Muutokset työkyvyttömyyseläkkeessä

Eläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuus

Eläkkeensaaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitokselle

• työkykynsä palautumisesta
• ryhtymisestään ansiotyöhön ja
• kuntoutuksen keskeytymisestä.

Eläkkeensaajalle kerrotaan ilmoitusvelvollisuudesta eläkepäätöksessä.

Jos eläkkeensaaja ilmoittaa ansiotyöstään ajoissa, työkyvyttömyyseläke voidaan jättää lepäämään seuraavasta mahdollisesta erääntymispäivästä lukien.

Eläkelaitos voi eläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta riippumatta vaatia eläkkeensaajalta selvityksen työkyvyttömyyseläkkeen määrään ja eläkeoikeuteen vaikuttavista seikoista, jos on aihetta epäillä, että näissä seikoissa on tapahtunut muutoksia.

Eläkelaitoksen oikeus saada selvitys eläkeoikeuden jatkumisesta

Eläkelaitoksella on oikeus saada eläkkeensaajalta selvitys työkyvyttömyyden jatkumisesta. Eläkkeensaaja on velvollinen käymään eläkelaitoksen määräyksestä työkyvyttömyyden jatkumisen selvittämistä varten tutkimuksissa, jos eläkelaitoksella on syytä olettaa, että eläkkeensaajan työkyky on palautunut.

Eläkelaitoksen määräämät tutkimukset tehdään

• eläkelaitoksen nimeämän laillistetun lääkärin luona tai
• eläkelaitoksen osoittamassa kuntoutuslaitoksessa tai tutkimuslaitoksessa.

Eläkelaitoksen on korvattava eläkkeensaajalle tutkimuksesta ja mahdollisista matkoista aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

Eläkelaitosten valvontatoimet

Eläkelaitokset valvovat eläkkeensaajien ansioita ja sitä, onko eläkkeensaaja edelleen oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Mikä eläkelaitos hoitaa työkyvyttömyyseläkkeensaajan valvonnan?

Vilmalaitos hoitaa valvonnan. Jos eläkeasia ei ole kuulunut vilmamenettelyyn, valvonnan hoitaa eläkelaitos, joka maksaa työkyvyttömyyseläkettä eläkkeensaajan pääasiallisen toiminnan perusteella.

Valvonnan hoitava eläkelaitos hankkii tarpeelliset selvitykset ja päättää, mihin toimiin on ryhdyttävä. Tarvittaessa ratkaisun tekemiseen osallistuvat myös muut työkyvyttömyyseläkettä maksavat eläkelaitokset.

Kun eläkkeensaaja on jättänyt ilmoittamatta ansiotyöstään, tieto ansiotyöstä tulee eläkelaitokselle yleensä vasta eläkkeensaajien valvonnasta. Tällöin muutokset työkyvyttömyyseläkkeeseen tehdään usein takautuvasti.

Mistä eläkelaitos saa tiedot valvontaa varten?

Eläkelaitoksella on oikeus vaatia eläkkeen maksamiseen tarvittavia tietoja eläkkeensaajalta itseltään ja esimerkiksi työnantajalta.

Eläkelaitos saa tietoa eläkkeensaajan työansioista työeläkealan yhteisistä rekistereistä.

Mitä tietoja eläkelaitos saa eläkepäätösjärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeensaajan valvontaa varten?

Eläkepäätösjärjestelmästä ajetaan työkyvyttömyyseläkkeen saajien valvonta-ajo kerran vuodessa huhti-toukokuussa.

Työskentelystä annetaan hälytys, jos henkilö on ansainnut valvontavuonna eläkkeellä ollessaan vähintään 11 835,60 euroa (vuoden 2025 tasossa). Vuosiansioraja määräytyy työhönpaluun edistämislain 3 §:n perusteella. Ansioraja on täysimääräisen takuueläkkeen kuukausimäärä x 12.

Ansaintarekisterissä ei kuitenkaan aina ole käytettävissä ansiotietoja. Tästä syystä hälytyksen aiheuttavaksi työskentelyksi katsotaan aina myös sellainen työsuhde, jossa ei ole ansiotietoja.

Seuraavista palvelussuhteista, joissa ei ole ansiotietoja, ei kuitenkaan anneta hälytyksiä:

• kunnallisen eläkelain piiriin kuuluvat palvelussuhteet
• evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain piiriin kuuluvat palvelussuhteet
• eräiden valtakunnassa voimassa olevien, valtion eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annetun maakuntalain piiriin kuuluvat palvelussuhteet.

Mitä tietoa eläkelaitos saa lääkärinlausunnosta työkyvyttömyyseläkkeensaajan valvontaa varten?

Lääkärinlausunnoista saadut tiedot voivat johtaa eläkelaitoksen valvontatoimiin. Lääkärinlausuntoja voivat lähettää eläkelaitoksiin esimerkiksi Kela sekä liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt.

Eläkelaitos voi pyytää eläkkeensaajalta uuden lääkärinlausunnon, jos lääketieteellinen lisäselvitys katsotaan tarpeelliseksi.

Eläkelaitos saa työkyvyttömyyseläkkeensaajan valvontaa varten hälytystietoja toisten eläkelaitosten ratkaisuista

Eläketurvakeskus lähettää eläkelaitoksille hälytystiedot

• muiden eläkelaitosten ratkaisuista
• Kelan ratkaisuista tai
• muiden maiden eläkelaitosten ratkaisuista.

Nämä hälytystiedot aiheuttavat usein valvontatoimia.

Eläkelaitos voi saada yksityishenkilöiltä tai muilta viranomaisilta tietoja työkyvyttömyyseläkkeensaajan valvontaa varten

Eläkelaitos voi saada esimerkiksi yksityishenkilöltä eläkkeensaajan työskentelystä sellaista tietoa, joka johtaa valvontatoimiin.

Tarvittaessa työskentelystä hankitaan lisätietoja esimerkiksi veroviranomaiselta, tulorekisteristä tai työnantajalta.

Kuntoutustuensaajien valvonta

Eläketurvakeskus ei lähetä eläkelaitoksille tietoja kuntoutustuensaajien työskentelystä.

Eläkelaitos harkitsee tapauskohtaisesti, milloin valvonta pitkähkön kuntoutustuen aikana on tarpeellista ja milloin kuntoutustuensaajalta vaaditaan lisäselvitystä.

Kuntoutustuensaajien valvonta toteutuu usein samalla, kun eläkelaitos harkitsee työkyvyttömyyseläkkeen jatkamista.

Eläkelaitos ilmoittaa ratkaisusta eläkkeensaajalle

Kun eläkkeensaajaan on otettu yhteyttä valvontatoimenpiteitä varten, eläkkeensaajalle on aina ilmoitettava, mihin ratkaisuun on päädytty, vaikka työkyvyttömyyseläke jatkuisi ennallaan.

