Työkyvyttömyyseläkkeen ansaittu eläke on eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun mennessä karttuneen eläkkeen yhteismäärä
- työntekijän kunkin vuoden eläkkeen perusteena olevista työansioista (vuosiansio)
- yrittäjän kokonaistyötulosta
- palkattoman ajan etuuksista
- tutkintoon johtaneen opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ajalta
- päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen ajalta (eläkesuhteesta).
Jos työkyvyttömyyseläkkeessä ei ole tulevaa aikaa, lasketaan ansaittu eläke eläketapahtumakuukauden loppuun asti. Ansaitussa eläkkeessä karttuma palkattoman ajan etuuksista huomioidaan kuitenkin aina eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun.
Mahdollinen rekisteröity lisäeläke lisätään työkyvyttömyyseläkkeeseen. Julkisen alan eläkkeeseen kuuluu lisäeläkeosuus, jos yhdenjaksoisuusedellytys täyttyy.
Ansaittu eläke tarkistetaan
- omalle ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos työkyvyttömyys alkaa 62 vuoden iän täyttämisvuonna tai sen jälkeen
- työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos työkyvyttömyys alkaa ennen 62 vuoden iän täyttämisvuotta.
Eläkkeen perusteena olevat ansiot tarkistetaan palkkakertoimella työkyvyttömyyseläkkeen alkamisvuoden tasoon.
Document versions sorted by validity period
Validity: from – to
Selected validity period is changed to all of the documents on the current page
Changes to previous version
Ohjeeseen on tarkennettu, miten tulevan ajan ansiossa otetaan opiskeluaika huomioon, jos tarkasteluajalla on useampi tutkinto.
Tuleva aika tarkoittaa aikaa työkyvyttömyyden alkamisvuoden alusta tulevan ajan pääteikään.
Tulevan ajan eläke lasketaan tulevan ajan ansion ja tulevan ajan keston perusteella. Tulevan ajan ansiosta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa työkyvyttömyyden alkamisvuoden alusta tulevan ajan pääteiän täyttämiskuukauden loppuun.
Tulevan ajan eläkkeen edellytyksenä ansiot 10 edelliseltä vuodelta
Tulevan ajan eläkkeen saamisen edellytyksenä on, että eläkkeenhakijalla on työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita vähintään 20 571,69 euroa (vuoden 2024 tasossa) työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltävän 10 kalenterivuoden aikana. Tulevan ajan edellytystä tutkittaessa otetaan huomioon kaikki työeläkelakien mukaan vakuutetut työansiot.
Edellytystä tutkittaessa 10 kalenterivuoden aikana saadut työansiot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Ansioista ei tehdä PTEL-vähennystä myöskään ajalta ennen vuotta 2017 tulevan ajan edellytystä tutkittaessa.
Myös muissa EU-maissa saadut työansiot otetaan huomioon. Jos hakemusasiakirjojen perusteella nähdään, että vakuutusaikaa on toisessa EU-maassa ollut ainakin yhdeltä vuodelta, katsotaan tulevan ajan edellytyksen täyttyvän. Ansioita ei tällöin selvitetä Suomesta tai muista EU-maista.
Tulevan ajan eläke lasketaan pääteikään asti
Yksityisten alojen työeläkelakien mukaan tulevan ajan pääteikä on
- ikäluokan alin vanhuuseläkeikä, jos eläketapahtumahetkellä henkilön ikäluokan alin vanhuuseläkeikä on vahvistettu
- henkilön syntymävuotta lähinnä olevan ikäluokan alin vanhuuseläkeikä, jos eläketapahtumahetkellä henkilön ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää ei vielä ole vahvistettu.
Jos eläketapahtuma on ennen vuotta 2017, tulevan ajan pääteikä on vuoden 2005 säännösten mukaan 63 vuotta.
Tarkemmat tiedot
Tulevan ajan pääteikä ennen vuotta 1965 syntyneillä on laissa säädetty ikäluokan alin vanhuuseläkeikä:
- vuonna 1954 ja sitä ennen syntyneellä 63 vuotta
- vuonna 1955 syntyneellä 63 v 3 kk
- vuonna 1956 syntyneellä 63 v 6 kk
- vuonna 1957 syntyneellä 63 v 9 kk
- vuonna 1958 syntyneellä 64 v
- vuonna 1959 syntyneellä 64 v 3 kk
- vuonna 1960 syntyneellä 64 v 6 kk
- vuonna 1961 syntyneellä 64 v 9 kk
- vuosina 1962 – 1964 syntyneellä 65 vuotta.
Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä tulevan ajan pääteikä on vuonna 1964 syntyneiden laissa säädetty alin vanhuuseläkeikä 65 vuotta.
Pääteikä on alin vanhuuseläkeikä, vaikka rekisteröidyssä lisäeläketurvassa olisi vakuutettu tätä alempi tai korkeampi eläkeikä.
Julkisilla aloilla tulevan ajan pääteikänä on alin seuraavista:
- ikäluokan alin eläkeikä
- ammatillinen eläkeikä
- eroamisikä.
Tarkemmat tiedot
Eräillä valtion eläkelain piiriin kuuluvilla ammattiryhmillä on ollut oikeus valita ammatillinen eläkeikä, joka on joko 55, 58 tai 60 vuotta. Eräillä kunnallisen eläkelain piiriin kuuluvilla on ollut ammatillinen eläkeikä ikävälillä 55–65.
Ammatillinen erityiseläkeikä säilyy, jos
- palvelu on jatkunut yhtäjaksoisena vuoden 2004 loppuun saakka ja
- henkilöllä on vuoden 2004 jälkeen kyseisen eläkelain piirissä ansaittuja ansioita yhteensä vähintään 9 822,00 euroa (vuoden 2024 tasossa) jokaisena kalenterivuotena ennen eläketapahtumaa tai
- henkilö osoittaa, että palvelussuhde on ollut voimassa katkeamatta työkyvyttömyyden alkamiseen asti, vaikka ansioita ei olisikaan kaikkina vuosina (virkavapaudet).
Tulevan ajan ansio lasketaan edellisen 5 vuoden ansioista
Tulevan ajan ansio määräytyy tarkasteluajan ansioiden perusteella. Pääsäännön mukaan tarkasteluaika on eläketapahtumavuotta edeltävät 5 kalenterivuotta.
Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon seuraavat tarkasteluaikaan sisältyvät tulot ja etuusajat:
- työansiot
- yrittäjätyötulot
- etuusansiot
- opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon aika
- päättyneen, tulevan ajan sisältäneen työkyvyttömyyseläkkeen aika.
Eläkkeenhakijalla on tarkasteluaikana oltava työeläkelakien mukaan eläkkeeseen oikeuttavia työansioita, jotta myös etuusansiot ja eläkeaika voidaan ottaa huomioon tulevan ajan ansiossa. Jos eläkkeensaajalla on tarkasteluaikana pelkästään etuusansioita tai eläkeaikaa, tulevan ajan ansio on nolla. Laissa ei ole säädetty vähimmäismäärää tarkasteluaikana vakuutetuille työansioille.
Tulevan ajan ansio lasketaan keskimääräisenä kuukausiansiona, joka saadaan jakamalla tarkasteluaikana saadut ansiot kyseiseen aikaan sisältyvien kuukausien (60) lukumäärällä. Jakaja on 60, vaikka ansioita ei kaikkina vuosina olisikaan.
Tulevan ajan ansio lasketaan lakikohtaisesti kaikkien niiden työeläkelakien perusteella, joiden mukaan vakuutettuja työansioita on tulevan ajan ansioissa. Eläkepäätöksessä eläke ilmoitetaan kuitenkin yhtenä summana.
Tulevan ajan ansio lasketaan pääsäännöstä poikkeavasti silloin, kun kyseessä on
- henkilö, jolla on työansioita vain eläketapahtumavuonna ja/tai sitä edeltävänä vuonna
- nuori henkilö, joka tulee työkyvyttömäksi viimeistään 23 vuoden iän täyttämisvuonna
- henkilö, jolla on alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa tarkasteluaikana.
Työansiot ja yrittäjän työtulot tulevan ajan ansiossa
Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon kaikki tarkasteluaikana saadut, työeläkelakien mukaan eläkkeesseen oikeuttavat työansiot. TyEL-, VaEL- ja KuEL-ansioihin tehdään PTEL-vähennys vuoden 2016 loppuun asti ansaituista ansioista. Sen sijaan MEL-ansioihin ja yrittäjätyötuloihin ei vähennystä tehdä. Vuodesta 2017 alkaen PTEL-vähennystä ei tehdä myöskään TyEL- tai JuEL-ansioihin. Poikkeuksena tähän ovat sotilaseläkkeet: sotilaseläkettä ja sen tulevan ajan ansiota määriteltäessä vuosiansioista vähennetään työntekijän työeläkevakuutusmaksun osuus vuoden 2017 jälkeenkin.
Eläketapahtumavuoden ansioita ei oteta huomioon tulevan ajan ansiossa. Eläketapahtumavuoden ansioita ei oteta huomioon tulevan ajan ansiossa silloinkaan, kun eläketapahtuma on 30. tai 31.12. Tuleva aika lasketaan tässäkin tapauksessa eläketapahtumavuoden alusta.
Eläketapahtumavuotta edeltävänä vuonna maksettua yrittäjän lisätyöeläkevakuutusmaksua tai pienennettyä työeläkevakuutusmaksua ei oteta huomioon tulevan ajan ansiota laskettaessa. Yrittäjän työtulo otetaan tällöin huomioon vahvistetun työtulon suuruisena.
Työansiot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamishetken tasoon.
