Mitä tarkoitetaan vanhuuseläkkeen myöntämisen edellytyksenä olevalla työsuhteen päättymisellä?
Vanhuuseläkkeen myöntämisen yhtenä edellytyksenä on, että henkilö ei enää ole siinä työ- tai virkasuhteessa, josta henkilö jää eläkkeelle ennen vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämistä.
Tarkemmat tiedot
Työsuhteen päättymisedellytys koskee myös ns. nollatuntisopimuksella (TSL 1 luvun 11 §:n vaihtelevaa työaikaa koskeva ehto) työskenteleviä henkilöitä.
Työsuhteen päättymisellä tarkoitetaan työsopimuslain (55/2001) 1 §:n mukaiseen työsopimukseen perustuvan työsuhteen päättymistä.
Sen työsuhteen, josta henkilö siirtyy vanhuuseläkkeelle ennen vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämistä, täytyy päättyä kokonaan. Jos henkilö vanhuuseläkkeelle jäätyään haluaa aloittaa uuden työsuhteen saman työnantajan palveluksessa kuin ennen vanhuuseläkkeelle jäämistä, työsuhteen päättymisen lisäksi työssä tai työskentelyssä on tapahduttava olennainen muutos.
Muutos voi olla esimerkiksi
- olennainen työajan lyhentyminen
- olennainen palkan muutos ylös- tai alaspäin
- olennainen työtehtävien muutos.
Muutoksen pitää olla olennainen objektiivisesti tarkasteltuna.
Tarkemmat tiedot
Myös julkisilla aloilla vanhuuseläkkeen myöntämisen edellytyksenä on palvelussuhteen päättyminen, jos henkilö jää eläkkeelle ennen vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämistä. Uuden palvelussuhteen sisällölle tai alkamiselle ei ole kuitenkaan asetettu erityisiä vaatimuksia. Näin ollen esimerkiksi olennaisen muutoksen vaatimus ei koske julkisten alojen palvelussuhteita.
Mitä on eläketurvan väärinkäyttö?
Eläketurvan väärinkäyttö tarkoittaa tilannetta, jossa vanhuuseläkkeen saamiseksi
- työsuhde ilmoitetaan päättyneeksi, vaikka työsuhde jatkuu muuttumattomana
- työnantaja ja työntekijä sopivat työsuhteen päättyväksi ja uuden työsuhteen alkavaksi välittömästi aiemman työsuhteen päätyttyä, vaikka tosiasiallisesti uuden työsuhteen ehdot eivät olennaisesti poikkea päättyneeksi ilmoitetun työsuhteen ehdoista.
Väärinkäytön perusteella eläkelaitos voi ryhtyä toimenpiteisiin eläkeasian saattamiseksi eläkeasian todellista luonnetta vastaavaksi.
Väärinkäyttötilanteissa eläkelaitos voi periä takaisin perusteettomasti maksetun vanhuuseläkkeen.
Tarkemmat tiedot
TyEL:n hallituksen esityksen (HE 45/2005 vp) perusteluiden mukaan väärinkäyttötilanne on se, että työsuhde ilmoitetaan päättyneeksi eläkkeen saamiseksi, vaikka työsuhde todellisuudessa jatkuu muuttumattomana.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on muutettu vanhuuseläkkeen alaikärajan nousemisen johdosta.
Vanhuuseläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, että henkilö ei enää ole siinä työsuhteessa, josta henkilö jää eläkkeelle ennen vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämistä.
Henkilöllä on oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.
Henkilön alin vanhuuseläkeikä määräytyy hänen syntymävuotensa mukaan.
| Syntymävuosi | Ikäluokan alin vanhuuseläkeikä |
|---|---|
| 1954 ja sitä ennen | 63 vuotta |
| 1955 | 63 vuotta ja 3 kuukautta |
| 1956 | 63 vuotta ja 6 kuukautta |
| 1957 | 63 vuotta ja 9 kuukautta |
| 1958 | 64 vuotta |
| 1959 | 64 vuotta ja 3 kuukautta |
| 1960 | 64 vuotta ja 6 kuukautta |
| 1961 | 64 vuotta ja 9 kuukautta |
| 1962 – 1964 | 65 vuotta |
Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden ikäluokan alin vanhuuseläkeikä
Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneen henkilön ikäluokan alin vanhuuseläke sopeutetaan eliniän odotteen muutokseen.
STM vahvistaa asetuksella kutakin syntymävuosiluokkaa koskevan vanhuuseläkkeen alaikärajan sille vuodelle, jonka aikana kyseisen vuosiluokan henkilöt täyttävät 62 vuotta.
Esimerkiksi vuonna 1965 syntyneille STM vahvistaa vanhuuseläkkeen alaikärajan vuodelle 2027 viimeistään 31.10.2026.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on muutettu vanhuuseläkkeen alaikärajan nousemisen, TEL-lain 11 §:n mukaisen lisäeläketurvan vakuuttamisen loppumisen sekä uusien eläkelajien, osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ja työuraeläkkeen, johdosta.
Henkilön työsuhde tai yrittäjätoiminta on voinut kuulua sellaisen rekisteröidyn lisäeläketurvan piiriin, joka oikeuttaa henkilön työsuhteen tai yrittäjätoiminnan päätyttyä saamaan peruseläketurvan mukaisen vanhuuseläkkeen lisäeläkejärjestelyn mukaisessa eläkeiässä.
Jos henkilöllä on oikeus yksityisten alojen työeläkelakien mukaiseen vanhuuseläkkeeseen rekisteröidyn TEL-lisäeläketurvan mukaisessa eläkeiässä, henkilöllä on oikeus samasta ajankohdasta myös julkisten alojen eläkelain mukaiseen eläkkeeseen.
Työntekijän oikeus vanhuuseläkkeeseen rekisteröidyn TEL-lisäeläketurvan eläkeiässä
TEL-lain 11 §:n mukaisen lisäeläketurvan vakuuttaminen lopetettiin 31.12.2016. Siihen mennessä karttunut lisäeläketurvan mukainen etuus muutettiin 65 vuoden ikää vastaavaksi vapaakirjaksi.
Henkilöllä säilyy oikeus jäädä eläkkeelle lisäeläketurvan mukaisessa eläkeiässä, jos henkilö jatkaa työsuhdetta TEL-lisäeläketurvan järjestäneeseen työnantajaan ja kyseinen työsuhde päättyy aikaisintaan 4 kuukautta ennen lisäeläketurvan eläkeikää.
TEL-lisäeläkejärjestelmä suljettiin vuoden 2000 lopussa. Uusia lisäeläkevakuutuksia ei enää voinut ottaa vuodesta 2001 alkaen. Sulkemisajankohtana voimassa olleet TEL-lisäeläkevakuutukset saivat kuitenkin jatkua siihen saakka, kunnes TEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen lakkautettiin vuoden 2016 lopussa.
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen suojaukset ja vuonna 2013 varhennetun vanhuuseläkkeen poistamisen yhteydessä tehdyt suojaukset
TEL-lisäeläkejärjestelmä suljettiin vuoden 2000 lopussa. Uusia lisäeläkevakuutuksia ei enää voinut ottaa vuodesta 2001 alkaen. Sulkemisajankohtana voimassa olleet TEL-lisäeläkevakuutukset saivat kuitenkin jatkua siihen saakka, kunnes TEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen lakkautettiin vuoden 2016 lopussa.
Henkilöllä on vuoden 2005 eläkeuudistuksen ja vuonna 2013 varhennetun vanhuuseläkkeen poistamisen yhteydessä tehdyn suojauksen perusteella oikeus saada peruseläketurvan mukainen eläke rekisteröidyn TEL-lisäeläketurvan mukaisessa alennetussa eläkeiässä, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
- TEL-lisäeläketurvassa oli eläkeikä alle 63 vuotta
- alennettua eläkeikää koskeva TEL-lisäeläketurvan vakuutus tai TEL:n vähimmäisturvan alennettua eläkeikää koskeva vakuutus oli voimassa vuoden 2005 hallituksen esityksen antohetkellä (1.11.2002) ja jatkui vähintään 31.12.2004 ja
- työsuhde TEL-lisäeläketurvan vakuutuksen järjestäneeseen työnantajaan jatkuu eläkeikään asti tai päättyy aikaisintaan 4 kuukautta ennen eläkeikää.
TyEL VPL 30 b §:n perusteella työntekijällä on oikeus saada peruseläketurvan mukainen eläke TEL-lisäeläketurvan vakuutuksen mukaisessa 63 – 65 vuoden eläkeiässä, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:
- TEL-lisäeläketurvan vakuutuksessa oli eläkeikä 63 – 65 vuotta
- eläkeikää 63 – 65 vuotta koskeva TEL-lisäeläketurvan vakuutus jatkuu 31.12.2016 asti ja
- työsuhde TEL-lisäeläketurvan vakuutuksen järjestäneeseen työnantajaan jatkuu eläkeikään asti tai päättyy aikaisintaan 4 kuukautta ennen eläkeikää.
Yrittäjän oikeus vanhuuseläkkeeseen rekisteröidyn YEL-lisäeläketurvan eläkeiässä
YEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen lopetettiin 31.12.2006. Siihen mennessä karttunut lisäeläketurvan mukainen etuus muutettiin 65 vuoden ikää vastaavaksi vapaakirjaksi.
YEL-yrittäjällä säilyy oikeus jäädä eläkkeelle YEL-lisäeläketurvan alennetussa eläkeiässä, jos yrittäjätoiminta päättyy aikaisintaan 4 kuukautta ennen lisäeläketurvan mukaista eläkeikää.
Yrittäjällä on tällöin YEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaisen vanhuuseläkkeen lisäksi oikeus myös ennen vanhuuseläkkeen alkamista ansaittuihin yksityisten alojen työeläkelakien mukaiseen eläkkeeseen ja lisäeläketurvan mukaisiin vapaakirjaeläkkeisiin.
Siitä yrittäjätoiminnasta, johon YEL-lisäeläketurva liittyy, karttuneen YEL:n peruseläketurvan mukaisen vanhuuseläkkeen yrittäjä voi saada aikaisintaan 60 vuoden iässä. Ennen YEL-lisäeläketurvan mukaisen vanhuuseläkkeen alkamista ansaitut yksityisalojen perus- ja lisäeläketurvan mukaiset vapaakirjaeläkkeet myönnetään yrittäjälle viimeistään samalla, kun hän hakee peruseläketurvan mukaisen vanhuuseläkkeen. JuEL:n mukainen vapaakirja voidaan myöntää aikaisintaan ikäluokan alimmassa eläkeiässä.
YEL-lisäeläkejärjestelmä suljettiin vuoden 2000 lopussa. Uusia lisäeläkevakuutuksia ei enää voinut ottaa vuodesta 2001 alkaen. Sulkemisajankohtana voimassa olleet YEL-lisäeläkevakuutukset saivat kuitenkin jatkua siihen saakka, kunnes YEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen lakkautettiin vuoden 2006 lopussa.
Ne yrittäjät, jotka täyttivät YEL-lisäeläketurvan vakuutussopimuksessa määritellyn eläkeiän vuoden 2010 loppuun mennessä, saivat jatkaa vakuutusta eläkeikäänsä saakka. Edellytyksenä oli, että heidän yrittäjätoimintansa jatkui eläkeikään saakka.
Oikeus peruseläkkeeseen lisäeläkejärjestelyn eläkeiässä erityistilanteissa
Työtehtävien muutokset 1.1.2017 tai sen jälkeen
Jos henkilö on esimerkiksi työtehtäviensä muutoksen vuoksi siirtynyt saman työpaikan sisällä 1.1.2017 tai sen jälkeen sellaiseen työtehtävään, jossa ei alunperin ole ollut vakuutettuna TEL-lisäeläketurvan alempaa eläkeikää, henkilö säilyttää oikeuden saada peruseläkkeensä 31.12.2016 voimassa olleessa suojatussa TEL-lisäeläketurvan eläkeiässä. Edellytyksenä on, että työoikeudellinen työsuhde, johon TEL-lisäeläketurvan vakuutus on liittynyt, jatkuu kyseiseen eläkeikään saakka.
Jatkovakuutetun henkilön eläkeiän suojaaminen
Jatkovakuutuksella TEL-lisäeläketurvan vakuutustaan jatkaneella henkilöllä on oikeus saada TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukainen vanhuuseläke jatkovakuutuksen alennetussa eläkeiässä edellyttäen, että jatkovakuutuksen päättymisestä on jatkovakuutuksen mukaisen eläkeiän täyttyessä kulunut enintään 4 kuukautta. Työsuhteen jatkumista eläkeikään asti ei edellytetä. Jos jatkovakuutus siis jatkuu 31.12.2016 saakka, niin voimassa oleva eläkeikä säilyy.
Rekisteröity lisäeläkejärjestely korvattu vapaamuotoisella lisäeläkejärjestelyllä, 63 – 65 vuoden eläkeiät
Jos suojauksen piiriin kuuluvalla vapaamuotoisella lisäeläkejärjestelyllä on korvattu TEL-lisäeläkejärjestely 3.9.2015 jälkeen mutta viimeistään 31.12.2016, myös järjestelyyn mahdollisesti sisältyvät 63 – 65 vuoden eläkeiät ovat suojattuja.
Osa-aikaeläkkeelle siirtyneen henkilön eläkeiän suojaaminen
Osa-aikaeläkkeellä oleva henkilö säilyttää oikeuden alennettuun eläkeikään, jos henkilö jatkaa työsuhdettaan lisäeläketurvan järjestäneeseen työnantajaan.
Koska TEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen on päättynyt, ei enää tutkita, täyttääkö työntekijä osa-aikatyössään edellytykset kuulua samaan eläkeryhmään kuin kokoaikatyötä tehdessään tai siirtyykö työntekijä eläkeryhmään, jossa on samanlainen turva kuin kokoaikatyössä oli.
Osa- tai täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevan tai osa- tai täydellä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvän henkilön eläkeiän suojaaminen
Osa- tai täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö säilyttää oikeuden saada hakemuksesta peruseläketurvan mukainen eläke alennetussa eläkeiässä ennen peruseläketurvan mukaista vanhuuseläkeikää, jos
- hänellä on osa-aikainen työsuhde lisäeläketurvan järjestäneeseen työnantajaan ja
- osa-aikainen työsuhde työnantajaan on jatkunut lisäeläketurvan eläkeikään asti.
Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvän henkilön eläkeiän suojaaminen
Rekisteröityä lisäeläkettä ei makseta osittaista vanhuuseläkettä koskevan hakemuksen perusteella silloinkaan, kun hakija on jo täyttänyt lisäeläketurvan eläkeiän.
Osittaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyvä henkilö säilyttää oikeuden saada vanhuuseläke alennetussa eläkeiässä, jos hän jatkaa työsuhdettaan lisäeläketurvan järjestäneeseen työnantajaan.
Koska TEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen on päättynyt, ei tutkita osittaisen vanhuuseläkkeen osalta, täyttääkö työntekijä työssään edellytykset kuulua samaan eläkeryhmään kuin ennen osittaisen vanhuuseläkkeen alkamista tai siirtyykö työntekijä eläkeryhmään, jossa on samanlainen turva kuin työssä ennen osittaisen vanhuuseläkkeen alkamista oli.
Työuraeläkkeelle siirtyvä työntekijä
Rekisteröityä lisäeläkettä ei makseta työuraeläkkeessä.
Rekisteröityyn lisäeläkkeeseen on oikeus, kun työuraeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi eläkkeensaajan täytettyä alimman peruseläketurvan mukaisen vanhuuseläkeikänsä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen kohtaa ”osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvän henkilön suojaaminen” on täsmennetty siltä osin, että henkilöllä joka on jäänyt vuoden 2017 säännösten mukaiselle osatyökyvyttömyyseläkkeelle, työsuhteen on tullut olla voimassa osatyökyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumaan saakka.
Yleiset edellytykset
Suojattu oikeus saada vähennetty peruseläketurvan mukainen eläke vapaamuotoisen lisäeläkejärjestelyn perusteella ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää koskee lähtökohtaisesti suojatun vapaamuotoisen lisäeläkejärjestelyn piiriin 3.9.2015 kuuluneita työntekijöitä.
Oikeus saada peruseläketurvan mukainen vanhuuseläke ennen peruseläketurvan mukaista ikäluokan alinta eläkeikää edellyttää pääsääntöisesti, että
- työoikeudellinen työsuhde ja vanhuuseläkettä koskeva suojattu lisäeläkejärjestely jatkuvat lisäeläkejärjestelyn eläkeikään saakka tai
- työoikeudellinen työsuhde ja suojattu lisäeläkejärjestely päättyvät aikaisintaan 4 kuukautta ennen lisäeläkejärjestelyn mukaisen eläkeiän täyttämistä, jos tällainen ehto on vakuutussopimuksessa, eläkesäätiön tai -kassan säännöissä määritelty.
Lisäksi edellytetään, että 3.9.2015 voimassa olevan työsuhteen ehtojen mukaan lisäeläketurva perustuu sen varaan, että työntekijä saa peruseläketurvan mukaisen eläkkeensä
- samanaikaisesti lisäeläketurvan mukaisen eläkkeen kanssa lisäeläkejärjestelyn alemmassa eläkeiässä (varhennusmalli) tai
- 63 vuoden iässä, johon asti eläketurva on järjestetty kokonaan lisäeläkkeenä (saapasmalli).
Henkilöllä on oikeus saada myös julkisten alojen vanhuuseläke vapaamuotoisen lisäeläkejärjestelyn suojatussa eläkeiässä. Julkisten alojen vanhuuseläkkeeseen ei ole oikeutta MEL:n tai YEL-lisäeläketurvan alennetussa eläkeiässä.
Suojatut vapaamuotoiset lisäeläkejärjestelyt
Suojattuja lisäeläkejärjestelyitä ovat lähtökohtaisesti seuraavat 1.11.2002 (vuoden 2005 eläkeuudistuksen hallituksen esityksen antohetki) voimassa olleet järjestelyt, joissa työsuhteeseen liittyvä lisäeläketurva perustuu sen varaan, että työntekijä saa peruseläketurvan eläkkeensä ennen oman ikäluokkansa mukaista alinta vanhuuseläkeikää:
- henkivakuutusyhtiöiden vapaamuotoiset ryhmäeläkevakuutukset, jotka ovat korvanneet rekisteröidyn lisäeläkejärjestelyn
- henkivakuutusyhtiöiden vapaamuotoiset ryhmäeläkevakuutukset, jotka ovat korvanneet eläkesäätiössä tai eläkekassassa järjestetyn lisäeläketurvan
- eläkesäätiössä tai eläkekassassa järjestetty lisäeläketurva.
Suojaus koskee myös niitä tilanteita, joissa eläkesäätiössä tai -kassassa järjestetty suojattu lisäeläketurva korvataan vapaamuotoisella ryhmäeläkevakuutuksella tai päinvastoin sekä niitä tilanteita, joissa eläkesäätiössä tai -kassassa järjestetty suojattu lisäeläketurva korvataan eläkesäätiössä tai -kassassa järjestetyllä lisäeläketurvalla. Korvaamisesta on kyse silloin, kun vapaamuotoinen ryhmäeläkevakuutus tai järjestely eläkesäätiössä tai -kassassa alkaa viimeistään seuraavasta päivästä, jona edellinen, suojattu lisäeläkejärjestely on lopetettu. Suojasäännöksen piiriin kuuluvat sekä TEL-lain muuttamisesta annettua lakia 634/2003 koskevan hallituksen esityksen (1.11.2002) että TyEL:n muuttamisesta annettua lakia 69/2016 koskevan hallituksen esityksen antamisen (3.9.2015) jälkeen korvatut suojatut lisäeläkejärjestelyt.
Suojattuja ovat myös ne edellä luetellut lisäeläkejärjestelyt, jotka olivat saapasmallisia 1.11.2002 tai jotka muutettiin saapasmallisiksi 1.11.2002 jälkeen. Näitä järjestelyjä ei suojattu vuoden 2005 eläkeuudistuksessa, koska suojaukselle ei tuolloin ollut tarvetta.
Suojattuja lisäeläkejärjestelyjä ovat myös ennen 3.9.2015 tehdyt julkisten alojen työeläkelakien mukaista TyEL:n eläketurvaa parempaa eläketurvaa korvaavat
- henkivakuutusyhtiöiden vapaamuotoiset ryhmäeläkevakuutukset ja
- eläkesäätiössä tai -kassassa järjestetty lisäeläketurva.
Suorat lisäeläkejärjestelyt (eläkelupaukset)
Suojauksen piiriin eivät kuulu sellaisten eläkejärjestelyjen eläkeiät, jotka perustuvat työnantajan eläkelupaukseen. Eläkelupaukseen perustuvissa järjestelyissä työnantaja itse vastaa eläkkeen maksamisesta.
Työntekijän oikeus saada peruseläketurvan mukainen eläke ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikäänsä
Oikeus peruseläketurvan mukaiseen eläkkeeseen lisäeläketurvan mukaisessa eläkeiässä (ns. varhennusmalli)
Peruseläketurvan mukainen vanhuuseläke myönnetään hakemuksesta samanaikaisesti lisäeläketurvan mukaisen eläkkeen kanssa lisäeläketurvan mukaisessa eläkeiässä. Varhennusmallisessa lisäeläketurvassa peruseläketurvan mukainen eläke voi alkaa myös ennen tai jälkeen 63 vuoden iän.
Esimerkki: Syntymävuosi 1958, ikäluokan alin vanhuuseläkeikä 64 vuotta, lisäeläketurvan eläkeikä 63 vuotta
Oikeus peruseläketurvan mukaiseen eläkkeeseen 63 vuoden iässä ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää (ns. saapasmalli)
Suojatun lisäeläkejärjestelyn piiriin kuuluvalla työntekijällä on oikeus saada peruseläketurvan vanhuuseläke 63 vuoden iässä ennen oman ikäluokkansa alinta vanhuuseläkeikää, jos
- hän suojatun lisäeläkejärjestelyn alemmasta eläkeiästä 63 vuoden ikään saa eläkkeensä lisäeläkejärjestelyn mukaisena (määräaikainen pala) ja
- 63 vuoden iässä lisäeläkkeestä vähennetään 63 vuoden iässä myönnetty TyEL:n mukainen eläke.
Esimerkki: Syntymävuosi 1958, ikäluokan alin vanhuuseläkeikä 64 vuotta, lisäeläketurvan eläkeikä 60 vuotta
Koska lakisääteinen ikäluokan alin vanhuuseläkeikä alkaa 1.1.2017 jälkeen nousta ja myös suojatun lisäeläkejärjestelyn eläkeikää on mahdollista nostaa, lisäeläketurvan määräaikaisen palan maksaminen voi päättyä ja peruseläketurvan mukainen vanhuuseläke voi alkaa myöhemminkin kuin 63 vuoden iässä. Ks. jäljempänä Kun suojatun lisäeläkejärjestelyn eläkeikä muuttuu.
Niiden suojattuun saapasmalliseen eläkejärjestelyyn kuuluneiden työntekijöiden, jotka 1.1.2017 ovat jo lisäeläketurvan mukaisella eläkkeellä tai ovat täyttäneet lisäeläkejärjestelyn eläkeiän ennen 1.1.2017, lakisääteiseen TyEL:n, YEL:n, MyEL:n, MEL:n ja JuEL:n mukaiseen eläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä. (JuEL:n, YEL:n, MYEL:n ja MEL:n mukaisten vapaakirjojen osalta esitys HE 120/2016)
Jos saapasmallisen lisäeläkejärjestelyn lisäeläkeikä on 63 vuotta tai korkeampi, voi olla, ettei määräaikaista palaa muodostu vaan lisäeläkettä ryhdytään maksamaan varhennusmallisesti samanaikaisesti peruseläketurvan vanhuuseläkkeen kanssa. Alkuperältään saapasmallinen lisäeläkejärjestely, jossa on useampia eläkeryhmiä ja eläkeikiä, voi siis sisältää sekä varhennusmallin että saapasmallin mukaisia eläkkeen määräytymistilanteita.
Suojattuun saapasmalliseen lisäeläkejärjestelyyn ennen 3.9.2015 kuuluneella työntekijällä voi olla oikeus saada peruseläketurvan mukainen vanhuuseläkkeensä varhennusvähennettynä myös 63 vuotta alemmassa iässä. Edellytyksenä on, että lisäeläkejärjestely ja työsuhde täyttävät yleiset suojauksen edellytykset. Jos työntekijä on 1.1.2017 jo lisäeläketurvan mukaisella eläkkeellä tai on täyttänyt lisäeläkejärjestelyn eläkeiän ennen 1.1.2017, perusturvan mukaiseen eläkkeeseen tehdään varhennusvähennys 63 vuoden iästä.
Esimerkki: Suojatun saapasmallisen lisäeläkejärjestelyn piiriin kuuluva henkilö on saanut 31.12.2016 lisäeläkkeen määräaikaista palaa, joka on myönnetty ikävälille 60 – 62 vuotta. Henkilölle myönnetään peruseläketurvan mukainen eläke 62-vuotiaana ja siihen tehdään varhennusvähennys 63 vuoden iästä.
Oikeus peruseläketurvan mukaiseen eläkkeeseen ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää lisäeläketurvan erityistilanteissa
Kun suojatun lisäeläkejärjestelyn eläkeikä muuttuu
Henkilöllä on oikeus saada peruseläketurvan mukainen vanhuuseläke ennen peruseläketurvan mukaista ikäluokan alinta eläkeikää seuraavissa tilanteissa:
- Suojatun saapasmallisen lisäeläkejärjestelyn lisäeläketurvan eläkeikä nousee ja määräaikaisen palan pääteikä pysyy 63 vuodessa. Peruseläketurvan mukaiseen eläkkeeseen on oikeus 63 vuoden iässä.
- Suojatun saapasmallisen lisäeläkejärjestelyn eläkeikä nousee ja samalla nousee määräaikaisen palan pääteikä yli 63 vuoden iän esimerkiksi 63 vuoteen ja 6 kuukauteen. Peruseläketurvan mukaiseen eläkkeeseen on oikeus 63 vuoden 6 kuukauden iässä.
- Suojatun saapasmallisen lisäeläkejärjestelyn lisäeläketurvan eläkeikä säilyy ennallaan ja määräaikaisen palan pääteikä nousee mutta on edelleen alinta lakisääteistä eläkeikää alempi. Perusturvan mukaiseen eläkkeeseen on oikeus 63 vuotta korkeammassa, omaa alinta vanhuuseläkeikää matalammassa, määräaikaisen palan pääteiässä.
- Suojatun varhennusmallisen lisäeläkejärjestelyn eläkeikä nousee. Peruseläketurvan mukaiseen eläkkeeseen on oikeus uudessa korkeammassa lisäeläkejärjestelyn mukaisessa lisäeläketurvan eläkeiässä.
Oikeus eläkkeeseen suojatun lisäeläkejärjestelyn varsinaista eläkeikää alemmassa iässä (ns. joustava eläkeikä)
Oikeus saada vähennetty peruseläketurvan mukainen eläke oman ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää alemmassa iässä voi syntyä myös joustavassa eläkeiässä.
Jos suojatun lisäeläkejärjestelyn säännöissä tai vakuutussopimuksen ehdoissa on ilmoitettu varsinaisen lisäeläkejärjestelyn eläkeiän lisäksi tätä eläkeikää alempia eläkeikiä, jotka pystytään selkeästi määrittelemään sääntöjen tai vakuutussopimusehtojen perusteella esimerkiksi laskentakaavalla, nämä eläkeiät ovat suojattuja. Tällaisessa alemmassa eläkeiässä eläkkeelle jääminen ei pääsääntöisesti kuitenkaan saa edellyttää työnantajan erillistä päätöstä tai lisäeläkelaitoksen harkintaa.
Esimerkkejä:
Joustava eläkeikä on suojattu
Suojauksen piiriin kuuluvat esimerkiksi sellaisten suojattujen varhennusmallisten lisäeläkejärjestelyjen eläkeiät, joissa eläkesäätiön eläkeikä on 65 vuotta, mutta työntekijällä on oikeus jäädä eläkkeelle esimerkiksi 30 vuoden palveluksen perusteella aikaisintaan 62 vuoden iässä. Suojauksen piiriin kuuluu tässä tapauksessa sekä 65 vuoden että 62 vuoden eläkeiät ja myös joustava eläkeikä 62 ja 65 vuoden välillä. Tämä edellyttää siis sitä, että kyseessä on suojattu järjestely, jossa työsuhteeseen liittyvä lisäeläketurva on rakennettu sen varaan, että työntekijä saa peruseläketurvan mukaisen eläkkeensä ennen oman syntymävuosiluokkansa mukaista alinta vanhuuseläkeikää.
