Työeläkekuntoutuksen ratkaiseva eläkelaitos

Jos työansioita on vakuutettu yksityisen alan eläkejärjestelmässä ja vilmamenettelyyn kuuluvassa julkisen alan eläkejärjestelmässä, työeläkekuntoutuksen hakemuksen ratkaisee sen eläkejärjestelmän eläkelaitos, jossa on vakuutettu eniten työansioita 2 viimeisen kalenterivuoden aikana.

Yksityisten alojen eläkejärjestelmän sisäinen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely tehdään vakuutettujen työansioiden perusteella. Yksityisten alojen ratkaisevana eläkelaitoksena toimii se eläkelaitos, jossa on vakuutettu eniten työansioita viimeisen 1 kalenterikuukauden aikana.

Työansioiden määrästä riippumatta kuntoutushakemuksen ratkaisee tietyissä tilanteissa aina Keva, Merimieseläkekassa tai Mela.

1.1 Mikä on kuntoutusasian ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyn tarkasteluaika?

Työeläkekuntoutuksen ratkaisevan eläkejärjestelmän päättelyssä menetellään samoin kuin työkyvyttömyyseläkkeissä.

Kuntoutushakemuksen vireilletulovuosi rinnastetaan työkyvyttömyyden alkamisvuoteen ja kuntoutushakemuksen vireilletulovuotta edeltävät 5 kalenterivuotta työkyvyttömyyseläkkeen tulevan ajan tarkasteluaikaan.

Kuntoutushakemuksen ratkaisevan eläkejärjestelmän päättelyssä 2 vuoden tarkasteluajalla tarkoitetaan kuntoutushakemuksen vireilletulovuotta edeltävän 5 vuoden aikana vuotta, jona hakijalla on työansioita viimeksi ennen hakemuksen vireilletulovuotta ja tätä vuotta välittömästi edeltävää vuotta.

Jos työansiota on vakuutettu eniten yksityisen alan eläkejärjestelmässä, yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos päätellään hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden työansioiden perusteella.

Esimerkki: Kuntoutushakemuksen ratkaiseva eläkelaitos, kun työansioita on vakuutettu yksityisen alan eläkejärjestelmässä ja julkisen alan eläkejärjestelmässä

• Työeläkekuntoutuksen hakemus tulee vireille vuonna 2020
• Tarkasteluaika: Hakemuksen vireilletulovuotta edeltävän 5 vuoden ajalta viimeisin vuosi, jona on vakuutettu työansioita ja tätä vuotta välittömästi edeltävä vuosi
• Tarkasteltavat vuodet ovat 2018 ja 2019
• Työansioita vuosina 2019 ja 2018: JuEL ansioita  30 000 ja TyEL ansioita yhteensä 35 000
• Kuntoutushakemuksen ratkaisee yksityisen alan eläkelaitos
• Yksityisen alan ratkaisevan eläkelaitoksen päättely tehdään hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden työansioiden perusteella
• Yksityisen alan eläkelaitoksista eniten työansioita yksityisellä alalla on vakuuttanut TyEL-eläkelaitos 2

 

Työansioiden tarkastelujakso ja ratkaisevan eläkelaitoksen määräytyminen

2016	2017	2018	2019	2020 kuntoutushakemus vireille 4.5.2020
VaEL 40 000 e	JuEL 10 000 e	JuEL 30 000 e TyEL- eläkelaitos2: 25 000 e	TyEL eläkelaitos1: 10 000 e	TyEL eläkelaitos 1, ansioita maaliskuussa 400 e TyEL eläkelaitos 2, ansioita maaliskuussa 550 e

Tarkemmat tiedot

1.2 Milloin Keva toimii kuntoutushakemuksen ratkaisevana eläkelaitoksena työansioiden määrästä riippumatta?

Työansioiden määrästä riippumatta kuntoutushakemuksen ratkaiseva eläkelaitos on Keva, jos

• kuntoutushakemus tulee vireille julkisten alojen virka- tai työsuhteen kestäessä (Keva arvioi ammatillista työkyvyttömyyttä) tai
• työntekijä on säilyttänyt oikeutensa JuEL:n voimaanpanolakien mukaiseen lisäeläkeoikeuteen, ammatilliseen eläkeikään tai henkilökohtaiseen eläkeikään.

Virka- tai työsuhteessa eivät ole

• perhehoitaja
• omaishoitaja
• luottamushenkilö tai
• toimeksianto- tai konsulttisopimuksella työskentelevä.

Valtion alalla luottamushenkilöitä ja luottamushenkilöön verrattavia ovat esimerkiksi lautamiehet ja neuvottelukuntien jäsenet.

Tarkemmat tiedot

1.3 Milloin Merimieseläkekassa toimii kuntoutushakemuksen ratkaisevana eläkelaitoksena työansioiden määrästä riippumatta?

Työansioiden määrästä riippumatta kuntoutushakemuksen ratkaiseva eläkelaitos on Merimieseläkekassa, jos

• hakijalla on oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle MEL:n mukaisessa alemmassa eläkeiässä ja
• hakemuksen vireilletullessa hakijalla ei ole jatkuvaa julkisen alan työskentelyä eikä
• hakijalla ei ole oikeutta julkisen alan lisäeläkeoikeuteen, ammatilliseen eläkeikään tai henkilökohtaiseen eläkeikään.

1.4 Milloin Mela toimii kuntoutushakemuksen ratkaisevana eläkelaitoksena työansioiden määrästä riippumatta?

Työansioiden määrästä riippumatta kuntoutushakemuksen ratkaiseva eläkelaitos on Mela, jos kuntoutuksen hakijalla on kuntoutushakemuksen vireilletullessa oikeus luopumistukeen.

Mela ei ole ratkaiseva eläkelaitos, jos

• työntekijä on säilyttänyt oikeutensa JuEL:n voimaanpanolakien mukaiseen lisäeläkeoikeuteen, ammatilliseen eläkeikään tai henkilökohtaiseen eläkeikään
• kuntoutushakemus tulee vireille julkisen työ- tai virkasuhteen kestäessä tai
• hakijalla on oikeus jäädä MEL:n mukaiselle vanhuuseläkkeellä alennetussa eläkeiässä.

1.5 Kuntoutuksen ennakkopäätöksen antanut eläkelaitos antaa myös muut kuntoutuspäätökset

Kuntoutuksen ennakkopäätöksen antanut eläkelaitos antaa päätökset

• kuntoutuksen sisällöstä ja
• kuntoutusetuuksien maksamisesta. 

1.6 Mikä eläkelaitos on kuntoutusasian ratkaiseva eläkelaitos tutkittaessa oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkehakemusta tai työuraeläkehakemusta käsiteltäessä?

