Pohjoismaat ovat tehneet kahdenvälisiä sopimuksia rajat ylittävien kuntoutusasioiden hoitamisesta. Sopimusten tarkoituksena on helpottaa kuntoutusasioiden hoitamista tilanteissa, joissa
- henkilöt ovat käyttäneet oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen
- ovat työssä yhdessä Pohjoismaassa
- asuvat vakituisesti jossain toisessa Pohjoismaassa.
Ruotsin ja Norjan kanssa sovituista menettelyistä on erilliset ohjeet. Tanskan ja Islannin kanssa voidaan noudattaa samoja periaatteita kuin Norjan ja Ruotsin kanssa. Eläkelaitokset voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä ETK:hon, jos käsiteltäväksi tulee pohjoisamisia kuntoutusasioita.
Pohjoismaisten kuntoutussopimusten tarkoitus ja tausta
Kuntoutuksen hakijan voi olla vaikeaa täyttää kuntoutuksen rahaetuuden ja toimenpiteiden saamisedellytyksiä, jos sekä työskentelymaa että asuinmaa soveltavat tiukasti kansallisen lainsäädäntönsä määräyksiä. Pohjoismaat ovat tehneet kahdenvälisiä sopimuksia, jotta oikeus kuntoutuksen rahaetuuteen ja toimenpiteisiin toteutuisivat tarkoituksenmukaisella tavalla.
Pohjoismaiset kuntoutussopimukset perustuvat EU-asetuksiin 883/2004 ja 987/2009 ja pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen rajat ylittäviä kuntoutusasioita koskeviin kohtiin.
EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetusten soveltaminen kuntoutukseen
Pohjoismaisten kuntoutussopimusten soveltamisessa noudatetaan EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetusta 883/2004 ja toimeenpanoasetusta 987/2009.
Sopimusten soveltamisessa tulee noudattaa erityisesti EU-asetuksen 883/2004 seuraavia artikloja:
- Yhdenvertainen kohtelu (art. 4)
- Etuuksien, tulojen tosiseikkojen ja tapahtumien rinnastaminen (art. 5)
- Asuminen muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa (art. 17)
- Oleskelu toimivaltaisessa jäsenvaltiossa, kun asuinpaikka on toisessa jäsenvaltiossa (art. 18)
- Rahaetuudet (art. 21)
- Luontoisetuudet (art. 23)
Toimeenpanoasetuksen 987/2009 artiklassa 8 annetaan jäsenvaltiolle oikeus tehdä hallinnollisia järjestelyjä kahden tai useamman jäsenvaltion välillä.
Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus
Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa kuntoutusta käsittelevät erityisesti seuraavat artiklat:
- Yhteistyö (art. 12)
- Hallinnollinen sopimus (art. 13)
- Luopuminen kustannusten korvauksista (art. 15)
- Toimeenpanosopimuksen art. 9
Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen toimeenpanosopimuksen 9 artikla määrittelee tarkemmin kuntoutuskäytännöistä sopimisessa Pohjoismaiden välillä.
Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen toimeenpanoasetuksen 9 artiklassa todetaan:
- Toimivaltaiset laitokset sopivat kahdenkeskisesti hallinnollisista käytännöistä kuntoutuksen järjestämiseksi 2 vuoden kuluessa pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen voimaantulosta.
- Tilanteissa, joissa otetaan kantaa siihen, onko henkilöllä oikeus eläkkeeseen tai muuhun vastaavaan etuuteen, toimivaltaiset laitokset ilmoittavat kuntoutustoimenpiteistä, jotka on aloitettu, jotka on toteutettu tai jotka olisivat mahdollisia kussakin yksittäisessä tapauksessa.
Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus edellyttää, että rajat ylittävissä tilanteissa asuinmaan laitosten tulee toimivaltaisen valtion laitoksen kanssa neuvoteltuaan tarjota työhön paluuta edistäviä toimenpiteitä, jotka ovat mahdollisia asuinmaan lainsäädännön perusteella.
Sopimuksen perusteella toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä hallinnollisia sopimuksia pohjoismaisen yhdenmukaisen soveltamisen turvaamiseksi kuntoutusasioissa. Toimivaltaiset laitokset sopivat kahdenkeskisesti hallinnollisista käytännöistä kuntoutuksen järjestämiseksi.
Pohjoismaiden välillä on luovuttu kustannustenkorvauksista.
Pohjoismaisten kuntoutussopimusten soveltamisala
Kahdenvälisiä kuntoutussopimuksia sovelletaan tilanteissa, joissa
- henkilö työskentelee yhdessä Pohjoismassa
- asuu jossakin muussa Pohjoismaassa kuin työskentelymaassa
- kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat asuinmaassa.
Esimerkki: Henkilö työskentelee Ruotsissa ja asuu Suomessa
Ruotsin kanssa tehtyä kahdenvälistä kuntoutussopimusta sovelletaan, jos kuntoutustoimenpiteet tapahtuvat Suomessa. Kuntoutuksen rahaetuus maksetaan työskentelymaasta eli Ruotsista.
Jos kuntoutusetuus maksetaan Ruotsista ja kuntoutuksen toimenpide tapahtuu Ruotsissa, asiaan ei sovelleta kahdenvälistä kuntoutussopimusta.
Pohjoismaiden solmimissa kahdenvälisissä kuntoutussopimuksissa on sovittu käytännöistä tilanteissa, joissa sopimukset tulevat sovellettaviksi.
Asiakas on ensin ohjattava ottamaan yhteyttä työskentelymaan viranomaisiin ammatillista kuntoutusta koskevan asian käynnistämiseksi.
Jos esimerkiksi Ruotsissa työskentelevä ja Suomessa asuva henkilö ottaa yhteyttä Kelaan tai työeläkelaitokseen, henkilö ohjataan ensin ottamaan yhteyttä Försäkringskassaan. Kuntoutuksen hakeminen ja kuntoutustarpeen selvittely käynnistyvät aina työskentelymaasta.
Yhteyspiste Suomessa on Kela
Yhteydenotot toisesta maasta tulevat Suomeen ensin Kelaan. Kela selvittää kansallisen ammatillisen kuntoutuksen työnjaon mukaisesti kuntouttavan työeläkelaitoksen, jos kyseessä olisi työeläkekuntoutuksen asiakas.
Jos kyseessä on työeläkekuntoutuksen asiakas, työeläkelaitos ilmoittaa toiseen maahaan asian käsittelevän tahon yhteystiedot.
Useimmiten muualla kuin Suomessa työskentelevän henkilön kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat Kelasta, koska työeläkekuntoutuksen oikeutta ei enää ole tai henkilö ei ole työskennellyt ollenkaan Suomessa. Oikeus työeläkekuntoutukseen voi olla voimassa esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa toisessa Pohjoismaassa työskentely ei ole jatkunut vielä kovin pitkää aikaa.