Etuusansiot tulevan ajan ansiossa
Tulevan ajan ansiossa etuusansiot otetaan huomioon 100 prosentin suuruisena. Vanhempainpäivärahat otetaan kuitenkin huomioon sen suuruisena, kuin niistä karttuu eläkettä. Tulevan ajan ansiossa vanhempainpäivärahat otetaan huomioon seuraavasti:
- Siltä ajalta, jolta vanhempainpäiväraha on maksettu työntekijälle, vanhempainpäivärahan perusteena oleva etuusansio otetaan huomioon 121 prosentin suuruisena, jos oikeus vanhempainpäivärahaan on alkanut vuonna 2020 tai sen jälkeen, ja 117 prosentin suuruisena jos oikeus vanhempainpäivärahaan on alkanut ennen vuotta 2020.
- Siltä ajalta, jolta vanhempainpäiväraha on maksettu työnantajalle, vanhempainpäivärahan perusteena oleva etuusansio otetaan huomioon 21 prosentin suuruisena, jos oikeus vanhempainpäivärahaan on alkanut vuonna 2020 tai sen jälkeen, ja 17 prosentin suuruisena jos oikeus vanhempainpäivärahaan on alkanut suuruisena ennen vuotta 2020.
Tarkemmat tiedot
Yhella laskee ennen vuotta 2020 voimassa olleen lain mukaisilla prosenttiosuuksilla silloin, kun vanhempainpäivärahan etuuden ansioperuste on sama kuin vastaavassa etuudessa vuonna 2019. Jos etuuden peruste on eri vuonna 2019 ja vuonna 2020 tai sen jälkeen, Yhella laskee vuoden 2020 alusta voimaan tulleiden prosenttien mukaan.
Etuusansiot tarkistetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamishetken tasoon.
Tulevan ajan ansiossa huomioon otettavat etuudet, joista ei kartu eläkettä
Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon myös seuraavat etuudet, joista ei kartu ansaittua eläkettä:
- työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha
- työmarkkinatuki (myös eläketuki)
- työttömyysturvalain mukaisen peruspäivärahan tai työmarkkinatuen jälkeen myönnetty samansuuruinen sairauspäiväraha tai kuntoutusraha.
Tulevan ajan ansiossa otetaan tulona huomioon 1 714,30 euroa kuukautta kohden (vuoden 2024 tasossa).
Määrättäessä työeläkelakien mukaista tulevan ajan ansiota eläketuki rinnastetaan työmarkkinatukeen.
Tarkemmat tiedot
1.10.2019 tai sen jälkeen alkavien eläketukien alkamispäiväksi tulee rekisteriin 1.1.2019 kuten aiemmin 1.6.2017 tai myöhemmin vuonna 2017 alkavien eläketukien alkamispäiväksi tuli rekisteriin 1.1.2017. Tämä johtuu siitä, että eläketuki ja työmarkkinatuki ilmoitetaan samalla etuuslajilla ja palkattomissa ajoissa samalle vuodelle ilmoitettu sama etuuslaji korvaa aiemmin ilmoitetun saman vuoden tiedon. Jollei alkamispäivää pakotettaisi vuoden alkuun, ei rekisterissä olisi eläketuen ilmoittamisen jälkeen tietoja alkuvuoden työmarkkinatukiajasta, jota voidaan tarvita mahdollisen myöhemmän työkyvyttömyyseläkkeen laskennassa.
Jos Kela korjaa jälkikäteen vuoden 2017 eläketuki- tai työmarkkinatukijaksoja, voi eläketuen pakotetun alkamispäivän johdosta rekisteriin tulla päällekkäistä tai puutteellista tietoa. Eläkelaitoksen on siksi syytä tarkistaa vuoden 2017 työmarkkinatukitiedot, jos henkilö vuoden 2017 jälkeen työkyvyttömyyseläkettä hakiessaan mainitsee saavansa eläketukea.
Tutkintoon johtaneen opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon aika tulevan ajan ansiossa
Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon myös tutkintoon johtaneen opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon aika. Tulevan ajan ansiossa otetaan tulona huomioon 1 714,30 euroa kuukautta kohden (vuoden 2024 tasossa).
Kotihoidontuen alkamis- ja päättymiskuukaudet ovat tyypillisesti vajaita. Näiltä vajailta kuukausilta otetaan tulevassa ajassa tulona huomioon laskennallinen etuusansio, joka jaetaan 25:llä ja kerrotaan kyseisen kuukauden maksettujen etuuspäivien lukumäärällä, kuten karttuneessa eläkkeessä.
Eläketapahtumavuonna suoritetusta tutkinnosta ansaittava etuus otetaan huomioon myönnettävässä eläkkeessä, jos tutkinto on suoritettu ennen eläketapahtumaa. Tulevan ajan sisältävissä eläkkeissä ei kuitenkaan eläketapahtumavuoden kuukausia oteta huomioon.
Jos tutkinto on suoritettu eläketapahtuman jälkeen, myönnetään laskennallisesta opiskeluajasta karttunut etuus seuraavan uusin perustein myönnetyn eläkkeen yhteydessä tai vanhuuseläkkeessä. Laskennallista opiskeluaikaa ei oteta huomioon nyt myönnettävän eläkkeen tulevan ajan ansiossakaan.
Jos useita tutkintoja on suoritettu tulevan ajan tarkasteluajalla, lasketaan tarkasteluaikaan osuva opiskelun laskennallinen aika ensin yhteen jokaisesta tutkinnosta. Tämä yhteenlaskettu kesto rajataan enintään tarkasteluajan pituuteen. Näin voi käydä esimerkiksi niin, että jos on suoritettu samanaikaisesti kaksi kolmen vuoden tutkintoa viiden vuoden tarkasteluajalla, otetaan laskennallista opiskeluaikaa huomioon tulevan ajan ansioon viideltä vuodelta.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki: Kaksi tutkintoa tarkasteluajalla
Eläketapahtuma on vuonna 2023, joten tulevan ajan tarkasteluaika on 1.1.2018-31.12.2022
- Tutkinto 29.8.2016 – 20.12.2019 (31.12.2019) (24 kk)
- Tutkinto 1.8.2020 – 15.6.2022 (30.6.2022) (54 kk)
Lasketaan tarkasteluaikaan osuva opiskelun laskennallinen aika ensin yhteen jokaisesta tutkinnosta. Tämä yhteenlaskettu kesto rajataan enintään tarkasteluajan pituuteen.
24 kk + 54 kk = 78 kk
Aikaa on yli tarkasteluajan, joten opiskeluaika rajataan tulevan ajan ansiossa 60 kuukauteen.
Eläkeaika tulevan ajan ansiossa
Jos henkilö on saanut tulevan ajan sisältävää eläkettä ja tällaisen eläkkeen lakkaamisen jälkeen henkilölle myönnetään uusi eläke uusin perustein, tarkasteluaikaan kohdistuva eläkesuhdeaika otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa. Uuden eläkkeen tulevan ajan ansiossa otetaan tulona huomioon aiemmin päättyneen eläkkeen tulevan ajan ansio. Tulevan ajan ansio tarkistetaan palkkakertoimella uuden eläkkeen alkamishetken tasoon.
Jos henkilö on saanut maatalousyrittäjien erityiseläkettä (luopumistukea), ja tällaisen eläkkeen lakkaamisen jälkeen henkilölle myönnetään uusi eläke, tarkasteluaikaan kohdistuva eläkeaika otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa. Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon maatalousyrittäjien erityiseläkkeen tulevan ajan työtulo, jonka määrä on kuitenkin aina tarkistettava Melasta.
Tutkinto ja eläkeaika tulevan ajan ansiossa
Jos tarkasteluajalla on päällekkäisiä tutkinto- ja eläkeaikoja, vähennetään eläkeaika tarkasteluajalle osuvasta laskennallisesta opiskeluajasta. Jos tarkasteluajalla on suoritettu useita tutkintoja, lasketaan ensin tarkasteluajalle osuvat laskennalliset opiskeluajat yhteen. Huomioon otetaan enintään 5 vuotta opiskeluaikaa (tarkasteluajan pituus). Tämän jälkeen vähennetään tästä laskennallisesta opiskeluajasta tarkasteluajalle osuva päällekkäinen eläkeaika. Tämän vähentämisen jälkeen katsotaan mahtuuko tarkasteluajalle vielä lisäämään opiskeluaikaa toisesta tutkinnosta siten, että tarkasteluajalla voi olla yhteensä enintään 60 kk eläkeaikaa ja opiskeluaikaa tulevan ajan ansiossa.
Esimerkki: Tulevan ajan ansio pääsäännön mukaan
Perustiedot:
- Eläketapahtuma on toukokuussa 2019
- Työntekijä on ollut tarkasteluaikana runsaat 4 vuotta työssä yksityisillä aloilla ja jäänyt sen jälkeen työttömäksi
- Työntekijä on saanut ansioon suhteutettua työttömyyspäivärahaa sairastumiseensa asti
| Vuosi | Työansiot palkkakertoimella tarkistettuina ja PTEL-vähennys tehtynä e/v | Etuusansiot palkkakertoimellatarkistettuna e/v | Yhteensä e/v |
| 2014 | 34 500 | 0 | 34 500 |
| 2015 | 36 000 | 0 | 36 000 |
| 2016 | 35 600 | 0 | 35 600 |
| 2017 | 38 200 | 0 | 38 200 |
| 2018 | 15 900 | 20 000 | 35 900 |
| 2019 | 0 | 16 000 | 16 000 |
Tulevan ajan ansio lasketaan vuosien 2014 – 2018 työansioiden ja etuusansioiden perusteella. Eläketapahtumavuoden ansioita ei oteta huomioon tulevan ajan ansiossa.
