpesän suostumusta tai takaisinperintää.
Kun eläkettä tai muuta etuutta on eläkkeensaajan kuolinkuukauden jälkeiseltä ajalta maksettu aiheettomasti eläkkeensaajan rahalaitoksessa olevalle tilille, on eläkelaitoksella oikeus saada suoritus rahalaitokselta takaisin ilman kuolinpesän suostumusta tai takaisinperintää.
Säännös edunjättäjälle kuolinkuukauden jälkeen aiheettomasti maksetun eläkkeen tai muun etuuden saamiseksi takaisin ilman kuolinpesän suostumusta tai takaisinperintämenettelyä on tullut voimaan 1.1.2017.
Menettelystä oli 31.12.2016 saakka sovittu pankkien, TELA:n ja Kelan kesken maksusuoritusten välityssopimuksessa. Eläkkeenhakija antoi suostumuksen aiheettomasti maksetun eläkkeen palauttamisesta eläkelaitokselle eläkehakemuslomakkeella.
Tarkemmat tiedot
4.4.1 Aiheeton maksu Suomessa olevalle tilille
Kun eläkettä tai etuutta on maksettu aiheettomasti Suomessa toimivassa rahalaitoksessa olevalle tilille, pankki palauttaa pyynnöstä liikaa maksetun eläke-erän eläkelaitokselle. Aiheettomasti maksettu eläke palautetaan tilillä olevien varojen määrään saakka.
Jos tilillä olevat rahat eivät riitä koko aiheettomasti maksetun eläkkeen palauttamiseen, loppuosa voidaan periä takaisin kuolinpesältä.
Tarkemmat tiedot
4.4.2 Aiheeton maksu ulkomailla olevalle tilille
Eläkkeensaajan kuoleman jälkeen ulkomailla olevalle tilille aiheettomasti maksetun eläkkeen palauttamisesta ei ole sovittu yhtenäistä käytäntöä.
Menettely sovitaan eläkelaitoksen ja pankin välillä asiakaskohtaisesti.
4.4.3 Takaisinperintä kuolinpesältä
Eläkelaitos perii kuolinpesältä sen osan aiheettomasti maksetusta eläkkeestä, jota pankki ei ole voinut palauttaa tilillä olevien varojen riittämättömyyden vuoksi.
4.4.3.1 Pääsääntöisesti aiheettomasti maksettu eläke peritään takaisin kokonaan
Aiheettomasti maksettu eläke peritään takaisin kuolinpesältä pääsääntöisesti kokonaan. Takaisinperittävää määrää kohtuullistetaan harvemmin kuin perittäessä aiheettomasti maksettu eläke takaisin eläkkeensaajalta itseltään.
4.4.3.2 Kohtuullistamista harkitaan, jos kuolinpesä on vähävarainen
Jos kuolinpesä on vähävarainen, takaisinperinnän kohtuullistamista voidaan harkita. Tällöin kohtuullistamisharkinta tehdään samojen periaatteiden mukaan kuin perittäessä aiheettomasti maksettua eläkettä eläkkeensaajalta.
Apulaisoikeusasiamies on katsonut kansaneläkeasiassa, että kuolinpesälle olisi, mikäli mahdollista, ilmoitettava takaisinperinnästä ennen perunkirjoitusta (apulaisoikeusasiamiehen päätös nro 464/7.2.1991, dnro 1010/4/89).
Tarkemmat tiedot
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
4.5.1 Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnän yhteydessä ei peritä korkoa
Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnän yhteydessä eläkkeensaajalta ei peritä korkoa. Yleisessä korkolaissa on säädetty, että korkolakia ei sovelleta lakisääteiseen eläkevakuutukseen.
Työeläkelaeissa on säännökset ainoastaan eläkelaitoksen velvollisuudesta maksaa viivästyskorotusta viivästyneelle eläkkeelle tai muulle etuudelle.
Tarkemmat tiedot
Jos takaisinperintäasia siirtyy yleiseen siviiliprosessiin, korkokysymyksen ratkaisee käräjäoikeus.
4.5.2 Aiheettomasti maksettu viivästyskorotus tai muu korotus voidaan periä takaisin kuten aiheettomasti maksettu eläke
Eläkelaitoksen eläkkeensaajalle aiheettomasti maksama viivästyskorotus tai muu korotus voidaan periä takaisin samoin kuin aiheettomasti maksettu eläke.
Muu korotus voi olla esimerkiksi kuntoutuskorotus.
Tarkemmat tiedot
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
4.6.1 Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä valtakirjamenettelyllä
Eläkelaitos ja eläkkeensaaja voivat sopia, että aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintä hoidetaan valtakirjamenettelyllä.
Valtakirjalla eläkkeensaaja valtuuttaa eläkelaitoksen perimään aiheettomasti maksetun eläkkeen tai eläkkeen osan takaisin joltain toiselta taholta, esimerkiksi toisen järjestelmän eläkelaitokselta tai Kelalta.