Ilmoitus voidaan lähettää eläkkeensaajalle esimerkiksi kirjeellä.

Ansiotyön vaikutus työkyvyttömyyseläkkeeseen

Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytysten tulee olla voimassa koko eläkkeelläoloajan. Eläkelaitos voi joutua arvioimaan uudelleen työkyvyttömyyseläkkeensaajan työkykyä eläkkeen aikana.

Eläkkeensaajan työskentely saattaa merkitä sitä, että eläkkeensaajan olosuhteissa, esimerkiksi terveydentilassa, on tapahtunut muutoksia.

Miten työansiot vaikuttavat työkyvyttömyyseläkeoikeuteen?

Eläkkeensaajan työkyvyn muuttumista ja palautumista arvioitaessa otetaan huomioon eläkkeensaajan työansioissa tapahtuneet muutokset.

Eläkkeensaajalla ei ole oikeutta täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos eläkkeensaajan työansiot ovat enemmän kuin 40 % työkyvyttömyyden alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta.

Eläkkeensaajalla ei ole oikeutta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen, jos eläkkeensaajan työansiot ovat enemmän kuin 60 % työkyvyttömyyden alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei ansiorajan ylitys ole aivan tilapäistä (hallituksen esitys 45/2005 vp.). Lyhyt alle 3 kuukauden työskentely voidaan katsoa työkokeiluksi, jos työntekijän työhönpaluu ei onnistu toivotulla tavalla.

Työhönpaluun edistämislain vaikutus ansiorajoihin

Työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiorajoissa tulee ottaa huomioon työhönpaluun edistämislaissa säädetyt ansiorajat.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansioraja on

• 40 % vakiintuneesta keskiansiosta tai
• 986,30 euroa/kk (1.1.2025 alkaen).

Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajan ansioraja on

• 60 % vakiintuneesta keskiansiosta tai
• 986,30 euroa/kk (1.1.2025 alkaen).

Miten ansiot otetaan huomioon arvioitaessa työkyvyttömyyseläkeoikeuden jatkumista?

Työkyvyttömyyseläkeoikeuden jatkumisen arvioinnissa otetaan huomioon pääsääntöisesti kaikki sellaiset eläkkeen perusteena olevat työansiot, jotka ovat vastiketta työstä ja jotka vakuutetaan työeläkelakien mukaan.

Jos maksettua korvausta ei pidetä vastikkeena tehdystä työstä (esimerkiksi tekijänoikeuskorvaukset), ei maksettua korvausta oteta huomioon myöskään arvioitaessa työkyvyttömyyseläkeoikeuden jatkumista. 

Jos henkilö on samanaikaisesti useammassa työsuhteessa tai työsuhteen rinnalla harjoittaa yrittäjätoimintaa, tarkastellaan työstä saatujen ansioiden yhteismäärää. Yrittäjillä ansioina huomioidaan vahvistettu YEL-työtulo.

Jos työstä saatu ansio maksetaan kerralla useamman kuukauden ajalta, työstä saatu ansio jaetaan niiden kuukausien lukumäärällä, joiden aikana työ on tehty.

Ennen eläkkeelle siirtymistä tehdystä työstä eläkkeen aikana maksettavat ansiot ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Jos työansio perustuu sellaiseen työhön, joka on tehty ennen eläkkeelle siirtymistä, mutta maksetaan vasta työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen jälkeen, työansiota ei oteta huomioon työkyvyttömyyseläkkeellä saatuna työansiona.

Irtisanomisajan palkka ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Jos työkyvyttömyyseläkkeensaajalla ei ole työntekovelvoitetta irtisanomisaikana, irtisanomisajan palkkaa ei huomioida ansiovalvonnassa eikä työkyvyttömyyseläkettä jätetä lepäämään.

Jos eläkkeensaajalla on työntekovelvoite irtisanomisaikana, irtisanomisajan palkka huomioidaan ansiovalvonnassa. Työkyvyttömyyseläke jätetään lepäämään niiltä kuukausilta, joilta lepäämään jättämisen edellytykset täyttyvät.

Omaishoidon tuki ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Omaishoidon tuki on eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Jos työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansioraja jatkuvasti ylittyy, eläkkeensaajaan otetaan yhteys ja kerrotaan tilanteesta ja vaihtoehdoista. Eläkelaitos harkitsee tapauskohtaisesti mahdolliset toimenpiteet ansiorajan ylittyessä huomioon ottaen työeläkelakien periaatteet.

Sama koskee myös perhehoitolain (263/2015) mukaista perhehoitajalle maksettua hoitopalkkiota.

Etuusansiot ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Etuusansiot eivät ole vastiketta työstä. Etuusansioita ei huomioida arvioitaessa työkyvyttömyyseläkeoikeuden jatkumista.

Luottamustoimesta saadut palkkiot ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Sekä yksityisistä että julkisista luottamustoimista maksetut korvaukset huomioidaan työkyvyttömyyseläkeoikeuteen vaikuttavina tuloina vain silloin, kun ne vakuutetaan ja niistä karttuu eläke.

Kotihoidontuki ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Kotihoidontuki ei ole eläkkeen perusteena olevaa työansiota. Kotihoidontuki  ei vaikuta työkyvyttömyyseläkeoikeuteen.

Erityishoitoraha ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Erityishoitorahaa ei pidetä eläkkeen perusteena olevana työansiona. Erityishoitoraha ei vaikuta työkyvyttömyyseläkeoikeuteen.

Pääomatulot ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Pääomatuloja ei huomioida arvioitaessa työkyvyttömyyseläkeoikeuden jatkumista.

Jos pääomatuloa saanut osakeyhtiön enemmistöosakas, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies tai avoimen yhtiön yhtiömies saa työkyvyttömyyseläkettä ja työskentelee yrityksessä siinä määrin, että hän täyttää YEL:n edellytykset, tulee vakuutuksen ottaminen harkittavaksi. YEL-työtulon määrästä riippuen työkyvyttömyyseläkeoikeus voi tulla uudelleen arvioitavaksi.

Apurahat ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Jos apurahansaaja on velvollinen ottamaan itselleen MYEL-vakuutuksen, apurahansaajan työansioina pidetään sitä MYEL-työtuloa, joka apurahansaajalle olisi vahvistettava. Vahvistetun työtulon määrä otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkeoikeuden jatkumiseen vaikuttavana ansiona.

Muita kuin MYEL-vakuuttamista edellyttäviä apurahoja ei oteta huomioon eläkkeen perusteena olevassa työansiossa. Apuraha ei ole vastiketta tehdystä työstä.

YEL- ja MYEL-ansiot ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Maatalous- ja muuta yrittäjätoimintaa harjoittavan henkilön työansioina pidetään sitä työtuloa, joka henkilölle olisi vahvistettava YEL:n ja MYEL:n nojalla.