Etuuden peruste voi olla vuosi- tai kuukausitasoinen ja etuutta maksetaan päiväkohtaisesti, joten etuuden perusteet on muunnettava päiväkohtaisiksi eläkkeen laskemista varten. Etuuden peruste muunnetaan päiväkohtaiseksi kyseisen etuuslajin jakajalla (300, 21,5, 25 tai 30). Päiväkohtainen ansio kerrotaan maksettujen etuuspäivien lukumäärällä. Tällöin saadaan eläkkeen perusteena oleva etuusansio kyseiseltä vuodelta.
Ansiot ovat yhteensä 180 200 euroa. Tulevan ajan ansio on 180 200 / 60 kk = 3 003,33 euroa/kk.
Esimerkki: Tulevan ajan ansion laskeminen, kun työntekijällä on tarkasteluaikana julkisen ja yksityisen alan työansioita sekä etuusansioita
- Työntekijä on syntynyt 28.6.1962
- Työntekijä tulee työkyvyttömäksi vuonna 2017, jolloin työntekijä täyttää 55 vuotta
- Työntekijän JuEL:n mukainen vanhuuseläkeikä on 61 v 3 kk, joten myös tulevan ajan pääteikä on 61 v 3 kk
- Tuleva aika on eläketapahtumavuoden alusta 61 v 3 kk:n täyttämiskuukauden loppuun, yhteensä 81 kuukautta
- TyEL:n mukainen tulevan ajan pääteikä on 65 vuotta, tuleva aika on 126 kuukautta
- Tarkasteluaikana työansioita on yhteensä 66 600 euroa: TyEL:ssa on ansioita 10 000 euroa ja JuEL:ssa 56 600 euroa
- Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon myös tarkasteluaikana saatuja etuusansioita yhteensä 2 500 euroa
JuEL:n ja TyEL:n mukainen tulevan ajan eläke lasketaan erikseen kyseisten lakien mukaan vakuutettujen työansioiden perusteella. Etuusansiot jaetaan JuEL:n ja TyEL:n kesken kyseisten lakien mukaan vakuutettujen työansioiden suhteessa.
TyEL:n osuus etuusansioista on 10 000/66 600 x 2 500 = 375,38 euroa
TyEL:n tulevan ajan ansio on (10 000 + 375,38) / 60 = 172,92 euroa
TyEL:n tulevan ajan eläke on 126 kk x 1,5 % x 172,92 / 12 = 27,23 euroa/kk
JuEL:n osuus etuusansioista on 56 600/66 600 x 2 500 = 2 124,62 euroa
JuEL:n tulevan ajan ansio on (56 600 + 2 124,62) / 60 = 978,74 euroa
JuEL:n tulevan ajan eläke on 81 kk x 1,5 % x 978,74 / 12 = 99,10 euroa/kk
Yhteensä tulevan ajan eläke on 126,33 euroa/kk.
Document versions sorted by validity period
Validity: from – to
Selected validity period is changed to all of the documents on the current page
Changes to previous version
Ohjeeseen on tarkennettu tilannetta, jossa henkilöllä on lapsenhoitoaikaa tarkasteluaikana ja päivitetty esimerkki.
Tulevan ajan ansio lasketaan pääsäännöstä poikkeavasti seuraavissa tilanteissa:
- henkilöllä on työansioita vain eläketapahtumavuonna ja/tai sitä edeltävänä vuonna
- kyseessä on nuori henkilö, jonka eläketapahtuma on viimeistään 23 vuoden iän täyttämisvuonna
- henkilöllä on alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa tarkasteluaikana.
Henkilöllä on työansioita vain eläketapahtumavuonna ja/tai sitä edeltävänä vuonna
Työkyvyttömyyden alkamisvuoden ansiot otetaan huomioon tulevan ajan ansiossa, jos henkilöllä on työansioita vain eläketapahtumavuonna ja/tai sitä edeltävänä vuonna. Tulevan ajan jakso alkaa myös tässä tilanteessa eläketapahtumavuoden alusta ja ansaittu eläke lasketaan eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun asti.
Tarkasteluaika on tässä poikkeussäännössä eläketapahtumavuotta edeltäneet 5 kalenterivuotta sekä eläketapahtumavuosi eläketapahtumakuukauden loppuun.
Jos tarkasteluaikana on eläkeaikaa, mutta työansioita vain eläketapahtumavuonna ja/tai sitä edeltävänä vuonna, tulevan ajan ansio lasketaan poikkeussäännön mukaan.
Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon:
- tarkasteluajan työansiot
- tarkasteluajan yrittäjätyötulo eläketapahtumaa edeltävään päivään
- tarkasteluajan etuusansiot VEKL mukaan luettuna.
Lisäksi tulevan ajan ansiota laskettaessa otetaan huomioon yrittäjän lisätyöeläkevakuutusmaksu tai pienennetty maksu työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumaa edeltävältä vuodelta.
Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon aiemmin päättyneen eläkkeen tulevan ajan ansio. Tulevan ajan ansio tarkistetaan palkkakertoimella uuden eläkkeen alkamishetken tasoon.
Eläketapahtumavuoden ansiot otetaan huomioon vain tulevan ajan ansiossa. Niistä ei kartu ansaittua eläkettä.
Kun tulevan ajan ansio lasketaan tämän poikkeussäännön mukaan, keskimääräinen kuukausiansio saadaan jakamalla tarkasteluajan ansiot 60:llä.
Tulevan ajan ansio lasketaan lakikohtaisesti kaikkien niiden työeläkelakien perusteella, joiden mukaan vakuutettuja työansioita on tulevan ajan ansiossa. Eläkepäätöksessä eläke ilmoitetaan kuitenkin yhtenä summana.
Esimerkki: Työansioita vain eläketapahtumavuonna ja sitä edeltävänä vuonna
Perustiedot:
- Eläketapahtuma on helmikuussa 2021
- Henkilö on ollut vakuutettuna Suomessa joulukuusta 2020 alkaen, sitä ennen henkilö on ollut ulkomailla (ei EU-maassa)
Koska henkilöllä on työansioita vain eläketapahtumavuonna ja sitä edeltävänä vuonna, tulevan ajan ansio lasketaan poikkeussäännön mukaan. Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon työkyvyttömyyden alkamisvuoden ansiot eläketapahtumakuukauden loppuun saakka.
Palkkakertoimella eläkkeen alkamishetken tasoon tarkistetut ansiot:
| Vuosi | Ansiot/v |
| 2017 | 0 |
| 2018 | 0 |
| 2019 | 0 |
| 2020 | 4 500 |
| 2021 | 8 500 |
Ansiorekisterin tietojen mukaan henkilön tulevan ajan edellytys täyttyy ennen vuotta 2017 saatujen työansioiden perusteella.
Vuosien 2021 ja 2020 ansiot ovat yhteensä 13 000 euroa. Tulevan ajan ansio lasketaan jakamalla tarkasteluajan ansiot 60:llä.
Tulevan ajan ansio on 13 000 / 60 = 216,67 euroa/kk.
Nuori henkilö, jonka eläketapahtuma on viimeistään 23 vuoden iän täyttämisvuonna
Jos henkilö tulee työkyvyttömäksi sen vuoden aikana, jona henkilö täyttää 23 vuotta tai sitä nuorempana, tarkasteluaika on 18 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta työkyvyttömyyden alkamiskuukauden loppuun. Tulevan ajan jakso alkaa myös tässä tilanteessa eläketapahtumavuoden alusta ja ansaittu eläke lasketaan eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun asti.
Jos henkilö tulee työkyvyttömäksi 17-vuotiaana, voi henkilöllä olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, mutta eläkkeessä ei ole tulevan ajan eläkeosaa. Ansaittu eläke lasketaan eläketapahtumakuukauden loppuun asti.
Tulevan ajan ansio lasketaan jakamalla tarkasteluaikana saadut ansiot tähän aikaan sisältyvien kuukausien lukumäärällä, kuitenkin enintään 60:llä.
Nuorena työkyvyttömäksi tulevan yrittäjän työtulo otetaan tulevan ajan ansiossa huomioon eläketapahtumaa edeltävään päivään eikä eläketapahtumakuukauden loppuun. Lisäksi tulevan ajan ansiota laskettaessa otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumaa edeltävän vuoden yrittäjän lisätyöeläkevakuutusmaksu tai pienennetty maksu.
Myös näissä tilanteissa tulevan ajan ansio lasketaan lakikohtaisesti kaikkien niiden työeläkelakien perusteella, joiden mukaan vakuutettuja työansioita on tulevan ajan ansiossa. Eläkepäätöksessä eläke ilmoitetaan kuitenkin yhtenä summana.
Esimerkki: Nuorena työkyvyttömäksi tulevan henkilön tulevan ajan ansio
Perustiedot:
- Henkilö on täyttänyt 18 vuotta 1.5.2018
- Henkilöllä on vuodelta 2018 vakuutettuja kesätyöansioita 18 vuoden iän täyttämisen jälkeen 4 000 euroa
- Henkilö siirtyy lukion jälkeen pysyvämmin työelämään 19 vuoden iässä vuonna 2019 ja ehtii työskennellä 2 vuotta ennen sairastumistaan 28.9.2021
Palkkakertoimella eläkkeen alkamishetken tasoon tarkistetut ansiot (PTEL-vähennys tehtynä ansioista ennen vuotta 2017):
| Vuosi | Ansio/v |
| 2018 | 4 218,86 |
| 2019 | 12 600,00 |
| 2020 | 24 000,00 |
| 2021 | 20 000,00 |
| Yhteensä | 60 818,86 |
Tarkasteluaika on 18 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta työkyvyttömyyden alkamiskuukauden loppuun (1.6.2018–30.9.2021) eli yhteensä 40 kuukautta.