Esimerkiksi tilanteissa, joissa ei sovelleta vilmamenettelyä, aiheettomasti maksettu eläke voidaan eläkkeensaajan valtakirjan nojalla maksaa suoraan oikeasta eläkelaitoksesta eläkettä virheellisesti maksaneelle eläkelaitokselle.
Tarkemmat tiedot
Valtakirjassa tulee olla ainakin
- valtuuttajan nimi
- valtuutettu taho
- yksilöity valtuutus siitä, miltä taholta ja minkä suuruisena aiheettomasti maksettu eläke voidaan periä takaisin
- päiväys
- allekirjoitus.
Malli valtakirjasta
Valtuuttaja: Matti Möttönen
Valtuutettu: Eläkelaitos X
Valtuutus: Valtuutan Eläkelaitoksen X perimään minulle aiheettomasti maksetun eläkkeen 500 euroa takaisin kertamaksuna Kelan maksamasta takautuvasta kansaneläkkeestä.
Espoossa 20.6.2016
Matti Möttönen
Hetu: 131251-40X0
Tarkemmat tiedot
4.6.2 Eläkkeensaaja ei suostu antamaan valtakirjaa
Eläkettä maksavan eläkelaitoksen on maksettava eläkkeensaajalle eläke oikean suuruisena, jos eläkkeensaaja ei suostu antamaan eläkettä perivälle eläkelaitokselle valtakirjaa.
Eläkettä perivä eläkelaitos voi tällöin yrittää periä aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisin esimerkiksi kuittaamalla liikamaksun vastaisesta eläkkeestä, jos eläke on vielä maksussa. Jos eläkettä ei ole maksussa, takaisinperintä voidaan hoitaa muulla tavalla, viime kädessä ulosoton avulla.
4.6.3 Vilmatilanteet
Yksityisen alan eläkelaitosten piirissä eläkettä voidaan käsitellä yhtenä kokonaisuutena ja yhden eläkelaitoksen maksama suoritus voidaan katsoa toisen eläkelaitoksen ennakkosuoritukseksi (viimeisen laitoksen periaate).
4.6.4 Milloin valtakirjamenettelyä ei käytetä?
Valtakirjamenettelyä ei käytetä silloin, kun etuus voidaan suoraan lain säännöksen perusteella maksaa muulle taholle kuin eläkkeensaajalle itselleen.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tehty julkisten alojen eläkelain säätämisestä aiheutuneet tekniset muutokset.
Kaikkien vilmaan kuuluvien eläkejärjestelmien säännösten mukaan aiheettomasti maksettu eläke tulee periä takaisin. Takaisinperinnästä voidaan luopua kokonaan tai osittain, jos
- takaisinperinnästä luopuminen katsotaan kohtuulliseksi, eikä etuuden aiheettoman maksamisen ei voida katsoa johtuneen etuudensaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai
- perittävä määrä on vähäinen.
5.1 Takaisinperinnästä päättäminen
Lähtökohtaisesti takaisinperinnästä päättää kunkin eläkejärjestelmän osalta kyseinen eläkelaitos.
5.1.1 Yksityisen alan eläkejärjestelmän eläkelaitos maksanut aiheettomasti julkisen alan eläkejärjestelmän eläkettä
Jos yksityisen alan eläkejärjestelmän eläkelaitos on vilmalaitoksena maksanut aiheettomasti myös julkisen alan eläkejärjestelmän eläkettä, päätöksen takaisinperinnästä tai takaisinperinnästä luopumisesta omien eläkeosiensa osalta tekee Keva.
5.1.2 Keva maksanut aiheettomasti yksityisen alan eläkejärjestelmän eläkettä
Jos Keva on vilmalaitoksena maksanut aiheettomasti myös yksityisen alan eläkejärjestelmän eläkettä, päätöksen takaisinperinnästä tai takaisinperinnästä luopumisesta omien eläkeosiensa osalta tekevät ne yksityisten alojen eläkelaitokset, joiden eläkettä on maksettu aiheettomasti.
5.1.3 Vilmalaitos antaa päätösyhdistelmän
Vilmalaitos antaa takaisinperittävästä eläkkeestä päätösyhdistelmän ja perii eläkkeensaajalta aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisin.
Rekisteröidystä lisäedusta ei peritä EU- tai ETA-maan eläkkeen liikamaksua.
Tarkemmat tiedot
5.2 Eläkkeensaajan kuuleminen
Eläkkeensaajaa on kuultava ennen aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintäpäätöksen antamista. Kuulemisen hoitaa eläkettä maksanut vilmalaitos.
Vilmalaitos ei voi kuulemisen yhteydessä ilmoittaa, peritäänkö aiheettomasti maksettu eläke takaisin, koska aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä päättävät omien lakikohtaisten eläkeosiensa osalta ne eläkelaitokset, joiden eläkettä on maksettu aiheettomasti.