Jotta toisessa Pohjoismaassa asuvan henkilön kuntoutuksen toimenpiteet tulisivat järjestettäväksi työeläkekuntoutuksena, hakijan on täytettävä työeläkekuntoutuksen ansioraja. Ansiorajan tutkimisessa otetaan huomioon ainoastaan Suomessa työeläkevakuutetut ansiot.
Työskentelymaa maksaa kuntoutuksen ajan toimeentuloturvan
Työskentelymaa on toimivaltainen maa, joka maksaa kuntoutuksen ajalta toimeentuloturvan (rahaetuudet), vaikka kuntoutuksen toimenpide tapahtuisi asuinmaassa.
Suomi on toimivaltainen maa sellaisessa kuntoutusasiassa, jossa
- kuntoutuksen hakija työskentelee Suomessa ja
- kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat jossain toisessa Pohjoismaassa.
Tällaisessa tilanteessa Suomi maksaa kuntoutusetuuden, mutta kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat asuinmaassa asuinmaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Asuinmaa vastaa kuntoutuksen toimenpiteistä
Kun kahdenväliset kuntoutussopimukset tulevat sovellettavaksi, asuinmaa vastaa kuntoutuksen toimenpiteistä ja kuntoutuksen suunnittelusta.
Kuntoutuksen toimenpiteet ovat niitä toimenpiteitä, joita asuinmaassa tarjotaan ammatillisena kuntoutuksena kansallisen lainsäädännön perusteella.
Asuinmaassa tapahtuvan kuntoutuksen toimenpiteen tulee olla sellainen, jonka perusteella maksettaisiin kuntoutusetuutta työskentelymaasta. Eri maiden toimenpiteet tulee mahdollisuuksien mukaan rinnastaa toisen maan toimenpiteisiin, vaikka toimenpiteiden sisältö ei olisi aivan samanlainen kuin työskentelymaan omat ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet.
Suomen työkyvyttömyyseläkkeet ja ammatillinen kuntoutus
Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla voi olla oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. Muissa pohjoismaissa näin ei yleensä ole.
Jos kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä Suomesta saavan henkilön kuntoutustoimenpiteet tapahtuvat toisessa pohjoismaassa, toisen maan käsittelevälle laitokselle on tärkeää kertoa kuntoutuksen tavoitteet ja Suomesta myönnetyn etuuden kesto.
Työskentely kuntoutuksen aikana
Jos kuntoutuksen toimenpiteet tai työskentelyn aloittaminen kuntoutuksen rinnalla voisi johtaa siihen, että kuntoutuja siirtyy työskentelymaan sosiaaliturvan piiristä asuinmaan sosiaaliturvaan asuinmaassa tekemänsä työn perusteella, henkilölle voidaan hakea niin sanotulla poikkeuslupamenettelyllä A1-todistus työskentelymaan sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Todistus merkitsee sitä, että henkilö on kuntoutuksen ajan vakuutettu työskentelymaassa. Suomessa todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta.
Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa todetaan:
- Jos jokin toimenpide saattaisi merkitä muutosta vakuutuksen piiriin kuulumisessa, laitosten tulee mahdollisuuksien mukaan ratkaista tilanne kyseisen henkilön eduksi (Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus 12 art. 2. kohta).
Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen toimeenpanosopimuksessa todetaan:
- Konkreettisissa tapauksissa toimivaltaisten laitosten on yhteistyössä pyrittävä ratkaisemaan tilanne mahdollisimman pitkälle yksittäisen henkilön parhaaksi. Jos tulos voidaan objektiivisesti tarkastellen katsoa henkilön kannalta ilmeisen kohtuuttomaksi, voidaan soveltaa asetuksen mahdollistamaa poikkeuslupakäytäntöä. Tämä koskee erityisesti 9 artiklan mukaista ammatillista kuntoutusta (Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen toimeenpanosopimus 10 art. 2. kohta).
Yhteistyössä käytettävät lomakkeet ja sähköpostin käyttö tietojen vaihdossa
Pohjoismaisten kuntoutussopimusten toimeenpanossa on sovittu käytettäväksi seuraavia yhteydenpitolomakkeita työskentelymään ja asuinmaan viranomaisten välisessä yhteydenpidossa
- NR 1 ”Begäran om samarbete för arbetslivsinriktad rehabilitering i Norden” Työskentelymaan viranomainen ottaa tällä lomakkeella yhteyttä asuinmaan viranomaiseen kuntoutusasian käynnistämiseksi.
- NR 2 ”Kvittens på mottagen begäran om samarbete för arbetslivsinriktad rehabilitering inom Norden” Asuinmaan viranomainen ilmoittaa tällä lomakkeella, että työskentelymaan yhteydenottopyyntö on vastaanotettu.
- NR 3 ”Sluttrapport” Asuinmaan viranomainen laatii kuntoutuksen päättyessä työskentelymaalle yhtenvedon kuntousohjelman toteutumsissta
Yhteydenpito viranomaisten välillä voidaan hoitaa sähköpostitse, jos käytössä on suojattu sähköpostiyhteys. Suojatun sähköpostin kautta voidaan siirtää asian käsittelyssä tarvittavia asiakirjoja.
Suomen ja Norjan kahdenvälisiä menettelyjä kuntoutusasiassa noudatetaan silloin, kun
- kuntoutuja työskentelee Suomessa ja kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat Norjassa
- kuntoutuja työskentelee Norjassa ja kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat Suomessa.
Jos kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat työskentelymaassa, käsitellään tapaus kansallisen menettelyn mukaisesti.
Esimerkki: Työskentely Suomessa ja asuminen Norjassa, työkokeilu omalla työnantajalla Suomessa
Suomessa työskentelevän ja Norjassa asuvan henkilön työeläkekuntoutus toteutetaan Suomessa työkokeiluna omalla työpaikalla. Tällaisessa tilanteessa asia käsitellään täysin kansallisena kuntoutusasiana samaan tapaan kuin kuntoutuja työskentelisi ja asuisi Suomessa. Asiassa ei tarvita yhteydenottoja NAViin.
Kun henkilö työskentelee Suomessa ja asuu Norjassa, Suomi on toimivaltainen maa. Suomi vastaa kuntoutuksen rahaetuuksien maksamisesta ja Norja kuntoutuksen toimenpiteistä.
Kun henkilö työskentelee Norjassa ja asuu Suomessa, Norja on toimivaltainen maa. Norja vastaa kuntoutuksen rahaetuuksien maksamisesta ja Suomi kuntoutuksen toimenpiteistä.
Työeläkelaitos tai Kela ja NAV tekevät vakuutetun kanssa yhteistyötä, jotta kuntoutus voidaan toteuttaa asuinmaassa ja rahaetuus voidaan maksaa työskentelymaasta. Etenkin sellaisissa tilanteissa, jossa työskentelymaa ei voisi hyväksyä kuntoutuksen toimenpidettä, pyritään yhteistyössä löytämään toteuttamiskelpoinen kuntoutussuunnitelma.
Työskentely Suomessa ja asuminen Norjassa
Jos Suomessa vakuutettu henkilö ottaa kuntoutusasiassa ensin yhteyttä NAViin Kelan tai työeläkelaitoksen sijaan, NAV kehottaa asiakasta ottamaan yhteyttä Kelaan kuntoutuksen hakemiseen liittyvän neuvonnan ja ohjauksen saamiseksi.