Jos esimerkiksi yrittäjä on vähentänyt yrittäjätoimintansa työtulon juuri ansiorajan alle, yrittäjä ei käytännössä voi olla lainkaan työsuhteessa työkyvyttömyyseläkkeellä ollessaan, jotta ansioraja ei ylity.

Työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta kansainvälisissä tilanteissa

Ulkomailta saadut ansiot ja työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonta

Suomen työeläkelaeissa ja lepäämislaissa ei ole nimenomaista säännöstä ulkomailta saatujen ansioiden ottamisesta huomioon työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonnassa. EU-tilanteissa ulkomailta saadut ansiot voidaan ottaa huomioon vain, jos kansallisessa lainsäädännössä on tämän mahdollistava säännös. Toisesta EU-maasta saatuja ansioita ei siksi voida ottaa huomioon työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonnassa. Vakiintuneesti on tulkittu, että muista kuin EU-maista saadut ansiot voidaan ottaa työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonnassa huomioon.

Tulkinta perustuu EU:n sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 53 artiklan 3 kohdan a alakohtaan:

3. Jos työkyvyttömyys-, vanhuus- tai perhe-eläke-etuus on päällekkäinen samanlaisen etuuden tai erilaisen etuuden tai muun tulon kanssa, jäsenvaltion lainsäädännössä säädettyjä päällekkäisyyttä estäviä sääntöjä noudatettaessa sovelletaan seuraavia säännöksiä:

a) toimivaltainen laitos ottaa huomioon toisessa jäsenvaltiossa saadut etuudet tai tulot vain, jos sen soveltamassa lainsäädännössä edellytetään ulkomailla saatujen etuuksien tai tulojen huomioon ottamista;

Myös EU-maista saadut työansiot voivat kuitenkin vaikuttaa työkyvyttömyyseläkeoikeuden arviointiin.

Suomesta saatujen ansioiden ansiovalvonta, kun henkilö saa etuutta myös toisesta EU-maasta

Samoja ansioita ei EU:n sosiaaliturva-asetusta sovellettaessa voida ottaa täysimääräisesti huomioon useassa EU-maassa. Jos henkilö saa myös muusta EU-maasta työkyvyttömyysetuutta, jonka määrässä Suomesta saadut työansiot otetaan huomioon, otetaan työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiovalvonnassa huomioon Suomesta saadut työansiot jaettuna niiden etuuksien lukumäärällä, joihin EU:n sosiaaliturva-asetusten säännöksiä sovelletaan.

Tulkinta perustuu EU:n sosiaaliturva-asetuksen 55 artiklan 1. kohtaan.

1. Jos erilaisten etuuksien tai muun tulon saaminen edellyttää asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännössä annettujen päällekkäisyyttä estävien sääntöjen soveltamista, kun kyseessä on:

a) kaksi itsenäistä etuutta tai useampi itsenäinen etuus, toimivaltaiset laitokset jakavat huomioon otettujen etuuksien tai muiden tulojen määrät niiden etuuksien lukumäärällä, joihin kyseisiä sääntöjä sovelletaan;

tämän alakohdan soveltaminen ei kuitenkaan voi evätä asianomaiselta henkilöltä eläkkeensaajan asemaa sovellettaessa tämän osaston muita lukuja täytäntöönpanoasetuksessa säädettyjen edellytysten ja menettelyjen mukaisesti;

b) yksi tai useampi pro rata -etuus, toimivaltaiset laitokset ottavat huomioon saadut etuudet tai muut tulot sekä kaikki päällekkäisyyttä estävien sääntöjen soveltamisessa huomioon otettavat tekijät soveltamalla vakuutus- ja/tai asumiskausien välistä suhdetta, joka on vahvistettu 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua laskentaa varten;

c) yksi tai useampi itsenäinen etuus ja yksi tai useampi pro rata -etuus, toimivaltaiset laitokset soveltavat mutatis mutandis a alakohtaa itsenäisten etuuksien osalta ja b alakohtaa pro rata -etuuksien osalta.

Eläkkeensaajan työkyvyttömyyseläkeoikeudessa ja eläkkeen määrässä voi tapahtua muutoksia eläkkeen myöntämisen jälkeen. Usein muutokset johtuvat pääasiassa

• eläkkeensaajan työskentelystä ja
• eläkkeensaajan työkyvyn muutoksesta.

Muutokset voivat johtua myös esimerkiksi

• työkyvyttömyyseläkkeen määrän muutoksesta (esimerkiksi kertakorotus)
• ammatillisesta kuntoutuksesta tai
• eläkelajin muutoksesta (työkyvyttömyyseläke muuksi eläkkeeksi tai muu eläke työkyvyttömyyseläkkeeksi).

Muutokset eläkkeensaajan työkyvyssä

Eläkkeensaajan oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen tarkistetaan, jos eläkkeensaajan työkyky muuttuu.

Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen tarkistetaan

• eläkkeensaajan hakemuksesta tai
• eläkelaitoksen aloitteesta.

Muutokset eläkkeensaajan työansioissa

Eläkkeensaajan työkyvyn muuttumista ja palautumista arvioitaessa otetaan huomioon eläkkeensaajan työansioissa tapahtuneet muutokset.

Eläkkeensaajalla ei ole oikeutta täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos eläkkeensaajan työansiot ovat enemmän kuin 40 % työkyvyttömyyden alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta.

Eläkkeensaajalla ei ole oikeutta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen, jos eläkkeensaajan työansiot ovat enemmän kuin 60 % työkyvyttömyyden alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta.

Edellytyksenä on lisäksi, ettei ansiorajan ylitys ole aivan tilapäistä (hallituksen esitys 45/2005 vp.).

Vakiintunut keskiansio on yleensä tulevan ajan ansio. Vakiintunut keskiansio voi myös olla muu kuin tulevan ajan ansio, jos tulevan ajan ansio ei vastaa eläkkeensaajan aikaisemman työhistorian ansiotasoa.

Työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansiorajoissa tulee ottaa huomioon työhönpaluun edistämislaissa säädetyt ansiorajat. Työhönpaluun edistämislaki on määräaikaisesti voimassa 1.1.2010 – 31.12.2025.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansioraja on

• 40 % vakiintuneesta keskiansiosta tai
• 986,30 euroa/kk (vuoden 2025 tasossa) silloin, kun 40 % vakiintuneesta keskiansiosta on vähemmän kuin 986,30 euroa/kk.

Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajan ansioraja on

• 60 % vakiintuneesta keskiansiosta tai
• 986,30 euroa/kk (vuoden 2025 tasossa) silloin, kun 60 % vakiintuneesta keskiansiosta on vähemmän kuin 986,30 euroa/kk.