Kuulemisen yhteydessä on syytä ilmoittaa ainoastaan, että mahdollisesta takaisinperinnästä tehdään päätös erikseen.
Vilmalaitos hoitaa kuulemisen oman käytäntönsä mukaisesti.
Tarkemmat tiedot
5.3 Takaisinperintä, kun aiheettomasti maksettu eläke peritään takaisin kokonaan
Pääsääntö on, että aiheettomasti maksettu eläke peritään takaisin kokonaan.
Takaisinperinnän helpottamiseksi eläkelaitokset ovat sopineet, että eläkelaitokset seuraavat vilmalaitoksen päätöstä takaisinperinnästä, jos vilmalaitos päättää periä aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisin kokonaan.
Vilmalaitos voi antaa takaisinperintäpäätöksen toisen järjestelmän eläkkeestä kuulematta toisen järjestelmän eläkelaitosta silloin, kun vilmalaitos perii aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisin kokonaan.
5.4 Takaisinperintä, kun järjestelmäkohtainen luovuttava määrä on enintään 1000 euroa
Eläkelaitokset seuraavat vilmalaitoksen päätöstä luopua takaisinperinnästä osittain tai kokonaan, jos järjestelmäkohtainen luovuttava määrä on enintään 1000 euroa. Vilmalaitoksen ei tällöin tarvitse pyytää muilta eläkelaitoksilta päätöstä tai lausuntoa takaisinperinnästä tai takaisinperinnästä luopumisesta.
Sovittua 1000 euron rajamäärää ei tarkisteta indeksillä.
5.5 Takaisinperintä, kun järjestelmäkohtainen luovuttava määrä on yli 1000 euroa
Jos vilmalaitos katsoo aiheelliseksi luopua takaisinperinnästä osittain tai kokonaan ja järjestelmäkohtainen luovuttava määrä on yli 1000 euroa, vilmalaitoksen on pyydettävä lausunto niiltä eläkejärjestelmiltä, joiden kustannettavan eläkkeen takaisinperinnästä luovuttaisiin yli 1000 euron osalta.
Esimerkki
Vilmaeläkettä on maksettu aiheettomasti yhteensä 3100 euroa. Tästä määrästä VaEL-eläkettä on 200 euroa, TyEL-eläkettä 2000 euroa, YEL-eläkettä 200 euroa ja KuEL-eläkettä 700 euroa. Vilmalaitos on Keva, joka haluaa periä takaisin aiheettomasti maksetusta eläkkeestä vain puolet eli 1550 euroa. Takaisinperinnästä luovuttaisiin VaEL:n osalta 100 eurosta, TyEL:n osalta 1000 eurosta, YEL:n osalta 100 eurosta ja KuEL:n osalta 350 eurosta.
Koska yksityisen eläkejärjestelmän takaisinperimättä jätettävä määrä (TyEL 1000 euroa ja YEL 100 euroa = 1100 euroa) ylittää 1000 euroa, vilmalaitoksen on ennen päätöksen tekemistä pyydettävä lausunto takaisinperinnästä luopumisesta yksityisen eläkejärjestelmän viimeiseltä eläkelaitokselta. Muiden eläkejärjestelmien eläkkeiden takaisinperinnän osalta lausuntoa ei tarvita.
Esimerkki
Vilmaeläkettä on maksettu aiheettomasti yhteensä 3100 euroa. Tästä määrästä VaEL-eläkettä on 1100 euroa, KuEL-eläkettä 800 euroa ja TyEL-eläkettä 1200 euroa. TyEL-laitos on vilmalaitos. TyEL-laitos haluaa luopua takaisinperinnästä kokonaan. TyEL-laitoksen on pyydettävä Kevalta lausunto, koska luovuttava määrä VaEL-eläkkeen osalta on yli 1000 euroa.
Tarkemmat tiedot
5.5.1 Lausunnon pyytäminen
Lausunnon pyytämistä varten vilmalaitos tekee lyhyen kirjallisen selvityksen asiasta. Selvityksessä tulee olla ainakin
- aiheettomasti maksetun eläkkeen lakikohtainen määrä
- syy eläkkeen aiheettomaan maksamiseen
- vilmalaitoksen esitys siitä, miltä osin aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä tulisi luopua.
Lausuntopyynnössä olisi hyvä olla kaikki asiaan liittyvät takaisinperintään vaikuttavat tiedot ja selvitykset (esimerkiksi kuulemiskirje), jotta lausunnon antava eläkelaitos voisi miettiä takaisinperintää samoista lähtökohdista kuin vilmalaitos.
Vilmalaitos voi lähettää selvityksen toiselle eläkelaitokselle esimerkiksi sähköpostitse eläkelaitoksen yhteispostilaatikkoon, jos sähköpostiyhteydet ovat suojatut.
5.5.2 Eläkelaitoksen vastaus vilmalaitokselle
Lausuntopyynnön saaneen eläkelaitoksen on vastattava vilmalaitokselle 2 viikon aikana. Tarvittaessa määräaikaan voi pyytää pidennystä.