Suomessa Kela toimii ensimmäisenä yhteyspisteenä. Kela selvittää kuntouttavan työeläkelaitoksen Suomessa ja ohjaa ja neuvoo henkilöä kuntoutuksen hakemisessa.
Kuntoutuksen toteuttava taho selvitetään samoin kuin kansallisissa kuntoutusasioissa. Jos ammatillisen kuntoutuksen toimeenpano kuuluu Suomen työeläkelaitokselle, henkilö ohjataan ottamaan yhteyttä omaan työeläkelaitokseen. Työeläkelaitos neuvoo ja ohjaa henkilöä työeläkekuntoutuksen hakemisessa.
Henkilö voi ottaa yhteyttä myös suoraan työeläkelaitokseen. Jos henkilöllä ei ole oikeutta työeläkekuntoutukseen, henkilö ohjataan selvittämään kuntoutusmahdollisuudet Kelasta. Kansainvälisissä kuntoutusasioissa henkilön voi ohjata ottamaan yhteyttä Kelan Kansainvälisten asioiden keskukseen.
Kelan Kansainvälisten asioiden keskus (KV-keskus) puhelinpalvelu asiakkaille:
- suomeksi Maasta- ja maahanmuutto puhelin 020 634 0200 (Ulkomailta +358 20 634 0200)
- ruotsiksi puhelin 020 634 0300 (Ulkomailta +358 20 634 0300).
Päätös oikeudesta työeläkekuntoutukseen ja yhteydenotto NAViin
Kun työeläkelaitos on todennut, että henkilöllä on oikeus työeläkekuntoutukseen ja kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuisivat Norjassa, työeläkelaitos ottaa yhteyttä NAViin. Yhteydenoton mukana toimitetaan NAViin ”Begäran om samarbet för arbetslivsinriktad rehabilitering i Norden” -lomake.
Asiakkaalle on tiedotettava, että hänen kuntoutusasiaansa hoidetaan sekä Suomen työeläkelaitoksessa että NAVissa. Asiakkaalle on hyvä kertoa, että Suomen työeläkelaitos maksaa kuntoutuksen ajan toimeentuloturvan (kuntoutusraha), mutta kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat NAVin ohjauksessa.
Yhteydenottopyyntö NAViin lähetetään siihen NAVin toimistoon, jonka alueella henkilö asuu. NAVin yhteystiedot löytyvät internetistä NAVin kotisivuilta. Yhteydenottopyynnössä on suositeltavaa käyttää kielenä ruotsia tai englantia.
Jos yhteystietoja NAViin ei löydy, työeläkelaitos voi ottaa yhteyttä Eläketurvakeskukseen, joka selvittää yhteystiedot. Yhteystietoja koskevat kysymykset voi lähettää osoitteeseen [email protected]
Yhteydenottopyynnössä ja sen liitteenä on tärkeä toimittaa NAVille seuraavat tiedot, jos ne ovat työeläkelaitoksella käytettävissä:
- Tieto siitä, että henkilö on vakuutettu Suomessa ja saa rahaetuutta tai on hakenut rahaetuutta (esim. sairauspäiväraha tai kuntoutusavustus).
- Henkilöllä on oikeus Suomen työeläkekuntoutukseen.
- Työeläkelaitoksen arvio siitä, että ammatillinen kuntoutus on tarpeen ja kuntoutusmahdollisuuksia omalla työnantajalla ei ole.
- Tieto siitä, että ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden ja suunnittelun ajalta henkilöllä on oikeus rahaetuuteen Suomesta (esim. sairauspäiväraha tai kuntoutusavustus).
- Tieto siitä, millaiset kuntoutuksen toimenpiteet voisivat Suomen työeläkelaitoksen mielestä tulla kyseeseen.
- Asiaan liittyvät lääkärinlausunnot ja muut lääketieteelliset selvitykset.
- Kopio hakijalle lähetetystä kirjeestä, jossa kerrotaan, että asiakirjat on lähetetty NAViin.
- Asiaa käsittelevän henkilön yhteystiedot.
Käsittely NAVissa
NAV ilmoittaa Suomen työeläkelaitoksessa asiaa käsittelevälle henkilölle, että pyyntö on vastaanotettu. Tarvittaessa NAV pyytää täydentäviä tietoja, joita tarvitaan asian käsittelemiseksi.
Kun NAV on päättänyt, mitkä kuntoutustoimenpiteet voidaan tarjota, NAV ilmoittaa Suomen työeläkelaitokselle, että kuntoutustarpeeseen voidaan vastata. NAV toimittaa kuntoutussuunnitelman työeläkelaitokselle.
Kuntoutusta ei voida toteuttaa Norjassa
Jos NAV ei voi hyväksyä Suomen työeläkelaitoksen ehdottamia kuntoutustoimenpiteitä tai se ei pidä kuntoutusta tarpeellisena, asian käsittelijä ottaa yhteyttä Suomen työeläkelaitokseen ja neuvottelee asiasta.
Jos kuntoutusta ei voida toteuttaa Norjassa, työeläkelaitos selvittää mahdollisuudet kuntoutuksen toimenpiteisiin Suomessa.
Suomen työeläkelaitoksen päätös kuntoutuksen sisällöstä ja kuntoutusetuudesta
Työeläkelaitos hyväksyy Norjan ”suunnitelman työhön palaamiseksi” ja antaa asiasta kuntoutujalle päätöksen. Kuntoutus toteutetaan Norjan kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja Norjan kustannuksella. Työeläkelaitos maksaa kuntoutujalle kuntoutusrahan ja antaa asiasta kuntoutusrahan maksupäätöksen.
Työeläkelaitos ja NAV sopivat siitä, miten työeläkelaitokselle tiedotetaan kuntoutuksen edistymisestä.
Jos Suomen työeläkelaitos ei voi hyväksyä NAVin ehdottamia toimenpiteitä sillä perusteella, että ne eivät täytä Suomen kansallisen lainsäädännön edellytyksiä, työeläkelaitos neuvottelee NAVin kanssa vaihtoehtoisista toimenpiteistä. Pyrkimyksenä on, että Norjan toimenpiteet rinnastetaan Suomen kansallisiin toimenpiteisiin, vaikka toimenpiteen sisältö ei olisi täysin samanlainen kuin työeläkekuntoutuksen vastaava toimenpide Suomessa.
Jos työeläkelaitos ei neuvottelun jälkeenkään voi hyväksyä NAVin ehdottamaa suunnitelmaa, työeläkelaitoksen on tarjottava vakuutetulle kuntoutuksen toimenpidettä tapahtuvaksi Suomessa.
Kuntoutussuunnitelman muutokset ja kuntoutuksen keskeytyminen
NAV voi ehdottaa muutoksia suunnitelmaan ja muutoksia suunnitelman tavoitteeseen esimerkiksi vakuutetun terveydentilassa tai kuntoutustarpeessa tapahtuneiden muutosten perusteella. Työeläkelaitoksen on hyväksyttävä nämä muutokset.