Kuntoutuksen ennakkopäätöksen antaa se eläkelaitos, joka käsittelee työkyvyttömyyseläkehakemusta tai työuraeläkehakemusta.

Eläkelaitokset voivat sopia kuntoutusasian ratkaisevasta eläkelaitoksesta.

Eläkelaitoksen on selvitettävä työuraeläkettä hakeneen henkilön oikeus työeläkekuntoutukseen vain silloin, jos työuraeläkehakemus hylätään.  Jos työuraeläkehakemus hylätään ja hakijalla on oikeus työeläkekuntoutukseen, päätöksen oikeudesta kuntoutukseen antaa työuraeläkettä käsitellyt eläkelaitos.

Tarkemmat tiedot

1.7 Mikä eläkelaitos on kuntoutusasian ratkaiseva eläkelaitos, kun työkyvyttömyyseläkettä käsiteltäessä tulee vireille erillinen kuntoutushakemus?

Jos työkyvyttömyyseläkehakemusta käsiteltäessä tulee vireille erillinen kuntoutushakemus, molemmat hakemukset ratkaisee työkyvyttömyyseläkepäätöksen antava eläkelaitos.

Työkyvyttömyyseläkepäätöksen antanut eläkelaitos antaa kuntoutusta koskevan päätöksen siihen asti, kunnes työkyvyttömyyseläkepäätös on saavuttanut lainvoiman.

1.8 Milloin kuntoutusasian ratkaisevasta eläkelaitoksesta voidaan sopia?

Eläkelaitokset voivat sopia siitä, mikä eläkelaitos toimii kuntoutusasian ratkaisevana eläkelaitoksena.

Sopiminen on suositeltavaa niissä tilanteissa, joissa kuntoutuksen keinona harkitaan työpaikkakuntoutusta kuntoutusasiaa käsiteltäessä jatkuvana olevan työ- tai palvelussuhteen vakuuttaneella työnantajalla.

Ratkaisevaksi laitokseksi voidaan sopia myös jatkuvan yrittäjävakuutuksen eläkelaitos esimerkiksi silloin, jos yrittäjän työeläkekuntoutus toteutetaan työkokeiluna yrittäjän omassa yrityksessä.

Työpaikkakuntoutuksella tarkoitetaan sopimistilanteissa työhönvalmennusta tai työkokeilua.

Esimerkki: Ratkaisevaksi eläkelaitokseksi sovitaan yksityisen alan jatkuvan työskentelyn vakuuttanut eläkelaitos

• Kuntoutushakemus tulee vireille 15.5.2020.
• Henkilöllä on kaksi työsuhdetta, jotka on vakuutettu TyEL-eläkelaitoksessa 1 ja TyEL-eläkelaitoksessa 2
• Hakemuksen vireilletuloa edeltäneenä viimeisen 1 kalenterikuukauden ansioita on vakuutettu TyEL-1 eläkelaitoksessa  900  euroa ja TyEL-2 eläkelaitoksessa 1 250 euroa.
• TyEL- eläkelaitoksessa 2 vakuutettu työ on ollut keikkatyö ja pääasiallinen jatkuva työsuhde on vakuutettu TyEL-eläkelaitoksessa 1
• Kuntoutushakemuksen ratkaiseva eläkelaitos on työansioiden perusteella TyEL-eläkelaitos 2, mutta eläkelaitokset voivat sopia kuntoutusasian ratkaisevasta eläkelaitoksesta.

Hakemuksen ohjauksessa kuntoutushakemus ohjautuu TyEL-eläkelaitokseen 2. TyEL- eläkelaitos 1 ja 2 voivat sopia, että työeläkekuntoutuksen asia ratkaistaan eläkelaitoksessa 1, joka on pääasiallisen ja jatkuvan työskentelyn vakuuttanut eläkelaitos.

Tarkemmat tiedot

Sopiminen on suositeltavaa etenkin silloin, jos kuntouttavaksi eläkelaitokseksi määräytyisi jokin muu eläkelaitos kuin jatkuvan työskentelyn vakuuttanut eläkelaitos.

Eläkelaitoksen on sopimistilanteessa ilmoitettava hakijalle, missä eläkelaitoksessa hakijan asiaa käsitellään.

Sopimisen tarkoituksena on, että työpaikkakuntoutuksena suunniteltu kuntoutusasia saadaan hoidettua siinä eläkelaitoksessa, jossa työpaikkakuntoutuksen työnantaja on ottanut työeläkevakuutuksen työntekijöilleen tai missä jatkuva yrittäjätoiminta on vakuutettu.

Työpaikkakuntoutuksena toteutettavan suunnitelman tulisi olla kirjattuna hakemuslomakkeeseen tai hakemuksen liitteenä toimitettuun kuntoutussuunnitelmaan. Liitteenä voi olla esimerkiksi työterveyshuollon ja työpaikan ja kuntoutujan yhteistyönä tehty suunnitelma työkokeilusta.

Ennen hakemusten siirtoja eläkelaitoksesta toiseen, eläkelaitokset neuvottelevat siitä, missä eläkelaitoksessa hakemus on tarkoituksenmukaista käsitellä. Kun hakemus siirretään toiseen eläkelaitokseen, saatteeseen tulisi merkitä työsuhteen voimassaolotiedot, suunnitelma työpaikkakuntoutuksesta sekä tieto jatkuvan vakuutuksen eläkelaitoksesta.

On suositeltavaa, että kuntoutuksen aloittanut eläkelaitos hoitaa kuntoutuksen loppuun asti silloinkin, jos työpaikkakuntoutuksen jälkeen tarvitaan muita kuntoutuksen keinoja.

Tarkemmat tiedot

1.8.1 Kuntoutusasian ratkaisevasta eläkelaitoksesta sopiminen, kun on annettu kuntoutuksen  ennakkopäätös tai kuntoutuksen tukeminen aloitettu ja vireille tulee hakemus työkyvyttömyyseläkkeestä

Pääsääntö on, että kuntoutuksen ennakkopäätöksen antanut eläkelaitos antaa ennakkopäätökseen liittyvät kuntoutuspäätökset.

Säännös ennakkopäätöksen antavan eläkelaitoksen toimivallasta ennakkopäätökseen liittyviin muihin päätöksiin koskee vain samanlajista etuutta. Kuntoutuksen ennakkopäätöksen antanut eläkelaitos antaa ennakkopäätökseen liittyvät kuntoutuspäätökset ja työkyvyttömyyseläkkeessä osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöksen antanut eläkelaitos antaa osatyökyvyttömyyseläkkeen maksupäätöksen.