Vastauksessa olisi hyvä olla selkeä perustelu esimerkiksi takaisinperittävän määrän kohtuullistamiselle tai takaisinperinnästä luopumiselle.
Jos lausuntopyynnön saanut eläkelaitos ei vastaa vilmalaitoksen lausuntopyyntöön 2 viikon aikana, lausuntopyynnön saaneen eläkelaitoksen katsotaan hyväksyneen vilmalaitoksen esityksen takaisinperinnästä luopumisesta.
5.5.3 Eläkelaitos ei hyväksy vilmalaitoksen esitystä
Jos lausuntopyynnön saanut eläkelaitos ei hyväksy vilmalaitoksen esitystä takaisinperinnästä luopumisesta, lausuntopyynnön saaneen eläkelaitoksen tulee vastata lausuntopyyntöön kirjallisesti tai sähköpostilla ja ilmoittaa kantansa takaisinperintään.
Takaisinperinnästä neuvotellaan eläkelaitosten kesken, jos
- vilmalaitos haluaa pitää kiinni omasta kannastaan tai
- eri eläkelaitoksilta tulee erilainen vastaus siitä, miltä osin aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä tulisi luopua.
Jos neuvottelussa ei päästä sopimukseen, kunkin järjestelmän eläkelaitos päättää itse takaisinperittävän määrän. Vilmalaitos antaa takaisinperittävästä määrästä valituskelpoisen päätösyhdistelmän.
Esimerkki
Keva on vilmalaitoksena esittänyt, että aiheettomasti maksetusta 4000 euron vilmaeläkkeestä peritään takaisin puolet eli 2000 euroa. Yksityisen eläkejärjestelmän takaisinperinnästä luovuttavan eläkkeen määrä on 1500 euroa. Muiden eläkejärjestelmien eläkkeiden takaisinperinnästä luovuttava määrä jää alle 1000 euron.
Vilmalaitos pyytää lausunnon takaisinperinnästä luopumisesta yksityisen eläkejärjestelmän viimeiseltä eläkelaitokselta. Yksityisen eläkejärjestelmän viimeisen eläkelaitoksen mielestä takaisinperinnästä ei tulisi luopua lainkaan. Jos neuvotteluissa ei päästä sopimukseen, vilmalaitos perii aiheettomasti maksetun vilmaeläkkeen takaisin yksityisen järjestelmän osalta kokonaan. Muiden eläkejärjestelmien eläkkeistä vilmalaitos perii takaisin puolet.
Jos takaisinperinnästä päätetään luopua kokonaan, ratkaisusta ilmoitetaan eläkkeensaajalle, jos tämä tietää takaisinperintäasian vireilläolosta. Eläkkeensaajan pyynnöstä takaisinperinnästä luopumisesta annetaan valituskelpoinen päätös.
Tarkemmat tiedot
5.6 Takaisinperinnän epäonnistuminen
Vilmalaitos tekee päätöksen takaisinperinnän lopettamisesta, jos aiheettomasti maksettua eläkettä ei yrityksistä huolimatta saada perittyä takaisin.
Vilmalaitos antaa tarvittaessa vapaakirjalaitokselle kirjallisen selvityksen takaisinperinnästä luopumisesta.
Vapaakirjalaitos saattaa tarvita kirjallista selvitystä esimerkiksi sisäistä tarkastusta varten.
Tarkemmat tiedot
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
6.1.1 Eläkkeen maksamisjärjestys ulosottotilanteessa
Työeläkelaeissa on säädetty eläkkeen maksamisjärjestyksestä silloin, kun eläkkeeseen on lain mukaan oikeus useammalla taholla.
Eläke maksetaan maksamisjärjestyksessä riippumatta siitä, milloin
- ulosoton maksukielto on tullut eläkelaitoksen tietoon tai
- saatavan ulosottoperuste on syntynyt
Työeläkelaitoksella on siten oikeus periä aiheettomasti maksettu eläke (sijalla 3) ennen ulosottosaatavia (sijalla 12).
6.1.2 Kuittausoikeus menee aina ulosoton edelle
Työeläkelaitoksen kuittausoikeus menee ulosoton edelle, kun eläkelaitos kuittaa jo takaisinperittävää saatavaa maksukiellon saapuessa eläkelaitokseen.
Työeläkelaitoksen kuittausoikeus menee ulosoton edelle myös silloin, kun eläkelaitoksen takaisinperintäsaatava syntyy vasta sen jälkeen, kun eläkkeeseen jo kohdistuu maksukielto.
Työeläkelaitoksen kuittausoikeus menee ulosoton edelle myös tilanteissa, joissa eläkelaitoksen saatava on syntynyt ennen maksukieltoa, mutta takaisinperintätoimiin on ryhdytty vasta, kun ulosmittaus on jo käynnissä.
Kuittausoikeuden käyttämisestä on ilmoitettava ulosottoviranomaiselle ennen kuittauksen aloittamista.