Jos kuntoutus keskeytyy, NAV selvittää keskeytyksen syyn ja ilmoittaa asiasta työeläkelaitokselle. Jos hakija ilmoittaa kuntoutuksen keskeytymisestä Suomen työeläkelaitokselle, työeläkelaitos ilmoittaa asiasta NAVille. Kuntoutusetuuden maksaminen keskeytetään samoilla perusteilla kuin kansallisissa kuntoutustapauksissa.
Jos NAV arvioi, että kuntoutusmahdollisuuksia ei enää ole tai että kuntoutuksen jatkamisen ei katsota olevan mielekästä, lopetetaan toimenpiteet. NAV ilmoittaa asiasta Suomen työeläkelaitokselle.
Norjassa kuntoutuksen toteutus lopetetaan myös siinä tapauksessa, jos henkilö ei osallistu kuntoutustoimenpiteisiin. NAV ilmoittaa asiasta Suomen työeläkelaitokselle ja kertoo, mihin toimenpiteisiin NAV ryhtyi ennen asian käsittelyn lopettamista. Työeläkelaitos tekee päätöksen rahaetuuden maksamisen keskeyttämisestä, koska kuntoutus on päättynyt.
NAV lähettää Suomen työeläkelaitokselle ”loppuraportin”. Raportissa kerrotaan, mitä henkilön kuntoutusasiassa on Norjassa tehty.
Asuinmaan muutos
Jos kuntoutuja muuttaa pois Norjasta, NAV selvittää muuton syyn. NAV ilmoittaa työeläkelaitokselle asuinmaan muutoksesta ja siitä, että kuntoutustoimenpiteet on asuinmaan muutoksen vuoksi lopetettu.
Työskentely Norjassa kuntoutuksen aikana
Jos kuntoutuksen toimenpide tai työskentelyn aloittaminen kuntoutuksen rinnalla voisi johtaa siihen, että kuntoutuja siirtyy Suomen vakuutuksen piiristä Norjan vakuutuksen piiriin Norjassa tekemänsä työn perusteella, henkilölle voidaan hakea niin sanotulla poikkeuslupamenettelyllä A1-todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Todistus merkitsee sitä, että henkilö on kuntoutuksen ajan vakuutettu työskentelymaassa. Suomessa todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta.
EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen mukaisesti vakuuttamisen pääsääntö on se, että henkilö on vakuutettu työskentelymaassa. Kuntoutuksen toimeenpanon kannalta on tarkoituksenmukaista, että kuntoutuja pysyy vakuutettuna rahaetuutta maksavassa maassa kuntoutuksen ajan.
Jos työeläkekuntoutuja esimerkiksi tekee osa-aikaista työtä Norjassa, tulisi hänelle hakea todistus Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta kuntoutuksen ajalla.
Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa todetaan:
- Jos jokin toimenpide saattaisi merkitä muutosta vakuutuksen piiriin kuulumisessa, laitosten tulee mahdollisuuksien mukaan ratkaista tilanne kyseisen henkilön eduksi (Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus 12 art. 2. kohta).
Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen toimeenpanosopimuksessa todetaan:
- Konkreettisissa tapauksissa toimivaltaisten laitosten on yhteistyössä pyrittävä ratkaisemaan tilanne mahdollisimman pitkälle yksittäisen henkilön parhaaksi. Jos tulos voidaan objektiivisesti tarkastellen katsoa henkilön kannalta ilmeisen kohtuuttomaksi, voidaan soveltaa asetuksen mahdollistamaa poikkeuslupakäytäntöä. Tämä koskee erityisesti 9 artiklan mukaista ammatillista kuntoutusta (Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen toimeenpanosopimus 10 art. 2. kohta).
Todistus on EU-asetuksen 883/2004 16 artiklan mukainen todistus siitä, että henkilö on kuntoutuksen ajan vakuutettu Suomessa.
Työskentely Norjassa ja asuminen Suomessa
Jos henkilö ottaa kuntoutusasiassaan yhteyttä Kelaan tai työeläkelaitokseen NAVin sijaan, työeläkelaitos tai Kela kehottavat henkilöä ottamaan yhteyttä NAViin.
NAVin ensimmäisenä yhteyspisteenä Suomessa toimii Kela. Kela selvittää kuntouttavan työeläkelaitoksen Suomessa ja ohjaa ja neuvoo henkilöä kuntoutuksen hakemisessa. Kuntoutuksen toteuttava taho selvitetään samoin kuin kansallisissa kuntoutusasioissa.
Useimmiten Norjassa työskentelevän ja Suomessa asuvan henkilön ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet Suomessa toteutetaan Kelassa. Työeläkekuntoutuksen oikeus voi olla kuitenkin voimassa esimerkiksi silloin, kun Norjassa ei ole työskennelty vielä kovin pitkää aikaa.
Työeläkekuntoutuksen ansiorajaedellytyksen arvioimisessa otetaan huomioon vain Suomessa työeläkevakuutetut ansiot. Työelämään vakiintuneisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös työskentely Norjassa ja muissa EU- ja Eta-maissa.
NAVin yhteydenotto Suomen työeläkelaitokseen
NAV lähettää yhteydenottopyynnön ja lomakkeen ”Begäran om samarbet för arbetslivsinriktad rehabilitering i Norden” Kelaan. Kela selvittää kuntouttavan tahon Suomessa.
Jos henkilö on työeläkekuntoutukseen asiakas, Kela ilmoittaa NAVille, että yhteystaho ei ole Kela. Kela siirtää NAVin yhteydenottopyynnön työeläkelaitokselle.
Työeläkelaitos ilmoittaa NAVille asiaa käsittelevän henkilön yhteystiedot.
NAV lähettää yhteydenottopyynnön mukana seuraavat tiedot:
- Todistus, josta ilmenee, että henkilö on vakuutettu Norjassa ja että henkilö saa tai on hakenut rahaetuuksia Norjasta.
- NAVin arvio siitä, onko ammatilliselle kuntoutukselle tarvetta ja mitä seurauksia tällä on oikeuteen saada rahaetuuksia.
- Asiaan liittyvät lääkärinlausunnot ja muut lääketieteelliset lausunnot.
- Muut NAVin käytettävissä olevat perustiedot, esimerkiksi työnantajatapaamisen ja seurantasuunnitelmien asiakirjat.
- Kopio NAVin ilmoituksesta henkilölle, että asiakirjat on lähetetty Suomeen, jotta työeläkelaitos voi ottaa kantaa kuntoutustoimenpiteisiin.
- NAVissa asiaa käsittelevän henkilön yhteystiedot ja puhelinnumero.
Käsittely Suomen työeläkelaitoksessa
Lähtökohtana on, että oikeus työeläkekuntoutukseen arvioidaan käytettävissä olevien selvitysten perusteella.