Muutokset terveydentilassa, työssä tai muissa asioissa

Eläkkeensaajan työkyvyn muutosta ei voida arvioida pelkästään eläkkeensaajan työansioiden perusteella. Työkyvyn muutoksen arvioinnissa tulee huomioida myös muita asioita.

Muita asioita ovat esimerkiksi

• eläkkeensaajan terveydentila
• sairaus ja sen ennuste
• eläkkeensaajan ikä
• eläkkeellä oloaika
• eläkkeen määrä
• työssäoloaika
• selviytyminen työssä ja
• työn jatkuvuus.

Muutos voidaan tehdä ajassa eteenpäin tai takautuvasti

Muutos työkyvyttömyyseläkkeeseen voidaan tehdä ajassa eteenpäin tai takautuvasti.

Takautuvasti muutos työkyvyttömyyseläkkeeseen voidaan tehdä enintään 2 vuodelta. 2 vuoden aika lasketaan eläkkeensaajan tarkistushakemusta tai eläkelaitoksen tarkistustoimenpiteisiin ryhtymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Työkyvyttömänä tehty työ ja työkokeilu

Eläkelaitos voi katsoa työhönpaluun epäonnistuneeksi, jos

• työkyvyttömyyseläkkeellä ollut työntekijä palaa työhön, mutta
• työskentelyjakso jää sairauden vuoksi lyhyeksi.

Työhönpaluun epäonnistuminen voi ilmetä esimerkiksi runsaina sairauspoissaoloina.

Lyhyehköä työskentelyjaksoa voidaan pitää työkokeiluna silloin, kun työntekijä ei ole selvinnyt työstään.

Työkokeiluksi katsotun työskentelyn jälkeen työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää keskeytyksettä aikaisemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymisestä.

Milloin osatyökyvyttömyyseläke muuttuu täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi?

Osatyökyvyttömyyseläke muutetaan täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi, jos eläkkeensaajan työkyky muuttuu niin, että täyden työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytykset täyttyvät. Edellytyksenä on, että muutoksen työkyvyssä arvioidaan kestävän vähintään vuoden ajan.

Eläkelaitos voi harkita osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttamista täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi, jos osatyökyvyttömyyseläkkeen saajan työansiot ovat alle 40 % vakiintuneesta keskiansiosta tai osatyökyvyttömyyseläkkeen saaja ei ole työssä. Tällöin kuitenkin edellytetään, että eläkkeensaajan työkyvyssä on tapahtunut muutos.

Eläkkeensaajan tulee hakea osatyökyvyttömyyseläkkeen muuttamista täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi.

Mikä on muutosajankohta, kun osatyökyvyttömyyseläke muuttuu täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi?

Täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään työkyvyn muutosta seuraavan kuukauden alusta, jollei osatyökyvyttömyyseläkkeen saajalle ole vahvistettu ensisijaisuusaikaa.

Jos osatyökyvyttömyyseläkkeen saajalle on vahvistettu ensisijaisuusaika, täysi työkyvyttömyyseläke myönnetään ensisijaisuusajan päättymisen jälkeen. Osatyökyvyttömyyseläkettä maksetaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamiseen saakka.

Osatyökyvyttömyyseläke voidaan muuttaa täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi enintään 2 vuodelta takautuvasti. Tämä 2 vuoden aika lasketaan eläkkeensaajan tarkistushakemusta tai eläkelaitoksen tarkistustoimenpiteisiin ryhtymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Julkisen alan työeläkelain mukainen osatyökyvyttömyyseläke täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi

Jos eläkkeensaaja on työskennellyt yksityisen alan työsuhteessa julkisten alojen työeläkelain mukaisen osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla, eläkkeensaajalle ei voida myöntää työkyvyttömyyseläkettä yksityisen alan työsuhteen perusteella silloin, kun osatyökyvyttömyyseläke muuttuu täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi.

Osatyökyvyttömyyseläke voidaan muuttaa täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi työeläkekuntoutuksen ajalta

Osatyökyvyttömyyseläke voidaan muuttaa täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi (kuntoutustueksi) työeläkekuntoutuksen ajalta.

Työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi maksetaan kuntoutuskorotus.

Vaikka kuntoutus kestäisi vuotta lyhyemmän ajan, osatyökyvyttömyyseläke voidaan muuttaa täydeksi työkyvyttömyyseläkkeeksi samalle ajalle.

Milloin täysi työkyvyttömyyseläke muuttuu osatyökyvyttömyyseläkkeeksi?

Täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, jos eläkkeensaajan työkyky muuttuu niin, että eläkkeensaajalla on oikeus saada osatyökyvyttömyyseläkettä. Edellytyksenä on, että muutoksen työkyvyssä arvioidaan kestävän vähintään vuoden ajan.

Täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi yleensä eläkkeensaajan ansiotulojen vuoksi. Täysi työkyvyttömyyseläke tai täysi kuntoutustuki muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, jos eläkkeensaajan ansiotulot ovat yli 40 %, mutta alle 60 % vakiintuneesta keskiansiosta.

Eläkkeensaajan ansiotulojen lisäksi työkyvyn muutoksen arvioinnissa tulee huomioida myös muita, esimerkiksi lääketieteellisiä seikkoja.

Kun täysi työkyvyttömyyseläke muuttuu osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, eläkkeen määrä muuttuu vastaavasti eli pienenee puoleen. Eläkettä ei siis lasketa uudestaan.

Mikä on muutosajankohta, kun täysi työkyvyttömyyseläke muuttuu osatyökyvyttömyyseläkkeeksi?

Täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi työkyvyn muutosta seuraavan kuukauden alusta.

Takautuva muutos voidaan tehdä enintään 2 vuoden ajalta

Täysi työkyvyttömyyseläke voidaan muuttaa osatyökyvyttömyyseläkkeeksi enintään 2 vuodelta takautuvasti. Tämä 2 vuoden aika lasketaan eläkkeensaajan tarkistushakemusta tai eläkelaitoksen tarkistustoimenpiteisiin ryhtymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Muutos, kun työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen on keskeytetty

Täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi keskeyttämisajankohdasta lukien silloin, kun työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen on ollut keskeytettynä ennen muutospäätöksen tekemistä.

Eläkelaitos selvittää oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen, kun eläkelaitos arvioi työkyvyttömyyseläkeoikeuden muutoksia

Eläkelaitoksen tulee selvittää henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, kun eläkelaitos arvioi henkilön työkyvyttömyyseläkeoikeuden muutoksia.

Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät.

Eläkelaitoksen tulee lisäksi varmistaa, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty.

Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytetään ja työkyvyttömyyseläke jätetään lepäämään, jos eläkkeensaaja on ansiotyössä ja tästä työstä saadut ansiot ylittävät

• sekä 986,30 euroa kuukaudessa (vuoden 2025 tasossa) että
• 60 % työkyvyttömyyden alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta.

Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämisen aikana henkilö voi ansaita työansioita ilman ansaintarajoja.

Työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää lepäämään yhdenjaksoisesti

• vähintään 3 kuukaudeksi ja
• enintään 2 vuodeksi.

Työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää lepäämään

• toistaiseksi tai
• määräajaksi.

Työntekijä voi itse valita lain säätämissä rajoissa, minkä pituiseksi ajaksi työntekijä haluaa jättää työkyvyttömyyseläkkeensä lepäämään.

Työhönpaluun edistämislaki on ensisijainen suhteessa työeläkelakeihin ja kansaneläkelakiin

Työhönpaluun edistämislaki on ensisijainen suhteessa työeläkelainsäädäntöön ja kansaneläkelainsäädäntöön.

Työhönpaluun edistämislakia sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeeseen sen estämättä, mitä työeläkelaeissa säädetään työansioiden vaikutuksesta työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Työhönpaluun edistämislaki on määräaikainen ja se on voimassa 1.1.2010 – 31.12.2025.

Lain toimeenpanosta vastaavat eläkelaitokset ja Kela.

Työhönpaluun edistämislain soveltamisala

Työhönpaluun edistämislaki koskee työkyvyttömyyseläkkeitä, jotka on myönnetty

• yksityisten alojen työeläkelakien tai niiden voimaanpanolakien perusteella
• julkisten alojen työeläkelakien tai niiden voimaanpanolakien perusteella tai
• kansaneläkelain perusteella, lukuun ottamatta pysyvästi sokealle, liikuntakyvyttömälle tai sairautensa, vikansa tai vammansa vuoksi avuttomassa tilassa olevalle henkilölle myönnettyä kansaneläkettä.

Työhönpaluun edistämislaki koskee työeläkelakien perusteella toistaiseksi tai määräajaksi myönnettyä

• täyttä työkyvyttömyyseläkettä ja
• osatyökyvyttömyyseläkettä.

Työhönpaluun edistämislakia sovelletaan muun työeläkelainsäädännön perustella jo myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työhönpaluun edistämislain perusteella ei myönnetä työkyvyttömyyseläkkeitä.

Työhönpaluun edistämislaissa ei ole menettelysäännöksiä esimerkiksi eläkkeen toimeenpanosta tai muutoksenhausta. Eläkeasian toimeenpanossa sovelletaan sen työeläkelain säännöksiä, jonka perusteella työkyvyttömyyseläke on myönnetty. Jos työkyvyttömyyseläke on myönnetty myöhemmin kumotun lain perusteella, sovelletaan kumotun lain tilalle tulleita säädöksiä.

Työhönpaluun edistämislain voimaantulosäännökset

Työhönpaluun edistämislain voimassaoloa on jatkettu 31.12.2025 saakka.

Eläke voidaan jättää lepäämään lain voimassaoloaikana. Eläkkeen yhdenjaksoinen lepääminen voi kuitenkin jatkua yli lain voimassaoloajan.

Työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää lepäämään yhdenjaksoisesti maksimissaan 2 vuodeksi lain viimeisenä voimassaolopäivänä 31.12.2025 alkaen.

Työkyvyttömyyseläkkeensaajan oikeus vammaistukeen eläkkeen lepäämisen ajalta

Työkyvyttömyyseläkkeensaajalla on oikeus saada työkyvyttömyyseläkkeen lepäämisen ajalta ylintä 16 vuotta täyttäneen vammaistukea, jos

• työkyvyttömyyseläkkeensaajalla on ollut juuri ennen työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämistä maksussa vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukainen eläkettä saavan hoitotuki.

Työkyvyttömyyseläkkeensaajalla ei ole oikeutta vammaistukeen työhönpaluun edistämislain mukaan, jos työkyvyttömyyseläke on jätetty takautuvasti lepäämään.

Kela myöntää vammaistuen henkilölle automaattisesti saatuaan eläkelaitokselta tiedon työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisestä. Etuus on henkilölle verotonta tuloa.

Mitkä ovat työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansaintarajat?

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen aikana eläkkeensaajalla on oikeus ansaita työansioita enintään 40 % työkyvyttömyyseläkkeen alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana eläkkeensaajalla on oikeus ansaita työansioita enintään 60 % eläkkeen alkamista edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta.

Työhönpaluun edistämislain mukaan työkyvyttömyyseläkkeensaajalla on oikeus ansaita työkyvyttömyyseläkkeensä rinnalla työansioita aina vähintään 986,30 euroa kuukaudessa (vuoden 2025 tasossa) ilman, että eläkkeensaajan työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytetään tai työkyvyttömyyseläke lakkautetaan.

Ansaintarajaksi valitaan korkeampi raja -joko työeläkelakien mukainen raja tai työhönpaluun edistämislain raja

Eläkkeensaajan työkyvyttömyyseläkkeen aikaisiin työansioihin sovelletaan sitä ansaintarajaa, joka mahdollistaa henkilölle korkeammat työansiot:

• Jos täyden työkyvyttömyyseläkkeensaajan ansaintaraja 40 % vakiintuneesta keskiansiosta on yli 986,30 euroa kuukaudessa (vuoden 2025 tasossa), ei 986,30 euron ansaintarajaa sovelleta, vaan työskentelyyn sovelletaan 40 %:n ansaintarajaa.
• Jos osatyökyvyttömyyseläkkeensaajan ansaintaraja 60 % vakiintuneesta keskiansiosta on yli 986,30 euroa kuukaudessa (vuoden 2025 tasossa), ei 986,30 euron ansaintarajaa sovelleta, vaan työskentelyyn sovelletaan 60 %:n ansaintarajaa.

Työeläkelakien mukaisia 40 %:n ja 60 %:n ansaintarajoja tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.

Yrittäjän ansaintaraja perustuu YEL-työtuloon

Eläkelaitos arvioi työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisen ansaintarajat yrittäjän YEL-työtulon perusteella silloin, kun työkyvyttömyyseläkkeensaaja harjoittaa yrittäjätoimintaa työkyvyttömyyseläkkeen aikana. YEL-työtulo määritellään yrittäjän työpanoksen perusteella.

Työhönpaluun edistämislain ansaintaraja on sidottu kansaneläkeindeksiin

Työhönpaluun edistämislaissa säädetty ansaintaraja tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä.

Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämisen ajankohta

Työkyvyttömyyseläke jätetään lepäämään työskentelyn aloittamiskuukauden alusta lukien, jos työansiot ylittävät ansaintarajan.

Lähtökohtaisesti eläkkeensaajan tulee ilmoittaa etukäteen eläkelaitokselle työhönpaluustaan ja halustaan jättää työkyvyttömyyseläke lepäämään.

Työkyvyttömyyseläke voidaan jättää lepäämään heti, kun työkyvyttömyyseläke on myönnetty.