Tarkemmat tiedot
Mahdollinen ulosmittaaminen kohdistuu siihen eläkkeen määrään, joka jää jäljelle, kun nettoeläkkeestä on vähennetty 1/6.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen esimerkin suojaosuus on päivitetty v. 2022 tasoon.
Eläkelaitos voi periä aiheettomasti maksetun eläkkeen tai muun etuuden takaisin ulosottoteitse.
Ulosottoa voi käyttää esimerkiksi silloin, kun kuittaaminen ei ole mahdollista tai henkilön kanssa ei päästä sopimukseen takaisinperinnästä.
Eläkelaitoksen antama takaisinperintäpäätös on täytäntöönpanokelpoinen ilman erillistä tuomiota tai päätöstä heti kun takaisinperintäpäätös on tullut lainvoimaiseksi.
Eläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen ja TELK:n lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoimainen tuomio. Eläkelaitoksen ei tarvitse hakea saatavalleen erillistä ulosottoperustetta esimerkiksi käräjäoikeudesta.
Tarkemmat tiedot
Kuntoutusetuuden takaisinperintä ulosottoteitse
Myös aiheettomasti maksetun
- kuntoutusrahan (myös kuntoutusrahana maksetun kuntoutusavustuksen)
- kuntoutuskorotuksen
takaisinperintää koskeva lainvoimainen päätös on suoraan lain nojalla ulosottokelpoinen.
Ammatillisen kuntoutuksen kustannusten korvausta ei saa ulosmitata.
6.2.1 Ulosoton hakeminen
Ulosottoa haetaan
- kirjallisella hakemuksella, joka toimitetaan ulosottoviranomaiselle
- ulosoton sähköisessä asiointipalvelussa laaditulla hakemuksella
- sähköisellä viestillä, joka toimitetaan teknisen käyttöyhteyden avulla ulosoton valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jos Ulosottolaitos on myöntänyt hakijalle siihen luvan (tietojärjestelmähakija). (Ulosottokaari 3:1)
6.2.2 Hakemuksen tiedot
Ulosottohakemuksessa on ilmoitettava tiedot muun muassa
- hakijasta ja vastaajasta
- hakijan saatavan määrästä
- koron laskemista varten ulosottoperusteen antamisen jälkeisten lyhennysten määrät ja ajankohdat (koskee vain vakuutusmaksun perintää). (Ulosottokaari 3:2)
Jos jokin hakemuksessa ilmoitettu tieto muuttuu myöhemmin, hakijan on viipymättä ilmoitettava siitä ulosottomiehelle.
Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnän yhteydessä eläkkeensaajalta ei peritä korkoa.
Tarkemmat tiedot
Eläkelaitoksen tulee ilmoittaa ulosottohakemuksessa tarvittavat tiedot sekä liittää hakemukseen lainvoimainen takaisinperintäpäätös alkuperäisenä (eläkelaitoksen kappale) tai jäljennöksenä.
Ulosottoviranomaiset saattavat vaatia lainvoimaisuustodistuksen liittämistä takaisinperintäpäätökseen. Käytännössä eläkelaitokset hankkivat lainvoimaisuustodistuksen muutoksenhakuelimeltä ja lähettävät sen takaisinperintäpäätöksen kanssa ulosottoviranomaiselle.
Tarkemmat tiedot
Eläkelaitoksen antamassa takaisinperintäpäätöksessä tulee olla maininta siitä, että päätös on työeläkelain (TyEL 136 § 2 mom, YEL 132 § 2 mom, MYEL 111 § 2 mom, MEL 133 § 2 mom, JuEL 147 § 2 mom) nojalla suoraan täytäntöönpanokelpoinen. (Ulosottokaari 3:5)
6.2.3 Ulosmittaus
Ulosottoperuste, jossa on asetettu rahamääräinen maksuvelvoite, pannaan täytäntöön siten, että hakijan saatavan suorittamiseksi tarvittava määrä velalliselle kuuluvaa omaisuutta ulosmitataan. Ulosmitattu omaisuus muutetaan rahaksi ja saadut varat tilitetään velkojille. (Ulosottokaari 4:1)
Ulosmittauksesta kertyneet varat jaetaan säädetyn maksamisjärjestyksen mukaisesti. Jos velkojalla on useita saatavia samalla etuoikeudella, kertymä kohdennetaan ensin vanhimmalle ulosottoperusteelle tai vanhimmalle ilman ulosottoperustetta olevalle saatavalle. (Ulosottokaari 6:2)
Eläkelaitoksen tulee lyhentää ulosotosta saaduilla rahoilla vanhinta perimättä olevaa saatavaa.
Esimerkki Saatavan lyhentäminen
Eläkelaitos on maksanut eläkkeensaajalle aiheettomasti työkyvyttömyyseläkettä 300 euroa kuukaudessa ajalla 1.1. – 13.12.2012. Eläkelaitoksen tulee lyhentää ulosotosta saaduilla varoilla ensin tammikuun 2012 liikamaksua, sen jälkeen helmikuun 2012 liikamaksua ja niin edelleen.