Vaikka arvio oikeudesta Suomen työeläkekuntoutukseen tehdään Suomen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, Norjan toteama kuntoutustarve pyritään rinnastamaan työeläkekuntoutuksen oikeuteen Suomessa (työkyvyttömyyden uhka ja kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuus).
Tarvittaessa työeläkelaitos voi pyytää NAVilta täydentäviä tietoja, joita tarvitaan asian käsittelemiseksi.
Suomen työeläkelaitoksen päätös kuntoutuksesta
Työeläkelaitos antaa päätöksen oikeudesta kuntoutukseen ja ilmoittaa NAVille, millaisia toimenpiteitä kuntoutujalle voidaan tarjota.
Jos NAV ei voi hyväksyä Suomen työeläkelaitoksen ehdottamia toimenpiteitä sillä perusteella, että ne eivät täytä Norjan kansallisen lainsäädännön edellytyksiä, NAV neuvottelee asiasta Suomen työeläkelaitoksen kanssa. Pyrkimyksenä on, että Suomen toimenpiteet rinnastetaan Norjan kansallisiin toimenpiteisiin, vaikka toimenpiteen sisältö ei olisi täysin samanlainen kuin Norjan vastaava toimenpide.
Jos NAV ei neuvottelun jälkeenkään voi hyväksyä Suomen työeläkelaitoksen ehdottamaa suunnitelmaa, NAVin on tarjottava vakuutetulle kuntoutuksen toimenpidettä Norjassa.
Kuntoutuksen toteutus Norjassa
NAV hyväksyy Suomen työeläkelaitoksen suunnitelman ja ilmoittaa asiasta työeläkelaitokselle. Kuntoutuksen toimenpiteet toteutetaan Suomen lainsäädännön mukaisesti ja Suomen kustannuksella.
Suomen työeläkelaitos antaa päätöksen kuntoutuksen toimenpiteestä. Kuntoutuksen rahaetuus maksetaan Norjasta.
Kuntoutussuunnitelman muutokset ja kuntoutuksen keskeytyminen
Suomen työeläkelaitos voi ehdottaa muutoksia suunnitelmaan ja muutoksia suunnitelman tavoitteeseen esimerkiksi vakuutetun terveydentilassa tai kuntoutustarpeessa tapahtuneiden muutosten perusteella. NAVin on hyväksyttävä nämä muutokset.
Jos kuntoutus keskeytyy, Suomen työeläkelaitos selvittää keskeytyksen syyn ja ilmoittaa asiasta NAVille. Jos kuntoutuja ilmoittaa kuntoutuksen keskeytymisestä NAVille, NAV ilmoittaa asiasta Suomen työeläkelaitokselle.
Jos Suomen työeläkelaitos arvioi, että kuntoutuksen jatkamisen ei katsota olevan mielekästä, lopetetaan toimenpiteet. Suomen työeläkelaitos ilmoittaa asiasta NAVille.
Suomen työeläkelaitos lähettää NAVille ”loppuraportin”. Raportissa kerrotaan, mitä henkilön kuntoutusasiassa on Suomessa tehty.
Asuinmaan muutos
Jos kuntoutuja muuttaa pois Suomesta, työeläkelaitos ilmoittaa NAVille asuinmaan muutoksesta ja siitä, että kuntoutustoimenpiteet on sen vuoksi lopetettu.
Työskentely Suomessa kuntoutuksen aikana
Jos kuntoutuksen toimenpide tai työskentelyn aloittaminen kuntoutuksen rinnalla voisi johtaa siihen, että kuntoutuja siirtyy Norjan vakuutuksen piiristä Suomen vakuutuksen piiriin Suomessa tekemänsä työn perusteella, henkilölle voidaan hakea niin sanotulla poikkeuslupamenettelyllä A1-todistus Norjan sosiaaliturvaan kuulumisesta.
EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen mukaisesti vakuuttamisen pääsääntö on se, että henkilö on vakuutettu työskentelymaassa. Kuntoutuksen toimeenpanon kannalta on tarkoituksenmukaista, että kuntoutuja pysyy vakuutettuna rahaetuutta maksavassa maassa kuntoutuksen ajan.
Jos työeläkekuntoutuja esimerkiksi tekee osa-aikaista työtä Suomessa, tulisi hänelle hakea todistus Norjan sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta kuntoutuksen ajan.
Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa todetaan:
- Jos jokin toimenpide saattaisi merkitä muutosta vakuutuksen piiriin kuulumisessa, laitosten tulee mahdollisuuksien mukaan ratkaista tilanne kyseisen henkilön eduksi (Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus 12 art. 2. kohta).
Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen toimeenpanosopimuksessa todetaan:
- Konkreettisissa tapauksissa toimivaltaisten laitosten on yhteistyössä pyrittävä ratkaisemaan tilanne mahdollisimman pitkälle yksittäisen henkilön parhaaksi. Jos tulos voidaan objektiivisesti tarkastellen katsoa henkilön kannalta ilmeisen kohtuuttomaksi, voidaan soveltaa asetuksen mahdollistamaa poikkeuslupakäytäntöä. Tämä koskee erityisesti 9 artiklan mukaista ammatillista kuntoutusta (Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen toimeenpanosopimus 10 art. 2. kohta).
Todistus haetaan NAVilta. Todistus on EU-asetuksen 883/2004 16 artiklan mukainen sopimus, joka merkitsee, että henkilö on kuntoutuksen ajan vakuutettu Norjassa.
Suomen ja Ruotsin kahdenvälisiä menettelyjä kuntoutusasiassa noudatetaan silloin, kun
- kuntoutuja työskentelee Suomessa ja kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat Ruotsissa
- kuntoutuja työskentelee Ruotsissa ja kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat Suomessa.
Jos kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat työskentelymaassa, käsitellään tapaus kansallisen menettelyn mukaisesti.
Esimerkki: Työskentely Suomessa ja asuminen Ruotsissa, työkokeilu omalla työnantajalla Suomessa
Suomessa työskentelevän ja Ruotsissa asuva henkilön työeläkekuntoutus toteutetaan Suomessa työkokeiluna omalla työpaikalla. Tällaisessa tilanteessa asia käsitellään täysin kansallisena kuntoutusasiana samaan tapaan kuin kuntoutuja työskentelisi ja asuisi Suomessa. Asiassa ei tarvita yhteydenottoja Försäkringskassaan.
Kun henkilö työskentelee Suomessa ja asuu Ruotsissa, Suomi on toimivaltainen maa. Suomi vastaa kuntoutuksen rahaetuuksien maksamisesta ja Ruotsi kuntoutuksen toimenpiteistä.
Kun henkilö työskentelee Ruotsissa ja asuu Suomessa, Ruotsi on toimivaltainen maa. Ruotsi vastaa kuntoutuksen rahaetuuksien maksamisesta ja Suomi kuntoutuksen toimenpiteistä.