Myös Kela voi jättää työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään heti, kun työkyvyttömyyseläke on myönnetty.

Alle 3 kuukauden työskentely katsotaan työkokeiluksi

Lyhyt alle 3 kuukauden työskentely katsotaan työkokeiluksi, jos henkilön työhönpaluu ei onnistu toivotulla tavalla.

Eläkelaitos palauttaa työkyvyttömyyseläkkeen takaisin maksuun työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisestä lukien.

Määräaikaisen lepäämisen jatkaminen

Jos työkyvyttömyyseläke on jätetty lepäämään määräajaksi, mutta määräajan päättymisen jälkeen eläkkeensaajan työskentely edelleen jatkuu, eläkelaitos jatkaa aiempaa työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämistä.

Lepäämisen jatkamisesta annetaan uusi valituskelpoinen päätös.

Jos työkyvyttömyyseläke on ollut lepäämässä 2 vuoden enimmäisajan, työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisaikaa ei voida jatkaa. Näissä tilanteissa työkyvyttömyyseläke tulee lakkauttaa.

Työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää uudelleen lepäämään

Henkilöllä on oikeus jättää työkyvyttömyyseläke lepäämään useamman kerran työhönpaluun edistämislain voimassaoloaikana.

Työkyvyttömyyseläkkeen tulee olla maksussa vähintään kuukauden ennen kuin työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää uudestaan lepäämään.

Lepäämisen jälkeinen työhönpaluu katsotaan työkokeiluksi, jos

• työkyvyttömyyseläke on lepäämisen jälkeen laitettu maksuun ja
• eläkkeensaaja palaa työhön, mutta lopettaa työskentelyn työkyvyttömyyseläkkeen maksukuukauden aikana.

Työkyvyttömyyseläke laitetaan lepäämään uudestaan, kun työkyvyttömyyseläke on ollut maksussa 1 kuukauden.

Työkyvyttömyyseläkkeen takautuva lepääminen

Työkyvyttömyyseläke voidaan jättää lepäämään takautuvasti sen kuukauden alusta, jona työansiot ylittävät ansiorajan, jos eläkelaitos esimerkiksi vuosivalvonnassa tai tulorekisterin tiedoista huomaa, että eläkkeensaajan työansiot ovat ylittäneet laissa säädetyt rajat.

Edellytyksenä takautuvalle lepäämään jättämiselle on, että työansiot ovat ylittäneet laissa säädetyt rajat vähintään 3 peräkkäiseltä kuukaudelta.

Jos työkyvyttömyyseläkkeensaajan työsuhde alkaa tai päättyy kesken kuukauden, ratkaisevaa on, ylittyvätkö ansiorajat kyseisen kuukauden ajalta. Jos ansiorajat ylittyvät vähintään 3 kuukaudelta, työkyvyttömyyseläke tulee jättää lepäämään takautuvasti ylityskuukauden alusta lukien.

Työkyvyttömyyseläke voidaan jättää lepäämään takautuvasti enintään 2 vuodelta. Tämä 2 vuoden aika lasketaan eläkkeensaajan tarkistushakemusta tai eläkelaitoksen tarkistustoimenpiteisiin ryhtymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Miten menetellään, kun henkilö sairastuu lepäämisen aikana?

Jos henkilö sairastuu työkyvyttömyyseläkkeen lepäämisen aikana, henkilöllä voi olla oikeus sairauspäivärahaan, jos

• henkilö on työkyvyttömyyseläkkeen lepäämisen aikana ollut työssä ja
• tullut työkyvyttömäksi tähän työhön.

Saman sairauden perusteella on oikeus sairauspäivärahaan ainoastaan, jos yhtäjaksoinen työskentely työkyvyttömyyseläkkeen lepäämisen aikana on kestänyt 12 kuukauden ajan.

Uuden sairauden perusteella oikeus sairauspäivärahaan voi alkaa jo aikaisemmin. Sairauspäivärahaoikeuteen ei vaikuta se, että työkyvyttömyyseläke laitetaan maksuun.

Sairauspäivärahaa voidaan lähtökohtaisesti maksaa enintään 300 päivältä. Sairauspäivärahaa voidaan lisäksi maksaa enimmäisajan jälkeen enintään 50 lisäpäivältä, jos

• aikaisempi sairaus uusiutuu ja
• henkilö on ollut yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivää ansiotyössä enimmäisajan päättymisen jälkeen.

Työssä oleville eläkkeensaajille sairauspäivärahan lisäpäiväoikeus syntyy vain, jos eläkkeensaaja

• saa eläkkeellä ollessa tehdyn työn perusteella sairauspäivärahaa enimmäisajalta ja
• sen jälkeen palaa työhön vähintään 30 päiväksi.

Työkyvyttömyyseläke palaa maksuun lepäämisen jälkeen

Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättäminen päättyy, kun työhönpaluun edistämislaissa säädetyt edellytykset lepäämään jättämiselle eivät enää täyty. Tällöin työkyvyttömyyseläke laitetaan takaisin maksuun.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen aloitetaan eläkkeensaajan ilmoituksesta uudelleen, kun

• eläkkeensaaja lopettaa työnteon tai
• eläkkeensaajan työansiot vähenevät alle ansiorajojen.

Lepäämisen päätyttyä henkilöllä on oikeus saada työkyvyttömyyseläke maksuun ilman työkyvyn arviointia

Eläkkeensaajalla on oikeus saada työkyvyttömyyseläke uudelleen maksuun ilman eläkkeensaajan työkyvyn arviointia.

Eläkelaitos ei voi lakkauttaa työkyvyttömyyseläkettä siksi, että eläkkeensaajan työkyvyn voitaisiin katsoa palautuneen lepäämisen aikaisen työskentelyn johdosta.

Määräajaksi lepäämään jätetty työkyvyttömyyseläke palaa maksuun määräajan päätyttyä

Jos työkyvyttömyyseläke on jätetty lepäämään määräajaksi, työkyvyttömyyseläke palautetaan maksuun määräajan päätyttyä.

Eläkelaitos ilmoittaa kirjeitse työkyvyttömyyseläkkeen palauttamisesta maksuun. Eläkelaitos voi antaa valituskelpoisen päätöksen työkyvyttömyyseläkkeen palauttamisesta maksuun, jos palautuksen ajankohdasta on epäselvyyttä.

Toistaiseksi lepäämään jätetty työkyvyttömyyseläke lakkautetaan 2 vuoden lepäämisen jälkeen

Työkyvyttömyyseläke lakkautetaan, jos

• työkyvyttömyyseläke on jätetty lepäämään toistaiseksi eikä
• eläkkeensaaja vaadi työkyvyttömyyseläkettä uudelleen maksettavaksi 2 vuoden kuluessa lepäämään jättämisestä lukien.