Tulevan ajan ansio lasketaan jakamalla tarkasteluaikana saadut ansiot tähän aikaan sisältyvien kuukausien lukumäärällä.
Tarkasteluajan ansiot vuosilta 2018–2021 ovat yhteensä 60 818,86 euroa.
Tulevan ajan ansio on 60 818,86 / 40 = 1 520,47 euroa/kk.
Henkilöllä on alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa tarkasteluaikana
Jos eläkkeensaajan työansiot ovat pääsäännön mukaisena tarkasteluaikana eläkkeensaajan vakiintunutta ansiotasoaan pienemmät alle kolmivuotiaan lapsen hoitamisen vuoksi, lasketaan tulevan ajan ansio sellaisten kalenterivuosien ansioiden perusteella, joissa ei ole lapsenhoitoaikaa. Tällaisia kalenterivuosia voidaan ottaa huomioon enintään 10 viimeiseltä vuodelta.
Edellytyksenä on, että lapsenhoidolla on vähintään 20 prosentin vaikutus eläkkeensaajan työeläkelakien mukaisen eläkkeen määrään.
Lapsenhoitoajan poikkeussääntöä voidaan soveltaa eläkkeensaajan hakemuksesta.
Lapsenhoitoajan poikkeussäännön soveltaminen ei edellytä vanhempainetuuden saamista. Jos rekistereissä ei ole merkintää vanhempainetuuksista tai alle kolmivuotiaan lapsen hoitoajasta, eläkkeenhakijan on esitettävä näyttö lapsenhoitoajasta.
Eläketapahtumaa edeltävän 10 vuoden ajalta valitaan enintään 5 vuotta
Lapsenhoitoajan poikkeussäännön mukaan tulevan ajan ansion laskentaan valitaan eläketapahtumavuotta edeltävän 10 vuoden ajalta enintään 5 sellaista kalenterivuotta, joihin ei sisälly alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa.Laskennassa otetaan huomioon eläketapahtumavuottalähimmät 5 kalenterivuotta, joihin lapsenhoitoaika ei ole vaikuttanut.
Jos eläketapahtumavuotta edeltävän 10 kalenterivuoden aikana lapsenhoitoaikaa on useampana kuin 5 kalenterivuotena, otetaan tulevan ajan ansiota laskettaessa huomioon vain sellaisten vuosien ansiot, joihin ei sisälly lapsenhoitoaikaa. Tulevan ajan ansio voidaan laskea esimerkiksi pelkästään yhden vuoden ansioiden perusteella, jos kaikkina muina vuosina on alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa. Tulevan ajan ansion laskentaan voi tulla mukaan myös sen vuoden vakuutetut ansiot, jolloin henkilö on täyttänyt 18 vuotta.
Tulevan ajan ansiota laskettaessa käytetään jakajana valittuihin vuosiin sisältyvien kuukausien lukumäärää. Vuodessa on aina 12 kuukautta. Jakaja voi olla enintään 60. Esimerkiksi, jos tulevan ajan ansio määrätään 4 kalenterivuoden ansioiden perusteella, tulevan ajan ansion jakaja on 48.
Jos kaikkina 10 kalenterivuonna on alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa, tulevan ajan ansiota ei voida määrätä lapsenhoitoajana poikkeussäännön mukaan.
Tuleva aika lasketaan pääsäännöstä poiketen, jos henkilöllä on työansioita vain eläketapahtumavuonna ja/tai sitä edeltävänä vuonna. Tätä poikkeussäännöstä ei voi yhdistää lapsenhoitoajan poikkeussäännön kanssa.
Kokonaiseläkkeen määrän oltava vähintään 20 prosenttia suurempi
Jos eläkehakemuksessa on maininta lapsenhoidosta, eläke lasketaan sekä tulevan ajan ansion pääsäännön että lapsenhoitoajan poikkeussäännön mukaan.
Jos työeläkelakien mukaisen kokonaiseläkkeen määrä lapsenhoitoajan poikkeussäännön mukaan on vähintään 20 prosenttia suurempi kuin pääsäännön mukaan laskettu kokonaiseläke, eläke myönnetään poikkeussäännön mukaan laskettuna.
Tulevan ajan ansio lasketaan lakikohtaisesti
Lapsenhoitoajan poikkeussäännön mukaan määrätty tulevan ajan ansio lasketaan lakikohtaisesti kaikkien niiden työeläkelakien perusteella, joiden mukaan vakuutettuja työansioita on otettu huomioon tulevan ajan ansiota laskettaessa. Eläkepäätöksessä eläke ilmoitetaan kuitenkin yhtenä summana.
Esimerkki: Lapsenhoitoajan vaikutus eläkkeeseen
- Työntekijä tulee työkyvyttömäksi vuonna 2024, jolloin hän täyttää 35 vuotta
- Tuleva aika on 360 kuukautta
Pääsääntö:
Pääsäännön mukaan tulevan ajan ansio lasketaan 5 eläketapahtumaa edeltävän kalenterivuoden ansioista (vuodet 2019–2023).
Henkilöllä on työansioita ja etuusansioita 5 vuoden tarkasteluaikana seuraavasti:
(36 000,00 + 12 000,00 + 20 571,60 + 20 571,60 + 44 571,60) / 60 kk = 2 228,58 euroa/kk.
Tulevan ajan eläke on 360 kk × 1,5 % × 2 228,58 euroa / 12 = 1 002,86 euroa/kk euroa/kk.
Poikkeussääntö:
Lapsenhoitoajan poikkeussäännön mukainen tulevan ajan ansio lasketaan niiden vuosien ansioiden perusteella, jolloin työntekijällä ei ole ollut alle kolmivuotiaan lapsen hoitoaikaa. Tällaisia vuosia ovat olleet vuodet 2017-2019 ja 2023:
(42 571,60 + 43 571,60 + 44 571,60 + 36 000,00) / 48 kk = 3 473,23 euroa/kk.
Tulevan ajan eläke on 360 kk × 1,5 % × 3 473,23 / 12 = 1 562,95 euroa/kk.
Vertailu:
Pääsäännön ja poikkeussäännön mukainen vertailu tehdään kokonaistyöeläkkeiden välillä.
Ansaittu eläke on yhteensä 436,50 euroa.
Pääsäännön mukainen eläke on yhteensä 1 002,86 + 436,50 = 1 439,36 euroa/kk.
Poikkeussäännön mukainen eläke on yhteensä 1 562,95 + 436,50 = 1 999,45 euroa/kk.
Erotus pääsäännön ja lapsenhoitosäännön mukaan on 1 999,45 – 1 439,36 = 560,09 euroa/ kk.
Poikkeussäännön vaikutus eläkkeen määrään: 560,09/ 1 439,36 × 100 = 38,91 %
Tulevan ajan eläkeosa lasketaan poikkeussäännön mukaan määrätyn tulevan ajan ansion perusteella. Poikkeussäännön mukaan lasketun tulevan ajan ansion perusteella eläke on vähintään 20 prosenttia suurempi kuin pääsäännön mukaisen tulevan ajan ansion perusteella laskettu eläke.
Esimerkki: Lapsenhoitoajan vaikutus tulevan ajan ansioon nuorella henkilöllä
Perustiedot:
- Henkilö on syntynyt 16.6.1989
- Henkilö on ollut työelämässä 10 vuotta vuodesta 2007 alkaen
- Henkilö tulee työkyvyttömäksi vuonna 2017
- Lapsenhoitoaikaa on vuosina 2010-2016
| Vuosi | Kuukaudet | Ansio |
| 2007 | 6 | 18 000,00 |
| 2008 | 12 | 34 000,00 |
| 2009 | 12 | 36 000,00 |
| Yht. | 30 | 88 000,00 |
Tulevan ajan ansio lasketaan vuosien 2007-2009 ansioiden perusteella, olettaen, että vaikutus kokonaiseläkkeeseen on vähintään 20 %.
Tulevan ajan ansio lasketaan jakamalla tarkasteluaikana saadut ansiot aikaan sisältyvien kuukausien lukumäärällä.
Tulevan ajan ansio on 88 000,00/30 = 2 933,33 euroa/kk.
Document versions sorted by validity period
Validity: from – to
Selected validity period is changed to all of the documents on the current page
Changes to previous version
Ohjeeseen on tarkennettu, että eläketapahtuma määrittää sen, myönnetäänkö ensimmäisen etuuden kanssa takautuvasti päällekkäin myönnetty erilajinen etuus uusin vai entisin perustein.
Työkyvyttömyyseläke entisin perustein kuntoutusrahan jälkeen
Työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, jos työkyvyttömyys alkaa kuntoutusraha-aikana tai kun kuntoutusrahan päättymisestä on kulunut enintään 2 vuotta.
Työkyvyttömyyseläke määräytyy samoin perustein kuin ensin myönnetty kuntoutusraha ilman 33 prosentin korotusta. Määrä tarkistetaan työkyvyttömyyseläkkeen alkamishetken tasoon työeläkeindeksillä.
Kuntoutusraha ei sisällä yksityisten alojen rekisteröityä lisäeläkettä. Kuntoutusrahan alkamiseen mennessä ansaitun rekisteröidyn lisäeläkkeen määrä tarkistetaan työkyvyttömyyseläkkeen alkamishetken tasoon palkkakertoimella ja lisätään entisin perustein määrättyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Uuden etuuden määräytyminen usean työkyvyttömyyseläkejakson ja/tai kuntoutusrahajakson jälkeen
Tilanteissa, joissa työkyvyttömyyseläke myönnetään takautuvasti kuntoutusrahan kanssa tai kuntoutusraha takautuvasti työkyvyttömyyseläkkeen kanssa kokonaan tai osittain samalle ajalle, kumpikin jakso jää rekisteriin päällekkäin.