Myös esimerkiksi sellainen saapasmallisen lisäeläkejärjestelyn joustava eläkeikä, jossa varsinainen lisäeläkejärjestelyn eläkeikä on 62 vuotta, mutta henkilöllä on 25 vuoden palveluksen jälkeen oikeus jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä, on suojattu.
Suojaus säilyy, vaikka lisäeläketurvan vanhuuseläkettä lykätään
Työntekijällä on oikeus saada peruseläketurvan mukainen vanhuuseläke ennen peruseläketurvan mukaista ikäluokan alinta eläkeikää, vaikka hän siirtyisi lisäeläkejärjestelyyn perustuvalle vanhuuseläkkeelle myöhemmin kuin lisäeläkejärjestelyn varsinaisessa eläkeiässä. Edellytyksenä on, että lisäeläkejärjestely ja työsuhde täyttävät yleiset suojauksen edellytykset.
Joustava eläkeikä ei ole suojattu
Jos eläkesäätiön sääntöjen mukaisesti alemmassa eläkeiässä eläkkeelle siirtyminen edellyttää työnantajan myötävaikutusta esimerkiksi työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta (esimerkiksi tuotannollisiin tai taloudellisiin syihin liittyen), eivät nämä alemmat eläkeiät ole suojattuja. Poikkeuksena ovat ne henkilöt, jotka ovat tällaisella sopimuksella jääneet lisäeläkkeelle 1.1.2017 tai sitä ennen tai ovat täyttäneet lisäeläkejärjestelyn eläkeikänsä viimeistään 31.12.2016. Näillä henkilöillä on oikeus saada TyEL:n mukainen eläkkeensä varhentamattomana 63 vuoden iässä (JuEL:n, YEL:n, MYEL:n ja MEL:n mukaisten vapaakirjojen osalta esitys HE 120/2016).
Milloin työnantajan päätökseen perustuva joustava eläkeikä voi kuitenkin olla suojattu?
Lisäeläkejärjestelyn sääntöihin voi olla kirjattu, että lisäeläkejärjestelyn eläkeikä laskee, jos työnantaja on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut työntekijän ja tällöin eläkelaitoksen on myönnettävä vanhuuseläke joustavassa alemmassa eläkeiässä, eli eläkelaitos ei voi käyttää harkintaa eläkkeen myöntämisessä. Tällainen tapaus kuuluu suojattaviin, koska lisäeläkelaitos ei voi käyttää harkintaa eläkeiän alentamisessa. Jos sääntöihin on kirjattu, että eläkelaitos voi harkita alempaa eläkeikää irtisanomistilanteessa, tapaus ei kuulu suojattaviin.
Lisäeläkejärjestelyn varhennusmallisessa lisäeläketurvassa etuutena varhennettu vanhuuseläke, lisäeläkejärjestelyn eläkeikä korkeampi kuin ikäluokan alin vanhuuseläkeikä
Lisäeläkejärjestelyn varhennusmallisessa eläketurvassa varsinainen eläkeikä on korkeampi kuin ikäluokan alin TyEL:n mukainen vanhuuseläkeikä. Lisäksi lisäeläkejärjestelyssä on etuutena varhennettu vanhuuseläke. Henkilön oikeus saada peruseläketurvan mukainen vanhuuseläke ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää riippuu siitä, miten oikeus lisäeläketurvan mukaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen on lisäeläkejärjestelyn säännöissä määritelty.
- Varhennettu vanhuuseläke -etuus on suojattu, jos lisäeläkkeen saamisen ehtoina on selkeästi määritellyn iän täyttäminen ja lakisääteisen vanhuuseläkkeen saaminen. Lisäeläkejärjestelyn säännöissä voi olla esim. mainittu, että henkilöllä on oikeus saada varhennettu vanhuuseläke tietyssä iässä tai aikaisintaan tietyssä iässä (ikä mainittu, esim. 63 vuotta) edellyttäen, että hänelle on myönnetty TyEL:n mukainen vanhuuseläke. Tässä tapauksessa säännöissä on selkeästi määritelty ikä ja lisäeläkkeen saamisen ehtona on, että henkilölle on myönnetty peruseläketurvan mukainen vanhuuseläke. Tällöin henkilöllä on oikeus saada peruseläketurvan mukainen vanhuuseläke ennen ikäluokan alinta eläkeikää.
- Oikeus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen voi lisäeläkejärjestelyn säännöissä olla ilmaistu niin päin, että TyEL:n mukaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyvälle myönnetään lisäeläketurvan mukainen varhennettu vanhuuseläke. Tässä tapauksessa lisäeläkkeen saamisen ehtona ei ole, että henkilölle on myönnetty peruseläketurvan mukainen vanhuuseläke säännöissä määritellyn iän täyttämisen jälkeen. Sen vuoksi peruseläketurvan mukainen vanhuuseläke voidaan myöntää tässä tilanteessa aikaisintaan ikäluokan alimmasta vanhuuseläkeiästä. Näin ollen lisäeläketurvan mukaisen varhennetun vanhuuseläkkeen voi saada aikaisintaan ikäluokan alimmassa TyEL:n mukaisessa eläkeiässä.
Näihin alempiin eläkeikiin voi liittyä esimerkiksi työntekijän velvoite ilmoittaa työnantajalle eläkkeelle siirtymisestä määräajassa ennen eläkkeelle jäämistä. Suojauksen piiriin kuuluu tässä tapauksessa sekä varsinainen eläkeikä että nuo alemmat säännöissä mainitut eläkeiät ja myös joustava eläkeikä näiden välillä. Lisäksi edellytetään, että lisäeläkejärjestely ja työsuhde täyttävät yleiset suojauksen edellytykset.
Peruseläke myönnetään vähentämättömänä aikaisintaan 63 vuoden iässä, jos henkilö on täyttänyt alimman mahdollisen sääntöjen mukaisen eläkeiän ennen 1.1.2017. Eläkeoikeuteen mahdollisesti liittyvä ennakkoilmoitusvelvoite liittyy hakemismenettelyyn eikä sinällään ole suojauksen edellytys.
Tällainen lisäeläkejärjestelyn alempi eläkeikä voi olla säännöissä tai vakuutussopimuksessa nimetty esimerkiksi joustavaksi eläkeiäksi, varhaiseläkkeeksi, osavanhuuseläkkeeksi tai varhennetuksi vanhuuseläkkeeksi. Myös tällaiset eläkeiät ovat edellä kuvatuin edellytyksin suojattuja.
Kuitenkin, jos eläkkeen saaminen alemmassa eläkeiässä on sidottu lakisääteisen varhennetun vanhuuseläkkeen saamiseen, eläkeikä ei ole suojattu, koska lakisääteinen varhennettu vanhuuseläke on lakkautettu.
Siirtymiset lisäeläkejärjestelyn eläkeryhmien välillä
Jos henkilö on esim. työtehtävien muutoksen vuoksi siirtynyt saman lisäeläkejärjestelyn sisällä eläkejärjestelystä toiseen ja 1.11.2002 jälkeen mutta ennen 3.9.2015 päässyt aikaisempaa alemman eläkeiän piiriin, hän on suojauksen piirissä uuden aiempaa alemman eläkeiän mukaan. Jos eläkeryhmä ja siten eläkeikä muuttuu alemmaksi 3.9.2015 jälkeen, uusi eläkeikä ei ole suojauksen piirissä. Aiempi 3.9.2015 voimassa ollut korkeampi eläkeikä on kuitenkin edelleen suojattu, kunhan muut suojausta koskevat edellytykset täyttyvät. Jos suojattu eläkeikä muuttuu korkeammaksi 3.9.2015 jälkeen, uusi korkeampi eläkeikä on edelleen suojauksen piirissä. Jos henkilö tässä tapauksessa siirtyy takaisin alkuperäiseen eläkeryhmään, jossa oli ennen 3.9.2015, hän saa takaisin suojaukseen piiriin alkuperäisen aiemman eläkeikänsä.
Vapaamuotoinen lisäeläkejärjestely korvannut rekisteröidyn lisäeläkejärjestelyn, 63 – 65 vuoden eläkeiät
Jos vapaamuotoisella lisäeläkejärjestelyllä on korvattu TEL-lisäeläketurvajärjestely 3.9.2015 jälkeen mutta viimeistään 31.12.2016 , myös järjestelyyn mahdollisesti sisältyvät 63 – 65 vuoden eläkeiät ovat suojattuja.
Rekisteröidyn TEL-lisäeläketurvan alle 63 vuoden eläkeiät on suojattu vuoden 2005 uudistuksen voimaantulosäännöissä sekä varhennetun vanhuuseläkkeen poistamisen yhteydessä. Rekisteröidyn TEL-lisäeläketurvan eläkeiät 63 – 65 on suojattu 31.12.2016 hetkellä.
Vapaakirjan perusteella eläkkeelle siirtyvät
Suojaus ei koske henkilöitä, jotka ovat jääneet ennen 1.1.2017 tai sen jälkeen jäävät vapaakirjan perusteella lisäeläkkeelle alennetussa eläkeiässä.
Osa-aikaeläkkeelle siirtyneen henkilön eläkeiän suojaaminen
Osa-aikaeläkkeellä oleva työntekijä säilyttää oikeuden alennettuun eläkeikään, jos
- hän jatkaa työsuhdettaan lisäeläketurvan järjestäneeseen työnantajaan ja
- on sellaisessa osa-aikatyössä, jossa hän edelleen täyttäisi samat edellytykset kuulua alennetun eläkeiän piiriin kuin kokoaikatyössä täytti.
Työntekijällä on tässä tilanteessa oikeus saada peruseläketurvan mukainen eläke suojatussa alennetussa eläkeiässä riippumatta siitä, onko osa-aikatyö kuulunut lisäeläketurvan piiriin.
Tällaisessa tilanteessa osa-aikatyössä lisäeläketurvan järjestäneen työnantajan palveluksessa jatkava työntekijä saa vapaamuotoisesta lisäeläkejärjestelystä vapaakirjan. Siten työntekijällä on tässä tilanteessa oikeus saada vapaakirjan perusteella peruseläketurvan mukainen eläke suojatussa alennetussa eläkeiässä.
Jos työntekijä vaihtaa sellaiseen osa-aikatyöhön, johon ei liity alennettua eläkeikää, hänen eläkeikänsä ei ole suojattu. Jos työntekijä vaihtaa kokonaan työpaikkaa, hänen eläkeikänsä ei ole suojattu.
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvän henkilön suojaaminen
Suojattuun vapaamuotoiseen lisäeläkejärjestelyyn kuuluvalla työntekijällä, jolla on oikeus vuoden 2017 säännösten mukaiseen osatyökyvyttömyyseläkkeeseen, säilyy oikeus saada peruseläketurvan vanhuuseläke suojasäännön mukaisesti ennen oman ikäluokkansa mukaista alinta vanhuuseläkeikää. Edellytyksenä on, että työntekijä on ollut työsuhteessa lisäeläketurvan mukaiseen eläketapahtumaan saakka, vaikka työoikeudellinen työsuhde olisi päättynyt osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana.
Osatyökyvyttömyyseläkettä käsitellään tällöin samoin kuin täyttä työkyvyttömyyseläkettä eli vaatimusta työsuhteen jatkumisesta ei ole. Osatyökyvyttömyyseläkkeessä on sattunut jo eläketapahtuma eli työntekijä on ollut työsuhteessa lisäeläketurvan mukaiseen eläketapahtumaan saakka eikä lisäturva edellytä työsuhteen jatkumista.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan vanhuuseläkeiän suojaaminen
Jos henkilölle on myönnetty lisäeläkejärjestelyn työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi peruseläketurvan työkyvyttömyyseläke, peruseläketurvan työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi peruseläketurvan sääntöjen mukaan. Mikäli henkilö kuitenkin paranee ja palaa työsuhteeseen lisäeläkejärjestelyn järjestäneeseen työnantajaan, ja pääsee takaisin lisäeläkejärjestelyn mukaisen alemman vanhuuseläkeiän piiriin, henkilö säilyttää oikeuden saada peruseläketurvan vanhuuseläke ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää alemmassa iässä.
Lisäeläkejärjestelyn ammatillisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevan vanhuuseläkeiän suojaaminen
Vapaamuotoisessa lisäeläkejärjestelyssä voi olla etuutena ammatillinen työkyvyttömyyseläke. Jos henkilölle on myönnetty vapaamuotoisen lisäeläkejärjestelyn ammatillinen työkyvyttömyyseläke, hän on omaan työhönsä työkyvytön ja saa vapaamuotoisen lisäeläketurvan mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen, vaikka ei ole TyEL:n mukaisesti työkyvytön eikä siten saa peruseläketurvan mukaista työkyvyttömyyseläkettä.
Työsuhteesta lisäeläkejärjestelyn ammatilliselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneellä henkilöllä työsuhde työnantajaan on jatkunut eläketapahtumaan saakka. Ammatillisella työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voidaan tällöin tulkita olevan lisäeläkejärjestelyn piirissä, vaikka jatkuvaa työsuhdetta ei olekaan.
Työsuhteesta ammatilliselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ei poista henkilön kuulumista suojasäännön piiriin riippumatta siitä, palaako henkilö työsuhteeseen työnantajaan paranemisen johdosta vai siirtyykö hän lisäeläketurvan mukaisessa vanhuuseläkeiässä lisäeläketurvan vanhuuseläkkeelle.
Ammatillisen työkyvyttömyyseläkkeen täytyy kuitenkin olla säätiön tai kassan säännöistä tai vapaamuotoisen ryhmäeläkevakuutuksen sopimuksesta selkeästi määriteltävissä, eikä siihen saa liittyä eläkelaitoksen harkintaa normaalia työkyvyttömyysharkintaa lukuunottamatta.
Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyvän henkilön eläkeiän suojaaminen
Lakisääteiselle osittaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyvä työntekijä säilyttää oikeuden alennettuun eläkeikään, jos
- hän jatkaa työsuhdettaan lisäeläketurvan järjestäneeseen työnantajaan ja
- on sellaisessa työssä, jossa hän edelleen täyttää samat edellytykset kuulua alennetun eläkeiän piiriin kuin ennen osittaiselle vanhuuseläkkeelle siirtymistä täytti.