Työeläkelaitos tai Kela ja Försäkringskassan tekevät vakuutetun kanssa yhteistyötä, jotta kuntoutus voidaan toteuttaa asuinmaassa ja rahaetuus voidaan maksaa työskentelymaasta. Etenkin sellaisissa tilanteissa, jossa työskentelymaa ei voisi hyväksyä kuntoutuksen toimenpidettä, pyritään yhteistyössä löytämään toteuttamiskelpoinen kuntoutussuunnitelma.
Työskentely Suomessa ja asuminen Ruotsissa
Jos Suomessa vakuutettu henkilö ottaa kuntoutusasiassaan ensin yhteyttä Försäkringskassaan Kelan tai työeläkelaitoksen sijaan, Försäkringskassan kehottaa asiakasta ottamaan yhteyttä Kelaan kuntoutuksen hakemiseen liittyvän neuvonnan ja ohjauksen saamiseksi.
Suomessa Kela toimii ensimmäisenä yhteyspisteenä. Kela selvittää kuntouttavan työeläkelaitoksen Suomessa ja ohjaa ja neuvoo henkilöä kuntoutuksen hakemisessa.
Kuntoutuksen toteuttava taho selvitetään samoin kuin kansallisissa kuntoutusasioissa. Jos kuntouttava taho on työeläkelaitos, henkilö ohjataan työeläkelaitokseen. Työeläkelaitos neuvoo ja ohjaa henkilöä työeläkekuntoutuksen hakemisessa.
Henkilö voi ottaa yhteyttä myös suoraan työeläkelaitokseen. Jos henkilöllä ei ole oikeutta työeläkekuntoutukseen, hänet ohjataan selvittämään kuntoutusmahdollisuudet Kelasta.
Henkilö voi ottaa yhteyttä myös suoraan työeläkelaitokseen. Jos henkilöllä ei ole oikeutta työeläkekuntoutukseen, henkilö ohjataan selvittämään kuntoutusmahdollisuudet Kelasta. Kansainvälisissä kuntoutusasioissa henkilön voi ohjata ottamaan yhteyttä Kelan Kansainvälisten asioiden keskukseen.
Kelan Kansainvälisten asioiden keskus (KV-keskus) puhelinpalvelu asiakkaille:
- suomeksi Maasta- ja maahanmuutto puhelin 020 634 0200 (Ulkomailta +358 20 634 0200)
- ruotsiksi puhelin 020 634 0300 (Ulkomailta +358 20 634 0300).
Suomen työeläkelaitoksen päätös oikeudesta työeläkekuntoutukseen ja yhteydenotto Försäkringskassaan
Kun työeläkelaitos on todennut, että henkilöllä on oikeus työeläkekuntoutukseen ja kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuisivat Ruotsissa, työeläkelaitos antaa asiasta päätöksen ja ottaa yhteyttä Ruotsiin Försäkringskassaan. Yhteydenoton mukana toimitetaan Försäkringskassaan ”Begäran om samarbet för arbetslivsinriktad rehabilitering i Norden” -lomake.
Asiakkaalle on tiedotettava, että hänen kuntoutusasiaansa hoidetaan sekä Suomen työeläkelaitoksessa että Försäkringskassassa. Asiakkaalle on hyvä kertoa, että Suomen työeläkelaitos maksaa kuntoutuksen ajan toimeentuloturvan (kuntoutusraha), mutta kuntoutuksen toimenpiteet tapahtuvat Försäkringskassan ohjauksessa.
Yhteydenottopyyntö Försäkringskassaan lähetetään siihen Försäkringskassan toimistoon, jonka alueella henkilö asuu. Försäkringskassanin yhteystiedot löytyvät internetistä Försäkringskassan kotisivuilta. Yhteydenottopyynnössä on suositeltavaa käyttää kielenä ruotsia tai englantia.
Jos yhteystietoja Förksäkringskassaan ei löydy, työeläkelaitos voi ottaa yhteyttä Eläketurvakeskukseen, joka selvittää yhteystiedot.
Yhteydenottopyynnössä ja sen liitteenä on tärkeä toimittaa Försäkringskassalle seuraavat tiedot, jos ne ovat työeläkelaitoksella käytettävissä:
- Tieto siitä, että henkilö on vakuutettu Suomessa ja saa rahaetuutta tai on hakenut rahaetuutta (esim. sairauspäiväraha tai kuntoutusavustus).
- Henkilöllä on oikeus Suomen työeläkekuntoutukseen.
- Työeläkelaitoksen arvio siitä, että ammatillinen kuntoutus on tarpeen ja kuntoutusmahdollisuuksia omalla työnantajalla ei ole.
- Tieto siitä, että ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteiden ja suunnittelun ajalta henkilöllä on oikeus rahaetuuteen Suomesta (esim. sairauspäiväraha tai kuntoutusavustus).
- Tieto siitä, millaiset kuntoutuksen toimenpiteet voisivat Suomen työeläkelaitoksen mielestä tulla kyseeseen.
- Asiaan liittyvät lääkärinlausunnot ja muut terveydentilaselvitykset.
- Kopio hakijalle lähetetystä kirjeestä, jossa kerrotaan, että asiakirjat on lähetetty Försäkringskassaan.
- Asiaa käsittelevän henkilön yhteystiedot.
Käsittely Försäkringskassassa
Försäkringskassan ilmoittaa Suomen työeläkelaitoksessa asiaa käsittelevälle henkilölle, että pyyntö on vastaanotettu. Tarvittaessa Försäkringskassan pyytää täydentäviä tietoja, joita tarvitaan asian käsittelemiseksi.
Kun Försäkringsäkringskassan on päättänyt, mitkä kuntoutustoimenpiteet voidaan tarjota, Försäkringskassan ilmoittaa Suomen työeläkelaitokselle, että kuntoutustarpeeseen voidaan vastata. Försäkringskassan toimittaa kuntoutussuunnitelman Suomen työeläkelaitokselle.
Kuntoutusta ei voida toteuttaa Ruotsissa
Jos Försäkringskassan ei voi hyväksyä Suomen työeläkelaitoksen ehdottamia kuntoutustoimenpiteitä tai se ei pidä kuntoutusta tarpeellisena, asian käsittelijä ottaa yhteyttä Suomen työeläkelaitokseen ja neuvottelee asiasta.
Jos kuntoutusta ei voida toteuttaa Ruotsissa, työeläkelaitos selvittää mahdollisuudet kuntoutuksen toimenpiteisiin Suomessa.
Suomen työeläkelaitoksen päätös kuntoutuksen sisällöstä ja kuntoutusetuudesta
Työeläkelaitos hyväksyy Ruotsin ”suunnitelman työhön palaamiseksi” ja antaa asiasta kuntoutujalle päätöksen. Kuntoutus toteutetaan Ruotsin kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja Ruotsin kustannuksella. Työeläkelaitos maksaa kuntoutujalle kuntoutusrahan ja antaa asiasta kuntoutusrahan maksupäätöksen.
Työeläkelaitos ja Försäkringskassa sopivat siitä, miten työeläkelaitokselle tiedotetaan kuntoutuksen edistymisestä.
