Työuraeläkkeeseen on oikeus aikaisintaan 63 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.
Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä henkilöillä työuraeläkkeen alaikäraja on 2 vuotta alempi kuin ikäluokan alin vanhuuseläkeikä.
Eläkelaitos voi hylätä työuraeläkkeen henkilön iän perusteella, jos hakemus tulee vireille liian aikaisin
Eläkelaitokset käyttävät tapauskohtaista harkintaa siinä, milloin työuraeläkettä koskeva hakemus on tullut vireille liian aikaisin.
Eläkelaitos voi hylätä työuraeläkehakemuksen henkilön iän perusteella, jos työuraeläkettä haetaan liian aikaisin. Eläkelaitos harkitsee hylkäystä henkilön iän perusteella, jos työuraeläkettä koskeva hakemus tulee vireille yli 6 kuukautta (työuraeläkkeen ennakkopäätöksen voimassaoloaika) ennen työuraeläkkeen alaikärajan täyttämistä.
Jos työuraeläke tulee hylättäväksi henkilön iän perusteella, eläkelaitos tutkii joka tapauksessa henkilön oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Jos henkilöllä ei ole oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, eläkelaitos antaa hylkäävän päätöksen vain työuraeläkkeestä.
Jos henkilöllä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen ja henkilö antaa suostumuksensa työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen, eläkelaitos antaa päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä ja hylkäyspäätöksen työuraeläkkeestä. Jos henkilö ei suostu työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen, eläkelaitos antaa hylkäyspäätöksen työuraeläkkeestä ja työkyvyttömyyseläkkeestä ei anneta päätöstä.
Työuraeläkkeen voi saada vuonna 1955 tai sen jälkeen syntynyt henkilö
Työuraeläkkeen voi saada vuonna 1955 tai sen jälkeen syntynyt henkilö. Vuonna 1955 syntyneellä henkilöllä voi olla oikeus työuraeläkkeeseen aikaisintaan 1.2.2018 lukien.
Työuraeläke jatkuu ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämiskuukauden loppuun.
Esimerkki: Vuonna 2018 työuraeläke voi olla maksussa enintään 3 kuukautta
- Henkilö on syntynyt 5.3.1955
- Henkilö on hakenut työuraeläkettä
- Henkilö täyttää 63 vuotta 5.3.2018 ja ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän (63 v 3 kk) 5.6.2018
Työuraeläke myönnetään 1.4.2018 lukien. Työuraeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi 1.7.2018 lukien.
Jos vuonna 1955 tai sen jälkeen syntynyt henkilö hakee työuraeläkettä siten, että työuraeläke alkaisi ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen, henkilölle myönnetään vanhuuseläke työuraeläkkeen sijasta.
Ennen vuotta 1955 syntyneillä henkilöillä ei ole oikeutta työuraeläkkeeseen
Ennen vuotta 1955 syntyneet henkilöt eivät voi saada työuraeläkettä, koska oikeus työuraeläkkeeseen päättyy ikäluokan alimmassa vanhuuseläkeiässä.
Ennen vuotta 1955 syntyneillä henkilöillä alin vanhuuseläkeikä on 63 vuotta.
Vuonna 1954 syntyneet henkilöt täyttävät alimman vanhuuseläkeiän vuonna 2017 ja ennen vuotta 1954 syntyneet henkilöt ovat täyttäneet alimman vanhuuseläkeiän jo ennen vuoden 2017 eläkeuudistuksen voimaantuloa.
Työuraeläkkeeseen voi olla oikeus 63 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta enintään ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämiskuukauden loppuun asti. Tämän vuoksi ennen vuotta 1955 syntyneillä henkilöillä ei ole oikeutta työuraeläkkeeseen.
Työuraeläkkeen saamisen yhtenä edellytyksenä on, että työntekijä tai yrittäjä on työskennellyt päätoimisesti vähintään 38 vuotta työssä, joka on ollut rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä.
Työuraeläkkeen saaminen edellyttää, että vaadittava 38 vuoden työ on ollut kokonaan rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa päätoimista työtä.
Laissa säädetyt rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työn edellytykset pohjautuvat voimassa olevaan työlääketieteelliseen tutkimukseen ja kokemusperäiseen tietoon työn kuormitustekijöistä ja niiden vaikutuksista työntekijöiden terveyteen ja työkykyyn.
Fyysisiä rasittavuus- ja kuormittavuustekijöitä ovat
- suurta lihasvoimaa edellyttävät tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavat työliikkeet
- hengitys- ja verenkiertoelimistön erityisen voimakas kuormittuminen
- kuormittavat ja hankalat työasennot
- voimaa tai suurta nopeutta vaativat toistuvat työliikkeet
- työliikkeet, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa.
Psykososiaalisia rasittavuus- ja kuormittavuustekijöitä ovat
- työskentely erityisen vaativassa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttavassa vuorovaikutteisessa työssä
- työskentely jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävässä tehtävässä, jossa on korkea tapaturman tai onnettomuuden riski tai ilmeinen väkivallan uhka.
Arvioinnissa otetaan lisäksi huomioon työn rasittuneisuutta ja kuluneisuutta lisäävinä tekijöinä
- työn poikkeukselliset fysikaaliset tekijät
- kuormitusta lisäävien suojavarusteiden käyttö, toistuvaa yötyötä sisältävä tai muutoin kuormittava vuorotyö
- toistuvat pitkät työvuorot
- yrittäjillä ympärivuorokautinen kuormittava sidonnaisuus tuotantoeläimiin.
Millainen työ on rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä?
Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta arvioitaessa edellytetään, että työ on merkittävässä määrin sisältänyt yhtä tai useampaa seuraavasta 6 tekijästä:
1. suurta lihasvoimaa edellyttäviä tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavia työliikkeitä
Työuraeläkkeeseen on oikeus muiden edellytysten täyttyessä, jos henkilö on tehnyt työtä, joka sisältää suurta lihasvoimaa edellyttäviä tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavia työliikkeitä.
Edellytyksillä tarkoitetaan raskasta lihastyötä, jollaista on esimerkiksi työ,
- joka edellyttää suurta voimankäyttöä ja
- jossa käsitellään raskaita taakkoja sekä
- jossa joudutaan olemaan pitkiä aikoja lihaksia kuormittavissa ja hankalissa työasennoissa.
Työ, joka sisältää suurta lihasvoimaa edellyttäviä tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavia työliikkeitä, kuormittaa usein erityisen voimakkaasti myös hengitys- ja verenkiertoelimistöä (katso edellytys 2 Hengitys- ja verenkiertoelimistö erityisen voimakas kuormittumista).
2. hengitys- ja verenkiertoelimistön erityisen voimakasta kuormittumista
Työuraeläkkeeseen on oikeus muiden edellytysten täyttyessä, jos henkilö on tehnyt työtä, joka kuormittaa erityisen voimakkaasti hengitys- ja verenkiertoelimistöä.
Raskas, dynaaminen, suurilla lihasryhmillä tehtävä lihastyö kuormittaa erityisesti verenkiertoelimistöä. Raskaita taakkoja käsiteltäessä kuten nostettaessa, kannettaessa, työnnettäessä ja vedettäessä suuret lihasryhmät toimivat sekä dynaamisesti että staattisesti.
Suurten lihasryhmien dynaamista ja staattista työtä tarvitaan esimerkiksi raskaissa
- maatalouden töissä
- metsätalouden töissä
- rakennusalan töissä
- siivousalan töissä
- hoitoalan töissä
- hoiva-alan töissä
- paloalan töissä
- pelastusalan töissä.
Työn fyysiseen kuormittavuuteen vaikuttavat keskeisesti olosuhteet, joissa työtä tehdään. Fyysinen kuormittavuus on vähäisempää, jos työ on pitkälle automatisoitua tai kuormitusta on helpotettu apuvälineillä tai muilla toimenpiteillä.
3. kuormittavia ja hankalia työasentoja
Työuraeläkkeeseen on oikeus muiden edellytysten täyttyessä, jos henkilö on tehnyt työtä, jossa on kuormittavia ja hankalia työasentoja.
Kuormittavia ja hankalia työasentoja sisältäviä töitä voi olla esimerkiksi joissakin
- asennustöissä
- rakennusalan töissä
- hoitoalan töissä
- jätehuoltoalan töissä.
4. voimaa tai suurta nopeutta vaativia toistuvia työliikkeitä tai työliikkeitä, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa
Työuraeläkkeeseen on oikeus muiden edellytysten täyttyessä, jos henkilö on tehnyt työtä, joka sisältää
- voimaa tai suurta nopeutta vaativia toistuvia työliikkeitä tai
- työliikkeitä, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa.
Näitä työliikkeitä voi olla esimerkiksi
- teollisuudessa
- varastoalan töissä
- huolinta-alan töissä
- siivousalan töissä
- puhdistuspalvelualan töissä
- elintarviketeollisuudessa
- keittiötyössä.
5. työskentelyä erityisen vaativassa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttavassa vuorovaikutteisessa työssä tai
Työuraeläkkeeseen on oikeus muiden edellytysten täyttyessä, jos henkilö on tehnyt työtä, joka sisältää työskentelyä erityisen vaativassa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttavassa vuorovaikutteisessa työssä.
Tällaista työtä voi olla esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastyö, jossa asiakas- ja potilaskunta sekä työtilanteet ovat erityisen haastavia, esimerkiksi
- saattohoidossa tehtävä työ
- psykiatrisessa laitoshoidossa tehtävä työ
- vaativa sosiaalityö esimerkiksi lasten huostaanotoissa
- päihdehuoltoklinikoilla haastavan asiakaskunnan parissa tehtävä työ
- poikkeuksellisen haastava opetustyö esimerkiksi vaikeasti käytöshäiriöisten oppilaiden kanssa.
Nämä työt sisältävät lähtökohtaisesti vaativaa ihmissuhdetyötä, mikä lisää henkistä kuormitusta. Kuormitusta lisää myös tilanteet, joihin sisältyy vaikeita eettisiä ja moraalisia arvovalintoja.
6. työskentelyä jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävässä tehtävässä, jossa on korkea tapaturman tai onnettomuuden riski tai ilmeinen väkivallan uhka.
Työuraeläkkeeseen on oikeus muiden edellytysten täyttyessä, jos henkilö on tehnyt työtä, joka edellyttää jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta. Lisäksi edellytetään, että työssä on korkea tapaturman tai onnettomuuden riski tai toistuvasti ilmeinen väkivallan uhka.
Tällaisena työnä voidaan pitää esimerkiksi
- vaarallisten aineiden kuljetus- ja käsittelytyötä, mikä edellyttää erityistä tarkkaavaisuutta, jotta onnettomuutta ei sattuisi
- tiettyjä rakennustöitä, kuten rakennustelineillä tehtävät työt, mitkä edellyttävät jatkuvaa varuillaan oloa, jotta tapaturmaa ei sattuisi.