Jos henkilö kuuluu niihin, jotka ovat täyttäneet saapasmallisen lisäeläkejärjestelyn eläkeiän ennen 1.1.2017 tai jotka jo ovat 1.1.2017 saapasmallisen lisäeläketurvan mukaisella eläkkeellä, henkilölle on suojattu oikeus saada peruseläke varhentamattomana 63-vuotiaana. Jos henkilö ei kuitenkaan vielä ole hakenut 63-vuotiaana peruseläkettä maksuun ja hakee lakisääteistä osittaista vanhuuseläkettä ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää, henkilöllä on oikeus saada loppuosa peruseläkkeestä varhentamattomana koska tahansa. Kuitenkin, jos henkilö on hakenut lakisääteisen osittaisen vanhuuseläkkeen maksuun, osittainen vanhuuseläke jää varhennetuksi, vaikka henkilöllä onkin oikeus hakea loput peruseläketurvan vanhuuseläkkeestä varhentamattomana maksuun koska tahansa 63 vuotta täytettyään.
Työuraeläkkeelle siirtyvän henkilön eläkeiän suojaaminen
Työoikeudellinen työsuhde pääsääntöisesti päättyy, kun henkilölle myönnetään työuraeläke. Jos työsuhde päättyy, henkilö menettää oikeuden suojattuun alennettuun eläkeikään. Jos työsuhde jatkuu, oikeus suojattuun alennettuun eläkeikään säilyy, jos muut edellytykset täyttyvät.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on yhdistetty aiemmat ohjeet ”Elinaikakertoimen soveltaminen vanhuuseläkkeeseen”, ”Alennettu eläkeikä ja useamman elinaikakertoimen soveltaminen”, ”Elinaikakerroin työkyvyttömyyseläkkeen aikana ansaitussa eläkkeessä” ja ”Elinaikakerroin, kun muu eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi”.
Elinaikakerrointa sovelletaan vanhuuseläkkeeseen, kun vanhuuseläke alkaa. Kun vanhuuseläke alkaa, eläkelaitos kertoo ansaitun vanhuuseläkkeen määrän henkilön 62 vuoden iän täyttämisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella. Tätä ikäluokan elinaikakerrointa käytetään riippumatta siitä, minkä ikäisenä vanhuuseläke 62 vuoden iän täyttämisvuonna tai sen jälkeen alkaa.
Vanhuuseläkkeeseen sovelletaan henkilön 62 vuoden iän täyttämisvuodelle vahvistettua elinaikakerrointa myös silloin, kun vanhuuseläke myönnetään aiemman eläkkeen aikaisesta karttumasta.
Elinaikakerrointa ei sovelleta yksityisten alojen rekisteröityyn lisäeläkkeeseen.
Esimerkki: Elinaikakertoimen soveltaminen vanhuuseläkkeeseen
- Vuonna 1965 syntyneen ikäluokan elinaikakertoimen arvioidaan olevan 0,915.
- Työntekijä on ansainnut työuransa aikana vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä eläkettä 2 600 euroa/kk.
- Eläkkeeseen sovelletaan eläkkeensaajan omalle ikäluokalle vahvistettua elinaikakerrointa.
- Eläkkeen määrä on: 2 600 x 0,915 = 2 379,00 euroa/kk.
Elinaikakerroin ennen vuotta 1958 syntyneen lisäpäivärahaa saaneen henkilön vanhuuseläkkeessä 62-vuotiaana
Elinaikakerrointa sovelletaan ennen vuotta 1958 syntyneen työttömyyspäivärahaa lisäpäiviltä saaneen henkilön vanhuuseläkkeeseen, jonka henkilö saa varhennusvähennyksellä vähentämättömänä 62-vuotiaana.
Alennettu eläkeikä ja useamman elinaikakertoimen soveltaminen
Jos vanhuuseläke alkaa ennen 62 vuoden iän täyttämisvuotta, vanhuuseläkkeeseen sovelletaan vanhuuseläkkeen alkamisvuodelle vahvistettua elinaikakerrointa. Eläkettä ei tarkisteta enää uudestaan 62 vuoden iässä kyseiselle ikäluokalle vahvistetulla elinaikakertoimella.
Henkilön eläkkeeseen voi tulla sovellettavaksi useampia elinaikakertoimia. Jos ensimmäinen julkisen tai yksityisen alan eläke alkaa alennetussa eläkeiässä, henkilö voi myöhemmin saada eläkkeen toiselta alalta. Jos myöhempi eläke alkaa 62 vuoden täyttämisvuonna tai sen jälkeen, tähän eläkkeeseen sovelletaan henkilön 62 vuoden iän täyttämisvuodelle vahvistettua elinaikakerrointa.
Jos alennetussa eläkeiässä vanhuuseläkkeelle siirtyneelle henkilölle myöhemmin myönnetään vanhuuseläkkeen aikaisen työskentelyn perusteella karttunutta eläkettä, vanhuuseläkkeen aikaisen työskentelyn perusteella karttuneeseen eläkkeeseen sovelletaan henkilön 62 vuoden iän täyttämisvuodelle vahvistettua elinaikakerrointa. Jos henkilöllä on oikeus vanhuuseläkkeen aikana karttuneeseen eläkkeeseen ennen 62 vuoden ikää, eläkeaikaisen karttuman perusteella myönnettyyn eläkkeeseen sovelletaan eläkkeen alkamisvuodelle vahvistettua elinaikakerrointa. Eläkeaikana ansaittu eläke voi olla saman tai eri lain tai alan mukaista kuin jo maksussa oleva eläke.
Elinaikakerroin, kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi
Eläkettä ei tarkisteta uudestaan elinaikakertoimella silloin, kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi.
Jos työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtuma on ollut ennen vuotta 2010, työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole sovellettu elinaikakerrointa. Jos työkyvyttömyyseläkkeeseen ei ole sovellettu elinaikakerrointa, elinaikakerrointa ei sovelleta myöskään silloin, kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi.
Elinaikakerroin, kun osa-aikaeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi
Osa-aikaeläke muuttuu 68 vuoden iässä samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi, jos osa-aikatyö edelleen jatkuu. Elinaikakerrointa ei sovelleta osa-aikaeläkkeen suuruiseen vanhuuseläkkeeseen, vaan vasta sitten, kun vanhuuseläke on sen hakemisen jälkeen laskettu kokonaan uudelleen.
Elinaikakerroin työkyvyttömyyseläkkeen aikana ansaitussa eläkkeessä
Työkyvyttömyyseläkkeen aikana ansaittuun uuteen eläkkeeseen sovelletaan elinaikakerrointa, kun työkyvyttömyyseläkkeen aikaisesta työstä myönnetään vanhuuseläke. Elinaikakerrointa sovelletaan, vaikka elinaikakerrointa ei olisi sovellettu työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Työkyvyttömyyseläkkeen aikana ansaittuun eläkkeeseen sovelletaan henkilön 62 vuoden iän täyttämisvuodelle vahvistettua kerrointa. Jos eläkeaikainen karttuma myönnetään ennen 62 vuoden iän täyttämisvuotta, käytetään uuden eläkkeen alkamisvuoden kerrointa.
Elinaikakerrointa sovelletaan myös osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana ansaittuun eläkkeeseen.
Elinaikakerroin osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeisessä vanhuuseläkkeessä
Kun vanhuuseläke myönnetään osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen, elinaikakerroin säilyy muuttumattomana osittaisen vanhuuseläkkeen osuudessa.
Säästöosuus ja osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuoden alusta karttunut eläke tarkistetaan 62 vuoden iän täyttämisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella.
Elinaikakerroin ja Saksan avioerotasauslaskelma
Kun Suomen eläke ilmoitetaan Saksaan avioliiton ajalta kertyneen eläkeoikeuden laskemista varten, käytetään avioliiton päättymisvuoden elinaikakerrointa.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen rahamäärät on päivitetty vuoden 2025 tasoon.
Ammatilliset eläkeiät määräytyvät eri tavalla kunnan ja valtion palveluksessa olevilla.
Ammatillinen eläkeikä kuntatyöntekijöillä
Kunnan palveluksessa vanhuuseläkeikä määräytyi työtehtävien perusteella vuoteen 1989 saakka. Yleinen eläkeikä oli 63 vuotta, mutta määrätyissä ammateissa ja työtehtävissä vanhuuseläkeikä oli 53-62 vuotta.
Ammatillisista vanhuuseläkei’istä luovuttiin 1.7.1989. Ammatillisten eläkeikien piirissä olevat saivat kuitenkin halutessaan säilyttää ammatillisen eläkeikänsä. Se tapahtui siten, että ammatillisen eläkeiän valinnasta ilmoitettiin Kevalle kirjallisesti.
Ammatillisen eläkeiän laskutapaa muutettiin 1.1.1995. Ammatillinen eläkeikä voi kuitenkin edelleenkin olla alempi kuin 63 vuotta. Alimmat ammatilliset eläkeiät eläkeuudistuksen jälkeen ovat 60 vuotta 6 kuukautta. Valittu, ammatillinen eläkeikä pysyy voimassa, jos kunnallinen palvelussuhde jatkuu yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka.
Aiemmin ammatillisen eläkeiän valinneella ei ollut oikeutta osa-aikaeläkkeeseen. Vuodesta 2005 lukien myös osa-aikaeläkkeelle on voinut jäädä ammatillisen eläkeiän täytyttyä, jos myös osa-aikaeläkkeen alaikäraja on täyttynyt.
Ammatillinen eläkeikä nousee sen mukaan, milloin eläkeikä täyttyisi ennen vuotta 2017 voimassa olleiden sääntöjen mukaan.
| Vuosi, jona eläkeikä täyttyisi vuoden 2016 säännöin | Eläkeikä vuoden 2017 säännöin |
|---|---|
| 2017 | Sama kuin vuoden 2016 säännöin |
| 2018 | + 3 kk |
| 2019 | + 6 kk |
| 2020 | + 9 kk |
| 2021 | + 1 v |
| 2022 | + 1 v 3 kk |
| 2023 | + 1 v 6 kk |
| 2024 | + 1 v 9 kk |
| 2025 | + 2 v |
| Ammatillinen eläkeikä voi kuitenkin nousta enintään ikäluokan alimpaan vanhuuseläkeikään saakka. |
Tarkemmat tiedot
Ammatillisen eläkeiän valintaoikeus oli henkilöllä, joka oli ollut jossakin ammatillisen eläkeiän tehtävässä ennen 1.7.1989 ja joka oli ollut kunnallisessa palvelussuhteessa sekä 30.6.-1.7.1989 että 31.12.1994-1.1.1995. Eläkeiän valinnasta oli ilmoitettava 31.12.1996 mennessä.
Ammatillinen eläkeikä koskee palvelusaikaa ennen 1.1.1995. Vuoden 1995 alusta alkaen eläkeikä on 65 vuotta. Lopullinen vanhuuseläkeikä on ammatillisen eläkeiän ja 65 vuoden eläkeiän välillä laskettu painotettu keskiarvo.
Palvelussuhteen yhdenjaksoisuusvaatimus kuntatyöntekijöiden ammatillisessa eläkeiässä
Palvelussuhteen yhdenjaksoisuutta tarkastellaan erikseen ajalta ennen vuotta 2005 ja vuodesta 2005 eteenpäin. Vuodesta 2005 alkaen edellytetään, että jompikumpi kahdesta seuraavasta vaatimuksesta täyttyy:
- Henkilöllä on 1.1.2005 alkaen jokaisena päivänä voimassa oleva virka- tai työsuhde aina ammatilliseen vanhuuseläkeikään saakka.
- Jos virka- tai työsuhde on katkennut, jokaisena kalenterivuotena ennen eläketapahtumavuotta on KuEL/JuEL-ansioita vähintään 10 038,00 euroa (vuoden 2025 tasossa).
Tarkemmat tiedot
Esimerkki: Ammatillisen eläkeiän laskeminen
- sairaanhoitaja Maija Herhiläinen
- syntynyt 15.9.1958
- täyttänyt 23 vuotta 15.9.1981
- kunnallista palvelua 1.6.1980 lukien.
- palvelus 23 vuoden iän täyttämisestä 31.12.1994 saakka otetaan huomioon sairaanhoitajan eläkeiässä, joka oli 58 vuotta
- palvelus 1.1.1995 alkaen otetaan huomioon 65 vuoden eläkeikään
15.9.1981 – 31.12.1994 = 159 kuukautta (58 vuoden eläkeikä)
1.1.1995 – 15.9.2023 = 344 kuukautta (65 vuoden eläkeikä)
Yhteensä 503 kuukautta
Eläkeiän laskennassa otetaan huomioon 30 vuotta eli 360 kuukautta. Ylimääräiset 143 kuukautta pudotetaan pois siitä palvelusuhteesta, jossa on korkein eläkeikä.
503 – 360 = 143
344 – 143 = 201
Palvelusaikaa 58 vuoden eläkeiässä 159 kuukautta ja 65 vuoden eläkeiässä 201 kuukautta.
Kerrotaan eläkeikä ja siinä palveltu aika:
159 x 58 = 9 222
201 x 65 = 13 065
Lasketaan tulot yhteen: 9 222 + 13 065 = 22 287.
Jaetaan summa kuukausien määrällä: 22 287 : 360 = 61,9083. Kokonaisluku 61 on eläkeiän vuodet.
Eläkeiän kuukaudet: 0,9083 x 12 = 10,8996. Kokonaisluku on eläkeiän kuukaudet.
Eläkeiän päivät: 0,8996 x 30 = 26,988. Kokonaisluku on eläkeiän päivät.
Vuoden 2016 säännöin laskettu ammatillinen eläkeikä on 61 vuotta 10 kuukautta 26 päivää, joka täyttyy 11.8.2020.
15 pvä 9 kk 1958
+ 26 pvä 10 kk 61
= 41 pvä 19 kk 2019 —-> 11.8.2020
Koska henkilön eläkeikä täyttyisi vuonna 2020, se nousee 9 kuukaudella. Uusi eläkeikä on 62 vuotta 7 kuukautta 26 päivää, joka täyttyy 11.5.2021.
Ammatillinen eläkeikä valtion työntekijöillä
Valtion palveluksessa ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää alempi ammatillinen eläkeikä perustuu valintaan. Edellytyksenä on, että valinta on tehty viimeistään 30.6.1999.
Valinta-aika alkoi 1.7.1989 ja päättyi 10 vuoden kuluttua 30.6.1999. Valintailmoitus lähetettiin Valtiokonttoriin, joka rekisteröi tehdyt valinnat.
Yleisimmät ammatilliset eläkeiät ovat
- erityisluokanopettaja 55 vuotta
- peruskoulun opettaja 60 vuotta
- poliisi 58 vuotta.