Tarkemmat tiedot
6.2.4 Vireilläolon päättyminen
Maksuvelvoitetta koskevan ulosottoasian vireilläolo päättyy, kun ulosottomies tilittää kertyneet varat (lopputilitys). Välitilitykset lakkauttavat vireilläolon tilitetyn määrän osalta. (Ulosottokaari 3:94)
6.2.5 Passiivisaatava
Jollei saatavalle ole kertynyt täyttä suoritusta (varattomuuseste) tai jollei velallisen olinpaikasta ole tietoa (varattomuus- ja tuntemattomuuseste), hakijalle on annettava sitä koskeva todistus.
Ulosottoasian vireilläolo päättyy estetodistuksen antamispäivänä. (Ulosottokaari 3:95)
Asia merkitään hakijan pyynnöstä ulosottorekisteriin passiivisaatavaksi, jos maksuvelvoitetta koskevan asian vireilläolo päättyy joko varattomuus- ja/tai tuntemattomuusesteeseen.
Eläkelaitos voi pyytää takaisinperittävän saatavan merkitsemistä passiivisaatavaksi
- ulosottohakemuksessa tai
- myöhemmin asian vireilläolon aikana.
Pyyntö voidaan tehdä siltä varalta, että saatavalle ei kerry täyttä suoritusta tai velallisen olinpaikasta ei ole tietoa.
Passiivisaatavan rekisteröinti on voimassa 2 vuotta estetodistuksen päivämäärästä. (Ulosottokaari 3:102)
Passiivisaatavan rekisteröinnin voimassaolon päättymisestä ei enää 1.6.2016 tehdyn lainmuutoksen jälkeen ilmoiteta hakijalle vaan velkojalla olisi velvollisuus itse seurata 2 vuoden määräajan kulumista umpeen. Velkojalle ilmoitettaan jo estetodistuksen antamisen yhteydessä, että passiivisaamisen rekisteröinti on voimassa 2 vuotta estetodistuksen päivämäärästä.
Tarkemmat tiedot
6.2.6 Kuittaus ja ulosotto samanaikaisesti
Eläkelaitos voi periä aiheettomasti maksettua eläkettä tai muuta etuutta samanaikaisesti sekä kuittaamalla että ulosottoteitse.
Jos kuittaaminen eläkkeestä on mahdollista, takaisinperintä hoidetaan ensisijaisesti kuittaamalla. Nettoeläkkeestä kuitataan 1/6, minkä lisäksi saatava lähetetään ulosottotoimin perittäväksi.
Ulosotto tehdään siitä nettoeläkkeestä, josta on vähennetty kuitattava määrä. Jos näin jäljelle jäävä nettoeläke jää alle suojaosuuden, ulosottopidätystä ei tehdä.
Esimerkki Kuittaus ja ulosotto samanaikaisesti
TyEL- ja YEL-eläkkeen nettokokonaismäärä on 600 euroa/kk, josta kuitataan aiheettomasti maksettua eläkettä 1/6 eli 100 euroa/kk. Maksukiellossa on ilmoitettu ulosmittaukseen kuuluvan muun tulon nettomääräksi 50 euroa/kk. Työeläkkeenä otetaan huomioon kuittauksella vähennetty nettoeläke eli 600 – 100 = 500 euroa. Yhteenlaskettu nettomäärä on 500 + 50 = 550 euroa. Suojaosuus v. 2022 yksittäisellä henkilöllä on päivää kohti 23,20 euroa (30 x 23,20 = 696,00 euroa). Koska yhteenlaskettu nettomäärä on alle suojaosuuden, ulosottopidätystä ei tehdä. Aiheettomasti maksettua eläkettä kuitenkin kuitataan maksussa olevasta eläkkeestä 100 euroa/kk.
Tarkemmat tiedot
Vakiintuneesti on katsottu, että ulosoton suojaosuudet ja mahdollisesti ulosottoon tilitettävä määrä lasketaan sen nettoeläkkeen perusteella, johon eläkelaitos on kohdistanut oman perintänsä.
Tällainen menettely on myös eläkkeensaajalle edullisempi kuin menettely, jossa ulosottokelpoisena nettoeläkkeenä pidetään eläkettä ennen eläkelaitoksen kuittausta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Päivitetty ohjeeseen uudet verohallinnon ohjeet
Verohallinnon antamia ohjeita sovelletaan eläkkeen takaisinperintään.
Asiaa on ohjeistettu verohallinnon ohjeessa "Eläkkeiden ja etuuksien takaisinperintä", Dnro: VH/5684/00.01./2021, valtuutussäännös Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 §:n 2 mom. Verohallinnon ohje on voimassa 1.1.2022 alkaen toistaiseksi.