Tarkemmat tiedot

Jos kuntoutushakemukseen on annettu ennakkopäätös tai kuntoutuksen tukeminen on jo aloitettu, on suositeltavaa sopia, että työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelee se eläkelaitos, joka on antanut päätöksen kuntoutushakemuksesta.

Näin etuudenhakija voi jatkaa asiointiaan kuntoutus- ja eläkeasiassaan saman eläkelaitoksen kanssa.

1.8.2 Kuntoutusasian ratkaisevasta eläkelaitoksesta sopiminen, kun työkyvyttömyyseläke hylätään ja kuntoutuksen toimenpide on työpaikkakuntoutus

Eläkelaitokset voivat sopia, että työpaikkakuntoutuksen hoitaa jatkuvana olevan työ- tai palvelussuhteen vakuuttanut eläkelaitos, vaikka työkyvyttömyyseläkkeen hylkäystä koskeva päätös olisi annettu jostakin muusta eläkelaitoksesta.

Vaikka kuntoutuksen ennakkopäätös olisi annettu työkyvyttömyyseläkeasiaa käsiteltäessä jostakin toisesta eläkelaitoksesta, työpaikkakuntoutuksen toteutus voidaan siirtää jatkuvan työskentelyn vakuuttaneeseen eläkelaitokseen. Uutta ennakkopäätöstä kuntoutuksesta ei anneta.

Kuntoutuksen toteuttava eläkelaitos antaa päätöksen kuntoutuksen sisällöstä ja kuntoutusetuuksista. Kuntoutusasian siirrosta jatkuvan työskentelyn vakuuttaneeseen eläkelaitokseen on aina neuvoteltava. 

Näissä tilanteissa on suositeltavaa odottaa työkyvyttömyyseläkepäätöksen valitusaika. Kuntoutuksen voi eläkelaitoksen välisen neuvottelun tuloksena kuitenkin hoitaa se eläkelaitos, joka on vakuuttanut jatkuvan työ- tai palvelussuhteen, vaikka työkyvyttömyyseläkepäätöksestä olisi valitettu.

Tarkemmat tiedot

1.9 Mikä eläkelaitos on kuntoutusasian ratkaiseva eläkelaitos, kun hakija on työkyvyttömyyseläkkeellä?

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön työeläkekuntoutushakemuksen ratkaisee se eläkelaitos, joka maksaa työkyvyttömyyseläkettä. Tämä eläkelaitos maksaa eläkkeeseen kuntoutuksen ajalta lisättävän kuntoutuskorotuksen.

Jos työkyvyttömyyseläke on myönnetty useammasta eläkelaitoksesta, kuntoutusasian ratkaisee yleensä se eläkelaitos, joka vastaa pääasiallisen eläkkeen maksamisesta.

Jos työkyvyttömyyseläke on myönnetty useammasta eri eläkelaitoksesta, jokainen eläkettä maksava eläkelaitos myöntää kuntoutuskorotuksen omaan eläkkeeseensä.

1.10 Mikä eläkelaitos on kuntoutusasian ratkaiseva eläkelaitos, kun kuntoutustuen jatkohakemus hylätään?

Jos kuntoutustuen on myöntänyt vilmalaitos, sama eläkelaitos antaa myös päätöksen oikeudesta kuntoutukseen sekä päätöksen kuntoutusrahasta.

Jos kuntoutustukeen ei ole sovellettu vilmamenettelyä, päätöksen oikeudesta kuntoutukseen sekä päätöksen kuntoutustuen päättymisen jälkeen myönnettävästä kuntoutusrahasta antaa pääasiallisen työskentelyn vakuuttanut eläkelaitos.

1.11 Mikä eläkelaitos on kuntoutusasian ratkaiseva eläkelaitos, kun kuntoutuksenhakija on osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä?

Osittaista vanhuuseläkettä saavan henkilön kuntoutusta koskevan hakemuksen ratkaisee osittaista vanhuuseläkettä maksava eläkelaitos.

Mitä työeläkelaeissa säädetään osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävästä työkyvyttömyyseläkkeestä, koskee myös kuntoutusrahaa, kuntoutuskorotusta sekä niiden saajaa. Tämän vuoksi osittaista vanhuuseläkettä maksava eläkelaitos ratkaisee osittaista vanhuuseläkettä saavan kuntoutushakemuksen.

Tarkemmat tiedot

Eläkelaitokset voivat sopia, että osittaisen vanhuuseläkkeen rinnalla tehtävän työskentelyn vakuuttanut eläkelaitos toimii kuntoutusasian ratkaisevana eläkelaitoksena.

1.12 Mikä eläkelaitos on kuntoutusasian ratkaiseva eläkelaitos, kun kuntoutusraha tulee myönnettäväksi entisin perustein?

Jos kuntoutusraha tulee myönnettäväksi entisin perustein, ratkaiseva eläkelaitos on aiemman työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutusrahan myöntänyt eläkelaitos.

Jos hakija on työskennellyt työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutusrahan päättymisen jälkeen, eläkelaitokset voivat sopia työeläkekuntoutuksen ratkaisevasta eläkelaitoksesta. Sopiminen voi olla tarkoituksenmukaista esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa työskentely on ollut pitempiaikaista ja työeläkekuntoutuksen keinona olisi työpaikkakuntoutus.

Tarkemmat tiedot

• pääasiallinen laitos
• päätösyhdistelmä
• seurannaislaitos
• tarkasteluaika
• viimeinen eläkelaitos (vilmalaitos)
• vilmaeläke
• vilmamenettely
• vilmavapaakirjalaitos
• yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos.

Vilmamenettelyssä käytettäviä käsitteitä

Käsite	Määritelmä
Pääasiallinen laitos	Eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten työansioita tarkasteluaikana sellaisessa tilanteessa, jossa vilmamenettely ei tule sovellettavaksi.
Päätösyhdistelmä	Eläkepäätösten yhdistelmä, joka sisältää vilman piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkkeet.
Seurannaislaitos	Vilmatilanteet: Muut päätöksen antavat eläkelaitokset kuin vilmalaitos (vilman ulkopuoliset eläkelaitokset). Ei-vilmatilanteet: Muu eläkelaitos kuin pääasiallinen laitos.
Tarkasteluaika	2 vuoden aika, josta työansiot tutkitaan eläkehakemuksen ratkaisevan eläkejärjestelmän päättelyssä. 1 kuukauden aika yksityisen alan ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyssä. Yksityisen alan sisäinen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely tehdään hakemuksen vireilletuloa edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden tarkasteluajan perusteella.
Viimeinen eläkelaitos (vilmalaitos)	Eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos tilanteissa, joissa henkilö on työskennellyt useamman vilman piiriin kuuluvan eläkejärjestelmän piirissä.
Vilmaeläke	Eläke, jossa on vähintään kahden eri vilman piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkkeitä.
Vilmamenettely	Eläkehakemuksen käsittely ja päätöksen antaminen tilanteessa, jossa eläkkeenhakija on työskennellyt vähintään kahden eri vilmamenettelyyn kuuluvan eläkejärjestelmän piirissä.
Vilmavapaakirjalaitos	Muu vilmamenettelyn piiriin kuuluva eläkelaitos kuin vilmalaitos.
Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos	Yksityisten alojen eläkejärjestelmässä eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos.