Aiemmin ammatillisen eläkeiän valinneella ei ollut oikeutta osa-aikaeläkkeeseen. Vuodesta 2005 lukien myös osa-aikaeläkkeelle on voinut jäädä ammatillisen eläkeiän täytyttyä, jos myös osa-aikaeläkkeen alaikäraja on täyttynyt.
Alin ammatillinen eläkeikä vuoden 2017 uudistuksen jälkeen on 55 vuotta 3 kuukautta.
| Vuosi, jona eläkeikä täyttyisi vuoden 2016 säännöin | Eläkeikä vuoden 2017 säännöin |
|---|---|
| 2017 | Sama kuin vuoden 2016 säännöin |
| 2018 | + 3 kk |
| 2019 | + 6 kk |
| 2020 | + 9 kk |
| 2021 | + 1 v |
| 2022 | + 1 v 3 kk |
| 2023 | + 1 v 6 kk |
| 2024 | + 1 v 9 kk |
| 2025 | + 2 v |
| Ammatillinen eläkeikä voi kuitenkin nousta enintään ikäluokan alimpaan vanhuuseläkeikään saakka. |
Palvelussuhteen yhdenjaksoisuusvaatimus valtion työntekijöiden ammatillisessa eläkeiässä
Ammatillinen eläkeikä edellyttää
- vähintään kuukauden kestänyttä valtion palvelusta, joka on ollut voimassa 30.6.–1.7.1989
- vähintään yhtä kuukautta ammatillisen eläkeiän tehtävässä ennen valinta-ajan päättymistä 30.6.1999 ja
- 31.12.1992 alkaen yhdenjaksoista VEL:n piiriin kuuluvaa palvelusta.
Palvelussuhteen tulee jatkua yhdenjaksoisena ammatillisen eläkeiän täyttämiseen saakka. Yhdenjaksoisuudelta edellytetään
- vuotta 2005 edeltävältä ajalta katkeamatonta palvelusta ja
- vuodesta 2005 alkaen katkeamatonta palvelusta tai riittäviä vuosiansioita (vähintään 9 882 euroa vuoden 2024 tasossa).
Vuodesta 2005 alkaen mikä tahansa VaEL:n/JuEL:n piiriin kuuluva palvelus on riittänyt täyttämään yhdenjaksoisuusvaatimuksen. Työntekijältä ei siten enää edellytetä VaEL-/JuEL-palvelusta siinä ammatissa, jota eläkeiän valinta koskee.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeessa on yhdistetty kunnan ja valtion ohjeet sekä poistettu maininnat vuonna 1960 ja sen jälkeen syntyneen henkilökohtaisesta eläkeiästä.
Henkilökohtainen eläkeikä ennen vuotta 1960 syntyneillä työntekijöillä
Henkilökohtainen eläkeikä on 63 ja 65 ikävuoden välillä ja se koskee henkilöä, jonka palvelussuhde
- on alkanut ennen vuotta 1993 ja
- jatkuu yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka.
Henkilökohtainen eläkeikä on laskettu myös vuonna 1960 ja sen jälkeen syntyneille, mutta käytännön merkitystä sillä on vain ennen vuotta 1960 syntyneillä.
Jos työntekijä ei täytä yhdenjaksoisuusvaatimusta, työntekijän henkilökohtainen eläkeikä on aina 65 vuotta.
Yhdenjaksoisuusvaatimus tarkoittaa, että palvelu on jatkunut yhdenjaksoisesti samalla sektorilla, valtiolla tai kunnalla.
Henkilökohtaisen eläkeiän merkitys
Henkilökohtaisen eläkeiän merkitys liittyy lähinnä ennen vuotta 1995 karttuneen eläkkeen määrään kahdella eri tavalla:
- Ennen vuotta 1995 karttunut lisäeläkeosuus (0,2 % vuodessa) edellyttää viimeistään 31.12.1992 alkanutta yhdenjaksoista palvelusta henkilökohtaiseen eläkeikään saakka.
- Lisäksi ennen vuotta 1995 karttuneeseen eläkkeeseen tehdään niin sanottu normeerausvähennys (0,2 % vuotta kohti), jos eläke alkaa ennen henkilökohtaista eläkeikää.
Ennen vuotta 1995 karttunut eläke voi siis enimmillään pienentyä 0,4 posenttia vuotta kohti, jos eläke alkaa ennen henkilökohtaista eläkeikää.
Kunnan palveluksessa olevalle henkilökohtainen eläkeikä lasketaan yhden päivän tarkkuudella. Palvelusaika ennen vuotta 1995 otetaan huomioon 63 vuoden eläkeiässä ja palvelusaika 1.1.1995 lähtien 65 vuoden eläkeiässä. Yhteensä palvelusaikaa otetaan eläkeikää laskettaessa huomioon 30 vuotta. Yli 30 vuoden menevä aika jätetään pois 65 vuoden eläkeikäjaksosta. Lopullinen eläkeikä on palvelusajoilla painotettu keskiarvo ikien 63 ja 65 välillä.
Valtion palveluksessa olevalle henkilökohtainen eläkeikä lasketaan sen perusteella, paljonko työntekijälle on kertynyt VaEL-eläkeaikaa 31.12.1994 mennessä. Jos työntekijällä on viimeistään 31.12.1992 alkanut yhdenjaksoinen palvelus valtion eläkejärjestelmässä, eläkeikä määräytyy oheisen taulukon perusteella.
| Eläkeaikaa 31.12.1994 mennessä | Henkilökohtainen eläkeikä |
|---|---|
| vähintään 30 vuotta | 63 vuotta |
| vähintään 25 vuotta | 63 vuotta 4 kuukautta |
| vähintään 20 vuotta | 63 vuotta 8 kuukautta |
| vähintään 15 vuotta | 64 vuotta |
| vähintään 10 vuotta | 64 vuotta 4 kuukautta |
| vähintään 5 vuotta | 64 vuotta 8 kuukautta |
| alle 5 vuotta | 65 vuotta |
Esimerkki: Henkilökohtainen eläkeikä kuntatyöntekijällä
- Kanslisti Kaisa Kottarainen, syntynyt 15.9.1953, täyttänyt 23 vuotta 15.9.1976.
- Kunnallinen palvelu on alkanut 1.6.1975.
- Palvelusaika 15.9.1976 – 31.12.1994: 219 kuukautta, eläkeikä 63 vuotta.
- Palvelusaika 1.1.1995 – 15.9.2018: 284 kuukautta, eläkeikä 65 vuotta. (Palvelussuhteen päättymispäivä on 65 vuoden täyttämispäivä)
Eläkeiän laskennassa otetaan huomioon 30 vuotta eli 360 kuukautta. Ylimääräiset pudotetaan pois siitä palvelussuhteesta, jossa on korkein eläkeikä.
219 + 284 = 503 kk
503 – 360 = 143 kk
284 – 143 = 141 kk
Palvelusaikaa 63 vuoden eläkeiässä 219 kuukautta ja 65 vuoden eläkeiässä 141 kuukautta eli yhteensä 360 kuukautta.
Kerrotaan eläkeikä ja siinä palveltu aika: 63 x 219 = 13797
65 x 141 = 9165
Lasketaan tulot yhteen: 13797 + 9165 = 22962.
Jaetaan summa 360:lla: 22962 : 360 = 63,7833, kokonaisluku 63 on eläkeiän vuodet.
Kerrotaan 0,7833 luvulla 12 = 9,3996, kokonaisaluku 9 on eläkeiän kuukaudet.
Kerrotaan 0,3996 luvulla 30 = 11,988, kokonaisluku 11 on eläkeiän päivät.
Henkilökohtainen eläkeikä on 63 vuotta 9 kuukautta 11 päivää ja se täyttyy 26.6.2017.
15 pvä 9 kk 1953
+ 11 pvä 9 kk 63
= 26 pvä 18 kk 2016 —> 26.6.2017
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on muutettu lakiviite VaEL:n kumoamisen johdosta.
Osalla valtion eläketurvan piirissä olevista virkamiehistä on lakiin perustuva 63 vuotta alempi eroamisikä. Tällainen eroamisikä oikeuttaa saamaan valtion eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen eroamisiän täytyttyä (JuEL Vpl 7 §) eikä vasta ikäluokan alimmassa vanhuuseläkeiässä.
Poliisin eroamisikä 60-63 vuotta
1950-luvulla ja sitä ennen syntynyt miehistöön ja alipäällystöön kuuluva poliisi (mm. konstaapeli) voi halutessaan jäädä valtion eläkelain mukaiselle vanhuuseläkkeelle 60 vuoden eroamisiän täyttymisen jälkeen. Poliisin päällystön (mm. komisario) vastaava eroamisikä on pääsääntöisesti 63 vuotta. 1960-luvulla ja sen jälkeen syntyneillä poliiseilla ei ole enää yleistä 68 vuoden eroamisikää alempaa eroamisikää.
Eläkkeelle voi siirtyä koska tahansa eroamisiän täytyttyä ja palveluksen päätyttyä. Palveluksesta ei kuitenkaan ole pakko erota ja poliisi voi halutessaan jatkaa pavelustaan aina 68 vuoden ikään saakka. Eläkkeen saamisen edellytyksenä on kuitenkin palveluksesta eroaminen. Poliisin eroamisikä perustuu poliisin hallinnosta annetun lain 15 §:n muuttamisesta annetun lain voimaanpanosäännöksiin (46/2013). Ennen 1.2.2013 voimaantullutta lainmuutosta poliisin oli pakko erota eroamisiässään.
Osa poliiseista voi päästä vanhuuseläkkeelle jo 58-vuotiaana, jos poliisit ovat aikoinaan valinneet kyseisen ammatillisen eläkeiän. Valinnan tehneissä on myös 1960-luvulla syntyneitä poliiseja.
Sotilasviran eroamisikä virasta riippuen 45-63 vuotta
Puolustusvoimien sotilasvirkojen eroamisikä perustuu puolustusvoimista annetun lakiin (551/2007) ja rajavartiolaitoksen sotilasvirkojen lakiin rajavartiolaitoksen hallinnosta (577/2005). Osalla sotilaista on palvelusvuosien lukumäärän perusteella oikeus sotilaseläkkeeseen jo ennen eroamisikää.
Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen siviilivirkamiehet
Viimeistään vuonna 1992 puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen palvelukseen tulleilla siviilivirkamiehillä voi myös olla 63 vuotta alempi eroamisikä, joka määräytyy palvelusajan pituuden perusteella.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on päivitetty 1.1.2020 voimaan tulleiden työttömyysturvalain työttömyyspäivärahaa koskevien muutoksen vuoksi.
Ennen vuotta 1958 syntyneellä työttömällä työntekijällä on oikeus saada vanhuuseläke vähentämättömänä 62 vuoden iässä, jos työntekijä saa työttömyysturvalain mukaista lisäpäivärahaa.
Edellytys varhennusvähennyksellä vähentämättömän vanhuuseläkkeen myöntämiseen täyttyy, jos työntekijä on saanut työttömyyspäivärahaa lisäpäiviltä vanhuuseläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana. Yksikin työttömyyspäivärahan lisäpäivä riittää edellytyksen täyttymiseen.
Vähentämättömään vanhuuseläkkeeseen sovelletaan yleisiä vanhuuseläkettä koskevia säännöksiä lukuun ottamatta seuraavia seikkoja:
- eläkkeen myöntäminen takautuvasti ja
- julkisten alojen lisäeläkeoikeus.
Työttömän oikeus työttömyyspäivärahan lisäpäiviin
Työttömällä työntekijällä on mahdollisuus valita 62 vuotta täytettyään, käyttääkö työntekijä oikeuttaan siirtyä vanhuuseläkkeelle vai jatkaako työntekijä työttömyyspäivärahalla.
Ennen vuotta 1965 syntyneellä henkilöllä on työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisten edellytysten täyttyessä oikeus työttömyyspäivärahaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 65 vuotta.
Vuosina 1955-1956 syntyneiden oikeus työttömyyspäivärahan lisäpäiviin
Jos vuonna 1955 tai 1956 syntynyt työnhakija täyttää 60 vuotta ennen kuin päivärahakauden enimmäisaika täyttyy, työnhakijalle voidaan maksaa enimmäisajan estämättä peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana työnhakija täyttää 65 vuotta.
Edellytyksenä on, että työnhakijalla on enimmäisajan täyttyessä työttömyysturvalain 6 luvun 11 §:ssä tarkoitettua työskentelyaikaa vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.
Vuonna 1957-1960 syntyneiden oikeus työttömyyspäivärahan lisäpäiviin
Jos vuonna 1957-1960 syntynyt työnhakija täyttää 61 vuotta ennen kuin päivärahakauden enimmäisaika täyttyy, työnhakijalle voidaan maksaa enimmäisajan estämättä peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana työnhakija täyttää 65 vuotta.
Edellytyksenä on, että työnhakijalla on enimmäisajan täyttyessä työttömyysturvalain 6 luvun 11 §:ssä tarkoitettua työskentelyaikaa vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.
Yrittäjän oikeus työttömyyspäivärahan lisäpäiviin
Yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahan lisäpäiviin.
Eläkehakemukseen on liitettävä todistus työttömyyspäivärahan lisäpäivistä
Kun työntekijä hakee vähentämätöntä vanhuuseläkettä, työntekijän tulee esittää työttömyyskassan tai Kelan todistus työttömyyspäivärahan lisäpäivien maksamisesta.
Eläketurvakeskus vahvistaa eläkkeen hakemista varten tarvittavan työttömyyskassan ja Kelan todistuksen kaavan. Lisäpäivätodistus (ETK 2110) on julkaistu ETK.fi –palvelussa. Todistuksen täyttää työttömyyskassa tai Kela.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
MEL:n piiriin kuuluvalla työntekijällä on oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle ikäluokkansa alimmassa eläkeiässä riippumatta meripalvelun pituudesta.
Työntekijällä on kuitenkin oikeus vanhuuseläkkeeseen jo aiemmin alennetussa eläkeiässä, jos
- työntekijällä on MEL:ssa erikseen tarkemmin säädetty määrä MEL-palvelua
- työntekijällä on 18 MEL-kuukautta viimeisen 3 vuoden aikana
- MEL-työsuhde jatkuu eläkeiän täyttämiseen asti.