Ohjeessa käsitellään eläkkeiden ja muiden veronalaisten lakisääteisten etuuksien takaisinperinnän vaikutusta verotukseen sekä maksajan ennakonpidätysmenettelyä.
Eläkkeiden ja etuustulojen takaisinperinnän ilmoittamisesta tulorekisteriin kerrotaan Tulorekisterin ohjeissa
- Etuudet: takaisinperintä ja regressi
- Etuudet: takaisinperintä ja regressi kansainvälisissä tilanteissa.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
8.1 Päätös aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä
Päätös aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä tulee tehdä 5 vuoden kuluessa eläkkeen maksupäivästä lukien.
Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhenee 5 vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.
Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnän vanhentumista koskevaa säännöstä sovelletaan myös aiheettomasti maksetun
- kuntoutusrahan
- kuntoutuskorotuksen
- kuntoutukseen liittyvien kulukorvausten
- rekisteröidyn lisäeläkkeen
- palkattomien aikojen (mukaan lukien opiskelu ja alle 3-vuotiaan lapsen hoito) perusteella karttuneen eläkkeen
takaisinperinnän vanhentumiseen.
8.2 Viiden vuoden vanhentumisaika maksupäivästä
Takaisinperintäpäätöksessä eläkelaitos voi ottaa huomioon päätöksen antopäivää edeltävän 5 vuoden aikana aiheettomasti maksetut eläkkeet. Takaisinperimisaika alkaa kulua kunkin aiheettomasti maksetun erän osalta erikseen sen maksamispäivästä.
Myös eläkelaitoksen eläkkeensaajalle aiheettomasti maksama viivästyskorotus voidaan periä takaisin samoin kuin aiheettomasti maksettu eläke.
Takaisinperintäpäätöksen antamiselle säädettyä 5 vuoden vanhentumisaikaa ei voida erillisillä katkaisutoimilla katkaista. Vanhentumisaika katkeaa ainoastaan takaisinperintäpäätöksen antamisella.
Henkilölle on myönnetty vanhuuseläke 1.4.2013 alkaen ja eläke on maksettu liian suurena eläkkeen alkamisesta lukien. Eläkelaitos antaa eläkkeensaajan suostumuksen perusteella vanhuuseläkkeestä oikaisupäätöksen takautuvasti 1.4.2013 lukien. Eläkelaitos antaa aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnästä päätöksen 1.7.2019.
Aiheettomasti maksettu eläke voidaan periä takaisin 1.7.2014 alkaen (5 vuotta takaisinperintäpäätöksen antamisesta takautuvasti). Eläkkeen liikamaksu ajalta 1.4.2013 – 30.6.2014 on vanhentunut ja jää eläkelaitoksen vahingoksi.
Tarkemmat tiedot
8.3 Takaisinperintäpäätöksestä uusi 5 vuoden vanhentumisaika
Takaisinperintäpäätöksen tekemisestä alkaa kulua uusi 5 vuoden vanhentumisaika, jona aikana eläkelaitoksen on viimeistään perittävä takaisin takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu määrä. Uusi vanhentumisaika lasketaan päätöksen antamispäivästä lukien.
Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen voidaan katkaista.
Vanhentumisen katkaiseminen tarkoittaa sitä, että eläkelaitoksen saatava ei vanhene ja eläkelaitos voi jatkaa aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperintätoimia. Katkaisuvaikutus syntyy
- jos katkaisuun johtava toimi tehdään ennen vanhentumisajan umpeen kulumista ja
- eläkkeensaaja saa tiedon katkaisutoimesta ennen vanhentumisajan umpeutumista.
Velan vanhentumisen katkaiseminen edellyttää, että velkoja yksilöi velan katkaisutoimessa. Aiheettomasti eläkettä maksaneen eläkelaitoksen on siten yksilöitävä velka ja ilmoitettava eläkkeensaajalle vaatimuksensa määrä ja peruste kohtuudella vaadittavalla tavalla, jollei velan määrä ja peruste ole eläkkeensaajan tiedossa.
Katkaisu tapahtuu vapaamuotoisella tai oikeudellisella katkaisutoimella siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003, vanhentumislaki) 10 tai 11 §:ssä säädetään.
Velan vanhentumisen katkaiseminen vapaamuotoisella katkaisutoimella tarkoittaa, että
- osapuolet sopivat maksujen järjestelystä, vakuudesta, muusta velan ehtojen muutoksesta tai siitä että vanhentuminen on katkaistu
- velallinen suorittaa velkaa tai muutoin tunnustaa velan velkojille
- velkoja vaatii velalliselta suoritusta
- velkoja muutoin muistuttaa velallista velasta.
Ulosottoviranomainen on joissain tapauksissa katsonut, että ainoastaan todisteellinen muistutus (saantitodistuksella) on riittävä.