Tarkemmat tiedot

2.2 Mikä on vilmamenettelyn soveltamisala?

Vilmamenettely koskee tilanteita, joissa työntekijä tai yrittäjä on ollut sekä yksityisten alojen työeläkelainsäädännön että JuEL:n piirissä.

Useamman työeläkelain piirissä työskennelleen henkilön eläke on vilmaeläke, vaikka eläkettä ei myönnettäisikään samasta ajankohdasta kuin yhden eläkejärjestelmän mukaisena.

2.3 Eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely perustuu työansioihin

Vilmalaitoksen ja eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely perustuu työansioihin.

Päättely tehdään eläkejärjestelmäkohtaisesti yksityisten alojen ja julkisten alojen (vilmaan kuuluvat, JuEL:ssa vakuutetut eläketurvat) välillä. Suomen Pankin palveluksesta ansaittuja työansioita ei oteta huomioon JuEL:n piiriin kuuluvina työansioina ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyssä. 

Vilmalaitoksena toimii sen eläkejärjestelmän eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten työansioita 2 viimeisen kalenterivuoden aikana.

Jos työansioita on vakuutettu 2 vuoden tarkasteluajalla eniten yksityisen alan eläkejärjestelmässä, eläkehakemuksen ratkaisee se yksityisen alan eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten työansioita hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden aikana.

Yksityisen alan sisäinen ratkaisevan laitoksen päättely tehdään kaikissa etuuslajeissa hakemuksen vireilletuloa edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden työansioiden perusteella.  Viimeinen kalenterikuukausi on se kuukausi, jolta päättelyhetkellä löytyy viimeisin täydellisesti rekisteröity kuukausi.

Eläkehakemuksen ratkaisevan laitoksen päättelyssä työansiot korotetaan päättelyhetken tasoon palkkakertoimella ja ansioihin ei tehdä PTEL-vähennystä.

Eläkehakemuksen ratkaisevan laitoksen päättely tehdään päättelyohjelman avulla, kun  hakemus ohjataan oikean eläkevakuuttajan käsiteltäväksi. Päättely ja ohjaus tehdään niiden rekisteritietojen perusteella, jotka ovat käytössä päättelyä tehtäessä. Jos eläkehakemuksen käsittelyn kuluessa henkilölle rekisteröidään lisää työansioita, hakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyä ei tehdä uudelleen. Hakemus ratkaistaan siinä eläkelaitoksessa, johon se on päättelyhetkellä ohjattu.

Yksityisen alan sisäisessä ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyssä YEL- ja MYEL -työtulosta käytetään kuukausitason työtuloksi muunnettua työtuloa. Yrittäjän vuosityötulo muunnetaan päättelyssä kuukauden työtuloksi päivätekniikalla.

Jos pääteltäviin ansioihin sisältyy vuosi-ilmoitustekniikalla ilmoitettuja ansioita, vuosiansio muutetaan kuukausitasolle jakamalla vuosi-ilmoittajan ilmoittama vuosiansio 12.

Esimerkki: Työansioiden päättely, kun eläkkeenhakijalla on työansioita julkisella ja yksityisellä alalla

Tarkasteluajalla on vakuutettu työansioita sekä yksityisten että julkisten alojen eläkejärjestelmässä ja useammassa eri yksityisten alojen eläkelaitoksessa

• Keva:JuEL ansioita 45 000
• Yksityisten alojen eläkelaitos 1: TyEL-ansioita 11 000 euroa ja YEL-työtulo 25 000 euroa
• Yksityisten alojen eläkelaitos 2: TyEL-ansioita 25 000 euroa
• Yksityisen alojen eläkelaitos 2: TyEL ansioita viimeksi ennen hakemuksen vireilletulokuukautta 1 kuukauden aikana 600  euroa.
• YEL-toiminta on päättynyt 6 kk ennen hakemuksen vireilletuloa.

Yksityisten alojen eläkejärjestelmässä on vakuutettu ansioita 2 vuoden tarkasteluajalla yhteensä 61 000 euroa. Hakemus tulee yksityisten alojen eläkejärjestelmän ratkaistavaksi.

Yksityisten alojen eläkelaitos 2 on vakuuttanut eniten ansioita hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen 1 kalenterikuukauden ajalta 600 euroa.

Yksityisten alojen eläkelaitos 2 on eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos ja se toimii vilmalaitoksena.

Tarkemmat tiedot

2.4 Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos on eniten työansioita viimeisen kalenterikuukauden aikana vakuuttanut eläkelaitos

Yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos on kaikissa etuuslajeissa se eläkelaitos, joka on vakuuttanut eniten työansioita hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen kalenterikuukauden aikana.

2.5 Työansioiden määrästä riippumatta vilmalaitoksena toimii tietyissä tilanteissa Keva, Merimieseläkekassa tai Mela ja yksityisten alojen ratkaisevana eläkelaitoksena Merimieseläkekassa tai Mela

Vilmalaitoksen ja eläkehakemuksen ratkaisevan laitoksen päättely ei kaikissa tilanteissa perustu työansioihin.

Nämä tilanteet liittyvät

• julkisen alan lisäeläkeosuuteen
• julkisen alan ammatilliseen eläkeikään
• julkisen alan henkilökohtaiseen eläkeikään
• ammatillisen työkyvyttömyysmääritelmän soveltamiseen
• Melan erityisetuuksiin
• MEL:n alempaan eläkeikään.

2.6 Keva on aina julkisten alojen vilmalaitos

Vilmamenettelyyn kuuluvien JuEL:n mukaan vakuutettujen työansioiden osalta vilmalaitos on aina Keva.

Vilman piiriin kuuluvien JuEL:n mukaisten eri eläketurvien (valtion eläketurva, kunnallinen eläketurva,  evankelisluterilaisen kirkon eläketurva ja Kelan toimihenkilöiden eläketurva) toimeenpano tapahtuu Kevassa. Myös Suomen Pankin henkilöstön eläketurvan toimeenpano tapahtuu Kevassa, mutta Suomen Pankin henkilöstön eläkkeet eivät kuulu vilmamenettelyyn.