Eläkelaitos antaa lakkauttamisesta valituskelpoisen päätöksen. Ennen 2 vuoden määräajan päättymistä eläkelaitos voi lähettää henkilölle ilmoituksen määräajan loppuun kulumisesta.

Milloin lepäämään jätetty työkyvyttömyyseläke lakkaa automaattisesti?

Lepäämään jätetty työkyvyttömyyseläke lakkaa automaattisesti, kun

• työkyvyttömyyseläke päättyy (esimerkiksi silloin, kun määräaikainen työkyvyttömyyseläke päättyy)
• työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi henkilön vanhuuseläkeiässä.

Uuden eläkkeen karttuminen lepäämisen ajalta

Työeläkettä karttuu 1,5 prosenttia niistä eläkkeen perusteena olevista vuosityöansioista, jota eläkkeensaaja ansaitsee aikana, jolloin työkyvyttömyyseläke on lepäämässä.

Työeläkettä karttuu 1,5 prosenttia myös niistä eläkkeen perusteena olevista vuosiansioista, jotka eläkkeensaaja ansaitsee työkyvyttömyyseläkettä saadessaan.

Henkilöllä on oikeus saada iän mukaiset karttumat koko lepäämisen ajalta, jos henkilön työkyvyttömyyseläke lakkautetaan takautuvasti lepäämään jättämisestä lukien.

Työkyvyttömyyseläkkeen lepääminen ja ansiovalvonta

Eläkelaitokset valvovat yhtiökohtaisten käytäntöjensä mukaisesti työkyvyttömyyseläkkeensaajien ansioita.

Työhönpaluun edistämislakia sovellettaessa eläkkeensaajan työansiot otetaan huomioon maksuperiaatteen mukaisesti, koska työsuhteen alkamis- ja päättymisajankohtia ei pääsääntöisesti enää rekisteröidä ansaintarekisteriin.

Eläkelaitoksen ei lähtökohtaisesti ole tarpeen selvittää kunakin kuukautena maksettujen työansioiden määrää, jos vuosityöansiot jälkikäteisessä ansiovalvonnassa mahtuvat työssäolokuukausien yhteenlaskettuun ansaintarajaan.

Eläkelaitos selvittää kunakin kuukautena maksettujen työansioiden määrän, jos työansiot ylittävät työssäolokuukausien yhteenlasketun ansaintarajan. Eläkelaitos saa tiedon työansioista tulorekisteristä ja ansaintarekisteristä.

Jos työansiot ovat 3 peräkkäisenä kuukautena ylittäneet ansaintarajan, työkyvyttömyyseläke jätetään lepäämään ylityksen ajalta. Lepäämisestä annetaan valituskelpoinen päätös.

Osatyökyvyttömyyseläkkeensaajan valvonta

Eläkelaitos selvittää kunakin kuukautena maksetun työansion määrän, jos henkilön vuosiansiot ylittävät 12 kuukauden yhteenlasketun ansaintarajan. Eläkelaitos saa tiedon työansioista tulorekisteristä ja ansaintarekisteristä.

Mikä eläkelaitos hoitaa ansioiden valvonnan?

Vilmalaitos hoitaa ansiovalvonnan, jos työkyvyttömyyseläkkeen on myöntänyt vilmalaitos.

Jos vilmalaitosta ei ole, ansiovalvonnan hoitaa se eläkelaitos, joka maksaa henkilölle työkyvyttömyyseläkettä pääasiallisen toiminnan perusteella.

Menettelysäännökset ja muutoksenhaku

Eläkelaitos antaa työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisestä valituskelpoisen päätöksen. Päätöksellä lepäämään jättäminen määritellään joko toistaiseksi tai määräajaksi.

Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämistä ja lakkauttamista koskevan asian ratkaisee ja päätöksen antaa se eläkelaitos, joka on myöntänyt työkyvyttömyyseläkkeen.

Vilmatilanteissa päätöksen lepäämään jättämisestä antaa vilmalaitos. Jos vilmalaitosta ei ole, päätöksen lepäämään jättämisestä antaa eläkettä maksava laitos.

Työhönpaluun edistämislain täytäntöönpanoon sovelletaan muutoin sen työeläkelain menettelysäännöksiä (muun muassa muutoksenhaku, takaisinperintä, tietojen antaminen), jonka mukaan työkyvyttömyyseläke on myönnetty.

Työeläkelaitoksen ja Kelan välinen tiedonvälitys lepäämän jätetystä työkyvyttömyyseläkkeestä

Eläkelaitoksen ei tarvitse erikseen lähettää Kelalle tietoa siitä, että henkilön työkyvyttömyyseläke on jätetty lepäämään. Eläkkeen lepäämään jättämisestä annetaan maksunkeskeytysilmoitus ETK:n eläkepäätösjärjestelmään ja Kela saa rekisteritiedosta hälytyksen.

Vastaavasti Kela ilmoittaa eläkelaitokselle tiedon siitä, että kansaneläkettä saavan henkilön työkyvyttömyyseläke on jätetty lepäämään. Jos henkilöllä on maksussa työeläkettä, Kela ilmoittaa lepäämisestä eläkelaitokselle (vilmalaitos/pääasiallinen laitos) joko sähköisesti tai muutoin.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää, jos eläkkeensaaja

• ei toimita eläkelaitoksen pyytämää selvitystä eläkkeen määrään tai eläkeoikeuteen liittyvistä tiedoista
• ei suostu eläkelaitoksen määräämään tutkimukseen, ei kuitenkaan silloin, jos kieltäytymiseen on hyväksyttävä syy
• ei toimita eläkelaitokselle tutkimuksen tuloksia eläkelaitoksen määräämässä kohtuullisessa ajassa
• kieltäytyy eläkelaitoksen järjestämästä ammatillisesta kuntoutuksesta tai koulutuksesta ilman pätevää syytä.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytetään keskeytysperusteen ilmaantumista seuraavan kuukauden alusta.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen keskeyttämisestä on annettava valituskelpoinen päätös.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen keskeytyksen pituus

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää

• toistaiseksi tai
• määräajaksi.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen takautuva keskeyttäminen

Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää enintään 2 vuodelta takautuvasti. 2 vuoden aika lasketaan

• eläkkeensaajan tarkistushakemusta seuraavan kalenterikuukauden alusta tai
• eläkelaitoksen tarkistustoimenpiteisiin ryhtymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Tapauskohtainen arvio

Työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen keskeyttäminen ratkaistaan aina tapauskohtaisesti.

Työkyvyttömyyseläkkeen keskeytysaika katsotaan eläkkeelläoloajaksi, jos eläkkeen maksu jatkuu keskeytysajan jälkeen.