Tarkemmat tiedot
Velan vanhentumisen katkaiseminen oikeudellisella katkaisutoimella tarkoittaa, että
- velkoja laittaa vireille saatavaa koskevan kanteen velallista vastaan tai esittää saatavaa koskevan vaatimuksen tuomioistuimessa tai muussa laissa säädetyssä elimessä
- velkoja ilmoittaa saatavan velallista koskevan julkisen haasteen johdosta tai velallisen konkurssissa tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssä tai kun velka muutoin otetaan huomioon menettelyn yhteydessä
- velkoja laittaa vireille ulosottoasian tai jos velka muutoin otetaan huomioon ulosottomenettelyssä (VakO 2945/95, VakO 3394/95).
8.4 Vanhentumisen katkaisemisesta uusi 5 vuoden vanhentumisaika
Jos vanhentuminen on työeläkelakien edellyttämällä tavalla katkaistu 5 vuoden määräajan kuluessa takaisinperintäpäätöksen antamispäivästä lukien laskettuna, vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi 5 vuoden vanhentumisaika.
Henkilölle on myönnetty työkyvyttömyyseläke 1.8.2013 toistaiseksi. Eläke on maksettu liian suurena alusta lukien. Eläkelaitos on antanut takaisinperintäpäätöksen 22.6.2018, jolla se on ilmoittanut perivänsä takaisin aiheettomasti maksetun eläkkeen 1.8.2013 lukien. Takaisinperintäpäätöksen antamisesta 22.6.2018 alkaa kulua 5 vuoden vanhentumisaika, joka päättyy 22.6.2023.
Eläkkeensaaja ei maksa velkaansa ja eläkelaitos lähettää henkilölle velasta muistutuksen (katkaisutoimi) 22.1.2023. Tästä päivästä alkaa kulua uusi 5 vuoden vanhentumisaika, mikä tarkoittaa sitä, että eläkelaitos voi yrittää velkoa saatavaansa vielä 22.1.2028.
Tarkemmat tiedot
8.5 Takaisinperinnässä yleensä 15 vuoden takaraja myös kuittaustilanteissa
Ulosottokaaren mukaan saatava vanhentuu, kun ulosottoperusteen määräaika kuluu umpeen. Normaalisti ulosottoperusteen määräaika on 15 vuotta laskettuna siitä, kun ulosottoperuste on annettu. Määräaikaa voidaan tietyin edellytyksin pidentää 10 vuotta.
Käytännössä eläkkeen takaisinperintäasiassa ulosottoperuste on asiassa annettu päätös tai asiasta eläkkeensaajan kanssa tehty sopimus. Vanhentunutta saatavaa ei saa periä.
Eläkelaitos voi periä saatavaansa ulosottoteitse, jos aiheettomasti maksettua eläkettä ei ole mahdollista periä kuittaamalla eläkkeestä (esimerkiksi jos eläke on päättynyt tai eläkkeensaajalla on runsaasti muita tuloja ja omaisuutta). Eläkelaitos voi myös periä aiheettomasti maksettua eläkettä sekä eläkkeestä kuittaamalla että ulosottoteitse.
Ulosottokaaren mukaan vanhentuneesta saatavasta on vanhentumisen jälkeen voimassa, mitä vanhentuneesta velasta vanhentumislaissa säädetään.
Vanhentumislain mukaan velkoja saa käyttää vanhentunutta saatavaa kuittaukseen, jos
- kuittauksen edellytykset ovat täyttyneet ennen saatavan vanhentumista, tai
- osapuolten saatavat liittyvät samaan oikeussuhteeseen.
Tämä saattaa mahdollistaa tietyissä tilanteissa aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnän kuittaamalla eläkkeestä senkin jälkeen, kun eläkelaitoksen saatava on jo vanhentunut. (Vanhentumislaki 15 §) Käytännössä on kuitenkin suositeltavaa, että eläkelaitos ei perisi takaisinperintätilanteessa saatavaansa kuittaamalla pidempään kuin ulosottoperuste on voimassa.
Ulosottoteitse eläkelaitos siis voi periä saatavaansa eläkkeestä ulosottoperusteen voimassaolon (yleensä 15 vuotta) ajan takaisinperintäpäätöksen antamisesta edellyttäen, että vanhentuminen katkaistaan 5 vuoden välein. Myös saatavan periminen eläkkeestä kuittaamalla on tarkoituksenmukaista toteuttaa vastaavan määräajan kuluessa.
8.6 Vanhentumisajat siirtymäaikana (2007–2012)
Aiheettomasti maksetun eläkkeen takaisinperinnän vanhentumiseen sovelletaan aina nykyisin voimassaolevaa 5 vuoden vanhentumisaikaa.
Oikeuteen periä takaisin ennen vuotta 2007 aiheettomasti maksettu eläke sovelletaan siirtymäajan 2007–2012 vanhentumisaikaa. Vuosina 2007 ja 2008 vanhentumisaika on 10 vuotta, vuonna 2009 yhdeksän, vuonna 2010 kahdeksan, vuonna 2011 seitsemän ja vuonna 2012 kuusi vuotta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.