Viimeisenä eläkelaitoksena toimii Keva silloin, kun työansioita on vakuutettu Kevassa yhteensä enemmän kuin yksityisten alojen työeläkejärjestelmässä. Suomen Pankin palveluksesta ansaittuja työansiot eivät kuulu vilmaan.

Ennen vuotta 2017 päättely julkisissa työeläkelaeissa oli lakikohtaista. Julkisten alojen vilmaan kuuluvien eläkejärjestelmien osalta vilmalaitoksena toimi tällöin Keva. Julkisten alojen osalta päättely oli kuitenkin samaan tapaan eläkejärjestelmäkohtaista kuin yksityisten alojen eläkejärjestelmän osalta. Valtion eläkejärjestelmä (VaEL), kunnallinen eläkejärjestelmä (KuEL), evankelisluterilaisen kirkon eläkejärjestelmä (KiEL) ja Kelan toimisuhde-eläkkeet olivat kukin oma eläkejärjestelmänsä.

Vuoden 2017 alusta lukien KuEL:n, VaEL:n, KiEL:n tai Kelan toimihenkilöitä koskevien eläkesääntöjen mukaan vakuutetut työansiot lasketaan yhteen JuEL:n mukaisiksi työansioiksi vilmalaitosta määriteltäessä.

Tarkemmat tiedot

2.7 Eläkettä maksava eläkelaitos myöntää yleensä uuden eläkkeen

Eläkettä tai luopumistukea maksava eläkelaitos on yleensä vilmalaitos silloin, kun eläkkeensaajalle myönnetään uusi eläke.

Pääsääntö on, että vilmaeläkkeen jälkeen myönnettävä uusi eläke on vilmaeläke. Eläkkeensaajalle

• vanhuuseläkettä,
• työkyvyttömyyseläkettä,
• työuraeläkettä,
• osa-aikaeläkettä, tai
• osittaista varhennettua vanhuuseläkettä

maksava eläkelaitos hoitaa vilmalaitoksen tehtävät, kun eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi tai vanhuuseläkettä saavalle myönnetään uusi vanhuuseläke.

2.8 Vilmamenettelyä ei sovelleta, jos työansioita on vakuutettu eniten vilman ulkopuolisessa eläkejärjestelmässä

Vilmamenettelyä ei sovelleta, jos työansioita on vakuutettu 2 viimeisen kalenterivuoden tarkasteluaikana eniten

• Suomen Pankin osalta JuEL:n 1 §:n
• ortodoksisesta kirkosta annetun lain
• Ahvenanmaan maakuntalain
• tai vilmaan kuulumattoman erityiseläkkeen perusteella.

Vilmamenettelyä ei sovelleta, jos työansioita on tarkasteluaikana vakuutettu eniten jonkin muun sellaisen eläkesäädöksen perusteella, jota toimeenpantaessa ei noudateta viimeisen eläkelaitoksen periaatetta. Näitä muita eläkkeitä kutsutaan erityiseläkkeiksi. 

Vilmamenettelyn piiriin eivät kuulu seuraavat erityiseläkkeet:

• valtioneuvoston ja kansanedustajien eläkkeet
• tasavallan presidentin eläke
• europarlamentaarikkojen eläkkeet
• valtion taiteilija-apurahoihin perustuvat eläkkeet
• muut julkisten alojen eläkkeet, jotka eivät perustu rekisteröityihin palvelussuhteisiin.

Tarkemmat tiedot

Jos työansioita on tarkasteluajalla vakuutettu eniten vilman ulkopuolisessa eläkejärjestelmässä tai erityiseläkkeeseen oikeuttavan työskentelyn perusteella, vilmamenettelyä ei sovelleta seurannaisratkaisujenkaan osalta. Näin menetellään myös niissä tilanteissa, joissa henkilö ei hae eläkettä tällaisesta vilmamenettelyn piiriin kuulumattomasta työskentelystä.

2.9 Ennakkopäätöksen antanut eläkelaitos antaa myös muut päätökset

Osatyökyvyttömyyseläkkeen, kuntoutuksen ja työuraeläkkeen ennakkopäätöksen antanut eläkelaitos antaa myös varsinaisen eläkepäätöksen ja muut asiaan liittyvät päätökset.

2.10 Kertasuoritettu eläke ei vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn

Kertasuoritettu eläke ei vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn, kun kertasuoritetun eläkkeen jälkeen haetaan uutta eläkettä.

Jos eläke on kertasuoritettu ja myöhemmin haetaan uutta eläkettä, eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättely tehdään uutta eläkettä haettaessa työansioiden perusteella.

2.11 Yksityisten alojen rekisteröidyt lisäeläkkeet ja vapaamuotoiset suojatut lisäeläkkeet eivät vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn

Yksityisten alojen rekisteröidyt TEL- ja YEL -lisäeläkkeet ja yksityisten alojen vapaamuotoiset suojatut lisäeläkkeet eivät vaikuta eläkehakemuksen ratkaisevan eläkelaitoksen päättelyyn.

Eläkelaitokset voivat kuitenkin sopia, että vilmamenettelyä ei noudateta, jos vilmamenettelyn noudattamatta jättäminen on eläkehakemuksen käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaista.

Esimerkki: Työansioiden perusteella vilmalaitos olisi Keva, hakijalla on TEL-lisäeläketurvaa

Eläkkeenhakijalla on työuran aikana vakuutettu työansioita JuEL:n (KuEL:n) mukaan ja TyEL:n (TEL:n) mukaan. Tarkasteluajalla on vakuutettu eniten työansioita JuEL:n mukaan, jolloin vilmalaitokseksi määräytyisi ansioiden perusteella Keva. Eläkehakemuksen käsittely ja lisäturvan laskenta edellyttävät selvittelytyötä yksityisten alojen eläkelaitoksessa. Päätöksen antoon tulisi tarpeetonta viivytystä, jos TEL-lisäeläketurva myönnettäisiin Kevasta.

Keva ja yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos voivat sopia, että vilmamenettelyä ei noudateta. Keva antaa päätöksen julkisten alojen eläketurvasta ja yksityisten alojen eläkelaitos yksityisten alojen eläketurvasta.

Tarkemmat tiedot

2.12 Eläkelaitokset voivat sopia, mikä eläkelaitos ratkaisee eläkehakemuksen

Jos eläkehakemuksen käsittelyn kannalta on tarkoituksenmukaista, eläkelaitokset voivat sopia, että

• vilmamenettelyä noudatetaan tilanteessa, jossa vilmamenettelyä ei lain mukaan olisi noudatettava
• vilmalaitoksen tehtävät hoitaa jokin muu eläkelaitos kuin säädösten perusteella määräytyvä eläkelaitos
• vilmamenettelyä ei noudateta.