Mahdollisuus ansaita alennettu eläkeikä poistuu vuoden 2024 lopussa. Siirtymäkaudella 1.1.2016 – 31.12.2024 alennettua eläkeikää voi ansaita ja vanhuuseläkkeelle jäädä alennetussa eläkeiässä 31.12.2015 voimassa olevien sääntöjen mukaan.
Vuoden 2016 alusta alkaen alennettu eläkeikä lasketaan niin, että 300 kuukautta ylittävät meripalvelukuukaudet vähennetään 65 vuoden iästä. Tällä muutoksella huomioidaan vuoden 2017 eläkeuudistuksen eläkeikämuutokset.
Jos työntekijä siirtyy MEL:n mukaiselle vanhuuseläkkeelle MEL:n mukaisessa alennetussa eläkeiässä ennen ikäluokkansa mukaista alinta vanhuuseläkeikää, myönnetään MEL:n mukaisessa eläkeiässä vanhuuseläkkeenä
- TyEL:n, YEL:n ja MYEL:n mukaiset peruseläkkeet ja
- TEL- ja YEL-lisäturvan eläkkeet päättyneistä työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty esimerkki oikeudesta työkyvyttömyyseläkkeen aikana karttuneeseen eläkkeeseen julkisella alalla.
Oikeus työkyvyttömyyseläkkeen aikana karttuneeseen eläkkeeseen
Työkyvyttömyyseläkkeen aikana tehdystä työstä tai yrittäjätoiminnasta karttuneeseen eläkkeeseen on oikeus hakemuksesta aikaisintaan siinä iässä, jossa työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää, että työsuhde päättyy.
Täysi työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi ja osatyökyvyttömyyseläke täyttä työkyvyttömyyseläkettä vastaavaksi vanhuuseläkkeeksi ikäluokan alimmassa vanhuuseläkeiässä, jos eläketapahtuma on 1.1.2017 tai sen jälkeen.
Tarkemmat tiedot
Vuoden 2004 säännösten mukaiset työkyvyttömyyseläkkeet muuttuvat vanhuuseläkkeeksi 65 vuoden iässä tai lisäeläketurvan mukaisessa alemmassa eläkeiässä.
Vuoden 2005 säännösten mukaiset työkyvyttömyyseläkkeet muuttuvat vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden eläkeiässä.
Jos työskentely työkyvyttömyyseläkkeen aikana jatkuu työkyvyttömyyseläkkeen vanhuuseläkkeeksi muuttumisiässä, eläke tästä työstä voi alkaa aikaisintaan työskentelyn päättymistä seuraavan kuukauden alusta. Vaikka työsuhde jatkuu, kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi, myönnetään aiemmin päättyneistä työsuhteista karttuneet eläkkeet työkyvyttömyyseläkkeen vanhuuseläkkeeksi muuttumisiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.
Jos pelkästään julkisten alojen työeläkelakien mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö työskentelee eläkkeen aikana yksityisten alojen työeläkelakien mukaisesti vakuutetussa työsuhteessa tai yrittäjänä, henkilöllä on oikeus saada siitä karttunut eläke aikaisintaan ikäluokan alimmassa vanhuuseläkeiässä tai aiemmassa lakiin perustuvassa alemmassa eläkeiässä.
Oikeus työkyvyttömyyseläkkeen aikana karttuneeseen eläkkeeseen julkisella alalla
Työkyvyttömyyseläkkeen aikaisesta työskentelystä karttunut eläke lisätään hakemuksesta aikaisintaan kunkin lain mukaisessa eläkeiässä.
Julkisilla aloilla työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi matalimmassa iässä seuraavista:
- oman ikäluokan alin vanhuuseläkeikä
- ammatillinen eläkeikä
- eroamisikä
- henkilökohtainen eläkeikä.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki: Vuonna 1955 syntyneelle henkilölle on myönnetty yksityisistä ja kunnan palvelussuhteista työkyvyttömyyseläkkeet ja näiden eläkeikä on 63 vuotta. Henkilö on työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla valtion palvelussuhteessa työssä, joka on päättynyt. Henkilöllä on oikeus saada valtion palvelusuhteesta karttunut vanhuuseläke 63 vuoden eläkeiässä.
Esimerkki: Henkilölle on myönnetty yksityisten alojen työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke, joka muuttuu vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden iässä. Henkilö on työskennellyt tämän työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla julkisten alojen palvelussuhteessa, joka on päättynyt. Henkilöllä on oikeus saada julkisten alojen palvelussuhteesta karttunut vanhuuseläke vasta ikäluokan alimmassa vanhuuseläkeiässä.
Oikeus työuraeläkkeen aikana karttuneeseen eläkkeeseen
Työuraeläkkeen aikana tehdystä työstä tai yrittäjätoiminnasta karttuneeseen eläkkeeseen on oikeus hakemuksesta aikaisintaan siinä iässä, jossa työuraeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Työuraeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi sitä seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana henkilö täyttää ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän.
Vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää, että työsuhde tai virkasuhde päättyy. Jos työuraeläkkeen aikainen työskentely jatkuu työuraeläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi, eläke tästä työstä voi alkaa aikaisintaan työskentelyn päättymistä seuraavan kuukauden alusta. Vaikka työsuhde jatkuu, kun työuraeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi, myönnetään aiemmin päättyneistä työsuhteista karttuneet eläkkeet kuitenkin työuraeläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi.
Oikeus osa-aikaeläkkeen aikana karttuneeseen eläkkeeseen
Osa-aikaeläkkeen aikaisesta työskentelystä karttuneeseen eläkkeeseen sekä osa-aikaeläkkeen aikana saatujen etuusansioiden perusteella karttuneeseen eläkkeeseen on hakemuksesta oikeus aikaisintaan kunkin työeläkelain mukaisessa vanhuuseläkeiässä.
Vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää, että työsuhde tai virkasuhde päättyy.
Oikeus osittaisen vanhuuseläkkeen aikana karttuneeseen eläkkeeseen
Osittaisen vanhuuseläkkeen aikaisesta työskentelystä karttuneeseen eläkkeeseen sekä osittaisen vanhuuseläkkeen aikana saatujen etuusansioiden perusteella karttuneeseen eläkkeeseen on hakemuksesta oikeus aikaisintaan kunkin työeläkelain mukaisessa vanhuuseläkeiässä.
Vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää, että työsuhde tai virkasuhde päättyy.
Oikeus vanhuuseläkkeen aikana karttuneeseen eläkkeeseen
Vanhuuseläkkeen aikana tehdystä työstä karttuneeseen eläkkeeseen on oikeus hakemuksesta aikaisintaan vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.
Tällöin ei enää edellytetä työsuhteen tai virkasuhteen lopettamista.
Oikeus vanhuuseläkkeen aikana karttuneeseen eläkkeeseen, kun henkilö työskentelee yksityisellä alalla
Jos yksityisten alojen työeläkelakien mukaisella vanhuuseläkkeellä oleva henkilö aloittaa vanhuuseläkkeen aikana uuden yksityisten alojen työeläkelakien mukaan vakuutetun työsuhteen tai yrittäjätoiminnan, henkilöllä on oikeus saada siitä karttunut eläke hakemuksesta vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.
Jos yksityisten alojen työeläkelakien mukaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyvä henkilö työskentelee useammassa rinnakkaisessa yksityisten alojen työeläkelakien mukaan vakuutetussa työsuhteessa ja vanhuuseläkkeelle siirryttyään jatkaa työskentelyä jossakin niistä, henkilö saa kyseisestä työsuhteesta karttuneen eläkkeen hakemuksesta työsuhteen päätyttyä.
Jos pelkästään julkisten alojen työeläkelakien mukaisella vanhuuseläkkeellä oleva henkilö työskentelee vanhuuseläkkeen aikana yksityisten alojen työeläkelakien mukaan vakuutetussa työssä, henkilö saa siitä karttuneen eläkkeen hakemuksesta työsuhteen päätyttyä, aikaisintaan ikäluokkansa alimmassa eläkeiässä.
Oikeus vanhuuseläkkeen aikana karttuneeseen eläkkeeseen, kun henkilö työskentelee julkisella alalla
Jos julkisten alojen työeläkelakien mukaisella vanhuuseläkkeellä oleva henkilö työskentelee vanhuuseläkkeen aikana julkisten alojen työeläkelakien mukaan vakuutetussa työssä, henkilö saa siitä karttuneen eläkkeen hakemuksesta vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.
Jos pelkästään yksityisten alojen työeläkelakien mukaisella vanhuuseläkkeellä oleva henkilö työskentelee vanhuuseläkkeen aikana julkisten alojen työeläkelakien mukaan vakuutetussa työssä, henkilö saa siitä karttuneen eläkkeen hakemuksesta työsuhteen tai virkasuhteen päätyttyä, aikaisintaan ikäluokkansa alimmassa vanhuuseläkeiässä.
Oikeus yrittäjätoiminnasta vanhuuseläkkeen aikana karttuneeseen eläkkeeseen
Jos yrittäjäeläkelakien mukaiselle vanhuuseläkkeelle siirtynyt henkilö vanhuuseläkkeen aikana jatkaa yrittäjätoimintaa ja ottaa sen perusteella yrittäjäeläkelakien mukaisen vapaaehtoisen vakuutuksen, henkilöllä on oikeus saada vapaaehtoisesta vakuutuksesta karttunut eläke hakemuksesta vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty, kuinka toimitaan, kun työkyvyttömyyseläkkeenhakija on täyttänyt vuoden 2004 tai 2005 säännösten mukaisen vanhuuseläkeikänsä kuntoutustuen päättymiskuukauden aikana ja työkyvyttömyys jatkuu.
Työkyvyttömyyseläkkeenhakijan työkyvyttömyys on alkanut ennen ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä
Työkyvyttömyyseläkettä hakeneelle henkilölle myönnetään vanhuuseläke ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, jos
- henkilö täyttää ikäluokan alimman vanhuuseläkeikänsä ennen sairausvakuutuslain mukaisen ensisijaisuusajan päättymistä tai
- henkilölle ei vahvisteta ensisijaisuusaikaa, koska henkilö täyttää ikäluokan alimman vanhuuseläkeikänsä ennen sairausvakuutuslain mukaisen enimmäisajan 150 suorituspäivää.
Lähtökohtana on, että henkilöllä on sairauspäivärahakausi menossa, kun henkilö täyttää ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän.
Vanhuuseläke alkaa näissä tilanteissa aina ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Vanhuuseläke alkaa ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, vaikka työoikeudellinen työsuhde jatkuisi vielä silloin.
Milloin työkyvyttömyyttä ei tutkita?
Yksityisten alojen eläkelaitokset eivät tutki henkilön oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Eläke lasketaan ja myönnetään vanhuuseläkkeenä. Näissä tilanteissa vanhuuseläkkeen eläketapahtuma on eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden viimeinen päivä.
Keva ei tutki henkilön oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos henkilöllä ei ole oikeutta julkisten alojen työeläkelakien mukaiseen lisäeläkkeeseen. Eläke myönnetään vanhuuseläkkeenä. Jos henkilö on syntynyt ennen vuotta 1960 ja jos henkilöllä on julkisten alojen palvelua ennen vuotta 1995, peruseläke normeerataan.
Milloin Keva tutkii työkyvyttömyyden?
Jos henkilöllä on oikeus julkisten alojen työeläkelakien mukaiseen lisäeläkkeeseen, Keva tutkii henkilön työkyvyttömyyden.
Jos Keva katsoo henkilön työkyvyttömäksi, henkilölle myönnetään vanhuuseläke. Peruseläkettä ei normeerata ja lisäeläkeosuus on mukana eläkkeessä.
Jos henkilö ei ole työkyvytön, myönnetään peruseläke vanhuuseläkkeenä. Jos henkilö on syntynyt ennen vuotta 1960 ja jos henkilöllä on julkisten alojen palvelua ennen vuotta 1995, eläke normeerataan.
Työkyvyttömyyseläkkeenhakija on täyttänyt ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän, kun työkyvyttömyys alkaa
Yksityisten alojen työeläkelakien mukaan työkyvyttömyyseläkkeenhakijalle, joka on täyttänyt ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän, myönnetään työkyvyttömyysedellytyksiä tutkimatta vanhuuseläke, joka myös lasketaan vanhuuseläkkeenä.
Vanhuuseläkkeen myöntämistä, alkamista ja takautuvaa maksamista koskevat samat säännöt kuin vanhuuseläkettä normaalisti myönnettäessä. Muun muassa työsuhteen on oltava päättynyt ennen kuin vanhuuseläke voidaan myöntää.
Työkyvyttömyyseläkkeenhakija on täyttänyt vuoden 2004 tai 2005 säännösten mukaisen vanhuuseläkeikänsä kuntoutustuen päättymiskuukauden aikana ja työkyvyttömyys jatkuu
Jos henkilölle myönnetty kuntoutustuki päättyy vuoden 2004 tai 2005 säännösten mukaisen vanhuuseläkeiän täyttämiskuukauden loppuun niin, että kuntoutustuki ei ehdi muuttua vanhuuseläkkeeksi, henkilölle myönnetään työkyvyttömyyden jatkuessa vanhuuseläke kuntoutustuen sijaan.
Esimerkki: Vanhuuseläke kuntoutustuen sijaan
Henkilölle on myönnetty kuntoutustuki vuoden 2005 säännösten mukaan, jonka vuoksi henkilön kuntoutustuki muuttuisi vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden iässä, jos kuntoutustuki jatkuisi yli vanhuuseläkeiän täyttämiskuukauden.
Henkilö täyttää 63 vuotta 15.11.2018. Henkilölle myönnetty kuntoutustuki päättyy 30.11.2018 eikä kuntoutustuki ehdi muuttua vanhuuseläkkeeksi.
Henkilön työkyvyttömyys jatkuu, ja henkilö hakee kuntoutustuelle jatkoa.
Koska kuntoutustuki tulisi myönnettäväksi entisin perustein ja koska aiemman kuntoutustuen perusteella määräytyvä 63 vuoden vanhuuseläkeikä on jo ylitetty, henkilölle myönnetään kuntoutustuen sijaan vanhuuseläke.
Jos työkyvyttömyys myöhemmin päättyy, vanhuuseläke voidaan lakkauttaa eläkkeensaajan hakemuksesta työkyvyttömyyden päättymiseen.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tarkennettu tilanteet, joissa vanhuueläke myönnetään työuraeläkkeen sijaan.
Työuraeläke ei voi koskaan alkaa ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen.