Ilmeinen väkivallan uhka
Ilmeisellä väkivallan uhalla tarkoitetaan työturvallisuuslain (738/2002) 29 §:n perusteluiden mukaisesti työtä, jossa väkivallan riski on selvästi tavanomaista, yleistä väkivallan riskiä suurempi. Arviointiin vaikuttaa muun muassa
- kuinka paljon toimialalla/työtehtävissä tapahtuu tilastojen mukaan väkivaltatilanteita ja
- onko työssä väkivallan uhkaa lisääviä tekijöitä.
Väkivaltaa lisääviä tekijöitä ovat esimerkiksi
- yksintyöskentely etenkin ilta- ja yöaikaan erityisesti tiloissa, joihin on avoin pääsy
- työpaikan sijainti riskialueilla, muun muassa alueilla, joiden väkivalta- ja rikosprofiili on korkea
- päihtyneiden tai väkivaltaisten asiakkaiden tai heidän saattajiensa vastaanotto ja käsittely
- yksilön itsemääräämisoikeuden rajoittamista sisältävät tehtävät
- rahan käsittely
- lääkkeiden käsittely.
Arvio väkivallan uhan ilmeisyydestä tulee perustua objektiiviseen arvioon eikä työntekijän omaan näkemykseen asiasta.
Jatkuvaa varuillaan oloa edellyttävää työtä, jossa väkivallan uhka on ilmeinen, on tyypillisimmin esimerkiksi turvallisuusalan töissä. Myös tietyissä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tehtävissä voi joutua kohtaamaan väkivallan uhkaa.
Mitkä lisätekijät otetaan huomioon rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työn arvioinnissa?
Arvioitaessa sisältääkö työ merkittävässä määrin yhtä tai useampaa 1 – 6 kohdassa mainittua tekijää, rasittuneisuutta ja kuluneisuutta lisäävänä tekijänä otetaan huomioon
- työn poikkeukselliset fysikaaliset tekijät
Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta lisäävänä fysikaalisena tekijänä huomioidaan esimerkiksi
- poikkeukselliset lämpöolosuhteet
- koneellinen tärinä
- melu
- ylipaine.
Altistuminen fysikaaliselle tekijälle voi johtua esimerkiksi
- tuotantomenetelmistä
- työn luonteesta
- koneista ja laitteista
- työympäristöstä.
Kylmälle ja kuumalle altistutaan tyypillisimmin ulkotöissä. Esimerkiksi erilaisissa huolto- ja korjaustöissä, jotka on tehtävä kaikissa olosuhteissa, ollaan kylmälle alttiina ilman merkittävää lihastyön tuottamaa lämpöä.
Sisätiloissa altistutaan vedolle ja kylmyydelle esimerkiksi elintarviketeollisuudessa.
Pelastustoiminnassa mukana olevat muun muassa sukeltajat, pintapelastajat ja palomiehet altistuvat usein äärimmäiselle kylmyydelle ja kuumuudelle.
Poikkeuksellisissa lämpöolosuhteissa työskentelyä on myös esimerkiksi
- hotellialalla
- ravintola-alalla ja
- ateriapalvelualoilla keittiötyössä.
Kasvihuonetyössä työskennellään paitsi lämpimissä myös kosteissa työtiloissa.
Tärinä- ja melualisteisessa työssä työskennellään tyypillisimmin rakennus- ja koneteollisuudessa.
Ylipaineisessa tilassa työskentelyä on kaivos- ja sukellustöissä.
Yrittäjien osalta työn yhtenä poikkeuksellisena fysikaalisena tekijänä voidaan lisäksi pitää esimerkiksi työtä, jossa selkäranka joutuu tärinää voimakkaampaan rasitukseen esimerkiksi
- maanmuokkauksen yhteydessä tai
- metsätöissä.
- kuormitusta lisäävien suojavarusteiden käyttö
Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta lisäävänä tekijänä otetaan huomioon kuormitusta lisäävien suojavarusteiden käyttö.
Etenkin painavien ja peittävien suojavarusteiden käyttö kuormittaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä ja lisää työntekijän lämpökuormaa.
Kuormitus lisääntyy, kun suojavarusteita joudutaan käyttämään hankalia työasentoja vaativissa töissä. Suojavarusteita käytetään esimerkiksi
- pelastustöissä
- maatalouden töissä
- metsätalouden töissä.
Pelkkä suojaimen, esimerkiksi hengityssuojaimen, käyttö ei välttämättä lisää kuormitusta rasittuneisuutta ja kuluneisuutta lisäävänä tekijänä.
- toistuvaa yötyötä sisältävä tai muutoin kuormittava vuorotyö sekä
Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta lisäävänä tekijänä otetaan huomioon yötyötä sisältävä tai muutoin kuormittava vuorotyö.
Työajoista säädetään työaikalaissa (605/1996). Lain 3 luvussa säädetään muun muassa säännöllisestä työajasta ja 4 luvussa tilanteista, joissa säännöllinen työaika voidaan ylittää. Lain 5 luvussa säädetään yö- ja vuorotyöstä.
Työturvallisuuslain (738/2002) 30 §:ssä säädetään työnantajan velvoitteista, kun työtä teetetään yötyönä. Työajat voivat aiheuttaa kuormittumista, vaikka työtä sinänsä teetettäisiin täysin työaikalain mukaisesti ja työturvallisuuslainsäädännön velvoitteita noudattaen.
Toistuva yötyötä sisältävä vuorotyö ja pitkät työajat lisäävät kroonisten sairauksien riskiä.
Vuorotyöaltistumisella on myös pitkäaikaisvaikutuksia unen laatuun ja kognitiiviseen suorituskykyyn. Vuorotyön kuormittavuutta lisäävät yleensä heikot mahdollisuudet vaikuttaa työaikoihin.
Yötyötä sisältävät työt ovat yleensä myös fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavia. Tämän vuoksi yötyötä sisältävä vuorotyö katsotaan kuormitusta lisääväksi tekijäksi, joka tulisi ottaa huomioon kokonaisarvioinnissa.
Yötyön tulee olla toistuvaa. Esimerkiksi Työterveyslaitos katsoo vuorotyön sisältävän usein yötyötä, jos vuoden työvuoroista yötyötä on 25 prosenttia tai enemmän.
Myös muu kuin yötyötä sisältävä vuorotyö otetaan huomioon rasittuneisuutta ja kuluneisuutta lisäävänä tekijänä, jos vuorotyö on kuormittavaa. Vuorotyön kuormittavuutta arvioitaessa tulee kiinnittää huomioita esimerkiksi
- työpäivien
- kokonaistyöajan
- ylitöiden määrään.
Huomioon otettavia seikkoja ovat lisäksi
- työ- ja lepoaikojen rytmitys sekä
- työvuorojen kiertosuunta.
Nopea eteenpäin kiertävä järjestelmä, jossa on vähän peräkkäisiä aamu- ja iltavuoroja kuormittaa yleensä vähemmän.
- toistuvat pitkät työvuorot
Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta lisäävänä tekijänä otetaan huomioon toistuvat pitkät työvuorot.
Pitkällä työvuorolla tarkoitetaan lähtökohtaisesti yli 10 tunnin työvuoroa. Pitkien työvuorojen toistuvuus lisää rasittuneisuutta ja kuluneisuutta.
Työpäivien pituus tulee suhteuttaa työntekijän säännölliseen vuosityöaikaan. Esimerkiksi kun yli 25 prosenttia työviikoista on ylipitkiä, yli 48 tuntia, voidaan työaika ottaa huomioon rasittuneisuutta ja kuluneisuutta lisäävänä tekijänä kokonaisarvioinnissa.
- yrittäjillä ympärivuorokautinen kuormittava sidonnaisuus tuotantoeläimiin.
YEL- ja MYEL -yrittäjien osalta rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttava lisätekijänä otetaan huomioon tuotantoeläinten pidosta aiheutuva jatkuva ympärivuorokautinen kuormittava sidonnaisuus.
Vain päätoiminen työ on rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä
Työn tulee olla päätoimista, jotta työtä voidaan pitää työuraeläkkeessä edellytettävällä tavalla rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavana työnä.
Arviossa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi
- työuran mukaiset ansiot
- alalle tyypilliset ansiot
- säännöllisen työajan ansiotilastot, joiden mukainen säännöllisen työajan ansio kuvaa kokoaikaisen työn ansiotasoa.
Säännöllisen työajan ansiotilastoja löytyy Suomen virallisesta tilastosta Tilastokeskuksen internetsivuilta. Myös Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n internetsivuilta löytyy palkkatilastoja.
Jos työ on muutoin rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa, mutta työntekijä tai yrittäjä ei ole työskennellyt päätoimisesti, työn ei kokonaisuutena arvioiden voida katsoa olevan niin rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa, että työ täyttää työuraeläkkeen saamisen edellytykset.
Työskentely useassa eri työsuhteessa tai yrittäjänä voi kokonaisuutena muodostaa rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työn
Jos työntekijä työskentelee useassa eri työsuhteessa, töiden yhteenlasketun määrän tulee kokonaisuutena arvioiden vastata työuraeläkkeeseen vaadittavaa työmäärää. Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttava työ voi myös muodostua rinnakkaisesta työskentelystä työntekijänä ja yrittäjänä.
Yksiselitteistä tuntimäärää päätoimisena työnä pidettävälle työlle ei ole määritelty, koska työajat ja kokoaikaisena työnä pidettävän työn tuntimäärä vaihtelee jonkin verran eri aloilla.
Kokonaisuus ratkaisee arvion rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavasta työstä
Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä arvioidaan eri tekijöiden yhteisvaikutus kokonaisuutena huomioiden.
Työuraeläkkeen myöntämiseksi edellytetään aina, että joku laissa säädetyistä 6 rasittaneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavasta tekijästä täyttyy.
Lisätekijät otetaan huomioon ainoastaan rasittuneisuutta ja kuluneisuutta lisäävänä tekijänä.
Pelkän lisätekijän täyttymisen perusteella työ ei ole rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä.
Esimerkiksi pelkkä yötyö ei täytä rasittuneisuutta ja kuluneisuutta koskevaa edellytystä, jos työ ei sisällä yhtä tai useampaa laissa säädetyistä rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työn edellytyksistä eli
- suurta lihasvoimaa edellyttäviä tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavia työliikkeitä
- hengitys- ja verenkiertoelimistön erityisen voimakasta kuormittumista
- kuormittavia ja hankalia työasentoja
- voimaa tai suurta nopeutta vaativia toistuvia työliikkeitä tai työliikkeitä, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa
- työskentelyä erityisen vaativassa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttavassa vuorovaikutteisessa työssä tai
- työskentelyä jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävässä tehtävässä, jossa on korkea tapaturman tai onnettomuuden riski tai ilmeinen väkivallan uhka.
Yötyö otetaan rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työn arvioinnissa huomioon rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavana lisätekijänä.