Eläketapahtuma määrittää sen, määräytyykö ensimmäisenä myönnetyn etuuden kanssa takautuvasti päällekkäin myönnetty erilajinen etuus uusin vai entisin perustein. Jos myöhemmin myönnetyn etuuden eläketapahtuma on ennen ensimmäisenä myönnetyn etuuden eläketapahtumaa, erilajinen etuus määräytyy uusin perustein. Jos taas ensimmäisenä myönnetynetuuden kanssa takautuvasti päällekkäin myönnetyn etuuden eläketapahtuma on ensimmäisenä myönnetyn etuuden eläketapahtuman jälkeen tai samaan aikaan kuin ensimmäisenä myönnetyn etuuden eläketapahtuma, määräytyy erilajinen etuus entisin perustein.
Entisin perustein edellytykset tutkitaan
- työkyvyttömyyseläkkeiden välillä, vaikka työkyvyttömyyseläkkeiden välissä on myönnetty kuntoutusraha
- kuntoutusrahojen välillä, vaikka välissä on myönnetty työkyvyttömyyseläke
- välittömästi edeltävästä erilajisesta etuudesta silloin, kun entisin perustein myönnön edellytykset eivät edellä mainituissa tilanteissa täyty.
Työkyvyttömyyseläke uusin perustein kuntoutusrahan jälkeen
Jos työkyvyttömyyden alkaessa kuntoutusrahakauden päättymisestä on yli 2 vuotta, työkyvyttömyyseläkettä ei voida myöntää entisin perustein.
Työkyvyttömyyseläkettä ei voida myöntää entisin perustein edes siinä tapauksessa, että työkyvyttömyyseläke myönnetään saman sairauden perusteella, jonka vuoksi henkilöllä on aikanaan katsottu olevan työkyvyttömyyden uhka. Aikaisemmalta kuntoutusraha-ajalta eläkettä karttuu palkattomien aikojen karttuman perusteella.
Document versions sorted by validity period
Validity: from – to
Selected validity period is changed to all of the documents on the current page
Changes to previous version
Ohjeeseen on yhdistetty aiemmat ohjeet Työkyvyttömyyseläke entisin perustein ja Työkyvyttömyyseläke uusin perustein.
Työkyvyttömyyseläke uusin perustein
Työkyvyttömyyseläke myönnetään uusin perustein, jos
- uusi työkyvyttömyys alkaa sen jälkeen, kun aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymisestä on kulunut vähintään 2 vuotta ja
- uusi työkyvyttömyys johtuu eri sairaudesta, viasta tai vammasta kuin aiempi työkyvyttömyys.
Jos aiempi eläke on päättynyt 31.12.2014 ja uusi eläketapahtuma on 1.1.2017, eläke myönnetään uusin perustein, jos uusi eläketapahtuma johtuu eri sairaudesta, viasta tai vammasta kuin aiempi työkyvyttömyys.
Vuoden 2004 säännnöin myönnetyssä eläkkeessä ei tulevaa aikaa
Jos eläkkeenhakijan aiempi, vuoden 2004 säännösten mukaan myönnetty työkyvyttömyyseläke ei ole sisältänyt tulevan ajan eläkeosaa, uusi työkyvyttömyyseläke myönnetään uusin perustein, vaikka uusi työkyvyttömyys alkaisikin 2 vuoden kuluessa edellisen eläkkeen päättymisestä.
Vuoden 2004 säännösten mukaan entisin perustein voitiin myöntää vain tulevan ajan sisältävä eläke.
Eläkkeen laskeminen uusin perustein
Kun työkyvyttömyyseläke myönnetään uusin perustein, noudatetaan niitä eläkkeen laskentasäännöksiä, joiden mukaan työkyvyttömyyseläke määräytyy uuden eläkkeen eläketapahtuman ajankohtana.
Kertakorotuksen 5 kalenterivuoden aika aletaan laskea uudelleen uuden eläkkeen alkamisesta.
Työkyvyttömyyseläke entisin perustein
Työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, jos
- työkyvyttömyys alkaa ennen kuin aiemman työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutusrahakauden päättymisestä on kulunut 2 vuotta tai
- uusi eläke myönnetään saman sairauden, vian tai vamman perusteella kuin aiempi työkyvyttömyyseläke, vaikka aiemman eläkkeen päättymisestä on kulunut yli 2 vuotta.
Jos eläke on päättynyt 31.12.2014 ja uusi eläketapahtuma on 31.12.2016, myönnetään eläke vielä entisin perustein.
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen entisin perustein tarkoittaa sitä, että uusi työkyvyttömyyseläke on samansuuruinen kuin aiemmin myönnetty, jo päättynyt työkyvyttömyyseläke. Päättynyt työkyvyttömyyseläke on voinut olla
- täysi työkyvyttömyyseläke
- osatyökyvyttömyyseläke
- kuntoutustuki
- osakuntoutustuki.
Uuden eläkkeen ei tarvitse olla samanlajinen kuin päättynyt eläke. Uusi eläke voi olla esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläke vaikka aikaisempi on ollut täysi työkyvyttömyyseläke.
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen entisin perustein tukee eläkkeellä olevan yritystä palata työelämään estämällä eläkkeen tason heikkenemistä esimerkiksi seuraavissa tapauksissa
- aikaisemman eläkejakson jälkeen eläkkeenhakija ei ole löytänyt terveydentilalleen sopivaa työtä
- eläkejaksojen välillä eläkkeenhakijan työkyvyn palautuminen on ollut vajavaista ja ansiot ovat jääneet aikaisempaa pienemmiksi.
Henkilö voi palata entisen tasoiselle eläkkeelle välissä olleen työskentelyn vaikuttamatta työkyvyttömyyseläkkeen määrään, jos työnteko ei onnistu.
Uusi työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, vaikka aiempi eläke ei sisällä tulevan ajan eläkeosaa. Vuoden 2004 säännösten mukaan myönnetyn eläkkeen jälkeen uusi työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein vain, jos eläkkeessä on ollut tulevan ajan eläkeosa.
Uuden eläkkeen eläketapahtumahetki määritellään samalla tavoin kuin se työkyvyttömyyseläkettä myönnettäessä normaalisti määritellään.
Eläkehakemuksen, jonka perusteella tulisi myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke entisin perustein, käsittelee ja siitä antaa päätöksen tai päätösyhdistelmän se eläkelaitos, joka on myöntänyt aikaisemman eläkkeen.
Uusi työkyvyttömyys yli 2 vuoden kuluttua saman sairauden perusteella
Uusi työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein myös silloin, kun aiemman työkyvyttömyyseläkkeen päättymisestä on yli 2 vuotta ja uusi työkyvyttömyys aiheutuu saman sairauden, vian tai vamman perusteella kuin aiempi työkyvyttömyys.
Saman sairauden, vian tai vamman uusiutumisen arvioiminen
Arvio siitä, onko kyse saman sairauden uusiutumisesta vai kokonaan eri sairaudesta, tehdään lähinnä lääketieteellisin perustein.
Yksinomaan diagnoosien muuttumisen tai lisääntymisen ei tarvitse merkitä uutta sairautta. Olennaista on, että uuden työkyvyttömyyden perusteena olevalla sairaudella on syy-yhteys aikaisemman työkyvyttömyyden aiheuttaneeseen sairauteen. Jos syy-yhteys on olemassa, on kyse samasta sairaudesta.
Työntekijän uuden työkyvyttömyyden pääasiallisena syynä voi olla eri sairaus kuin aikaisemman työkyvyttömyyden, mutta lisäsairautena saattaa olla aikaisemman työkyvyttömyyden pääasiallinen sairaus. Eri päädiagnooseista huolimatta voidaan joissakin tapauksessa katsoa, että kyse on samasta sairaudesta.
Samaa sairautta määriteltäessä perusteena ovat lääketieteelliset selvitykset sairauden laadusta. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen,
- miten pitkään työskentely on eläkkeen päätyttyä jatkunut
- miten henkilö on työssään selviytynyt
- mikä on ollut hänen palkkatasonsa tässä työssä.
Mitä pidempi aika on kulunut aikaisemman työkyvyttömyyden päättymisestä, sitä epätodennäköisempää on, että kysymyksessä on saman sairauden uusiutuminen. Laissa ei ole rajattu aikaa, jonka kuluttua kyseessä ei voida katsoa olevan sama sairaus. Ratkaisukäytännössä noudatetaan yleensä noin 3 vuoden aikaa. Työntekijän ansiot yleensä vakiintuvat 3 vuoden kuluessa tasolle, jota voidaan pitää hänen normaalina palkkatasonaan.
Joskus työkyvyttömyyseläke voi tulla myönnettäväksi entisin perustein 3 vuotta pidemmänkin ajan kuluttua. Ratkaisussa otetaan huomioon, millaista eläkkeenhakijan työnteko on ollut eläkeajan jälkeen.
Entisin perustein myönnettävän työkyvyttömyyseläkkeen määrä
Kun työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, eläkkeen määrä säilyy samansuuruisena kuin aiempi eläke. Aiemman eläkkeen määrä tarkistetaan työeläkeindeksillä uuden eläkkeen alkamisvuoden tasoon.
Eläkeaikana ja eläkejaksojen välissä työ- tai virkasuhteen tai yrittäjätoiminnan perusteella karttunutta eläkettä ei uudessa työkyvyttömyyseläkkeessä oteta huomioon. Näistä karttunut eläke lisätään aikanaan vanhuuseläkkeeseen tai uusin perustein myönnettävään työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Kun alimman vanhuuseläkeikänsä täyttänyt henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä
Yksityisillä aloilla työkyvyttömyyseläkettä ei voida myöntää ikäluokan alimman eläkeiän täyttäneelle henkilölle.