Jos Suomen työeläkelaitos ei voi hyväksyä Försäkringskassan ehdottamia toimenpiteitä sillä perusteella, että ne eivät täytä Suomen kansallisen lainsäädännön edellytyksiä, työeläkelaitos neuvottelee Försäkringskassan kanssa vaihtoehtoisista toimenpiteistä. Pyrkimyksenä on, että Ruotsin toimenpiteet rinnastetaan Suomen kansallisiin toimenpiteisiin, vaikka toimenpiteen sisältö ei olisi täysin samanlainen kuin työeläkekuntoutuksen vastaava toimenpide Suomessa.
Jos työeläkelaitos ei neuvottelun jälkeenkään voi hyväksyä Försäkringskassan ehdottamaa suunnitelmaa, työeläkelaitoksen on tarjottava vakuutetulle kuntoutuksen toimenpidettä tapahtuvaksi Suomessa.
Kuntoutussuunnitelman muutokset ja kuntoutuksen keskeytyminen
Försäkringskassan voi ehdottaa muutoksia suunnitelmaan ja muutoksia suunnitelman tavoitteeseen esimerkiksi vakuutetun terveydentilassa tai kuntoutustarpeessa tapahtuneiden muutosten perusteella. Työeläkelaitoksen on hyväksyttävä nämä muutokset.
Jos kuntoutus keskeytyy, Försäkringskassan selvittää keskeytyksen syyn ja ilmoittaa asiasta työeläkelaitokselle. Jos hakija ilmoittaa kuntoutuksen keskeytymisestä Suomen työeläkelaitokselle, työeläkelaitos ilmoittaa asiasta Försäkringskassalle. Kuntoutusetuuden maksaminen keskeytetään samoilla perusteilla kuin kansallisissa kuntoutustapauksissa.
Jos Försäkringskassan arvioi, että kaikki kuntoutusmahdollisuudet on poissuljettu tai että kuntoutuksen jatkamisen ei katsota olevan mielekästä, lopetetaan toimenpiteet. Försäkringskassan ilmoittaa asiasta Suomen työeläkelaitokselle.
Ruotsissa kuntoutuksen toteutus lopetetaan myös siinä tapauksessa, jos henkilö ei osallistu kuntoutustoimenpiteisiin. Försäkringskassan ilmoittaa tällöin asiasta työeläkelaitokselle ja kertoo, mihin toimenpiteisiin Försäkringskassan ryhtyi ennen asian käsittelyn lopettamista. Työeläkelaitos tekee päätöksen rahaetuuden maksamisen keskeyttämisestä, koska kuntoutus on päättynyt.
Försäkringskassa lähettää Suomen työeläkelaitokselle ”loppuraportin”. Raportissa kerrotaan, mitä kuntoutusasiassa on Ruotsissa tehty.
Asuinmaan muutos
Jos kuntoutuja muuttaa pois Ruotsista, Försäkringskassan selvittää muuton syyn. Försäkringskassan ilmoittaa Suomen työeläkelaitokselle asuinmaan muutoksesta ja siitä, että kuntoutustoimenpiteet on sen vuoksi lopetettu.
Työskentely Ruotsissa kuntoutuksen aikana
Jos kuntoutuksen toimenpide tai työskentelyn aloittaminen kuntoutuksen rinnalla voisi johtaa siihen, että kuntoutuja siirtyy Suomen vakuutuksen piiristä Ruotsin vakuutuksen piiriin Ruotsissa tekemänsä työn perusteella, henkilölle voidaan hakea niin sanotulla poikkeuslupamenettelyllä A1-todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen mukaisesti vakuuttamisen pääsääntö on se, että henkilö on vakuutettu työskentelymaassa. Kuntoutuksen toimeenpanon kannalta on tarkoituksenmukaista, että kuntoutuja pysyy vakuutettuna rahaetuutta maksavassa maassa kuntoutuksen ajan.
Jos työeläkekuntoutuja esimerkiksi tekee osa-aikaista työtä Ruotsissa, tulisi hänelle hakea todistus Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta kuntoutuksen ajalle.
Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa todetaan:
- Jos jokin toimenpide saattaisi merkitä muutosta vakuutuksen piiriin kuulumisessa, laitosten tulee mahdollisuuksien mukaan ratkaista tilanne kyseisen henkilön eduksi (Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus 12 art. 2. kohta).
Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen toimeenpanosopimuksessa todetaan:
- Konkreettisissa tapauksissa toimivaltaisten laitosten on yhteistyössä pyrittävä ratkaisemaan tilanne mahdollisimman pitkälle yksittäisen henkilön parhaaksi. Jos tulos voidaan objektiivisesti tarkastellen katsoa henkilön kannalta ilmeisen kohtuuttomaksi, voidaan soveltaa asetuksen mahdollistamaa poikkeuslupakäytäntöä. Tämä koskee erityisesti 9 artiklan mukaista ammatillista kuntoutusta (Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen toimeenpanosopimus 10 art. 2. kohta).
Todistus haetaan Eläketurvakeskukselta. Todistus on EU-asetuksen 883/2004 16 artiklan mukainen sopimus, joka merkitsee, että henkilö on kuntoutuksen ajan vakuutettu Suomessa.
Työskentely Ruotsissa ja asuminen Suomessa
Jos henkilö ottaa kuntoutusasiastaan yhteyttä Kelaan tai työeläkelaitokseen Försäkringskassan sijaan, työeläkelaitos tai Kela kehottavat henkilöä ottamaan yhteyttä Försäkringskassaan.
Förksäkringskassan ensimmäisenä yhteyspisteenä Suomessa toimii Kela. Kela selvittää kuntouttavan työeläkelaitoksen Suomessa ja ohjaa ja neuvoo henkilöä kuntoutuksen hakemisessa. Kuntoutuksen toteuttava taho selvitetään samoin kuin kansallisissa kuntoutusasioissa.
Useimmiten Ruotsissa työskentelevän ja Suomessa asuvan henkilön ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet Suomessa toteutetaan Kelassa. Työeläkekuntoutuksen oikeus voi olla kuitenkin vielä voimassa esimerkiksi silloin, kun Ruotsissa ei ole työskennelty vielä kovin pitkää aikaa.
Työeläkekuntoutuksen ansiorajaedellytyksen arvioinnissa otetaan huomioon vain Suomessa työeläkevakuutetut ansiot. Työelämään vakiintuneisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös työskentely Ruotsissa ja muissa EU- ja Eta-maissa.
Försäkrinskassan yhteydenotto Suomen työeläkelaitokseen
Försäkringskassan lähettää yhteydenottopyynnön ja lomakkeen ”Begäran om samarbet för arbetslivsinriktad rehabilitering i Norden” Kelaan. Kela selvittää kuntouttavan tahon Suomessa. Jos henkilö on työeläkekuntoutukseen asiakas, Kela ilmoittaa Försäkringskassanille, että yhteystaho ei ole Kela. Kela siirtää Försäkringskassan yhteydenottopyynnön työeläkelaitokselle.
Työeläkelaitos ilmoittaa Försäkringskassanille asiaa käsittelevän henkilön yhteystiedot.