Työn rasittavuutta ja kuluttavuutta arvioitaessa ei oteta huomioon työntekijän yksilöllisiä ominaisuuksia. Työn rasittavuutta ja kuluttavuutta arvioidaan objektiivisesti kenen tahansa tekemänä työnä, riippumatta esimerkiksi henkilön
- iästä
- sukupuolesta tai
- muusta henkilöön liittyvästä tekijästä.
Arvioon ei vaikuta työntekijän oma kokemus työn rasittavuudesta ja kuluttavuudesta.
Työn rasittavuutta ja kuluttavuutta osoittavia tekijöitä ei ole sidottu ammatteihin.
Hallituksen esityksen perusteluissa on ainoastaan tuotu esiin joitakin esimerkkejä toimialoista ja työtehtävistä, joissa rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavia tekijöitä tyypillisesti esiintyy. Ammatteja ei ole lueteltu.
Työn rasittavuutta ja kuluttavuutta koskevaan arvioon eivät vaikuta myöskään työtehtäviin liittymättömät työpaikan olosuhteet.
Työtehtäviin liittymättömiä työpaikan olosuhteita ovat esimerkiksi
- työpaikan ilmapiiri
- työpaikan organisaatiomuutokset
- työpaikan siirtyminen toiselle paikkakunnalle
- jne.
Työuraeläkkeen saamiseksi työuran pituudelta edellytetään, että
- henkilö on työskennellyt vähintään 38 vuoden ajan ja
- työ on ollut työeläkevakuutettavaa päätoimista työtä.
Tarkemmat tiedot
Jos henkilö on työskennellyt useammassa eri työssä yhtä aikaa, rinnakkainen työskentely otetaan huomioon työuran pituuden arvioinnissa yhteen kertaan.
Kun eläkelaitos arvioi työskentelyn päätoimisuutta, useampi rinnakkainen työskentely voi kokonaisuutena muodostaa päätoimisen työskentelyn.
Työuraa arvioidaan työeläkejärjestelmän rekisteritiedoista
Eläkelaitos arvioi henkilön työuran pituuden työeläkejärjestelmän rekisteritietojen perusteella.
Jos rekisteritietojen perusteella 38 vuotta täyttyy, eläkelaitos arvioi tämän jälkeen, onko rekisteröity työ ollut rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa päätoimista työtä.
Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työhistoriavaatimuksen tutkimisessa otetaan huomioon ainoastaan päätoiminen työskentely.
Tarkemmat tiedot
38 vuoden työuran pituudessa otetaan huomioon vain sellainen työ, joka on ollut rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä.
Yksi rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työn edellytys on työskentely päätoimisessa työssä. Osa-aikainen työ ei täytä rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työn vaatimusta.
Miten arvioidaan työntekijän työskentelyn päätoimisuutta?
Arvio työntekijän työskentelyn päätoimisuudesta tehdään kokonaisarvion perusteella, johon vaikuttavat mm.
- työstä saatujen ansioiden määrä
- työaika ja
- muu selvitys siitä, onko työ ollut kokoaikatyötä vai osa-aikatyötä.
Arvioitaessa työntekijän työn päätoimisuutta, eläkelaitos ottaa arviossa huomioon, mitkä ovat työuran mukaiset, alalle tyypilliset ansiot.
Eläkelaitos voi hyödyntää työntekijän työskentelyn päätoimisuutta arvioitaessa säännöllisen työajan ansiotilastoja, joiden mukaisen säännöllisen työajan ansio kuvaa kokoaikaisen työn ansioita.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki: Työntekijän työura sisältää osa-aikatyötä
Työntekijällä on rekisteritietojen perusteella työeläkevakuutettua työtä yhteensä 40 vuotta.
Kun eläkelaitos arvioi rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä, huomataan, että 3 vuotta työstä on ollut osa-aikaista työtä kevyissä toimistotöissä. Tämä aika vähennetään rekisteröidyistä 40 vuodesta (40-3=37).
Työuraeläkehakemus hylätään, koska työntekijällä ei ole ollut vähintään 38 vuotta rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa päätoimista työskentelyä.
Miten arvioidaan yrittäjän työskentelyn päätoimisuutta?
Arvioitaessa sitä, onko yrittäjän työ ollut päätoimista, lähtökohtana käytetään yrittäjälle vahvistettua työtuloa.
Arviossa otetaan huomioon mm.
- työuran mukaiset tai alalle tyypilliset ansiot
- työaika ja
- muu selvitys siitä, onko yrittäjätyö ollut kokoaikatyötä vai osa-aikatyötä.
Arviossa hyödynnetään myös Eläketurvakeskuksen yrittäjän työtulon määrittämisestä antamia ohjeita (Yrittäjän työtulo-opas) tai Melan antamia ohjeita maatalousyrittäjän työtulosta.
Jos yrittäjän työssä on rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavia työtehtäviä, mutta yrittäjä ei ole työskennellyt päätoimisesti, työskentely ei täytä rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan päätoimisen työskentelyn edellytystä.
Jos yrittäjä työskentelee useassa eri työssä, töiden yhteenlasketun määrän tulee kokonaisuutena arvioiden vastata työuraeläkkeeseen vaadittavaa päätoimista työskentelyä.
Koska työajat ja kokoaikaisena työnä pidettävän työn tuntimäärä vaihtelevat jonkin verran eri aloilla, ei yksiselitteistä tuntimäärää ole määritelty.
Tarkemmat tiedot
Yrittäjän työtulo on lähtökohta, kun eläkelaitos arvioi yrittäjätoiminnan päätoimisuutta. Arvioissa apuna käytetään Eläketurvakeskuksen ja Melan työtulo-ohjeita.
Työtulo-ohjeiden mukainen työtulo kuvaa osaltaan yrittäjätoiminnan päätoimisuutta. Päätoimisen työskentelyn ei tarvitse työtulon osalta olla Eläketurvakeskuksen ja Melan työtulo-ohjeissa suositellun työtulon suuruinen.
Eläketurvakeskuksen ja Melan työtulo-ohjeet ovat suosituksia työtulon tasosta aloittavalle yrittäjälle. Yrittäjän työskentelyn päätoimisuutta on aina arvioitava kunkin yrittäjän osalta kyseisen alan työtulo-ohjeiden ja tarvittaessa yrittäjältä pyydettyjen lisäselvitysten ja alalle tyypillisistä ansioista saadun selvityksen muodostaman kokonaisuuden perusteella.
Yrittäjän työskentely yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisella minimityötulolla ei yleensä voi olla päätoimista työskentelyä.
Mitä on työeläkevakuutettava työ?
38 vuoden työura voi koostua
- eri työeläkelakien mukaan vakuutettavasta työstä työntekijänä ja
- yrittäjäeläkelakien mukaan vakuutettavasta yrittäjänä tehdystä työstä.
Työeläkelakien mukaan vakuutettavaa työtä on myös kulloinkin voimassa olevien
- työeläkelakien mukaan työeläkevakuutettu työ, josta ei ole karttunut eläkettä
Tarkemmat tiedot
Työeläkevakuutettavana työnä lain edellyttämällä tavalla pidetään esimerkiksi ennen vuotta 2005 vakuutettua henkilön alle 23-vuotiaana tekemää työtä, josta ei ole karttunut työeläkelakien mukaan eläkettä.
Työuran pituutta laskettaessa otetaan huomioon myös työntekijän rekisteritiedoista puuttuva työ, joka on jätetty vakuuttamatta työnantajan laiminlyönnin vuoksi, jos työstä on esitetty riittävä ja luotettava näyttö.
Riittävä ja luotettava näyttö ei edellytä riidatonta näyttöä samaan tapaan kuin 6 vuotta aikaisempien ansioiden huomioon ottamiseksi edellytetään (TyEL 75 b § 2 mom.).
- työ, jota ei ole vakuutettu esimerkiksi työnantajan laiminlyönnin vuoksi
- rekisteritiedoista puuttuva työ, josta työuraeläkkeenhakija esittää työuraeläkettä hakiessaan riittävän ja luotettavan selvityksen
- työ, josta yrittäjä on saanut vapautuksen YEL- tai MYEL-vakuuttamisvelvollisuudesta.
Tarkemmat tiedot
MYEL-vakuutus koskee myös apurahansaajia, joille on myönnetty Suomesta taiteelliseen tai tieteelliseen toimintaan tarkoitettu apuraha.
Vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomen sosiaaliturvaan kuuluvia apurahansaajia, jotka ovat saaneet Suomesta myönnetyn työskentelyapurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen.
Yrittäjillä voidaan ottaa huomioon ainoastaan se aika, joka on vakuutettu. Yrittäjätoiminnan voi vakuuttaa takautuvasti kulumassa olevalta ja 3 sitä edeltävältä vuodelta.
Jos yrittäjä ei ole vakuuttanut yrittäjätyötään työuransa aikana, vakuuttamatonta vanhaa yrittäjäaikaa ei voida huomioida työeläkelakien mukaan vakuutettavana työnä yrittäjän työuran pituutta laskettaessa.
Työuran pituuden laskennassa huomioitava alaikäraja on voimassa olleiden työeläkelakien mukainen vakuuttamisvelvollisuuden alaikäraja
Työuran pituuden laskennassa voidaan huomioida sellainen työ, joka olisi tullut kulloinkin voimassa olleiden työeläkelakien mukaan vakuuttaa, mutta jota ei kuitenkaan jostain syystä ole aikanaan vakuutettu.
Työeläkevakuutettavaa työtä työuraeläkkeen työuravaatimuksen arvioinnissa on esimerkiksi työ, joka on tehty kulloinkin voimassaolleiden työeläkelakien mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden alaikärajan täyttämisen jälkeen, vaikka tätä työtä ei olisi vakuutettu.
Tarkemmat tiedot
Työntekijäin eläkelain (TEL) mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden alaikärajat
Ajalla 1.7.62 – 30.6.1971 TEL:n mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden alaikäraja oli 18 vuotta.
Ajalla 1.7.1971 – 31.12.1988 TEL:n mukaisella vakuuttamisvelvollisuudella ei ollut lainkaan alaikärajaa. Alaikärajan poistaminen koski sellaista työsuhdetta, joka oli voimassa 30.6.1971 jälkeen.
Ajalla 1.1.1989 – 31.12.2004 TEL:n mukainen vakuuttamisvelvollisuus koski työsuhdetta, joka oli alkanut työntekijän 13 vuoden iän täyttämisvuoden jälkeen.
1.1.2005 alkaen TEL:n mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden alaikäraja oli 18 vuotta. Työskentely oli vakuutettava sitä seuraavan kuukauden alusta, jona työntekijä täytti 18 vuotta.
Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (LEL) mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden alaikärajat
Ajalla 1.7.1962 – 31.12.1988 LEL:n piiriin kuulumisella ei ollut alaikärajaa, vaan työnantajan oli vakuutettava kaikenikäiset LEL-työalojen työntekijät.
Ajalla 1.1.1989 – 31.12.2004 LEL:n mukainen vakuuttamisvelvollisuus alkoi sinä kalenterivuonna, jona työntekijä täytti 14 vuotta.