Jos ikäluokan alimman eläkeiän täyttänyt henkilö hakee työkyvyttömyyseläkettä, hänelle myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen sijaan vanhuuseläke.
Myöskään julkisilla aloilla työskentelevälle ikäluokan alimman eläkeiän täyttäneelle henkilölle ei voida myöntää työkyvyttömyyseläkettä. Kuitenkin, jos henkilöllä on oikeus lisäeläkeosuuteen, eläkehakemus käsitellään ja lasketaan työkyvyttömyyseläkkeenä, mutta myönnetään vanhuuseläkkeenä.
Vanhuuseläke myönnetään pääsääntöisesti uusin perustein, vaikka edellisen työkyvyttömyyseläkkeen päättymisestä olisi kulunut alle kaksi vuotta.
Document versions sorted by validity period
Validity: from – to
Selected validity period is changed to all of the documents on the current page
Changes to previous version
Ohjeeseen on lisätty tieto eläkelaitoksen mahdollisuudesta keskeyttää osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen maksaminen sekä täsmennetty ohjetta julkisten alojen eläkkeen osalta. Kun lasketaan työkyvyttömyyseläkettä osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen, julkisten alojen eläkkeeseen kuuluu lisäeläkeosuus, jos työskentely jatkuu eläketapahtumaan asti. Työkyvyttömyyseläke on aina normeeraamaton.
Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettävä työkyvyttömyyseläke voi olla
- toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke
- toistaiseksi myönnetty osatyökyvyttömyyseläke
- kuntoutustuki
- osakuntoutustuki.
Työkyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen uusin vai entisin perustein?
Ensimmäinen työkyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen
Työkyvyttömyyseläke lasketaan uusin perustein osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen.
Jos henkilö on saanut esimerkiksi kuntoutustukea, tämän jälkeen osittaista vanhuuseläkettä, ja sitten jälleen kuntoutustukea, lasketaan osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeinen kuntoutustuki uusin perustein riippumatta siitä, kuinka pitkä aika edellisen kuntoutustuen päättymisestä on kulunut.
Toinen työkyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen
Kun osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetty kuntoutustuki päättyy, osittainen vanhuuseläke jatkuu entisen suuruisena. Jos tämän jälkeen alkaa uusi kuntoutustuki, lasketaan se entisin perustein, jos työkyvyttömyys alkaa ennen kuin aiemman kuntoutustuen päättymisestä on kulunut 2 vuotta tai uusi eläke myönnetään saman sairauden, vian tai vamman perusteella kuin aiempi työkyvyttömyyseläke.
Jos henkilö on osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetyn kuntoutustuen päättymisen jälkeen ottanut uuden 25 prosentin osittaisen vanhuuseläkkeen osuuden, lasketaan tämän uuden eläkeosuuden jälkeinen kuntoutustuki uusin perustein riippumatta siitä, kuinka pitkä aika edellisen kuntoutustuen päättymisestä on kulunut.
Esimerkki: Kuntoutustuki osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen
- Ikäluokan alin vanhuuseläkeikä 65 vuotta
Työkyvyttömyyseläkkeen laskenta osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen
Työkyvyttömyyseläkkeen määrä lasketaan osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen seuraavista osista:
- maksussa oleva osittainen vanhuuseläke
- säästöosuus eli se osa osittaista vanhuuseläkettä varten lasketusta pohjaeläkkeestä, jota ei ole vielä myönnetty
- työansioista ja yrittäjän työtulosta karttunut eläke osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun
- palkattomien aikojen etuuksien perusteella karttunut eläke osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen eläketapahtumaa edeltävän vuoden loppuun saakka
- opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ajalta karttunut etuus osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuodelta ja sen jälkeen eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun
- osittaista vanhuuseläkettä edeltäneen työkyvyttömyyseläkkeen eläkesuhteesta karttunut eläke osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuodelta
- tulevan ajan eläkeosa.
Mahdollinen rekisteröity lisäeläke myönnetään työkyvyttömyyseläkkeessä.
Julkisten alojen eläkkeeseen kuuluu lisäeläkeosuus, jos julkisten alojen työskentely jatkuu työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumaan asti. Työkyvyttömyyseläke myönnetään aina normeeraamattomana riippumatta siitä, jatkuuko julkisten alojen työskentely eläketapahtumaan saakka. Työkyvyttömyyseläkettä ei normeerata myöskään, kun se myönnetään osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen.
Tulevan ajan ansiossa otetaan huomioon tarkasteluajalta eli eläketapahtumavuotta edeltävien 5 vuoden ajalta
- työansiot ja yrittäjän työtulot
- etuusansiot
- opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon aika
- päättyneen työkyvyttömyyseläkkeen aika.
Osittaisen vanhuuseläkkeen ajasta ei muodostu eläkettä kartuttavaa eläkesuhdetta, jolloin sitä ei oteta mukaan myöskään tulevan ajan ansiota laskettaessa.
Kun osittaisella vanhuuseläkkeellä olevalle myönnetään työkyvyttömyyseläke, on henkilö tämän jälkeen työkyvyttömyyseläkkeellä. Osittainen vanhuuseläke on osa työkyvyttömyyseläkkeen määrää.
Myös osittaisen vanhuuseläkkeen osuus työkyvyttömyyseläkkeessä on rahastoitua osaa.
Elinaikakerroin
Elinaikakerroin säilyy ennallaan osittaisen vanhuuseläkkeen osuudessa.
Säästöosuus ja karttunut eläke tarkistetaan
- omalle ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos työkyvyttömyys alkaa 62 vuoden iän täyttämisvuonna tai sen jälkeen
- työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella, jos työkyvyttömyys alkaa ennen 62 vuoden iän täyttämisvuotta.
Tulevan ajan eläkettä ei tarkisteta elinaikakertoimella.
Elinaikakerrointa aletaan soveltaa myös tulevan ajan eläkeosuuteen vuodesta 2027 alkaen, kun ikäluokan alin vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen.
Indeksointi
Osittainen vanhuuseläke korotetaan työeläkeindeksillä työkyvyttömyyseläkkeen alkamisvuoteen. Säästöosuus sekä osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen ansaittu eläke korotetaan palkkakertoimella työkyvyttömyyseläkkeen alkamisvuoteen.
Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma ennen osittaisen vanhuuseläkkeen alkamista
Jos henkilön työkyvyttömyyden todetaan alkaneen ennen osittaisen vanhuuseläkkeen alkamista, työkyvyttömyyseläke määräytyy kuten yleensäkin osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen. Maksussa oleva osittainen vanhuuseläke on osa työkyvyttömyyseläkettä. Tuleva aika lasketaan aina eläketapahtumavuoden alusta ja tulevan ajan ansiot eläketapahtumavuotta edeltävien 5 kalenterivuoden ansioista.
Jos työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on samana kalenterivuonna kuin osittainen vanhuuseläke alkaa, ei kyseiseltä vuodelta kartu eläkettä, vaan eläketapahtumavuosi on tulevaa aikaa.
Jos taas työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on osittaisen vanhuuseläkkeen alkamista edeltävänä kalenterivuonna, työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuonna karttunut eläke on jo mukana osittaista vanhuuseläkettä varten lasketussa pohjaeläkkeessä. Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuonna karttunut eläke on siis mukana työkyvyttömyyseläkkeessä, vaikka myös tuleva aika lasketaan työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumavuoden alusta.
Työkyvyttömyyseläke lasketaan samoin myös silloin, kun osittaisella vanhuuseläkkeellä olevan työkyvyttömyys on alkanut ennen osittaista vanhuuseläkettä ja ennen vuotta 2017, mutta työkyvyttömyyseläke alkaa osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisen jälkeen.
Jos henkilölle on myönnetty osittainen vanhuuseläke, ja työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohta on ennen osittaisen vanhuuseläkkeen alkua, korjataan osittaisen vanhuuseläkkeen myöntäminen asiavirheenä tai haetaan osittaisen vanhuuseläkkeen päätöksen poistamista. Henkilöllä ei ole oikeutta osittaiseen vanhuuseläkkeeseen, koska hän saa sen alkaessa työkyvyttömyyseläkettä. Maksettu osittainen vanhuuseläke otetaan huomioon työkyvyttömyyseläkkeen osasuorituksena.
Eläkelaitos voi keskeyttää osittaisen vanhuuseläkkeen maksamisen, kun eläkelaitos käsittelee asiavirheen korjaamisasiaa tai hakee päätöksen poistamista.