Vanhuuseläke myönnetään työuraeläkkeen sijaan, jos
- työuraeläkkeestä on haettu ennakkopäätös ja ennakkopäätöksen saanut henkilö ilmoittaa haluavansa jäädä työuraeläkkeelle ajankohdasta, jolloin hän on jo täyttänyt alimman vanhuuseläkeikänsä tai
- työuraeläkkeestä on haettu suoraan lopullinen päätös ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää ja hakija on ilmoittanut jäävänsä työuraeläkkeelle ajankohdasta, jolloin hän on täyttänyt ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän.
Ennakkopäätös työuraeläkkeestä voi olla voimassa enintään ikäluokan alimpaan vanhuuseläkeikään asti. Jos työuraeläkkeestä ennakkopäätöksen saanut henkilö ei ole ilmoittanut eläkelaitokselle siirtyvänsä työuraeläkkeelle, henkilön on haettava vanhuuseläkettä vanhuuseläkehakemuksella.
Jos henkilö ilmoittaa työuraeläkehakemuksessa työuraeläkkeen alkamisajankohdaksi ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeisen ajankohdan, eläkelaitos ottaa yhteyttä eläkkeenhakijaan ja neuvoo eläkkeenhakijaa vanhuuseläkeasiassa. Kaikkien vanhuuseläkkeen myöntämisen edellytysten on täytyttävä. Eläkelaitos voi hyväksyä työuraeläkehakemuksen vanhuuseläkehakemukseksi eikä eläkkeenhakijalta tarvitse erikseen pyytää vanhuuseläkehakemusta.
Työuraeläkkeen sijaan myönnettävä vanhuuseläke ja työsuhteen päättyminen
Työsuhteen päättymistä ei lähtökohtaisesti edellytetä, kun vanhuuseläke myönnetään työuraeläkkeen sijaan.
Työsuhteen päättymistä ei edellytetä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
- Vanhuuseläke myönnetään työuraeläkkeen sijaan, kun eläkkeenhakija on saanut ennakkopäätöksen ja ilmoittaa ennakkopäätöksen voimassaollessa eläkkeelle jäämisen ajankohdaksi alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeisen ajankohdan.
- Työuraeläkkeestä on haettu suoraan lopullinen päätös ennen kuin eläkkeenhakija on täyttänyt ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ja eläkkeenhakija on ilmoittanut jäävänsä työuraeläkkeelle ajankohdasta, jolloin eläkkeenhakija on täyttänyt ikäluokkansa alimman vanhuuseläkeiän.
Laskentateknisesti työsuhde voidaan katkaista eläkkeen laskentaa varten, vaikka työoikeudellinen työsuhde edelleen jatkuu.
TyEL:n 53 i §:n sanamuodon mukaan "Työuraeläkkeen sijaan eläke lasketaan ja myönnetään vanhuuseläkkeenä alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, jos työntekijä on täyttänyt alimman vanhuuseläkeiän ennen työuraeläkkeen alkamista". Lain sanamuoto tai lain perustelut eivät määrittele tarkemmin tilanteita, joissa vanhuuseläke myönnetään työuraeläkkeen sijaan.
Jos eläkkeenhakija on hakenut työuraeläkettä lähellä ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää ja asian käsittely kestää yli ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän, työuraeläke myönnetään takautuvasti työuraeläkkeen saamisen edellytysten täyttymistä seuraavan kuukauden alusta. Työuraeläke muuttuu automattisesti vanhuuseläkkeeksi sitä seuraavan kuukauden alusta, jonka aikana eläkkeensaaja täyttää alimman vanhuuseläkeikänsä.
Lähtökohtaisesti henkilön työsuhteen ei tarvitse päättyä silloin, kun vanhuuseläke myönnetään työuraeläkkeen sijaan. Lain tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että hakemalla työuraeläkettä voitaisiin kiertää vanhuuseläkkeen saamisedellytyksenä olevaa vaatimusta työsuhteen päättymisestä. Ratkaisu tehdään tapauskohtaisen harkinnan perusteella.
Jos alimman vanhuuseläkeiän täyttänyt henkilö toimittaa eläkelaitokselle työuraeläkehakemuksen, eläkelaitos neuvoo eläkkeenhakijaa vanhuuseläkkeen edellytyksistä. Näissä tilanteissa eläkelaitos voi hyväksyä työuraeläkehakemuksen vanhuuseläkehakemukseksi. Vanhuuseläkettä koskevat kuitenkin kaikki vanhuuseläkkeen myöntämisen edellytykset esimerkiksi työsuhteen päättymisestä ja vanhuuseläke voidaan myöntää takautuvasti enintään eläkkeen hakemiskuukautta edeltävältä 3 kuukaudelta.
Työuraeläkkeen sijaan myönnettävän vanhuuseläkkeen myöntäminen ei edellytä yrittäjätoiminnan päättymistä
Työuraeläkkeen sijaan myönnettävän vanhuuseläkkeen myöntäminen ei edellytä yrittäjävakuutuksen tai yrittäjätoiminnan päättymistä.
Työuraeläkkeen saamisen edellytyksiä ei tutkita eikä työkykyä arvioida, jos eläke myönnetään vanhuuseläkkeenä työuraeläkkeen sijaan
Eläkelaitokset eivät tutki eläkkeenhakijan oikeutta työuraeläkkeeseen. Eläkkeenhakijan työkyvyn heikentymistä tai työuraeläkkeen saamisen edellytyksiä ei tutkita.
Milloin Keva tutkii henkilön oikeuden työuraeläkkeeseen ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen?
Julkisella alalla Keva tutkii hakijan oikeuden työuraeläkkeeseen, jos henkilöllä on oikeus
- julkisen alan lisäeläkeosuuteen ja
- henkilökohtaiseen eläkeikään.
Jos henkilö on jo täyttänyt ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän, Keva myöntää eläkkeen vanhuuseläkkeenä. Vanhuuseläkkeeseen sisältyy näissä tilanteissa julkisen alan lisäeläketurvan osuus.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeistusta on tarkennettu ja siihen on lisätty esimerkki vanhuuseläkkeen myöntämisestä tilanteessa, jossa pääasiallisen työn päättymisedellytys ei tule tutkittavaksi.
Vanhuuseläkkeen myöntäminen osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen edellyttää, että
- henkilö on täyttänyt vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän
- työoikeudellinen työsuhde tai virkasuhde on päättynyt ja
- henkilö on lopettanut työeläkelakien mukaan vakuutetun pääasiallisen työnsä.
Vanhuuseläkkeestä vähintäänkin säästöosuuteen on oikeus jo ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää yksityisen tai julkisen alan alemmassa eläkeiässä silloin, kun vanhuuseläkeoikeus syntyy sen alan päätyön päättymisen perusteella, jossa on alennettu eläkeikä.
Vanhuuseläkkeen myöntäminen vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttymisen jälkeen ei enää edellytä työsuhteen päättymistä.
Pääasiallisen työn on päätyttävä
Mikäli henkilöllä on vanhuuseläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana 2 tai useampia työeläkelakien mukaan vakuutettuja ansiotoimintoja, henkilön on lopetettava työeläkelakien mukaan vakuutettu pääasiallinen työnsä.
Pääasiallisen työn päättymisen edellytys ei tule tutkittavaksi, mikäli henkilöllä on vanhuuseläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana
- vain yksi jatkuva ansiotoiminta tai
- kaikki ansiotoiminnat ovat päättyneet ennen eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden ensimmäistä päivää.
Jos pääasiallisen työn päättymisen edellytys ei tule tutkittavaksi, tällöin vanhuuseläke myönnetään, jos työeläkelakin mukaiset yleiset vanhuuseläkkeen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Jos vanhuuseläke myönnetään, vanhuuseläke sisältää ainakin maksussa olevan osittaisen vanhuuseläkkeen sekä säästöosuuden. Se, onko henkilöllä oikeus esimerkiksi yksityisten tai julkisten alojen eläkelakien perusteella osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen ansaittuun eläkkeeseen, riippuu siitä, täyttyvätkö kyseisten eläkelakien mukaiset yleiset vanhuuseläkkeen myöntämisen edellytykset.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki:
- JuEL-palvelussuhde 1.2.2018 – 1.6.2022
- Jatkuva TyEL-työsuhde 1.1.2019 alkaen
- Osittainen vanhuuseläke 1.1.2022 alkaen
- Vanhuuseläkettä haettu 1.8.2023 alkaen (ikäluokan alin eläkeikä)
Henkilöllä on oikeus 1.8.2023 alkaen vanhuuseläkkeeseen, joka sisältää maksussa olevan osittaisen vanhuuseläkkeen, säästöosuuden sekä osittaisen vanhuuseläkkeen aikaisesta JuEL-palvelussuhteesta ansaitun eläkkeen. Osittaisen vanhuuseläkkeen aikaisesta TyEL-työsuhteesta ansaittu eläke myönnetään hakemuksesta, kun TyEL-työsuhde päättyy.
Kuinka pääasiallinen työ määritellään, kun vanhuuseläkeoikeutta ratkaistaan?
Kun henkilöllä on eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana useampia vakuutettuja ansiotoimintoja, henkilön on lopetettava se työ, jonka perusteella on vakuutettu eniten ansioita eläkkeen alkamista edeltävän kalenterivuoden aikana (tarkasteluvuosi). Pääasiallisen työn päättyminen on tutkittava, jos rinnakkaista ansiotoimintaa on yhdenkin päivän ajan eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana.
Päätyön päättelyä varten tarkasteluvuoden työansiot korotetaan päättelyhetken tasoon palkkakertoimella.
Päätyön määrittely, kun henkilöllä on rinnakkaista yrittäjätoimintaa ennen eläkkeen alkamista
Päätyön määrittelyssä yrittäjätoiminnan (YEL, MYEL) ansioina käytetään yrittäjän kokonaistyötuloa.
Päätyön määrittely, kun eläkkeen alkamista edeltävään ansiotoimintaan ei tarkasteluvuonna liity ansioita tai vain osaan eläkettä edeltäviä ansiotoimintoja liittyy ansioita
Päätyöksi voi pääsääntöisesti valikoitua vain sellainen ansiotoiminta, johon liittyy eniten vakuutettuja ansioita tarkasteluvuonna.
Jos henkilöllä ei ole ansioita tarkasteluvuonna, mutta eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana on 2 tai useampia ansiotoimintoja, ansiotoimintojen välillä ei tehdä ansiovertailua. Vanhuuseläkeoikeuden saamiseksi riittää, että henkilö päättää jonkun toiminnoista edellyttäen, ettei joku näistä ansiotoiminnoista erotu selkeästi hakijan pääasialliseksi työksi.
Jos henkilöllä on eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana jatkuvia ansiotoimintoja, joista vain osaan liittyy ansioita tarkasteluvuonna, päätyöksi valikoituu silloinkin ansiotoiminta, johon liittyy eniten vakuutettuja ansioita tarkasteluvuonna. Jos vain yhteen työskentelyyn liittyy vakuutettuja ansioita tarkasteluvuonna, työskentely, johon ansiot liittyvät, valikoituu päätyöksi.
Päätyön määrittely, kun henkilöllä on alennettu eläkeikä
Osittaisen vanhuuseläkkeen saajalla on oikeus hakea vanhuuseläke joko yksityisen alan tai julkisen alan työeläkelakien mukaisessa alemmassa eläkeiässä. Vanhuuseläkeoikeus yksityisen alan alennetussa eläkeiässä edellyttää, että työsuhde tai yrittäjätoiminta, johon lisäeläketurvan vakuutus liittyy, on päättynyt. Tämän vuoksi henkilön päätyönä on pidettävä sitä työtä, johon lisäeläketurva liittyy, riippumatta siitä, onko henkilöllä tarkasteluvuonna suuremmat vakuutetut ansiot jostain muusta ansiotoiminnasta.
Päätyön määrittely, kun tarkasteluvuoden ansiot ovat melkein samantasoiset
Jos vanhuuseläkkeen alkamista edeltävän vuoden vertailuansiot ovat määrältään lähes samantasoiset, päätyöksi on lähtökohtaisesti katsottava ansioiltaan suurin ansiotoiminta.
Tilapäisten työnantajien ilmoittamat ansiot päätyötarkastelussa
Osittaista vanhuuseläkettä saavan henkilön tilapäisten työnantajien ilmoittamia ansioita ei huomioida pääasiallisen työn päättymisedellytyksen tarkastelussa.
Tarkemmat tiedot
Tilapäisellä työnantajalla ei ole vakuutusnumeroa, johon liittyvällä Y-tunnuksella palkanmaksukohtaisia ansioita voitaisiin ketjuttaa samaksi työsuhteeksi niin kuin sopimustyönantajien kohdalla voidaan tehdä. Tämän vuoksi tilapäisten työnantajien ilmoittamia ansioita ei huomioida päätyötarkastelussa.
Luottamustoimet ja perhe- tai omaishoitajien toimeksiantosuhteet päätyötarkastelussa
Vakuutettuja luottamustoimia ja perhe- tai omaishoitajan toimeksiantosuhteita ei huomioida pääasiallisen työn päättymisedellytyksen tarkastelussa.
Tarkemmat tiedot
Pelkän luottamustoimen tai perhe- tai omaishoitajan toimeksiantosuhteen jatkuminen ei estä yksityisen eikä julkisen alan päättyneistä työsuhteista tai yrittäjätoiminnasta karttuneen vanhuuseläkkeen myöntämistä.
Jos henkilöllä on vanhuuseläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana luottamustoimen tai perhe- tai omaishoitajan toimeksiantosuhteen lisäksi useampia jatkuvia ansiotoimintoja, pääasiallisen työn päättymisedellytys on tutkittava, mutta luottamustoimea ja perhe- tai omaishoitajan toimeksiantosuhdetta ei oteta tarkastelussa huomioon.
Vanhuuseläkepäätöksen jälkeen ansioihin tulleiden muutosten vaikutus päätyön määrittelyyn ja vanhuuseläkeoikeuteen
Jos henkilölle on myönnetty vanhuuseläke ja ansiotietoihin tulee myöhemmässä vaiheessa muutoksia, muutoksilla ei ole vaikutusta vanhuuseläkeoikeuteen. Eläkkeen määrää kuitenkin korjataan tarvittaessa.
Jos vanhuuseläke on hylätty sen vuoksi, että päätyö ei ole päättynyt, ja jos ansiotietoihin myöhemmin tulleiden muutosten vuoksi henkilölle syntyy oikeus vanhuuseläkkeeseen, eläkelaitos voi oikaisupyynnön perusteella oikaista antamaansa päätöstä ja myöntää vanhuuseläkkeen alkuperäisestä ajankohdasta.