Försäkringskassan lähettää yhteydenottopyynnön mukana seuraavat tiedot:
- Todistus, josta ilmenee, että henkilö on vakuutettu Ruotsissa ja että hän saa tai on hakenut rahaetuuksia Ruotsista.
- SASSAM-selvitys, ajankohtaiset kartoitusasiakirjat ja arvio siitä, että mahdollisuuksia kuntoutukseen oman työnantajan luona ei toistaiseksi ole.
- Päätös oikeudesta rahaetuuteen sekä tiedot etuuksista.
- Försäkringskassan arvio siitä, onko ammatilliselle kuntoutukselle tarvetta ja mitä seurauksia tällä on oikeuteen saada rahaetuuksia.
- Lääkärinlausunnot tai muut lääketieteelliset lausunnot terveydentilasta.
- Muut perustiedot, esimerkiksi työnantajatapaamisen ja seurantasuunnitelmien asiakirjat.
- Kopio Försäkringskassanin ilmoituksesta henkilölle, että asiakirjat on lähetty Suomeen, jotta työeläkelaitos voi ottaa kantaa kuntoutustoimenpiteisiin.
- Försäkringskassassa asiaa käsittelevän henkilön yhteystiedot ja puhelinnumero.
Käsittely Suomen työeläkelaitoksessa
Lähtökohtana on, että oikeus työeläkekuntoutukseen arvioidaan käytettävissä olevien selvitysten perusteella. Vaikka arvio oikeudesta Suomen työeläkekuntoutukseen tehdään Suomen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, Ruotsin toteama kuntoutustarve pyritään rinnastamaan työeläkekuntoutuksen oikeuteen Suomessa (työkyvyttömyyden uhka ja kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuus). Tarvittaessa työeläkelaitos voi pyytää Försäkringskassalta täydentäviä tietoja, joita tarvitaan asian käsittelemiseksi.
Suomen työeläkelaitoksen päätös kuntoutuksesta
Työeläkelaitos antaa päätöksen oikeudesta kuntoutukseen ja ilmoittaa Försäkringskassalle, millaisia toimenpiteitä kuntoutujalle voidaan tarjota. Jos Försäkringskassan ei voi hyväksyä Suomen työeläkelaitoksen ehdottamia toimenpiteitä sillä perusteella, että ne eivät täytä Ruotsin kansallisen lainsäädännön edellytyksiä, Försäkringskassan neuvottelee asiasta Suomen työeläkelaitoksen kanssa. Pyrkimyksenä on, että Suomen toimenpiteet rinnastetaan Ruotsin kansallisiin toimenpiteisiin, vaikka toimenpiteen sisältö ei olisi täysin samanlainen kuin Ruotsin vastaava toimenpide.
Jos Förskäringskassan ei neuvottelun jälkeenkään voi hyväksyä Suomen työeläkelaitoksen ehdottamaa suunnitelmaa, Försäkringskassan on tarjottava vakuutetulle kuntoutuksen toimenpidettä Ruotsissa.
Kuntoutuksen toteutus Ruotsissa
Försäkringskassan hyväksyy Suomen työeläkelaitoksen suunnitelman ja ilmoittaa asiasta työeläkelaitokselle. Kuntoutuksen toimenpiteet toteutetaan Suomen lainsäädännön mukaisesti ja Suomen kustannuksella. Työeläkelaitos antaa päätöksen kuntoutuksen toimenpiteestä. Kuntoutuksen rahaetuus maksetaan Ruotsista.
Kuntoutussuunnitelman muutokset ja kuntoutuksen keskeytyminen
Suomen työeläkelaitos voi ehdottaa muutoksia suunnitelmaan ja muutoksia suunnitelman tavoitteeseen esimerkiksi vakuutetun terveydentilassa tai kuntoutustarpeessa tapahtuneiden muutosten perusteella. Försäkringskassan on hyväksyttävä nämä muutokset.
Jos kuntoutus keskeytyy, Suomen työeläkelaitos selvittää keskeytyksen syyn ja ilmoittaa asiasta Försäkringskassalle. Jos kuntoutuja ilmoittaa kuntoutuksen keskeytymisestä Försäkringskassalle, Försäkringskassan ilmoittaa asiasta Suomen työeläkelaitokselle.
Jos Suomen työeläkelaitos arvioi, että kuntoutuksen jatkamisen ei katsota olevan mielekästä, lopetetaan toimenpiteet. Suomen työeläkelaitos ilmoittaa asiasta Försäkringskassalle.
Suomen työeläkelaitos lähettää Försäkringskassalle ”loppuraportin”. Raportissa kerrotaan, mitä kuntoutusasiassa on Suomessa.
Asuinmaan muutos
Jos kuntoutuja muuttaa pois Suomesta, työeläkelaitos ilmoittaa Försäkringskassanille asuinmaan muutoksesta ja siitä, että kuntoutustoimenpiteet on sen vuoksi lopetettu.
Työskentely Suomessa kuntoutuksen aikana
Jos kuntoutuksen toimenpide tai työskentelyn aloittaminen kuntoutuksen rinnalla voisi johtaa siihen, että kuntoutuja siirtyy Ruotsin vakuutuksen piiristä Suomen vakuutuksen piiriin Suomessa tekemänsä työn perusteella, henkilölle voidaan hakea niin sanotulla poikkeuslupamenettelyllä A1-todistus Ruotsin sosiaaliturvaan kuulumisesta.
EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen mukaisesti vakuuttamisen pääsääntö on se, että henkilö on vakuutettu työskentelymaassa. Kuntoutuksen toimeenpanon kannalta on tarkoituksenmukaista, että kuntoutuja pysyy vakuutettuna rahaetuutta maksavassa maassa kuntoutuksen ajan.
Jos työeläkekuntoutuja esimerkiksi tekee osa-aikaista työtä Suomessa, tulisi hänelle hakea todistus Ruotsin sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta kuntoutuksen ajan.
Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa todetaan:
- Jos jokin toimenpide saattaisi merkitä muutosta vakuutuksen piiriin kuulumisessa, laitosten tulee mahdollisuuksien mukaan ratkaista tilanne kyseisen henkilön eduksi (Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus 12 art. 2. kohta).
Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen toimeenpanosopimuksessa todetaan:
- Konkreettisissa tapauksissa toimivaltaisten laitosten on yhteistyössä pyrittävä ratkaisemaan tilanne mahdollisimman pitkälle yksittäisen henkilön parhaaksi. Jos tulos voidaan objektiivisesti tarkastellen katsoa henkilön kannalta ilmeisen kohtuuttomaksi, voidaan soveltaa asetuksen mahdollistamaa poikkeuslupakäytäntöä. Tämä koskee erityisesti 9 artiklan mukaista ammatillista kuntoutusta (Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen toimeenpanosopimus 10 art. 2. kohta).
Todistus haetaan Försäkringskassalta. Todistus on EU-asetuksen 883/2004 16 artiklan mukainen sopimus, joka merkitsee, että henkilö on kuntoutuksen ajan vakuutettu Suomessa.