Esimerkki: Työkyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen
Perustiedot:
- Syntymäaika 15.9.1956
- Alin vanhuuseläkeikä 63 v 6 kk
- Osittainen vanhuuseläke 50 % 61-vuotiaana 1.10.2017
- Työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma vuonna 2018
- Työkyvyttömyyseläke alkaa vuonna 2019
- Työeläkeindeksinä on käytetty 2535 vuodelle 2017 ja 2596 vuodelle 2019
- Palkkakertoimena on käytetty 1,387 vuodelle 2017 ja 1,418 vuodelle 2019
Pohjaeläke 1 800 euroa/kk (vuoden 2017 tasossa)
Osittainen vanhuuseläke
Varhennus 30 kk x 0,4 % = 12 %
50 % x 1 800 euroa/kk x (1 – 0,12) = 792 euroa/kk
Tarkistetaan vuodelle 2017 vahvistetulla elinaikakertoimella (arvio):
0,962 x 792 euroa/kk = 761,90 euroa/kk
Osittainen vanhuuseläke työeläkeindeksillä vuoteen 2019:
761,90 euroa/kk / 2535 x 2596 = 780,23 euroa/kk
Säästöosuus
Pohjaeläke palkkakertoimella vuoden 2019 tasoon:
1 800 euroa/kk / 1,387 x 1,418 = 1 840,23 euroa/kk
50 % x 1 840,23 euroa/kk = 920,12 euroa/kk
Tarkistetaan ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella (arvio):
0,957 x 920,12 euroa/kk = 880,55 euroa/kk
Osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuoden alusta alkaen työstä karttunut eläke eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun vuoden 2019 palkkakerrointasossa: 50 euroa/kk
Tarkistetaan ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella (arvio):
0,957 x 50 euroa/kk = 47,85 euroa/kk
Tulevan ajan eläke
Tuleva aika: 1.1.2018 – 31.3.2020, yhteensä 27 kk
Tarkasteluajan ansiot 2013 – 2017, yhteensä 150 000 euroa vuoden 2019 tasossa
Tulevan ajan ansio: 150 000 euroa / 60 kk = 2 500 euroa/kk
Tulevan ajan eläke: 2 500 euroa/kk x 27 kk x 1,5 %/12 = 84,38 euroa/kk
Työkyvyttömyyseläke vuonna 2019:
780,23 euroa/kk + 880,55 euroa/kk + 47,85 euroa/kk + 84,38 euroa/kk = 1 793,01 euroa/kk
Osatyökyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen
Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.
Esimerkki: Osatyökyvyttömyyseläke osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen
Täysi työkyvyttömyyseläke vuonna 2019:
Osittainen vanhuuseläke 780,23 euroa/kk
Säästöosuus 880,55 euroa/kk
Karttunut eläke 47,85 euroa/kk
Tulevan ajan eläke 84,38 euroa/kk
Yhteensä 1 793,01 euroa/kk
Osatyökyvyttömyyseläke: 1 793,01 euroa/kk / 2 = 896,51 euroa/kk
Document versions sorted by validity period
Validity: from – to
Selected validity period is changed to all of the documents on the current page
Changes to previous version
Ohjeeseen on tarkennettu, että kertakorotus lisätään eläkkeeseen vain kerran, kun sama eläke on jatkunut entisin perustein 5 vuotta.
Nuorena työkyvyttömäksi tulleen eläkkeensaajan työkyvyttömyyseläkkeeseen lisätään kertakorotus sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä eläkkeen alkamisesta on kulunut 5 kalenterivuotta.
Kertakorotuksen 5 kalenterivuoden aika lasketaan siitä ajankohdasta, josta alkaen eläkettä olisi pitänyt maksaa, vaikka eläke olisi myönnetty takautuvasti ja sen maksu olisi alkanut myöhemmin. Kertakorotuksen on tarkoitus kompensoida vuoden 2005 eläkeuudistuksessa toteutettua indeksitarkistuksen heikennystä nuorena työkyvyttömäksi tulevilla. Indeksitarkistuksen heikennys vaikuttaa eläkkeessä, vaikkei se olisi ollut koko tätä 5 kalenterivuoden aikaa maksussa.
Kertakorotus lisätään myös kertakorotushetkellä maksussa olevaan kuntoutusrahaan ja kuntoutusavustukseen.
Kertakorotusta ei myönnetä, jos työkyvyttömyyseläke alkaa 50 vuoden iän täyttämisvuoden jälkeen.
Esimerkki: Kertakorotuksen ajankohta
Työkyvyttömyyseläke on alkanut 1.3.2018. Eläkkeen alkamisesta on kulunut 5 täyttä kalenterivuotta vuoden 2023 loppuun mennessä, joten kertakorotus tehdään 1.1.2024.
Kertakorotusprosentti määräytyy iän mukaan
Maksussa olevien työeläkkeiden yhteismäärä kerrotaan kertakorotusprosentilla, jonka suuruus määräytyy eläkkeensaajan iän mukaan korotushetkellä eli korotusvuoden alussa 1. tammikuuta.
Täysi kertakorotus on 25 prosenttia eläkkeen määrästä. Täyden kertakorotuksen saa eläkkeensaaja, joka on korotusvuoden alussa enintään 31-vuotias.
Yli 31-vuotiailla kertakorotus pienenee 1,0 prosenttiyksiköllä kutakin ikävuotta kohden. Jos eläkkeensaaja korotushetkellä on 55-vuotias, kertakorotusprosentti on 1,0.
Korotushetkellä yli 55 vuotta täyttäneen eläkkeensaajan eläkkeeseen ei tehdä kertakorotusta.
Jos eläkkeensaaja on syntynyt 1.1., kertakorotusprosentti määräytyy sen iän mukaan, mitä eläkkeensaaja tuona päivänä täyttää.
Kertakorotus lasketaan työntekijän maksussa olevien työeläkelakien mukaisten eläkkeiden yhteismäärän perusteella. Kertakorotusta ei lisätä TEL-lisäeläketurvan mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Kertakorotus lisätään myös vuoden 2004 säännöin myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen. Kertakorotus tehtiin ensimmäisen kerran vuoden 2010 alussa.
Kertakorotus lisätään eläkkeeseen vain kerran, kun sama eläke on jatkunut entisin perustein 5 vuotta. Korotus säilyy eläkkeessä niin kauan, kuin kyseistä eläkettä maksetaan. Jos henkilölle myöhemmin myönnetään uusi eläke uusin perustein, kertakorotuksen 5 kalenterivuoden aikaa aletaan laskea uudelleen uuden eläkkeen alkamisesta.
Eläkkeen rinnalla karttuneeseen uuteen eläkkeeseen ei tehdä kertakorotusta silloin, kun se myönnetään, jos korotus on jo tehty maksussa olevaan eläkkeeseen. Esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla karttuneeseen uuteen eläkkeeseen ei lasketa kertakorotusta, jos kertakorotus on jo tehty osatyökyvyttömyyseläkkeeseen.
Kertakorotus ei pienennä kansaneläkkeen määrää.
Työkyvyttömyyseläkkeen määrän muuttuminen kertakorotuksen johdosta on rinnastettavissa eläkkeen indeksitarkistukseen. Siitä ei tarvitse antaa päätöstä, jollei eläkkeensaaja sitä nimenomaisesti vaadi.
Kertakorotusprosentti iän mukaan
| Ikä korotusvuoden alussa | Korotusprosentti |
| alle 32 | 25 |
| 32 | 24 |
| 33 | 23 |
| 34 | 22 |
| 35 | 21 |
| 36 | 20 |
| 37 | 19 |
| 38 | 18 |
| 39 | 17 |
| 40 | 16 |
| 41 | 15 |
| 42 | 14 |
| 43 | 13 |
| 44 | 12 |
| 45 | 11 |
| 46 | 10 |
| 47 | 9 |
| 48 | 8 |
| 49 | 7 |
| 50 | 6 |
| 51 | 5 |
| 52 | 4 |
| 53 | 3 |
| 54 | 2 |
| 55 | 1 |
| 56 | 0 |
Entisin perustein myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus
Kun työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, 5 kalenterivuoden aika lasketaan ensimmäisen työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta. Jos 5 kalenterivuoden täyttyessä työkyvyttömyyseläke ei ole maksussa, kertakorotus lasketaan sen hetken mukaisesti, kun se olisi laskettu, jos työkyvyttömyyseläke olisi jatkunut yhdenjaksoisesti. Tällöin kertakorotus lisätään entisin perustein myönnettävään työkyvyttömyyseläkkeeseen heti työkyvyttömyyseläkkeen alkaessa.
Esimerkki: Työkyvyttömyyseläke entisin perustein ja kertakorotus
- Henkilö on tullut työkyvyttömäksi 35-vuotiaana vuonna 2013.
- Työkyvyttömyyseläke on alkanut sairausvakuutuslain mukaisen ensisijaisuusajan jälkeen 36-vuotiaana 1.7.2014.
- Työkyvyttömyyseläkettä on maksettu ensin kuntoutustukena 2 vuoden ajan 30.6.2016 asti.
- Sen jälkeen henkilö on kuntoutunut vuoden ajaksi.
- Työkyvyttömyyseläke on myönnetty entisin perustein 1.7.2017 alkaen 30.6.2019 saakka ja entisin perustein uudestaan 1.2.2021 alkaen.
| Eläkeaika | Työssäoloaika |
| 1.7.2014 – 30.6.2016 | 1.7.2016 – 30.6.2017 |
| 1.7.2017 – 30.6.2019 | 1.7.2019 – 31.1.2021 |
| 1.2.2021 – | – |
Viisi kalenterivuotta ensimmäisen työkyvyttömyyseläkkeen alkamisesta tulee täyteen 1.7.2019. Henkilö on seuraavan vuoden alussa (1.1.2020) 41-vuotias, jolloin kertakorotus on 15 prosenttia. Kertakorotus lisätään entisin perustein 1.2.2021 myönnettävään työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Työkyvyttömyyseläkkeen määrä indeksitarkistusten jälkeen on 1 517,85 euroa/kk vuonna 2021. Kertakorotuksen jälkeen työkyvyttömyyseläke on 1.2.2021 alkaen 1 517,85 + (1 517,85 x 15 %) = 1 745,53 euroa/kk.
Kuntoutusrahan jälkeen entisin perustein myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen kertakorotus
Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein kuntoutusrahan jälkeen, kuntoutusraha-aika lasketaan eläkeajaksi määriteltäessä eläkkeensaajan oikeutta kertakorotukseen. Kuntoutusavustusaika lasketaan myös eläkeajaksi.