Jos sopimismahdollisuutta käytetään, eläkkeenhakijalle on ilmoitettava, mikä eläkelaitos käsittelee eläkkeenhakijan eläkeasian.

Eläkelaitoksen tulee selvittää sopimisen vaikutukset rekistereiden toimintaan.

2.13 Eläketurvakeskuksen ratkaisuvalta toimivaltaisen eläkelaitoksen määrittelyssä

Jos syntyy epäselvyyttä siitä, mikä eläkelaitos on toimivaltainen ratkaisemaan eläkehakemuksen, Eläketurvakeskus ratkaisee asian eläkelaitoksen hakemuksesta.

Eläketurvakeskuksen päätökseen toimivaltaisen eläkelaitoksen määrittämisestä ei saa hakea muutosta.

2.14 Ennen vuotta 2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella myönnetyt eläkkeet eivät kuulu vilmamenettelyyn

Vuonna 2004 vilmamenettely laajentui julkisten alojen eläkejärjestelmiin. Vuoden 2004 alusta voimaan tulleen vilmamenettelyn voimaantulosäännöstä sovelletaan edelleen.

Vilmamenettelyä ei sovelleta hakijan omassa eläkkeessä seuraavissa tilanteissa:

• Eläkkeenhakija hakee uutta eläkettä ja eläkkeenhakija saa tai eläkkeenhakijalla on oikeus saada ennen 1.1.2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella omaan työ- tai virkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa eläkettä.
• Eläkkeenhakija hakee uutta eläkettä ja eläkkeenhakija saa maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) mukaista eläkettä, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) mukaista luopumiskorvausta tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) mukaista luopumistukea.
• Eläkkeenhakija hakee uutta eläkettä ja ennen 1.1.2004 vireille tulleen hakemuksen perusteella myönnettyä ja sittemmin keskeytettyä eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen.

2.15 Mikä on ei-vilma perhe-eläke?

Vilmamenettelyä ei sovelleta perhe-eläkkeessä, jos edunjättäjä sai kuollessaan sellaista eläkettä, johon ei ole sovellettu vilmamenettelyä.

2.16 Mikä on vilmapäätösyhdistelmä?

Vilmapäätösyhdistelmä on vilmamenettelyn piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkepäätösten yhdistelmä. Kunkin eläkejärjestelmän itsenäisyys säilyy päätöksenteossa.

Vilmalaitos ei anna juridisesti päätöstä toisen eläkejärjestelmän eläkkeestä, vaan muun eläkejärjestelmän päätös sisältyy vilmalaitoksen yhteenvetopäätökseen.

Vilmapäätösyhdistelmässä on päätösosa ja laskelmaosa.

2.16.1 Vilmapäätösyhdistelmän päätösosassa ilmoitettavia tietoja

Päätösosassa eläkelaitos ilmoittaa eläkepäätöksen tosiasiaperustelut ja oikeudelliset perustelut.

• Tosiasiaperusteluna ilmoitetaan päätöksen perusteena olevat pääasialliset syyt.
• Oikeudellisena perusteluna ilmoitetaan ratkaisun perusteena olevat säännökset ja määräykset.

Päätösyhdistelmään liitetään valitusosoitus.

Päätösosan perustiedot

• Päätösosassa kerrotaan vireilletulo-, päätös- ja postituspäivämäärä, päätösnumero sekä eläkkeenhakijan henkilötiedot.
• Päätösyhdistelmässä ilmoitetaan eläkelaji ja eläkkeen alkaminen.
• Kuntoutustukea koskevassa päätöksessä kerrotaan eläkkeen päättymisajankohta.
• Jos eläkelaitos antaa samalla päätösyhdistelmällä päätöksen eläkkeestä, jonka osat alkavat eri ajankohdasta, kaikki alkamisajat ilmoitetaan erikseen. Kun eläkkeen eri osat alkavat eri aikaan, alkamisajankohtien yhteydessä ilmoitetaan paitsi tuolloin alkavan eläkkeen osan määrä, myös eläkkeen kokonaismäärä.
• Eläkkeen määrä merkitään euroissa/kk eläkkeen alkamishetken tasossa.
• Päätösosassa mainitaan säännökset ja sovelletut lainkohdat niissä tapauksissa, joissa hakijan hakemus on hylätty.
• Kun päätöksessä on myönnetty eläke eläkehakemuksen mukaisena, päätösosaan merkitään ainoastaan sovelletut säännökset.

Tarkemmat tiedot

2.16.2 Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosassa ilmoitettavia tietoja

Laskelmaosassa toistetaan eläkkeensaajan nimi ja henkilötunnus sekä päätöksen antopäivämäärä.

Laskelmaosa suositellaan jaettavaksi siten, että laskelmassa erotetaan

• 31.12.2004 mennessä olleet työskentelyt ja työskentelyistä karttunut eläke
• 1.1.2005 alkaen olleet työskentelyt ja työskentelyistä karttunut eläke.

Laskelmaosassa kerrotaan, että eläkkeen perusteena olevat ansiot ja eläkkeet on tarkistettu eläkkeen alkamishetken tasoon.

Ansiot on suositeltavaa ilmoittaa myös ansaintavuoden tasossa, jotta vakuutetun on mahdollista tarkistaa eläkkeen perusteena olevat ansionsa. Ansiot voivat olla joko työntekijän työeläkevakuutusmaksulla vähennettyjä tai vähentämättömiä.

2.16.2.1 Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosan tiedot 31.12.2004 asti

31.12.2004 asti karttuneen eläkkeen osalta noudatetaan seuraavia periaatteita:

• Laskelmassa ilmoitetaan eläkkeen perusteena oleva ansiotoiminta.
• Laskelmassa ilmoitetaan eläkepalkka.
• Laskelmassa ilmoitetaan kustakin ansiotoiminnasta karttunut eläke.

Ansiotoiminnasta laskelmassa ilmoitetaan työnantajan nimi tai ansiotoiminta yksilöidään muulla tavoin (esim. yrittäjätoiminta).

Ansiotoiminnasta ilmoitetaan alkamis- ja päättymisaika sekä eläkepalkka eläkkeen alkamisvuoden tasossa. LEL- ja TaEL -työskentelystä sekä julkisen alan lyhytpalvelusta ilmoitetaan työskentelyvuodet ja työskentelystä karttunut eläke.