Ajalla 1.1.2005 – 31.12.2006 LEL:n mukainen vakuuttamisvelvollisuus alkoi sitä seuraavan kuukauden alusta, jona työntekijä täytti 18 vuotta.
Eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain (TaEL) mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden alaikärajat
Ajalla 1.1.1986 – 31.12.1988 TaEL:n mukaisessa vakuuttamisvelvollisuudessa ei ollut ikärajoja.
Ajalla 1.1.1989 – 31.12.2004
Miten vuodesta 2005 lukien olleen työuran pituus arvioidaan?
Työuran pituus tulee aina selvittää yksityiskohtaisesti todellisten työskentelykuukausien perusteella.
Tarkemmat tiedot
Arvioinnissa eläkelaitos kiinnittää huomiota siihen, vastaavatko työntekijän tai yrittäjän rekisteröidyt ansiot esitetyn työuran mukaisia ansioita tai alalle tyypillisiä ansioita.
Työeläkelaitos vertaa rekistereistä käytettävissä olevia ansiotietoja työuraeläkkeenhakijan esittämiin työtodistuksiin ja muihin vastaaviin selvityksiin työuran pituuden selvittämiseksi.
Jos vaadittu 38 vuoden työura ei täyty käytettävissä olevien rekisteritietojen perusteella, henkilön on esitettävä riittävä näyttö työuran pituudesta ja työskentelyn päätoimisuudesta.
Kun eläkelaitos selvittää työntekijän työuran pituutta 1.1.2005 alkaen olleista työskentelyistä, eläkelaitos voi hyödyntää työuran pituuden arvioinnissa rekistereistä käytettävissä olevia ansiotietoja seuraavasti:
- Jos työntekijällä on vuosiansioita kunakin vuotena vähintään 21 024,09 euroa vuodessa (vuoden 2025 tasossa), voidaan kyseiseltä vuodelta ottaa huomioon työskentelyaikaa enintään 12 kuukautta, jos työ on ollut päätoimista, rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä.
- Jos vuosityöansio ei joltakin vuodelta täyty ja työuran 38 vuoden pituuden vaatimus ei tämän vuoksi täyty, eläkelaitos selvittää kyseisen vuoden todelliset työskentelykuukaudet.
- Ansiot tarkistetaan palkkakertoimella tutkintahetken tasoon.
Vaikka vuodesta 2005 olleen työskentelyn pituuden arvioinnissa voidaan käyttää ansioita, työntekijän työuran pituus tulee kuitenkin aina selvittää todellisten työskentelykuukausien perusteella, jos työuran pituutta koskeva 38 vuoden vaatimus ei joltakin vuodelta täyty sen vuoksi, että henkilöllä ei ole kyseisenä vuotena ansioita vähintään tulevan ajan ansiorajan verran.
Työuraa arvioidaan kokonaisuutena, kun työuran pituutta lasketaan rekisteröidyistä ansiotiedoista. Vuodesta 2005 alkaen työeläkejärjestelmässä on rekisteröity tiedot työntekijöiden ansioista, mutta ei enää työsuhteen kestosta.
Luottamustoimista saatuja ansioita ei oteta huomioon ansioiden tarkastelussa, kun eläkelaitos arvioi työuran pituutta. Työuran pituutta arvioitaessa ei lähtökohtaisesti huomioida myöskään perhe- tai omaishoitajan toimeksiantosuhteita. Tapauskohtaisessa arvioinnissa perhe- tai omaishoitajan työ voidaan huomioida 38 vuoden työhistoriaa laskettaessa.
Yrittäjän työuran pituus 1.1.2005 alkaen olleista yrittäjäjaksoista arvioidaan yrittäjäjakson alkamis- ja päättymispäivien perusteella.
Yrittäjäjaksoista on rekisteröity vakuutuksen alkamis- ja päättymispäivät ja työtulo.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki: Työura sisältää kausiluonteista työtä
Henkilöllä on rekisteritietojen perusteella työeläkevakuutettua työtä yhteensä 39 vuotta.
Kun eläkelaitos arvioi rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä, eläkelaitos huomaa, että 5 vuotta työstä on ollut asfalttimiehenä tehtyä kausiluonteista työtä kesäisin. Vaikka asfalttimiehen työtä voitaisiin saatujen selvitysten perusteella pitää rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavana työnä, työtä ei voida huomioida 38 vuoden arvioinnissa kuin todellisilta työskentelykuukausilta, vaikka rekisteristä saatujen vuosiansiotietojen perusteella näytti ensin siltä, että työ on ollut päätoimista koko vuoden.
Työuraeläkehakemus hylätään, koska henkilöllä ei ole ollut vähintään 38 vuotta rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa päätoimista työtä.
Miten ennen vuotta 2005 olleen työuran pituus arvioidaan?
Työuran kesto ennen vuotta 2005 arvioidaan
- yksityisen alan työntekijöillä rekisteröidyistä työskentelyn kestoajoista ja eläkepalkasta
- julkisen alan työntekijöillä vapaakirjajaksoista
- LEL-/TaEL-työskentelyn osalta otetaan huomioon työskentelyä vuosittain niin monelta kuukaudelta, kuin vuodessa on rekisteröityjä kuukausitilityksiä
- Yrittäjillä YEL- ja MYEL- jaksojen alkamis- ja päättymispäivästä.
Luottamustoimia ei oteta huomioon työuran pituuden tarkastelussa. Arvioitaessa työuran pituutta ennen vuotta 2005 arvioinnissa ei lähtökohtaisesti huomioida perhe- tai omaishoitajan toimeksiantosuhteita. Tapauskohtaisessa arvioinnissa perhe- tai omaishoitajan työ voidaan huomioida 38 vuoden työhistoriaa laskettaessa.
Epäselvissä tilanteissa rekisteröityjä ansiotietoja käytetään työuran pituutta laskettaessa siten, että eläkelaitos arvioi kokonaisuutena, vastaavatko työntekijän tai yrittäjän rekisteröidyt ansiot esitetyn työuran mukaisia ansioita tai alalle tyypillisiä ansioita.
Tarkemmat tiedot
Vanhemmissa LEL-työskentelyissä ansioita on saatettu rekisteröidä vähemmille työskentelykuukausille kuin henkilön kunakin vuonna todellisuudessa työskentelemät kuukaudet. Koko vuoden LEL-ansiot on esimerkiksi voitu rekisteröidä yhden kuukauden ansioksi.
LEL-työskentelyjen osalta todelliset työskentelykuukaudet on selvitettävä tarvittaessa muista selvityksistä. Selvittelyssä apuna voidaan käyttää esimerkiksi työtodistuksia ja ns. LEL-erittelyä.
Vakuuttamisvelvollisuudesta vapautetut yrittäjäjaksot ovat mukana työuran pituutta arvioitaessa
Yrittäjän työeläkevakuutettavana työnä pidetään myös ennen vuotta 2002 voimassa olleen lain mukaista YEL:n ja MYEL:n vakuuttamisvelvollisuuden piirissä olevaa työtä, jonka vakuuttamisvelvollisuudesta on myönnetty vapautus.
Vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttamisjaksot näkyvät rekisteritiedoista.
Tarkemmat tiedot
YEL:n ja MYEL:n voimaanpanolakien perusteella ennen vuotta 1961 syntyneet, joille on myönnetty vapautus ennen vuotta 2002, saavat säilyttää vapautuksen niin kauan kuin sen ehdot täyttyvät. Myös tällaista yrittäjänä tehtyä työtä pidetään työeläkelakien mukaan vakuutettuna työnä.
Eläkelaitoksen on myös tarkistettava, että vakuuttamisvelvollisuudesta vapautettu yrittäjätyö on ollut päätoimista rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa yrittäjätyötä.
Yrittäjän 0-työtulojaksot huomioidaan työuran pituutta arvioitaessa
Rekisteritiedoissa yrittäjän 0-työtulojaksot ovat sellaisia jaksoja, joihin kohdistuu maksamattomia vakuutusmaksuja.
Yrittäjän 0-työtulojaksot otetaan huomioon rasittuneisuutta ja kuluneisuutta edellyttävää työuraa arvioitaessa, koska nämä jaksot ovat vakuutettua aikaa. 0-työtulojaksot otetaan huomioon riippumatta siitä, ovatko maksamattomat vakuutusmaksut vielä perimiskelpoisia vai vanhentuneita.
Tarkemmat tiedot
YEL:ssä ja MYEL:ssä on säädetty, että jos yrittäjällä on maksamattomia työeläkevakuutusmaksuja, jotka eivät ole vanhentuneet, kokonaistyötulo tältä kalenterivuodelta on yhtä suuri kuin se työtulo, jonka perusteella yrittäjälle on määrätty työeläkevakuutusmaksut sanotulta kalenterivuodelta.
Jos maksamattomat työeläkevakuutusmaksut ovat vanhentuneet, kokonaistyötulo saadaan kertomalla mainittu työtulo yrittäjän maksamien ja hänelle määrättyjen työeläkevakuutusmaksujen osamäärällä (YEL 67 §, MYEL 73 §).
Eläkelaitoksen on myös tarkistettava, että 0-työtulojakson yrittäjätyö on ollut päätoimista rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa yrittäjätyötä.
Mitkä poissaolot otetaan huomioon työuran pituudessa?
Työeläkevakuutettavan työn lisäksi työuran pituutta arvioitaessa huomioidaan myös
- äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet enintään 3 vuoden ajalta
- vähäisiä poissaolojaksoja sairauden tai lomautuksen vuoksi ja
- tilapäinen työttömyys.
Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet otetaan huomioon 38 vuoden työuran laskennassa enintään 3 vuoden ajalta
38 vuoden työskentelyaikaan luetaan äitiys-, isyys-, ja vanhempainrahakaudet enintään 3 vuoden ajalta.
Eläkelaitos selvittää lastenhoitoajat tarkemmin, jos työuran pituus ei täyty työskentelystä rekisteröityjen tietojen perusteella.
Jos äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausista ei saada tietoja Kelan rekistereistä, etuusajoiksi luetaan enintään kulloinkin voimassa olevien säännösten mukaiset äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet. Eläkelaitos ottaa huomioon ne kaudet, joiden osalta esimerkiksi väestörekisteritietojen ja muiden selvitysten perusteella voidaan riittävästi selvittää, että katkos työurassa johtuu lapsen hoidosta.
Työeläkejärjestelmässä on käytössä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet vuodesta 2005 alkaen
Työeläkejärjestelmän rekisterissä on tiedot äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausista vuodesta 2005 alkaen, koska näillä etuuksilla on vaikutusta työeläkkeen määrään.
Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet ennen vuotta 2005 on selvitettävä erikseen
Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet ennen vuotta 2005 otetaan huomioon sen pituisena kuin kunakin aikana oli mahdollista enintään saada äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Tietoja ei saada työeläkejärjestelmän rekisteritiedoista.
Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet selvitetään esimerkiksi
- Kelan rekistereistä
- työuraeläkkeenhakijan hakemuksessa ilmoittamista tiedoista
- väestörekisteritiedoista tai
- muista riittävistä ja luotettavista selvityksistä.
Esitettyjen selvitysten perusteella eläkelaitos arvioi kokonaisuutena, johtuuko katkos työurassa äitiys-, isyys- tai vanhempainrahakaudesta.
Tarkemmat tiedot
Tietoa äitiys-, isyys- ja vanhempainrahasta ennen vuotta 2005 (Lähde: Kela, Tilastollinen vuosikirja)
- 1.1.1971 äitiysrahakausi piteni 54:stä 72 arkipäivään.
- 1.7.1974 äitiysrahakausi piteni 72:sta 174 arkipäivään.
- 1.3.1978 äitiysrahakausi piteni 174:stä 186 arkipäivään. Tästä ajasta äitiysraha voidaan 12 arkipäivältä maksaa lapsen isälle. Myös ottoäidit saivat oikeuden äitiysrahaan.
- 1.7.1978 äitiysrahakausi piteni 186:sta 198 arkipäivään.
- 1.3.1979 äitiysrahakausi piteni 198:sta 210 arkipäivään.
- 1.5.1980 äitiysrahakausi piteni 210:stä 234 arkipäivään. Tästä ajasta äitiysraha voidaan 36 arkipäivältä maksaa lapsen isälle.
- 1.7.1981 äitiysrahakausi piteni 234:stä 258 arkipäivään. Tästä ajasta äitiysraha voidaan 60 arkipäivältä maksaa lapsen isälle.
- 1.1.1982 lisättiin päivien lukua, joilta äitiysraha voidaan maksaa isälle. Lapsen syntymän yhteydessä päivien (6–12) määrä säilyi ennallaan, mutta myöhemmin äitiysrahakaudella isä voi saada äitiysrahaa 25, 50, 75 tai 100 päivältä.
Vähäiset poissaolojaksot sairauden tai lomautuksen vuoksi sekä tilapäinen työttömyys otetaan huomioon 38 vuoden työuran laskennassa
38 vuoden työskentelyaikaan luetaan sairaudesta, lomautuksesta tai tilapäisestä työttömyydestä johtuvia vähäisiä poissaolojaksoja, joita henkilöllä on ollut työuransa aikana.
Työuran katkokset sairauden ja lomautuksen perusteella voidaan hyväksyä työskentelyaikaan, jos sairaus- tai lomautusjaksot eivät aiheuta merkittävää poikkeamaa kunkin vuoden rekisteristä ilmeneviin työansioihin, joita verrataan työuran mukaisiin ansioihin tai alalle tyypillisiin ansioihin.
Yrittäjillä arvioinnissa voidaan hyödyntää Eläketurvakeskuksen työtulo-ohjeita ja maatalousyrittäjillä Melan ohjeita työtulon määrittämisestä.
Tarkemmat tiedot
Arvio vähäisten poissalojaksojen ja työttömyyden vaikutuksesta 38 vuoden työuravaatimuksen täyttymiseen perustuu tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan.
Laissa tai lainsäädännön perusteluissa ei ole määritelty sitä, mikä on sairauden, lomautuksen tai tilapäisen työttömyyden aiheuttama merkittävä poikkeama kunkin vuoden rekisteristä ilmenevissä työansioissa verrattaessa poissalojaksoja tai työttömyyttä sisältävän vuoden ansioita työuran mukaisiin ansioihin tai alalle tyypillisiin ansioihin.
Miten ulkomailla tehty työ ja työuran katkokset rinnastetaan työeläkevakuutettavaan työhön?
Työeläkevakuutettavaan työhön rinnastetaan EU- tai Eta-maassa ja sosiaaliturvasopimusmaassa tehty työ.
Työeläkevakuutettavaan työhön EU- tai Eta-maassa ja sosiaaliturvasopimusmaassa rinnastetaan myös
- EU- tai Eta-maassa ja sosiaaliturvasopimusmaassa työskentelyn aikana olleet äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet enintään 3 vuoden ajalta.
- EU- tai Eta-maassa ja sosiaaliturvasopimusmaassa työskentelyn aikana olleet vähäiset poissalojaksot sairauden tai lomautuksen vuoksi enintään 1 vuoden ajalta ja
- tilapäinen työttömyys EU-, Eta- ja sosiaaliturvasopimusmaassa.
Tarkemmat tiedot
Vakuutuskaudet rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä otetaan huomioon 38 vuoden työuran pituuden arvioinnissa
EU-, Eta- ja sosiaaliturvasopimusmaiden vakuutuskaudet rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavissa töissä otetaan huomioon laskettaessa 38 vuoden työskentelyaikaa.
Työuran pituutta arvioitaessa tutkitaan ensin työuran pituus Suomessa. Jos Suomessa vakuutettu työ ei riitä osoittamaan 38 vuoden työuraa, selvitetään tarkemmin EU-, Eta- ja sosiaaliturvasopimusmaissa tehtyä työuraa. Työuraeläkkeenhakijaa pyydetään eläkehakemuksen liitteessä ”Työskentely ja asuminen ulkomailla (U-liite, ETK/Kela 7110)” ilmoittamaan ulkomaan työskentelyjen pituudet. Työuraeläkkeenhakijalla on velvollisuus esittää ulkomailla tehdystä rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavasta työstä riittävä ja luotettava selvitys samaan tapaan kuin Suomessa tehdystä työstä.
Mikä on riittävä ja luotettava näyttö, kun arvioidaan työuran pituutta?
Työuraeläkkeenhakijan on esitettävä eläkelaitokselle riittävä ja luotettava näyttö työuransa pituudesta, jos työuraan vaaditaan liitettäväksi sellaisia työskentelyjä, joita ei pystytä selvittämään rekisteritiedoista.
Riittävä ja luotettava näyttö tarkoittaa selvitystä, jonka perusteella työskentelyjakson olemassaolo ja siitä saadut ansiot voidaan katsoa perustellusti tulleen selvitetyksi. Riittävä selvitys on riidatonta näyttöä lievempi vaatimus.
Riittävän ja luotettavan näytön saamiseksi voidaan käyttää esimerkiksi
- työtodistuksia
- työsopimuksia
- palkkakuitteja
- muita luotettavia selvityksiä palkan määrästä ja työtehtävistä
- verotietoja, jos verotietoja on vaadittavista vuosista saatavilla.
Arvio näytön riittävyydestä ja luotettavuudesta on aina kokonaisharkintaa.
Julkisen alan työskentelyjen osalta Keva tutkii viran puolesta sellaiset puutteet, joista henkilöllä voi olla oikeus eläkkeeseen riippumatta siitä, kuinka vanhasta työskentelystä on kyse ja siitä, onko henkilöllä osoittaa riittävää ja luotettavaa näyttöä.
Miten toimitaan, jos työskentelyä ei ole rekisteröity, mutta työskentelystä on esitetty näyttöä?
Eläkkeenhakija saattaa esittää selvitystä sellaisesta työskentelystä, jota ei ole rekisteröity eläkkeeseen oikeuttavaksi. Jos eläkkeenhakijan esittämä näyttö on riidatonta, eläkelaitos rekisteröi työsuhteen ja huomioi tämän eläkepäätöksessä.
Jos eläkkeenhakijan esittämä näyttö ei ole riidatonta, vaan ainoastaan riittävää ja luotettavaa, työskentelyjaksoa ei voida automaattisesti rekisteröidä eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi. Työsuhdeasia tulee selvittää erikseen.
Työskentelyaika, josta on esitetty riittävä ja luotettava selvitys, huomioidaan kuitenkin arvioitaessa 38 vuoden edellytyksen täyttymistä.
Tarkemmat tiedot
Miten toimitaan, kun puuttuvien rekisteritietojen selvittely tulee vireille eläkehakemuksen käsittelyn aikana?
Myönteinen eläkepäätös
Jos eläkkeenhakija ilmoittaa tietojen rekisteröintiin liittyvistä puutteista eläkehakemuksen yhteydessä, asia ratkaistaan eläkepäätöksessä. Jos eläkepäätöksen tiedot eivät eläkkeenhakijan mielestä ole oikein, eläkkeenhakija voi valittaa eläkepäätöksestä. Jos tietojen selvittäminen viipyy, eläkelaitos antaa myönteisen eläkepäätöksen väliaikaisena.
Vaikka puuttuvat työsuhdetiedot ratkaistaan eläkepäätöksessä, puuttuvat työsuhdetiedot selvittää kuitenkin eläkelaitos, jossa työsuhde on vakuutettu tai olisi tullut vakuuttaa.
Hylkäävä eläkepäätös
Jos eläkehakemus hylätään, hylkäävässä eläkepäätöksessä ei anneta ratkaisua puuttuvista työsuhteista tai palkattomista ajoista. Tällöin työsuhdetietojen selvittelystä vastaa se eläkelaitos, jossa työsuhde on vakuutettu tai olisi pitänyt vakuuttaa.
Tietojen selvittelystä vastaava eläkelaitos antaa tietojen selvittämisestä vastauksen eläkkeenhakijalle.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Työuraeläkkeen saamisen yhtenä edellytyksenä on, että työuraeläkkeen alaikärajan täyttämishetkellä tai sen jälkeen eläkehakemuksen vireilletullessa
- rasittuneisuutta tai kuluneisuutta aiheuttava työ jatkuu tai
- rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työn päättymisestä on kulunut enintään 1 vuosi.
Yhden vuoden ajan tutkiminen, kun työuraeläkehakemus tulee vireille työuraeläkkeen alaikärajan täyttämishetkellä tai ennen työuraeläkkeen alaikärajan täyttämistä
Kun työuraeläkehakemus tulee vireille työuraeläkkeen alaikärajan täyttämishetkellä tai ennen työuraeläkkeen alaikärajan täyttämistä, edellytyksenä on, että työuraeläkkeen alaikärajan täyttämispäivänä
- rasittuneisuutta tai kuluneisuutta aiheuttava työ jatkuu tai
- rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työn päättymisestä on kulunut enintään 1 vuosi.
Jos työuraeläkettä koskeva hakemus joko ennakkopäätöksestä tai suoraan lopullisesta päätöksestä tulee vireille ennen työuraeläkkeen alaikärajan täyttämistä tai alaikärajan täyttämispäivänä, 1 vuoden aika lasketaan työuraeläkkeen alaikärajan täyttämispäivästä.
Esimerkki: Työuraeläkehakemus tulee vireille ennen työuraeläkkeen alaikärajan täyttämistä
Yhden vuoden ajan tutkiminen, kun työuraeläkehakemus tulee vireille työuraeläkkeen alaikärajan täyttämishetken jälkeen
Kun työuraeläkehakemus tulee vireille työuraeläkkeen alaikärajan täyttämishetken jälkeen, edellytyksenä on, että työuraeläkehakemuksen vireilletulopäivänä
- rasittuneisuutta tai kuluneisuutta aiheuttava työ jatkuu tai
- rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työn päättymisestä on kulunut enintään 1 vuosi.