Esimerkki: Kertakorotus entisin perustein myönnettyyn työkyvyttömyyseläkkeeseen
- Henkilö on saanut kuntoutusrahaa ajalla 1.9.2011-31.5.2012.
- Henkilölle on 1.10.2013 alkaen myönnetty työkyvyttömyyseläke entisin perustein kuntoutusrahan jälkeen.
Työkyvyttömyyseläkkeeseen tehdään kertakorotus 1.1.2017 alkaen, jos henkilö tuolloin on alle 56-vuotias.
Kertakorotus ja kuntoutuskorotus
Jos eläkkeeseen kertakorotushetkellä maksetaan kuntoutuskorotusta, kuntoutuskorotukseen ei tule kertakorotusta. Siten kertakorotusprosentilla kerrotaan työkyvyttömyyseläkkeen määrä, jossa ei ole kuntoutuskorotusta.
Esimerkki: Kertakorotus ja kuntoutuskorotus
1) Henkilöllä on kuntoutustuki, joka on myönnetty ajalle 1.10.2018-31.5.2019 ja se on kertakorotettu 1.1.2019 alkaen. Henkilölle myönnetään kuntoutuskorotus ajalle 1.4.2019-31.5.2019. Kuntoutuskorotus lasketaan kertakorotettuun eläkkeeseen.
2) Henkilön kuntoutustukeen on myönnetty kuntoutuskorotus ajalle 1.10.2018-31.5.2019. Kertakorotushetki on 1.1.2019, jolloin kuntoutustukeen lisätään kertakorotus normaalisti. Kuntoutuskorotusosaa ei koroteta. Maksettava määrä kertakorotuksen jälkeen on siten kuntoutustuki + kertakorotus + alkuperäinen kuntoutuskorotus.
3) Henkilölle on myönnetty kuntoutustuki ja kuntoutuskorotus ajalle 1.10.2018-31.3.2019. Kertakorotus on tehty 1.1.2019. Henkilö saa suoraan jatkoa kuntoutustuelle ja kuntoutuskorotukselle 1.4.2019-31.5.2019. Kuntoutustuen ja -korotuksen jatko on myönnetty entisin perustein. Etuutta entisin perustein myönnettäessä sen määrä ei muutu. Jatkopäätöksen mukainen kuntoutustuki ja kuntoutuskorotus on saman suuruinen kuin ensimmäinen kertakorotuksen jälkeen eli kuntoutustuki + kertakorotus + alkuperäinen kuntoutuskorotus.
Jos eläkkeeseen on tehty kertakorotus ja eläkkeensaaja sen jälkeen menee kuntoutukseen, lasketaan kuntoutuskorotus kertakorotuksen sisältävästä eläkkeestä.
Jos kertakorotus ja kuntoutuskorotus lasketaan eläkkeeseen samalla hetkellä, tehdään ensin eläkkeen kertakorotus. Sen jälkeen kuntoutuskorotus lasketaan tästä kertakorotetusta eläkkeestä.
Kertakorotus ja kuntoutusraha
Jos kuntoutusrahaa maksetaan yli 5 vuoden ajalta tai se myönnetään entisin perustein 5 vuoden päästä alkuperäisestä alkamisesta, myös kuntoutusrahaan lisätään kertakorotus sen vuoden alusta, johon mennessä kuntoutusrahan alkamisesta on kulunut 5 kalenterivuotta. Kertakorotusprosentilla kerrotaan koko kuntoutusrahan määrä.
Kertakorotus, kun eläkkeessä on otettu huomioon LITA-etuus
Kertakorotus lasketaan eläkkeensaajan maksussa olevien työeläkkeiden yhteismäärän perusteella. Jos eläkkeeseen on tehty LITA-vähennys, kertakorotus lasketaan vähennetyn eläkkeen määrän perusteella ja lisätään vähennetyn eläkkeen määrään.
Jos työkyvyttömyyseläke on maksussa vahinkotapahtumavuoden jälkeen työansioiden perusteella karttuneen eläkkeen (VTJ–karttuma) suuruisena, kertakorotus tehdään VTJ-karttuman määrään.
Kertakorotus lisätään myös vuoden 2004 säännöin laskettuun työkyvyttömyyseläkkeeseen. Kertakorotus lasketaan vuoden 2004 säännöin yhteensovitetusta eläkkeestä ja lisätään yhteensovitettuun eläkkeeseen.
Työeläkkeen kertakorotus ei aiheuta eläkkeeseen uutta LITA-vähennystä/yhteensovitusta.
Kertakorotus ja kertasuoritettu työkyvyttömyyseläke
Jos toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke kertasuoritetaan, samalla maksetaan kertasuorituksena myös työkyvyttömyyseläkkeen jälkeinen vanhuuseläke. Kertasuoritettuun eläkkeeseen ei lisätä kertakorotusta.
Jos kertasuorituksena on maksettu vuoden 2004 säännösten mukainen toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke, sen jälkeen myönnettävä vanhuuseläke lasketaan uudelleen. Tällöin kertasuoritetun työkyvyttömyyseläkkeen perusteena olleet vapaakirjat tarkistetaan ensin vuoden 2004 tasoon puoliväli-indeksillä. Tästä ne tarkistetaan vanhuuseläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Koska eläke lasketaan uudelleen, eläkkeeseen ei lisätä kertakorotusta.
Document versions sorted by validity period
Validity: from – to
Selected validity period is changed to all of the documents on the current page
Changes to previous version
Ohjeeseen on tarkennettu elinaikakertoimen soveltamista tilanteessa, jossa eläketapahtuma on henkilön 62 vuoden iän täyttämisvuonna tai sen jälkeen.
Työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa ansaittu eläke kerrotaan eläketapahtumavuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Jos eläketapahtuma on henkilön 62 ikävuoden täyttämisvuonna tai sen jälkeen, käytetään henkilön 62 vuoden täyttämisvuodelle vahvistettua elinaikakerrointa. Ansaittua eläkettä on kaikki muu paitsi tulevan ajan eläkeosa.
Elinaikakerrointa ei sovelleta tulevan ajan eläkeosaan. Työkyvyttömyyseläkkeessä, jonka eläketapahtuma on ennen vuotta 2027, tulevan ajan eläkeosa jää pysyvästi elinaikakertoimen soveltamisen ulkopuolelle. Elinaikakerrointa aletaan soveltaa koko työkyvyttömyyseläkkeeseen vuodesta 2027 alkaen, kun ikäluokan alin vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen.
Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään uusin perustein, ansaittuun eläkkeeseen sovelletaan uusin perustein myönnetyn eläkkeen eläketapahtumavuoden elinaikakerrointa.
Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, elinaikakerroin pysyy entisin perustein -myöntöketjun ensimmäisen eläkkeen tai kuntoutushakemuksen vireilletulovuoden mukaisena.
Myös sotilaseläkejärjestelmän piiriin kuuluvan henkilön työkyvyttömyyseläkkeeseen elinaikakerrointa sovelletaan edellä kuvatulla tavalla.
Työkyvyttömyyseläkkeeseen elinaikakerroin vaikuttaa lievemmin kuin vanhuuseläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläkkeessä elinaikakerrointa sovelletaan vain osaan eläkkeestä. Elinaikakertoimella on kuitenkin sitä suurempi vaikutus työkyvyttömyyseläkkeen määrään, mitä lähempänä vanhuuseläkeikää henkilö on tullessaan työkyvyttömäksi.
Jos työkyvyttömyys alkaa ennen 62 ikävuoden täyttämisvuotta, kerroin ei määräydy eläkkeensaajan oman ikäluokan, vaan vanhemman ikäluokan ennustetun elinajan pitenemisen mukaan. Jos elinaika pitenee jatkuvasti, kuten on ennustettu, työkyvyttömyyseläkkeensaajan oman ikäluokan kerroin leikkaisi eläkettä enemmän.
Elinaikakerrointa aletaan soveltaa koko työkyvyttömyyseläkkeeseen, eli myös tulevan ajan eläkeosaan, kun ikäluokan alin vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteeseen. Alin vanhuuseläkeikä nousee elinajanodotteen perusteella vuonna 1965 syntyneistä alkaen, jolloin myös elinaikakertoimen laskentatapa muuttuu vähemmän leikkaavaksi. Ensimmäisen kerran koko työkyvyttömyyseläke tarkistetaan elinaikakertoimella, kun eläketapahtuma on vuonna 2027.
Esimerkki: Elinaikakertoimen soveltaminen työkyvyttömyyseläkkeeseen
- syntymävuosi 1967
- työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma vuonna 2017
- elinaikakerroin 0,962 (arvio)
- ansaittu eläke eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä 1 000 euroa/kk
- tulevan ajan eläkeosa 1 300 euroa/kk
Työkyvyttömyyseläke:
1 000,00 euroa/kk x 0,962 + 1 300,00 euroa/kk = 2262,00 euroa/kk.
Kun eläkkeen alkamisesta on kulunut 5 täyttä kalenterivuotta, eläkkeeseen lisätään kertakorotus. Jos eläke jatkuu vanhuuseläkeikään asti, se muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi, eikä eläkettä tarkisteta enää uudelleen elinaikakertoimella. Jos eläkkeensaajalla on ollut eläkeaikaista työskentelyä, siitä karttunut eläke lisätään hakemuksesta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Eläkeaikainen karttuma tarkistetaan kyseiselle ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella.
Document versions sorted by validity period
Validity: from – to
Selected validity period is changed to all of the documents on the current page
Changes to previous version
Ohjeeseen on tarkennettu palkattomilta ajoilta karttuvan eläkkeen laskentaa, kun työkyvyttömyyseläkkeessä ei ole tulevaa aikaa.