Julkisen alan työskentelyn keskeytykset voidaan ilmoittaa joko keskeytystä sisältävän palvelun jälkeen tai erikseen laskelmaosan lopussa.

Tiedot ansiotoiminnasta voidaan ilmoittaa laskelmassa ryhmiteltynä eri eläkejärjestelmiä kuvaavien otsikoiden alle tai kronologisessa järjestyksessä palvelusuhteen tai yrittäjätoiminnan alkamispäivän mukaan.

Ansiotoiminta voidaan päätösyhdistelmällä ryhmitellä joko eri eläkejärjestelmien mukaan tai kronologisessa järjestyksessä.

ETK suosittelee, että ansiotoiminnan ilmoittamisessa päätösyhdistelmissä käytetään seuraavia periaatteita.

Ansiotoiminta ryhmiteltynä eri eläkejärjestelmien mukaan:

• Työ- ja virkasuhteet sekä yrittäjätoiminta ilmoitetaan laskelmalla ryhmiteltynä eri eläkejärjestelmiä kuvaavien otsikoiden alle.
• Se eläkelaitos, joka tekee päätösyhdistelmän, voi ilmoittaa omat tietonsa ensin.
• Työsuhteesta ilmoitetaan työnantajan nimi ja kunnallisesta palvelussuhteesta työnantajana ollut kunta tai muu jäsenyhteisö.
• Valtion palvelussuhteista vapaakirjasanomalla ilmoitetaan työnantajan nimi siinä muodossa kuin se on rekisteriin merkitty.
• Valtiotyönantajan nimeä ei tarvitse ilmoittaa päätösyhdistelmässä sellaisenaan, vaan vilmalaitos voi päättää, kuinka asian ilmoittaa.
• LEL:n ja TaEL:n osalta työnantajaa ei ilmoiteta.
• Kirkon osalta ilmoitetaan viimeinen työnantaja, jos työskentely on jatkunut keskeytyksettä.
• Julkisen alan lyhytpalvelusten osalta työnantajaa ei ilmoiteta.
• Työ- tai palvelussuhteesta tai yrittäjätoiminnasta näytetään alkamis- ja päättymisaika. Eläkkeen perusteena olevana ansiona ilmoitetaan eläkepalkka ja työtulo euroina kuukaudessa.
• LEL- ja TaEL-työskentelystä ilmoitetaan ne vuodet, jolloin kyseistä työskentelyä on ollut. LEL- ja TaEL-ansiot näytetään kukin erä yhtenä summana euroina eläkkeen alkamisvuoden tasossa. LEL- ja TaEL-ansiot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa myös eriteltyinä vuosittain.
• Julkisten alojen lyhytpalvelusta ilmoitetaan ne vuodet, jolloin kyseistä työskentelyä on ollut. Lyhytpalveluansiot näytetään kukin erä yhtenä summana euroina eläkkeen alkamisvuoden tasossa. Lyhytpalveluansiot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa myös eriteltyinä vuosittain.
• Julkisen palvelussuhteen keskeytysajat (esim. virkavapaat) voidaan merkitä kyseisen palvelussuhteen alle. Palvelussuhteen keskeytykset voidaan merkitä myös laskelmaosan loppuun kohtaan, jossa ilmoitetaan se ansiotoiminta, josta ei kartu eläkettä.

Ansiotoiminta kronologisessa järjestyksessä:

• Työ- ja virkasuhteet sekä yrittäjätoiminta voidaan ilmoittaa laskelmalla aikajärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan alkamispäivän mukaan.
• Yksityisen alan työskentelystä ilmoitetaan työnantajan nimi.
• Valtion työskentelyn osalta työnantajan nimen tilalle voidaan merkitä valtion palvelu.
• YEL:n osalta laskelmalle voidaan merkitä  yrittäjätoiminta ja MYEL:n osalta maatalousyrittäjätoiminta.
• Mikäli julkisten alojen työskentelyyn liittyy keskeytyksiä, keskeytykset voidaan merkitä kyseisen työskentelyjakson jälkeen.
• Laskelmaan merkitään kustakin työskentelystä eläkkeeseen oikeuttava aika, eläkkeen perusteena ollut ansio ja karttunut eläke.
• LEL- ja TaEL-työskentelystä ilmoitetaan ne vuodet, jolloin kyseistä työskentelyä on ollut. LEL- ja TaEL-ansiot näytetään kukin erä yhtenä summana euroina eläkkeen alkamisvuoden tasossa. LEL- ja TaEL-ansiot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa myös eriteltyinä vuosittain.
• Julkisten alojen lyhytpalvelusta ilmoitetaan ne vuodet, jolloin kyseistä työskentelyä on ollut. Lyhytpalveluansiot näytetään kukin erä yhtenä summana euroina eläkkeen alkamisvuoden tasossa. Lyhytpalveluansiot voidaan vaihtoehtoisesti ilmoittaa myös eriteltyinä vuosittain.

Tarkemmat tiedot

2.16.2.2 Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosan tiedot 1.1.2005 alkaen

Vuodesta 2005 alkaen ansiotoiminta voidaan ilmoittaa joko eläkejärjestelmittäin eriteltynä tai kronologisessa järjestyksessä.

Laskelmaosassa suositellaan ilmoitettavaksi työ- ja palvelussuhteista:

• työnantaja
• kunkin vuoden vuosiansio
• ansiot kustakin TEL/TyEL-työsuhteesta yhteensä
• kustakin TEL/TyEL-työsuhteesta karttunut eläke

Laskelmaosassa suositellaan ilmoitettavaksi yrittäjätoiminnasta:

• kunkin yrittäjäjakson työtulo/vuosi
• yrittäjäjakson vuosityötulot yhteensä
• yrittäjäjaksosta karttunut eläke

Tarkemmat tiedot

2.16.2.3 Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosassa ilmoitetaan eläkkeeseen tulevat korotukset ja vähennykset

Yhteenlaskettujen eläkkeiden summan jälkeen merkitään erikseen eläkkeeseen tehtävät korotukset ja vähennykset.

2.16.2.4 Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosaan tehdään yhteenveto

On suositeltavaa, että eläkelaitos ilmoittaa laskelmassa yhteenvedon.

Yhteenvedossa kerrotaan

• eläkkeen määrät erikseen yksityisiltä aloilta, valtiolta, kunnalta, evankelisluterilaiselta kirkolta sekä Kelan toimisuhteista
• eläkkeiden yhteismäärä.

2.16.2.5 Vilmapäätösyhdistelmän laskelmaosassa ilmoitetaan ansiotoiminta, joka ei oikeuta eläkkeeseen

Laskelmaosan lopussa ilmoitetaan ansiotoiminta, joka ei oikeuta eläkkeeseen.