Jos työntekijä tai yrittäjä hakee työuraeläkettä työuraeläkkeen alaikärajan täyttämisen jälkeen, 1 vuoden aika lasketaan työuraeläkehakemuksen vireilletulopäivästä.
Jos henkilö hakee ensin työuraeläkkeen ennakkopäätöstä, 1 vuoden aika tutkitaan ennakkopäätöstä koskevan hakemuksen vireilletulopäivän perusteella.
Henkilöllä on oikeus työuraeläkkeeseen, jos työuraeläkkeen alaikärajan täyttämispäivän jälkeen tulee vireille ennakkopäätöstä koskeva hakemus ja työskentelyn päättymisestä on enintään 1 vuosi.
Ennakkopäätöstä koskevan hakemuksen vireilletulopäivän perusteella syntynyt oikeus työuraeläkkeeseen jatkuu, vaikka työuraeläkkeen lopullista päätöstä koskeva hakemus tulisi vireille yli 1 vuoden kuluttua työskentelyn päättymisestä. Yhden vuoden aikaa koskevaa edellytystä ei tutkita uudelleen, kun hakemus lopullisesta päätöksestä tulee eläkelaitokselle.
Esimerkki: Työuraeläkkeen ennakkopäätöstä koskeva hakemus tulee vireille työuraeläkkeen alaikärajan täyttämisen jälkeen ja työskentelyn päättymisestä on alle vuosi
Esimerkki: Työuraeläkkeen ennakkopäätöstä koskeva hakemus tulee vireille työuraeläkkeen alaikärajan täyttämisen jälkeen ja työskentelyn päättymisestä on yli vuosi
Työntekijöillä vuoden aika lasketaan työoikeudellisen työsuhteen päättymisestä
Työntekijöillä vuoden aika lasketaan työntekijän työoikeudellisen työsuhteen päättymisestä. Työoikeudellisen työsuhteen päättymispäivä ei välttämättä ole se päivä, jolloin työskentely on päättynyt.
Edellytys on ehdoton. Yhdenkin päivän ylitys vie oikeuden työuraeläkkeeseen.
Sillä, tekeekö työntekijä työtä irtisanomisaikana vai ei, ei ole merkitystä.
Yhden vuoden aika lasketaan työoikeudellisen työsuhteen päättymispäivästä myös, kun työntekijän irtisanomisajaksi on sovittu 6 kuukauden enimmäisaikaa pidempi irtisanomisaika
Myös silloin, kun työnantaja ja työntekijä ovat sopineet irtisanomisajaksi työsopimuslaissa määriteltyä 6 kuukauden enimmäisaikaa pidemmän irtisanomisajan, vuoden aika lasketaan työoikeudellisen työsuhteen päättymispäivästä.
Jos työsuhteen päättymispäivästä on ristiriitaisia tietoja (esim. rekisterissä on eri päivä kuin työuraeläkehakemuksessa), eläkelaitos selvittää päättymispäivän työnantajalta. Jos työnantaja ja työntekijä ovat eri mieltä päättymispäivästä, ratkaistaan riita viime kädessä työnantajan ja työntekijän välisenä riita-asiana työeläkejärjestelmän ulkopuolella.
Näissä tilanteissa eläkelaitos antaa väliaikaisen päätöksen, kunnes työsuhteen päättymistä koskeva asia on lainvoimaisesti ratkaistu.
Irtisanomistilanteessa maksetulla kertakorvauksella ei ole merkitystä vuoden aikaa laskettaessa.
Jos työntekijälle on irtisanomistilanteessa maksettu kertakorvaus, vuoden aika lasketaan työoikeudellisen työsuhteen päättymispäivästä.
Yrittäjällä yhden vuoden aika lasketaan yrittäjän työeläkevakuutuksen päättymispäivästä
Yrittäjän työskentelyn päättyminen lasketaan YEL-vakuutuksen tai MYEL-vakuutuksen päättymispäivästä.
Eläkelaitos selvittää yrittäjän työeläkevakuutuksen päättymispäivän rekisteritiedoista.
Rinnakkaisuustilanteet vuoden aikaa laskettaessa
Rinnakkaisuustilanteissa eläkelaitoksen on tutkittava, muodostuuko rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttava työ kaikista rinnakkaisista työskentelyistä vai jostain yksittäisestä työstä.
Esimerkki: Henkilö hakee työuraeläkettä ennen työuraeläkkeen alaikärajan täyttämistä ja rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttava yrittäjätoiminta on päättynyt yli vuosi ennen alaikärajan täyttämistä
- Henkilö hakee työuraeläkettä 1.6.2018.
- Henkilö täyttää 63 vuotta 28.7.2018.
- Henkilö on työskennellyt yrittäjänä rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä.
- Yrittäjätoiminta on päättynyt 31.5.2017.
- Henkilö työskentelee kevyessä TyEL-työssä hakiessaan työuraeläkettä.
Henkilöllä ei ole oikeutta työuraeläkkeeseen, koska rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työskentelyn (YEL) päättymisestä on kulunut yli vuosi. Henkilön TyEL-työ ei ole rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä.
Esimerkki: Henkilö hakee työuraeläkettä ennen työuraeläkkeen alaikärajan täyttämistä ja henkilöllä on useita rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavia osa-aikatöitä
- Henkilö hakee työuraeläkettä 24.7.2018.
- Henkilö täyttää 63 vuotta 16.8.2018.
- Henkilö on työskennellyt 4 TyEL-työssä, jotka ovat osa-aikaisia rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavia töitä.
- Hakemuksen vireilletullessa 3 työtä jatkuu edelleen ja 1 työ on päättynyt 2 vuotta ennen työuraeläkkeen alaikärajan täyttämistä.
Henkilöllä on oikeus työuraeläkkeeseen, koska 3 osa-aikatyötä voidaan kokonaisuutena arvioiden pitää sellaisena rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavana työnä, jota työuraeläkkeen saaminen edellyttää.
Jos ainoastaan 2 vuotta sitten päättynyt työ olisi ollut rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaa työtä ja muut 3 työuraeläkettä haettaessa jatkunutta työtä kevyempiä töitä, henkilöllä ei olisi ollut oikeutta työuraeläkkeeseen.
Työuraeläkkeen saamisen edellytyksenä on, että henkilön työkyky on heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi ja henkilön mahdollisuudet jatkaa työssä ovat heikentyneet pysyvästi.
Työuraeläkkeessä vaadittava työkyvyn alenema on kuitenkin pienempi kuin työkyvyttömyyseläkkeen saamiseksi vaadittava työkyvyn alenema.
Työuraeläkkeessä ei edellytetä vuoden yhtäjaksoista työkyvyn heikentymistä eikä sairauspäivärahan ensisijaisuusajan täyttymistä. Työkyvyn tulee olla heikentynyt pysyvästi, mutta työuraeläkkeessä ei edellytetä yhdenjaksoista työkyvyn alentumista.
Työuraeläkkeen edellyttämää työkyvyn heikentymistä arvioidaan lääketieteellisten tutkimusten ja tutkimustulosten ja muiden selvitysten perusteella vastaavasti kuin työeläkelakien mukaisissa työkyvyttömyyseläke- ja kuntoutusasioissa.
Työuraeläkkeessä ei määritellä työkyvyttömyyden alkamispäivää samaan tapaan kuin työkyvyttömyyseläkkeessä. Työuraeläkkeen eläketapahtumapäivä on aina eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden viimeinen päivä.
Työkyvyn tulee olla heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähemmän kuin täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää
Työuraeläkkeen saamisen edellytyksenä on, että henkilön työkyky on heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähemmän kuin täyden työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää.
Työkyvyn tulee olla heikentynyt vähemmän kuin 3/5.
Henkilön työkyvyn arvioinnissa painotetaan käytännössä aina työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta (60-vuotiaiden työkyvyn arviointi), koska työuraeläkkeen myöntäminen edellyttää 63-vuoden täyttämistä ja vähintään 38 vuoden mittaista työuraa.
Työuraeläkkeessä työkyvyn heikentymistä koskeva edellytys on käytännössä aina lievempi kuin 60 vuotta täyttäneen henkilön ammatillisen työkykyarvion perusteella myönnettävässä täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä.
Henkilön työkyvyn heikentymisen ei edellytetä olevan syy-yhteydessä henkilön työuran aikaiseen rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavaan työhön. Työkyvyn alenemaan johtavan sairauden ei siis tarvitse olla rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työn aiheuttama sairaus, vika tai vamma.
Myös osatyökyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavalla tavalla työkykynsä menettänyt henkilö on oikeutettu työuraeläkkeeseen.
Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että henkilöllä on muiden edellytysten täyttyessä oikeus työuraeläkkeeseen myös, jos henkilön työkyky on heikentynyt vähemmän kuin 2/5 eli vähemmän kuin osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää.
Jos henkilö täyttää sekä työuraeläkkeen että osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset, henkilö voi valita, kumman eläkkeen ottaa.
Työuraeläkkeen myöntäminen edellyttää, että henkilön mahdollisuudet jatkaa työssä ovat heikentyneet pysyvästi
Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa eläkelaitos selvittää, ovatko henkilön mahdollisuudet jatkaa työssä heikentyneet pysyvästi.
Työuraeläkkeen myöntäminen edellyttää, että henkilön mahdollisuudet jatkaa työssä ovat heikentyneet pysyvästi rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä tehdyn pitkän työuran ja työkyvyn heikentymisen vuoksi.
Henkilön mahdollisuuksia jatkaa työssä arvioidaan ensisijaisesti suhteessa henkilön omaan tai henkilön viimeksi tekemään työhön, jolloin työn objektiivisesti arvioitua rasittavuutta ja kuluttavuutta verrataan henkilön työkykyyn.
Tarvittaessa eläkelaitos voi pyytää työnantajalta tai yrittäjältä lisätietoja työssäjatkamismahdollisuuksista, jos asia ei käy ilmi hakemuksen mukana toimitetuista liitteistä.
Työn rasittavuutta ja kuluttavuutta koskeva arvio tehdään erillään henkilön työkyvystä. Työn rasittavuuden ja kuluttavuuden arviointiin ei vaikuta
- henkilön oma kokemus työn rasittavuudesta ja kuluttavuudesta ja
- työtehtäviin liittymättömät työpaikan olosuhteet.
Työtehtäviin liittymättömiä työpaikan olosuhteita ovat esimerkiksi
- työpaikan ilmapiiri
- työpaikan organisaatiomuutokset
- työpaikan siirtyminen toiselle paikkakunnalle jne.
Arviossa ei oteta huomioon henkilön työttömyyttä tai uhkaa jäädä työttömäksi.
Työntekijän työssäjatkamismahdollisuuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon mahdollisuudet jatkaa voimassa olevaan työsuhteeseen perustuvassa työssä, esimerkiksi siirtymällä vähemmän rasittaviin ja kuluttaviin tehtäviin.
Työuraeläke myönnetään aina toistaiseksi
Työuraeläkkeen myöntäminen edellyttää pysyvää työkyvyn heikentymistä ja sitä, että työssäjatkamismahdollisuudet ovat heikentyneet pysyvästi.
Jos henkilö täyttää työuraeläkkeen saamisen edellytykset, työuraeläke myönnetään aina toistaiseksi.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tarkennettu tilanteet, joissa vanhuueläke myönnetään työuraeläkkeen sijaan.
Työuraeläke ei voi koskaan alkaa ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen.
Vanhuuseläke myönnetään työuraeläkkeen sijaan, jos
- työuraeläkkeestä on haettu ennakkopäätös ja ennakkopäätöksen saanut henkilö ilmoittaa haluavansa jäädä työuraeläkkeelle ajankohdasta, jolloin hän on jo täyttänyt alimman vanhuuseläkeikänsä tai
- työuraeläkkeestä on haettu suoraan lopullinen päätös ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää ja hakija on ilmoittanut jäävänsä työuraeläkkeelle ajankohdasta, jolloin hän on täyttänyt ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän.
Ennakkopäätös työuraeläkkeestä voi olla voimassa enintään ikäluokan alimpaan vanhuuseläkeikään asti. Jos työuraeläkkeestä ennakkopäätöksen saanut henkilö ei ole ilmoittanut eläkelaitokselle siirtyvänsä työuraeläkkeelle, henkilön on haettava vanhuuseläkettä vanhuuseläkehakemuksella.
Jos henkilö ilmoittaa työuraeläkehakemuksessa työuraeläkkeen alkamisajankohdaksi ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeisen ajankohdan, eläkelaitos ottaa yhteyttä eläkkeenhakijaan ja neuvoo eläkkeenhakijaa vanhuuseläkeasiassa. Kaikkien vanhuuseläkkeen myöntämisen edellytysten on täytyttävä. Eläkelaitos voi hyväksyä työuraeläkehakemuksen vanhuuseläkehakemukseksi eikä eläkkeenhakijalta tarvitse erikseen pyytää vanhuuseläkehakemusta.
Työuraeläkkeen sijaan myönnettävä vanhuuseläke ja työsuhteen päättyminen
Työsuhteen päättymistä ei lähtökohtaisesti edellytetä, kun vanhuuseläke myönnetään työuraeläkkeen sijaan.
Työsuhteen päättymistä ei edellytetä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- Vanhuuseläke myönnetään työuraeläkkeen sijaan, kun eläkkeenhakija on saanut ennakkopäätöksen ja ilmoittaa ennakkopäätöksen voimassaollessa eläkkeelle jäämisen ajankohdaksi alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeisen ajankohdan.
- Työuraeläkkeestä on haettu suoraan lopullinen päätös ennen kuin eläkkeenhakija on täyttänyt ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ja eläkkeenhakija on ilmoittanut jäävänsä työuraeläkkeelle ajankohdasta, jolloin eläkkeenhakija on täyttänyt ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän.
Laskentateknisesti työsuhde voidaan katkaista eläkkeen laskentaa varten, vaikka työoikeudellinen työsuhde edelleen jatkuu.
TyEL:n 53 i §:n sanamuodon mukaan "Työuraeläkkeen sijaan eläke lasketaan ja myönnetään vanhuuseläkkeenä alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, jos työntekijä on täyttänyt alimman vanhuuseläkeiän ennen työuraeläkkeen alkamista". Lain sanamuoto tai lain perustelut eivät määrittele tarkemmin tilanteita, joissa vanhuuseläke myönnetään työuraeläkkeen sijaan.
Jos eläkkeenhakija on hakenut työuraeläkettä lähellä ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää ja asian käsittely kestää yli ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän, työuraeläke myönnetään takautuvasti työuraeläkkeen saamisen edellytysten täyttymistä seuraavan kuukauden alusta. Työuraeläke muuttuu automattisesti vanhuuseläkkeeksi sitä seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana eläkkeensaaja täyttää alimman vanhuuseläkeikänsä.
Lähtökohtaisesti henkilön työsuhteen ei tarvitse päättyä silloin, kun vanhuuseläke myönnetään työuraeläkkeen sijaan. Lain tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että hakemalla työuraeläkettä voitaisiin kiertää vanhuuseläkkeen saamisedellytyksenä olevaa vaatimusta työsuhteen päättymisestä. Ratkaisu tehdään tapauskohtaisen harkinnan perusteella.
Jos alimman vanhuuseläkeiän täyttänyt henkilö toimittaa eläkelaitokselle työuraeläkehakemuksen, eläkelaitos neuvoo eläkkeenhakijaa vanhuuseläkkeen edellytyksistä. Näissä tilanteissa eläkelaitos voi hyväksyä työuraeläkehakemuksen vanhuuseläkehakemukseksi. Vanhuuseläkettä koskevat kuitenkin kaikki vanhuuseläkkeen myöntämisen edellytykset esimerkiksi työsuhteen päättymisestä ja vanhuuseläke voidaan myöntää takautuvasti enintään eläkkeen hakemiskuukautta edeltävältä 3 kuukaudelta.
Työuraeläkkeen sijaan myönnettävän vanhuuseläkkeen myöntäminen ei edellytä yrittäjätoiminnan päättymistä
Työuraeläkkeen sijaan myönnettävän vanhuuseläkkeen myöntäminen ei edellytä yrittäjävakuutuksen tai yrittäjätoiminnan päättymistä.
Työuraeläkkeen saamisen edellytyksiä ei tutkita eikä työkykyä arvioida, jos eläke myönnetään vanhuuseläkkeenä työuraeläkkeen sijaan
Eläkelaitokset eivät tutki eläkkeenhakijan oikeutta työuraeläkkeeseen. Eläkkeenhakijan työkyvyn heikentymistä tai työuraeläkkeen saamisen edellytyksiä ei tutkita.
Milloin Keva tutkii henkilön oikeuden työuraeläkkeeseen ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen?
Julkisella alalla Keva tutkii hakijan oikeuden työuraeläkkeeseen, jos henkilöllä on oikeus
- julkisen alan lisäeläkeosuuteen ja
- henkilökohtaiseen eläkeikään.
Jos henkilö on jo täyttänyt ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän, Keva myöntää eläkkeen vanhuuseläkkeenä. Vanhuuseläkkeeseen sisältyy näissä tilanteissa julkisen alan lisäeläketurvan osuus.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeesta on poistettu tarpeettomana kohta työuraeläke osa-aikaeläkkeen jälkeen. Osa-aikaeläkkeet ovat jo muuttuneet vanhuuseläkkeiksi.
Osittaisen vanhuuseläkkeen saajalla on oikeus työuraeläkkeeseen, jos työuraeläkkeen edellytykset täyttyvät
Osittaisen vanhuuseläkkeen saajalla on oikeus työuraeläkkeeseen, jos kaikki työuraeläkkeen edellytykset täyttyvät.
Työeläkelakien mukaisen kuntoutusrahan jälkeen on oikeus työuraeläkkeeseen, jos työuraeläkkeen edellytykset täyttyvät
Työeläkelakien mukaisen kuntoutusrahan jälkeen on oikeus työuraeläkkeeseen, jos kaikki työuraeläkkeen edellytykset täyttyvät.
Työuraeläkettä edeltävä kuntoutusraha voi olla
- osakuntoutusraha
- täysi kuntoutusraha tai
- kuntoutusavustuksena myönnetty kuntoutusraha.
Työuraeläke määrätään aina uusin perustein. Työuraeläkkeen eläketapahtuma kuntoutusrahan jälkeen on työuraeläkkeen alkamista edeltävän kuukauden viimeinen päivä.
Tarkemmat tiedot
Lähtökohtaisesti työuraeläkettä ei tulisi myöntää samalla ajalle kuntoutusrahan kanssa. Työuraeläke alkaa työuraeläkkeen edellytysten täyttymistä seuraavan kuukauden alusta.
Jos työuraeläkettä tulee maksettavaksi samalle ajalle kuin työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa, liikaa maksettu kuntoutusraha peritään takaisin. Henkilö voi antaa suostumuksensa siihen, että kuntoutusraha katsotaan työuraeläkkeen osasuoritukseksi.
Tällaisissa tilanteissa eläkelaitoksen tulisi neuvoa henkilöä peruuttamaan työuraeläkettä koskeva hakemus tai hakemaan työuraeläke alkavaksi kuntoutusrahan jälkeen.
Kelan kuntoutusraha ja työuraeläke samalle ajalle
Kelan kuntoutusrahan maksaminen ei estä työuraeläkkeen myöntämistä samalla ajalle Kelan kuntoutusrahan kanssa.
Tarkemmat tiedot
Jos työuraeläke myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta Kela on maksanut Kelan kuntoutusrahalain mukaista muuta kuin mainitun lain 34 §:n mukaista eläkkeensaajan kuntoutusrahaa, työuraeläkettä maksetaan eläkkeensaajalle tältä ajalta vain kuntoutusrahan määrän ylittävä osa.
Jos työuraeläke myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta Kela on maksanut kuntoutusrahalain mukaista eläkkeensaajan kuntoutusrahaa, takautuvasta työuraeläkkeestä ei vähennetä eläkkeensaajan kuntoutusrahan osuutta. Koko takautuva työuraeläke maksetaan eläkkeensaajalle itselleen.
Kuntoutustuen jälkeen on oikeus työuraeläkkeeseen, jos työuraeläkkeen edellytykset täyttyvät
Kuntoutustuki ei voi muuttua työuraeläkkeeksi, vaan kuntoutustuen täytyy päättyä ennen työuraeläkkeen alkamista.
Työuraeläkettä edeltävä kuntoutustuki voi olla osakuntoutustuki tai täysi kuntoutustuki.
Työuraeläke määrätään aina uusin perustein. Työuraeläkkeen eläketapahtuma kuntoutustuen jälkeen on työuraeläkkeen alkamista edeltävän kuukauden viimeinen päivä.
Toistaiseksi myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen saajalla ei ole oikeutta työuraeläkkeeseen
Toistaiseksi myönnettyä osatyökyvyttömyyseläkettä tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavalla henkilöllä ei ole oikeutta työuraeläkkeeseen.
Työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen voi siirtyä työuraeläkkeelle vain, jos työkyvyttömyyseläke on lakannut ja työuraeläkkeen saamisen edellytykset täyttyvät.
Työuraeläke määrätään aina uusin perustein. Työuraeläkkeen eläketapahtuma lakkautetun työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen on työuraeläkkeen alkamista edeltävän kuukauden viimeinen päivä.