Työhönpaluun edistämislain vaikutus työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen keskeyttämiseen

Työeläkelakien säännöstä työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen keskeyttämisestä eläkkeensaajan ansioiden tilapäisen ylityksen johdosta ei sovelleta työhönpaluun edistämislain voimassaolon 1.1.2010 – 31.12.2025 aikana.

Eläkkeen maksamisen keskeyttämisen sijasta eläke voidaan jättää lepäämään, jos työhönpaluun edistämislaissa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Miten menetellään, jos eläkkeensaaja ei toimita selvitystä eläkkeen määrään tai eläkeoikeuteen liittyvistä tiedoista?

Eläkelaitos voi keskeyttää työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen, jos eläkelaitoksella on syytä epäillä, että eläkkeensaaja ei enää täytä työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksiä.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen keskeyttämisen edellytyksenä on, että eläkelaitos on pyytänyt eläkkeensaajalta selvityksen eläkkeen määrään tai eläkeoikeuteen liittyvistä seikoista, mutta eläkkeensaaja ei toimita selvitystä eläkelaitoksen ilmoittamassa kohtuullisessa ajassa.

Miten menetellään, jos eläkkeensaaja kieltäytyy tutkimuksesta?

Eläkelaitos voi keskeyttää työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen, jos eläkkeensaaja

• ei suostu menemään eläkelaitoksen määräämään ja kustantamaan tutkimukseen työkyvyttömyyden jatkumisen selvittämiseksi ja
• ei esitä kieltäytymiseen hyväksyttävää syytä.

Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi se, että eläkkeensaaja ei ole päässyt tutkimukseen sovittuna aikana oman sairauden tai lähiomaisen vakavan sairastumisen tai kuoleman takia.

Miten menetellään, jos eläkkeensaaja ei toimita tutkimustuloksia ajoissa?

Eläkelaitos voi keskeyttää työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen, jos eläkkeensaaja

• ei toimita kohtuullisessa ajassa tutkimustuloksia tutkimuksesta, joka on tehty eläkelaitoksen määräyksestä ja
• ei esitä toimittamatta jättämiselle hyväksyttävää syytä.

Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi se, että lääkärinlausunnon valmistuminen on viivästynyt eläkkeensaajasta riippumattomasta syystä.

Työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen keskeytys, kun eläkkeensaaja kieltäytyy kuntoutuksesta tai koulutuksesta

Eläkelaitos voi keskeyttää työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen, jos eläkkeensaaja ilman pätevää syytä kieltäytyy

• eläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta tai koulutuksesta tai
• ammatillisessa kuntoutuksessa ollessaan kuntoutuksen tai koulutuksen jatkamisesta.

Täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta aikana, jolloin työansiot ovat enemmän kuin 40 % työkyvyttömyyseläkkeen alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta.

Osatyökyvyttömyyseläkkeeseen ei ole oikeutta aikana, jolloin työansiot ovat enemmän kuin 60 % työkyvyttömyyseläkkeen alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta.

Eläkelaitos lakkauttaa työkyvyttömyyseläkkeen, jos eläkkeensaajan työkyky on palautunut niin, ettei eläkkeensaaja enää täytä työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eläkkeensaajan työkyky ei ole enää alentunut vähintään 2/5.

Työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamista harkitaan, jos eläkkeensaajan ansiotulot ylittävät 60 % vakiintuneesta ansiosta ja kysymys ei ole tilapäisestä työskentelystä.

Toistaiseksi myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamista harkittaessa otetaan huomioon myös eläkkeensaajan terveydentila arvioitaessa työskentelyn jatkumisen edellytyksiä.

Työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamisen ajankohta

Työkyvyttömyyseläke lakkautetaan sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona eläkkeensaaja ei enää täytä työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksiä.

Lakkauttamisesta annetaan valituskelpoinen päätös.

Työkyvyttömyyseläkkeen takautuva lakkauttaminen

Työkyvyttömyyseläke voidaan lakkauttaa enintään 2 vuodelta takautuvasti. 2 vuoden aika lasketaan

• eläkkeensaajan tarkistushakemusta seuraavan kalenterikuukauden alusta tai
• eläkelaitoksen tarkistustoimenpiteisiin ryhtymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttaminen keskeyttämisen jälkeen

Työkyvyttömyyseläke lakkautetaan keskeyttämisajankohdasta lukien silloin, kun työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen on ollut keskeytettynä ennen lakkautuspäätöksen tekemistä.

Työhönpaluun edistämislain vaikutus työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamiseen

Työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamista harkittaessa tulee ensisijaisesti soveltaa määräaikaisesti 1.1.2010 – 31.12.2025 voimassa olevan työhönpaluun edistämislain säännöksiä eläkkeen lepäämään jättämisestä.

Eläkkeensaajan ansioiden ylittäessä ansiorajat työkyvyttömyyseläke jätetään lakkauttamisen sijasta lepäämään, jos työhönpaluun edistämislaissa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Työhönpaluun edistämislain mukaan eläkkeen maksaminen voi olla keskeytettynä enintään 2 vuotta. Jos työskentely edelleen jatkuu eläkkeen oltua keskeytettynä 2 vuotta, työkyvyttömyyseläke lakkautetaan siitä ajankohdasta, josta eläkkeen maksaminen on ollut keskeytettynä.

Työhönpaluun tukeminen osakuntoutustukena tai kuntoutusrahana

Jos työkyvyttömyyseläke lakkautetaan, työkyvyttömyyseläkettä voidaan työhönpaluun tukemiseksi jatkaa osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruisena kuntoutustukena vuotta lyhyemmältä ajalta. Työkyvyn alenemaa ei tällöin vaadita.

Eläkelaitos selvittää oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen, kun eläkelaitos arvioi työkyvyttömyyseläkeoikeutta

Eläkelaitoksen on työkyvyttömyyseläkkeen lakkauttamisasiaa käsitellessään selvitettävä henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen.

Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät.

Eläkelaitoksen tulee lisäksi varmistaa, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty.

Työkyvyttömyyseläkepäätöksen peruuttaminen

Työkyvyttömyyseläkepäätös voidaan peruuttaa, jos eläkkeenhakija viimeistään valitusajassa ilmoittaa, ettei hän halua myönnettyä eläkettä.

Jos työkyvyttömyyseläkepäätös on tullut lainvoimaiseksi, eläkkeenhakija ei voi peruuttaa työkyvyttömyyseläkettä ilmoittamalla, että hän ei halua ottaa vastaan myönnettyä eläkettä.

Jos eläkkeensaaja haluaa lakkauttaa työkyvyttömyyseläkkeen, eläkkeensaajan tulee osoittaa, että hänen työkykynsä on palautunut niin, ettei eläkkeensaaja enää täytä eläkkeen saamisen edellytyksiä. Käytännössä eläkkeensaajan tulee toimittaa eläkelaitokselle selvitys työansioista ja terveydentilasta.