2.16.3 Vilmapäätösyhdistelmien erityistilanteet

2.16.3.1 Eläkelaitos voi antaa eri ajankohdista alkavista eläkkeistä eri päätökset

Vilmaeläkkeet voivat alkaa eri aikaan ja vilmalaitoksen tulee antaa eläkkeestä kaksi tai useampia päätöksiä.

Esimerkiksi vanhuuseläkkeet voivat alkaa eri ajankohdista, kun eläkkeenhakijalla on yhden tai useamman, mutta ei kaikkien, eläkejärjestelmän mukaisessa vanhuuseläkkeessään alennettu eläkeikä.

Vanhuuseläkkeet eri ajankohdasta

Kun eri eläkejärjestelmissä on erilainen vanhuuseläkeikä, eläkkeistä annetaan erilliset päätökset.

Ensimmäinen päätös, jos päätös sisältää vain yhden järjestelmän eläkkeen, ei ole vilmapäätösyhdistelmä. Kun toisen järjestelmän eläke myönnetään myöhemmästä ajankohdasta, toinen päätös on vilmapäätösyhdistelmä. Tässä päätösyhdistelmässä mainitaan paitsi sen eläkkeen määrä, joka tällä päätöksellä myönnetään, myös tällä päätöksellä myönnettävän eläkkeen ja aikaisemmin myönnetyn eläkkeen yhteismäärä.

Päätösyhdistelmän laskelmaosassa ei toisteta ensimmäisellä päätöksellä myönnetyn eläkkeen laskelmaa, vaan päätösyhdistelmän laskelmaosaan otetaan eläkelaskelma vain uudesta eläkkeestä.

Tarkemmat tiedot

2.16.3.2 Työkyvyttömyyseläkkeen vilmaneuvottelusta kerrotaan päätösyhdistelmässä

Vilmaneuvottelun piiriin kuuluvissa työkyvyttömyyseläkepäätöksissä ilmoitetaan, että Keva on pyytänyt arvion eläkkeenhakijan työkyvystä yksityisten alojen eläkelaitokselta.

2.16.3.3 Perhe-eläkkeen päätösyhdistelmällä huomioitavia asioita

Leskeneläkkeen laskelmalla esitetään leskeneläkkeen vähentämiseen liittyvät tiedot ja leskeneläkkeen vähentämisessä käytetty lesken laskennallisen eläkkeen määrä.

Perhe-eläkkeen korotuksen ajankohta ja prosentti ilmoitetaan samoin kuin työkyvyttömyyseläkkeessä.

Perhe-eläkepäätösyhdistelmässä kerrotaan edunjättäjän kuolinpäivä.

Päätösosassa voidaan mainita leskeneläkkeen ja lapseneläkkeiden kokonaismäärät sekä perhe-eläkkeen alkamisaika.

2.16.3.4 Milloin eläkkeelläoloaika ilmoitetaan päätösyhdistelmällä?

Mikäli henkilölle tulee myöhemmin myönnettäväksi eläke siten, että eläkkeelläoloajasta on karttunut uutta eläkettä, ilmoitetaan eläkkeelläoloaika ja eläkkeelläoloajasta karttunut eläke laskelmalla.

2.16.4 Vilmalaitos voi antaa päätöksen selvistä hylkäyksistä ilman vapaakirjalaitoksen kantaa asiaan

Vilmalaitos voi päätösyhdistelmällään hylätä niin sanotut selvät hylkäykset ilman, että vilmalaitos pyytää vapaakirjalaitoksen kantaa asiaan.

Yksityisten alojen työskentelyjen selvät hylkäykset

• TEL-työsuhde on päättynyt ennen 8.7.1961
• TEL-työsuhde tai yrittäjätoiminta on päättynyt alle 23-vuotiaana ennen vuotta 2005, eikä työsuhteeseen liity tulevan ajan oikeutta
• MEL-palvelussuhde on päättynyt ennen 1.6.1956
• YEL- tai MYEL -toiminta on päättynyt ennen 1.1.1970

Kunnallisten palvelussuhteiden selvät hylkäykset

• Kunnallinen palvelus alle 23-vuotiaana ennen vuotta 2005
• Alle 4 kuukauden pituinen kunnallinen palvelussuhde (yksi tai useampia), joka on päättynyt ennen 1.7.1971 ja joka ei välittömästi liity mihinkään rekisterissä olevaan palvelussuhteeseen
• Alle 1 kuukauden pituinen kunnallinen palvelussuhde (yksi tai useampia), joka on päättynyt ennen 1.1.1989 ja joka ei välittömästi liity mihinkään rekisterissä olevaan palvelussuhteeseen
• Kaikki kunnalliset palvelussuhteet ovat päättyneet ennen 8.7.1961

Valtion palvelussuhteiden selvät hylkäykset

• Alle 23-vuotiaana palveltu aika, joka alkaa 31.12.1966 jälkeen ja päättyy ennen vuotta 2005
• Alle 4 kuukauden pituinen palvelussuhde, joka on päättynyt ennen 1.1.1967, eikä hakijalla ole myöhempää yli kuukauden kestävää valtion palvelusta
• Alle 1 kuukauden pituinen palvelus, joka on päättynyt ennen 1.3.1989 ja joka ei välittömästi liity mihinkään aiempaan VEL-palvelukseen
• Kaikki VEL-palvelukset ovat päättyneet ennen 1.7.1962

Kelan toimisuhdepalvelusten selvät hylkäykset

• Alle 21-vuotiaana palveltu aika ennen vuotta 2005
• Alle 4 kuukauden pituinen palvelussuhde (yksi tai useampia), joka on päättynyt ennen 31.12.1966 eikä henkilöllä ole 1.1.1967 jälkeen yhtään vähintään yhden kuukauden pituista palvelussuhdetta

Kirkon palvelussuhteiden selvät hylkäykset

• Alle 23-vuotiaana palveltu aika, joka alkaa 31.12.1966 jälkeen ja päättyy ennen vuotta 2005
• Alle 4 kuukauden pituinen palvelussuhde, joka on päättynyt ennen 1.1.1967
• Alle 1 kuukauden pituinen palvelus, joka on päättynyt ennen 1.3.1989 ja joka ei välittömästi liity mihinkään aikaisempaan KiEL-palvelukseen
• Kaikki KiEL-palvelukset ovat päättyneet ennen 1.7.1962

Kokonaishylkäys

• Kun vilmalaitos antaa eläkkeen kokonaishylkäyksen, ei vapaakirjalaitoksen kantaa tai tietoja tarvitse selvittää.

Tarkemmat tiedot