Tarkemmat tiedot
Laissa ei ole säädetty sellaisista tilanteista, joissa työkyvyttömyyseläke muuttuisi työuraeläkkeeksi. Merkitystä ei ole sillä, onko työkyvyttömyyseläke osatyökyyttömyyseläke vai täysi työkyvyttömyyseläke.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Eläkelaitos selvittää oikeuden kuntoutukseen, jos työuraeläkehakemus hylätään
Jos työuraeläkehakemus hylätään, eläkelaitoksen on ennen työuraeläkepäätöksen antamista
- selvitettävä henkilön oikeus työeläkelakien mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen ja
- varmistettava, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen, esimerkiksi lääkinnälliseen kuntoutukseen, on selvitetty.
Kun eläkelaitos käsittelee työuraeläkehakemusta, oikeus ammatilliseen kuntoutukseen tutkitaan työeläkelakien mukaan samalla tavalla kuin oikeus ammatilliseen kuntoutukseen tutkittaisiin käsiteltäessä kuntoutushakemusta.
Milloin työuraeläkkeenhakijan kuntoutusoikeutta ei tarvitse selvittää?
Kuntoutusoikeutta ei tarvitse selvittää, jos
- työuraeläkkeestä annetaan myönteinen päätös (ennakkopäätös tai lopullinen päätös)
- vanhuuseläke myönnetään työuraeläkkeen sijaan
- työuraeläke jätetään lepäämään
- lepäämässä oleva työuraeläke palautetaan maksuun
- henkilöllä on oikeus liikennevakuutuslain tai työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen kuntoutukseen
- työuraeläkehakemuksen ja hakijan suostumuksen perusteella myönnetään täysi työkyvyttömyyseläke toistaiseksi
- työuraeläkehakemuksen ja hakijan suostumuksen perusteella myönnetään kuntoutustuki ja henkilöllä on sellainen parantuva sairaus, että henkilön työkyky palautuu kuntoutustuen aikana ja henkilö pystyy palaamaan työhön ilman kuntoutustoimenpiteitä.
Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen ammatillisesta kuntoutuksesta viran puolesta
Eläkelaitos antaa ennakkopäätöksen oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen, jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyvät. Ennakkopäätös on voimassa 9 kuukautta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ennakkopäätös oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen annetaan ilman erillistä kuntoutushakemusta.
Käytännössä ennakkopäätös oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen voi olla voimassa enintään ikäluokan alimpaan vanhuuseläkeikään asti, koska ammatilliseen kuntoutukseen ei ole oikeutta ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen.
Muun lainsäädännön mukaisten kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen työuraeläkehakemusta käsiteltäessä
Eläkelaitoksen on varmistettava, että henkilön mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen on selvitetty.
Mahdollisuudet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen tutkitaan työuraeläkehakemuksen käsittelyyn liittyvistä asiakirjoista.
Kuntoutusmahdollisuuksien selvittelystä saadaan tietoja esimerkiksi
- työuraeläkehakemuksesta
- työuraeläkehakemukseen liitetyistä terveydentilaselvityksistä
- työterveyshuollon lausunnosta
- työnantajan kuvauksesta (TAK-lomake)
- muista työuraeläkehakemukseen liittyvistä selvityksistä.
Eläkelaitos ei tutki oikeutta muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen.
Velvollisuus ohjata työuraeläkkeenhakija kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseen
Eläkelaitoksen tulee ohjata henkilö selvittämään kuntoutusmahdollisuuksia, jos eläkelaitos huomaa työuraeläkehakemusta käsitellessään, että mahdollisuuksia muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen ei ole riittävästi selvitetty.
Eläkelaitos voi ohjata henkilön selvittämään kuntoutusmahdollisuuksia esimerkiksi
- Kelasta
- työterveyshuollosta
- terveydenhuoltojärjestelmästä
- liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöstä.
Työuraeläkkeen yhteydessä eläkkeensaajalle ei makseta yksityisten alojen lisäeläketurvan mukaista eläkettä.
Yksityisten alojen lisäeläketurvan mukaista eläkettä ei makseta, vaikka eläkkeensaaja olisi täyttänyt lisäeläketurvan mukaisen vanhuuseläkeiän.
Yksityisten alojen lisäeläketurvan mukaisesta eläkkeestä annetaan päätös siinä vaiheessa, kun työuraeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi.
Yksityisten alojen lisäeläketurvaa ei tarvitse erikseen hakeja. Eläkelaitos myöntää lisäeläkeuturvan mukaisen eläkkeen, kun työuraeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi.
TEL- ja YEL-lisäeläketurvaan on oikeus, jos työuraeläkkeen sijaan myönnetään vanhuuseläke
Jos työuraeläkettä hakeneelle työntekijälle myönnetään työuraeläkkeen sijaan vanhuuseläke työntekijän eläkelain alimman eläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, työntekijällä on samasta ajankohdasta oikeus TEL-lisäeläketurvan mukaiseen vanhuuseläkkeeseen.
Muutokset edelliseen versioon
Luopumistukea koskevat kohdat ohjeessa on päivitetty. Luopumistukea myönnettiin vuoden 2018 loppuun, jolloin luopumistukijärjestelmä päättyi.
Luopumistuki
MYEL-vakuutetuille maatalousyrittäjille tarkoitettua luopumistukea myönnettiin tietyin edellytyksin, jos maatalouden harjoittaminen päättyi viimeistään vuoden 2018 loppuun, jolloin luopumistukijärjestelmä päättyi. Luopumistukea maksaa Mela.
Luopumistukijärjestelmän voimassaoloa on jatkettu eripituisina jaksoina vuodesta 1995 alkaen. Luopumistuen saamisen edellytykset (mm. luopujan ikäraja) ovat vaihdelleet eri jaksojen aikana.
Osa myönnetyistä luopumistuista lähtee maksuun vasta järjestelmän päättymisen jälkeen ja jo maksussa olevien maksaminen jatkuu niin kauan, kuin maksamisen edellytykset kunkin etuudensaajan osalta täyttyvät.
Tarkemmat tiedot
Luopumistukeen olivat oikeutettuja MYEL-vakuutetut maatilaa viljelevät maatalousyrittäjät ja poronhoitajat, jotka pysyvästi lopettivat maataloustuotannon tai porotalouden harjoittamisen ennen varsinaista eläkeikää. Luopumisen tuli tapahtua viimeistään vuoden 2018 aikana.
Luopumistukena maksetaan perusmäärä, joka lasketaan pääosin samalla tavalla kuin MYEL-työkyvyttömyyseläke. Lisäksi luopumistukeen voi kuulua täydennysosa, joka on kansaneläkettä vastaava osa.
Luopumistuen maksaminen alkaa aikaisintaan luopumistuen maksamisen edellytyksenä olevan laissa säädetyn iän täyttyessä.
Luopumistukea maksetaan 63/65 vuoden ikään saakka riippuen siitä, milloin luopumistuki on myönnetty ja siitä onko luopumistuen saajalla oikeus täydennysosaan.
Luopumistuen saaja voi työskennellä luopumistuen rinnalla. Luopumistuen rinnalla tehdystä työstä karttuu eläkettä.
Luopumistuki ja työkyvyttömyyseläke
Mikä eläkelaitos on työkyvyttömyyseläkkeen ratkaiseva eläkelaitos luopumistukitilanteissa?
Työkyvyttömyyseläkehakemus käsitellään Melassa, jos hakijalle on myönnetty luopumistuki (myös vaikka luopumistuen maksaminen ei ole vielä alkanut).
Mela ei kuitenkaan ole vilmalaitos tai yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos, jos
- työkyvyttömyys on alkanut julkisen alan työ- tai virkasuhteen kestäessä (Keva soveltaa ammatillista työkyvyn arviointia)
- työntekijä on säilyttänyt oikeutensa julkisen alan työeläkelain mukaiseen lisäeläkeoikeuteen tai henkilökohtaiseen eläkeikään
- ratkaistavana on osatyökyvyttömyyseläke ja eläkkeenhakijan eläketurva on eläketapahtumahetkellä järjestetty julkisen alan työeläkelain mukaan
- hakijalla on oikeus jäädä MEL:n mukaiselle vanhuuseläkkeelle alennetussa eläkeiässä.
Edellä mainituissa tilanteissa tulisi ennen päätöksen antamista ottaa yhteyttä Melaan sen selvittämiseksi, vaikuttaako eläkkeenhakijan eläkeasia luopumistukeen tai luopumistukiasia eläkeasian käsittelyyn.
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen, kun myönnetyn luopumistuen maksaminen ei ole alkanut
Jos luopumistukioikeuden saanut henkilö tulee työkyvyttömäksi siinä vaiheessa, kun luopumistuen maksaminen ei ole vielä alkanut, työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää myös MYEL:n perusteella.
MYEL -työkyvyttömyyseläke myönnetään siihen saakka, kun luopumistuen maksaminen alkaa ja MYEL-työkyvyttömyyseläke muuttuu luopumistuen perusmääräksi. Muiden työeläkelakien perusteella myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen jatkuu luopumistuen rinnalla, jos luopumistuen saajalla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen vielä luopumistuen maksamisen alkamisen jälkeen.
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen kun myönnetyn luopumistuen maksaminen on alkanut
Jos luopumistuen saaja tulee luopumistuella ollessaan työkyvyttömäksi, luopumistuen saajalle voidaan myöntää työkyvyttömyyseläke muiden työeläkelakien kuin MYEL:n perusteella. Siltä ajalta, jolta luopujalle maksetaan luopumistukea, hänellä ei ole oikeutta saada MYEL-eläkettä.
Jos luopumistuen saajalle myönnetään täysi työkyvyttömyyseläke, luopumistuen täydennysosa lakkautetaan. Luopumistuen perusmäärän maksaminen jatkuu ennallaan. Täydennysosa lakkautetaan siitä ajankohdasta lukien, josta työkyvyttömyyseläke alkaa. Jos luopumistuen saajalle myönnetty työkyvyttömyyseläke lakkaa, täydennysosan maksaminen aloitetaan uudelleen eläkkeen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta.
Oikeus työuraeläkkeeseen, jos luopumistuki on myönnetty
Laissa ei ole säädöstä, joka estäisi työuraeläkkeen myöntämisen luopumistuen saajalle.Käytännössä työuraeläkkeeseen ei liene oikeutta, koska työuraeläkkeen edellytykset eivät yleensä enää täyty. Esimerkiksi rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavan työn päättymisestä on yli vuosi.
Mikä eläkelaitos toimii työuraeläkehakemuksen ratkaisevana eläkelaitoksena, kun hakija saa luopumistukea?
Jos luopumistuen saaja hakee työuraeläkettä, hakemuksen ratkaiseva eläkelaitos määräytyy samoin kuin työkyvyttömyyseläkkeessä. Työuraeläkehakemuksen vireilletulovuosi rinnastetaan tarkastelussa työkyvyttömyyden alkamisvuoteen.
Jos luopumistuen saajalla on oikeus työuraeläkkeeseen, se lakkauttaa luopumistuessa mahdollisesti maksussa olevan täydennysosan.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen rahamäärät on päivitetty vuoden 2025 tasoon.