Oikeus vanhuuseläkkeeseen, kun osittaisen vanhuuseläkkeen saajalla on vain yksityisten alojen työskentelyä
Henkilöllä, jolla on vain yksityisten alojen työskentelyä, on oikeus vanhuuseläkkeeseen, kun henkilö on täyttänyt vanhuuseläkeiän ja lopettaa pääasiallisen työnsä.
Vanhuuseläke sisältää
- maksussa olevan osittaisen vanhuuseläkkeen
- säästöosuuden, eli sen osan osittaista vanhuuseläkettä varten lasketusta pohjaeläkkeestä, jota ei ole vielä myönnetty
- osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä päättyneistä työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta ansaitun eläkkeen.
Vanhuuseläkkeen alkamishetkellä jatkuvista työsuhteista eläke myönnetään työsuhteen päättymistä seuraavan kuukauden alusta.
Henkilöllä on oikeus lykkäyskorotukseen, jos henkilö siirtyy vanhuuseläkkeelle myöhemmin kuin ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.
Oikeus vanhuuseläkkeeseen, kun osittaisen vanhuuseläkkeen saajalla on vain julkisten alojen työskentelyä
Henkilöllä, jolla on vain julkisten alojen työskentelyä, on oikeus vanhuuseläkkeeseen, kun henkilö on täyttänyt ammatillisen eläkeiän tai ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ja lopettaa pääasiallisen työnsä.
Oikeus vanhuuseläkkeeseen, kun henkilö on täyttänyt ammatillisen eläkeiän, joka on alempi kuin ikäluokan alin vanhuuseläkeikä
Kun henkilö on täyttänyt ammatillisen eläkeiän, joka on alempi kuin ikäluokan alin vanhuuseläkeikä, vanhuuseläke sisältää
- maksussa olevan osittaisen vanhuuseläkkeen
- säästöosuuden, eli sen osan osittaista vanhuuseläkettä varten lasketusta pohjaeläkkeestä, jota ei ole vielä myönnetty: säästöosuus sisältää myös julkisten alojen eläkkeiden lisäeläkeosuuden, jos henkilökohtainen eläkeikä on täyttynyt ja palvelussuhde täyttää yhdenjaksoisuusvaatimukset
- osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä päättyneistä palvelussuhteista ansaitun eläkkeen
- vanhuuseläkkeen alkaessa jatkuvasta yhdestä tai useammasta palvelussuhteesta siihen mennessä ansaitun eläkkeen, jos on ollut useita palvelussuhteita rinnakkain ja pääasiallinen työ päättyy.
Oikeus vanhuuseläkkeeseen, kun henkilö on täyttänyt ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän, mutta ei henkilökohtaista eläkeikää
Kun henkilö on täyttänyt ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän, mutta ei henkilökohtaista eläkeikää, vanhuuseläke sisältää
- maksussa olevan osittaisen vanhuuseläkkeen
- säästöosuuden, eli sen osan osittaista vanhuuseläkettä varten lasketusta pohjaeläkkeestä, jota ei ole vielä myönnetty: säästöosuus ei sisällä julkisten eläkkeiden lisäeläkeosuutta
- osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä päättyneistä palvelussuhteista ansaitun eläkkeen
- vanhuuseläkkeen alkaessa jatkuvasta yhdestä tai useammasta palvelussuhteesta siihen mennessä ansaitun eläkkeen, jos on ollut useita palvelussuhteita rinnakkain ja pääasiallinen työ päättyy.
Oikeus vanhuuseläkkeeseen, kun henkilö on täyttänyt henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän, joka on korkeampi kuin ikäluokan alin vanhuuseläkeikä
Kun henkilö on täyttänyt henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän, joka on korkeampi kuin ikäluokan alin vanhuuseläkeikä, vanhuuseläke sisältää
- maksussa olevan osittaisen vanhuuseläkkeen
- säästöosuuden, eli sen osan osittaista vanhuuseläkettä varten lasketusta pohjaeläkkeestä, jota ei ole vielä myönnetty: säästöosuus sisältää myös julkisten eläkkeiden lisäeläkeosuuden, jos henkilökohtainen eläkeikä on täyttynyt ja palvelussuhde täyttää yhdenjaksoisuusvaatimukset
- osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä päättyneistä palvelussuhteista ansaitun eläkkeen
- vanhuuseläkkeen alkaessa jatkuvasta yhdestä tai useammasta palvelussuhteesta siihen mennessä ansaitun eläkkeen, jos on ollut useita palvelussuhteita rinnakkain ja pääasiallinen työ päättyy.
Oikeus vanhuuseläkkeeseen, kun osittaisen vanhuuseläkkeen saajalla on yksityisten ja julkisten alojen työskentelyä
Kun henkilö on täyttänyt vanhuuseläkeiän ja henkilö lopettaa joko yksityisten tai julkisten alojen työeläkelakien mukaisen pääasiallisen työnsä, henkilöllä on oikeus vanhuuseläkkeeseen, joka sisältää
- maksussa olevan osittaisen vanhuuseläkkeen ja
- säästöosuuden, eli sen osan osittaista vanhuuseläkettä varten lasketusta pohjaeläkkeestä, jota ei ole vielä myönnetty.
Lisäksi henkilöllä voi olla oikeus yksityisten tai julkisten eläkelakien perusteella osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä päättyneistä työsuhteista ansaittuun eläkkeeseen. Kunkin eläkelain mukaisten yleisten vanhuuseläkkeen myöntämisen edellytysten tulee tällöin täyttyä.
Oikeus vanhuuseläkkeeseen, kun eläkettä haetaan ikäluokan alimmassa eläkeiässä tai myöhemmin (sama eläkeikä yksityisellä ja julkisella alalla)
Jos henkilön osittaisen vanhuuseläkkeen säästöosa sisältää sekä yksityisten alojen työeläkelakien että julkisten alojen työeläkelakien mukaista eläkettä, henkilöllä on oikeus koko säästöosuuteen. Maksussa oleva osittainen vanhuuseläke muuttuu kokonaisuudessaan vanhuuseläkkeeksi.
Yksityisen alan päätyö päättyy ja julkisen alan työskentely jatkuu
Henkilöllä on oikeus vanhuuseläkkeeksi muuttuvan osittaisen vanhuuseläkkeen sekä säästöosuuden lisäksi vain yksityisten alojen työeläkelakien mukaisista päättyneistä työsuhteista ansaittuun eläkkeeseen, kun yksityisen alan päätyö päättyy ja julkisen alan työskentely jatkuu.
Kuitenkin silloin, kun yksityisen alan päätyön rinnalla tehdyssä julkisen alan työskentelyssä on kyse perhe- tai omaishoitosuhteesta tai luottamustoimesta, julkisen alan työskentelystä saa eläkkeen palvelusta päättämättä. Julkisen alan työskentelystä myönnettävä eläke sisältää tällöin päättyneistä julkisen alan palvelussuhteista karttuneen eläkkeen sekä jatkuvasta perhe- ja omaishoitosuhteesta ja julkisen alan luottamustoimesta vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä maksetuista ansioista karttuneen eläkkeen.
Tarkemmat tiedot
Kun yksityisen alan työ on päättynyt jo aiemmin, julkisen alan työskentelystä karttunutta eläkettä ei voida myöntää ennen palveluksen päättämistä. Poikkeuksena on tilanne, jossa julkisen alan ainoa jatkuva työskentely on perhe- tai omaishoitosuhde tai luottamustoimi.
Julkisen alan päätyö päättyy ja yksityisen alan työskentely jatkuu
Kun julkisten alojen päätyö päättyy ja yksityisten alojen työskentely jatkuu, henkilöllä on oikeus osittaisen vanhuuseläkkeen sekä säästöosuuden lisäksi vain
- julkisten alojen työeläkelakien mukaisista päättyneistä työsuhteista ansaittuun eläkkeeseen sekä
- mahdollisesta rinnakkaisesta julkisten alojen työskentelystä eläkkeen alkamishetkeen asti ansaittuun eläkkeeseen.
Oikeus vanhuuseläkkeeseen, kun eläkettä haetaan yksityisten alojen alennetussa eläkeiässä
Henkilöllä on oikeus saada osittaisen vanhuuseläkkeen ja varhennetun säästöosuuden lisäksi myös ennen vanhuuseläkkeen alkamista päättyneet JuEL:n mukaiset vapaakirjat varhennettuina, kun henkilö hakee vanhuuseläkettä ennen ikäluokkansa alinta eläkeikää
- suojatussa alennetussa eläkeiässä (vapaamuotoiset lisäeläkejärjestelyt)
- TEL-lisäeläketurvan eläkeiässä.
Lisäksi edellytetään, että henkilöllä ei ole vanhuuseläkkeen myöntämisen estävää jatkuvaa julkisen alan työskentelyä eläkkeen alkaessa.
Henkilöllä ei ole oikeutta JuEL:n vapaakirjoihin YEL-lisäeläketurvan ja MEL:n mukaisessa alennetussa eläkeiässä.
Oikeus vanhuuseläkkeeseen, kun eläkettä haetaan julkisten alojen alemmassa eläkeiässä
Henkilöllä ei ole oikeutta saada osittaisen vanhuuseläkkeen ja säästöosuuden (TyEL-, YEL-, MYEL- ja MEL-osuuksien osalta varhennettu) lisäksi yksityisten alojen työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä varhennettuna, kun henkilö hakee vanhuuseläkettä ennen ikäluokkansa alinta eläkeikää
- julkisten alojen päätyön lopettamisen perusteella
- julkisten alojen työeläkelakien mukaisessa alemmassa eläkeiässä.
Henkilöllä on oikeus saada vanhuuseläke yksityisten alojen työeläkelakien mukaisista osittaisen vanhuuseläkkeen alkamisvuonna ja sen jälkeen vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä päättyneistä työsuhteista aikaisintaan ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Osa-aikaeläkkeen saajalla on oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.
Osa-aikaeläke voi jatkua vuonna 2017 ennen vuotta 1956 syntyneellä henkilöllä, jonka osa-aikaeläke on alkanut viimeistään 1.1.2017.
Henkilön alin vanhuuseläkeikä määräytyy syntymävuoden mukaan seuraavasti:
- vuonna 1954 ja sitä ennen syntyneellä vanhuuseläkeikä on 63 vuotta
- vuonna 1955 syntyneellä vanhuuseläkeikä on 63 vuotta ja 3 kuukautta.
Osa-aikaeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi 68 vuoden iässä, jos vanhuuseläkettä ei ole haettu aiemmin
Jos vuosina 1949 – 1955 syntynyt osa-aikaeläkettä saava henkilö ei hae vanhuuseläkettä viimeistään 68 vuotta täytettyään, osa-aikaeläke muuttuu osa-aikaeläkkeen suuruiseksi vanhuuseläkkeeksi 68 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tarkennettu, että myös ensimmäisen kuntoutusrahan eläketapahtuma määrittää sen, missä iässä henkilön kuntoutustuki muuttuu vanhuuseläkkeeksi, kun henkilölle on myönnetty kuntoutustuki entisin perustein kuntoutusrahan jälkeen.
Oikeus vanhuuseläkkeeseen työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen
Täysi työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi ja osatyökyvyttömyyseläke täyttä työkyvyttömyyseläkettä vastaavaksi vanhuuseläkkeeksi
- 65 vuoden iässä tai lisäeläketurvan eläkeiässä, jos työkyvyttömyyseläke on myönnetty vuoden 2004 säännösten mukaan
- 63 vuoden iässä, jos työkyvyttömyyseläke on myönnetty vuoden 2005 säännösten mukaan
- ikäluokan alimmassa vanhuuseläkeiässä, jos työkyvyttömyyseläke on myönnetty vuoden 2017 säännösten mukaan.
Jos henkilölle on myönnetty kuntoutustuki entisin perustein kuntoutustuen tai kuntoutusrahan jälkeen tai jos kuntoutustuelle on myönnetty jatkoa, ensimmäisen kuntoutustuen tai kuntoutusrahan eläketapahtuma ratkaisee sen, missä iässä kuntoutustuki muuttuu vanhuuseläkkeeksi.
Esimerkki: Ensimmäisen kuntoutustuen eläketapahtuma ratkaisee henkilön vanhuuseläkeiän
Henkilölle on myönnetty kuntoutustuki vuoden 2005 säännösten mukaan. Henkilölle myönnetään entisin perustein uusi kuntoutustuki, jonka eläketapahtuma on 1.1.2017 tai sen jälkeen. Kuntoutustuki muuttuu vanhuuseläkkeeksi vuoden 2005 säännösten mukaisesti 63 vuoden iässä.
Julkisilla aloilla työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi alimmassa iässä seuraavista:
- ikäluokan alin vanhuuseläkeikä
- ammatillinen eläkeikä
- eroamisikä
- henkilökohtainen eläkeikä.
Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi eläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.
Jos kuntoutustuki jatkuu ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämiskuukauden jälkeen, muuttuu kuntoutustuki vanhuuseläkkeeksi eläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.
Jos kuntoutustuki päättyy ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämiskuukauden loppuun, ei kuntoutustuki muutu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi. Vanhuuseläkettä pitää erikseen hakea ja se myönnetään uusin perustein.
Oikeus vanhuuseläkkeeseen kertasuoritetun vuoden 2004 säännösten mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen
Henkilöllä on oikeus hakemuksesta vanhuuseläkkeeseen vuoden 2004 säännösten mukaisen kertasuoritetun työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen aikaisintaan ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.
Oikeus vanhuuseläkkeeseen eläkkeenosasta, johon on sovellettu rajoitussäännöstä
Henkilöllä on oikeus hakemuksesta vanhuuseläkkeeseen eläkkeenosasta, jonka myöntäminen vuoden 2004 säännösten mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen yhteydessä on estynyt rajoitussäännöksen soveltamisen johdosta. Eläke voidaan myöntää aikaisintaan 65 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.
TEL:n 4 §:n 4 momentin mukainen rajoitussäännös oli voimassa vuoden 2004 loppuun asti.
Oikeus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen
Vuoden 2004 säännösten mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla henkilöllä on oikeus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen aikaisintaan 60 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.
Oikeus vanhuuseläkkeeseen työuraeläkkeen jälkeen
Työuraeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta.
Julkisilla aloilla työuraeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi matalimmassa iässä seuraavista:
- oman ikäluokan alin vanhuuseläkeikä
- ammatillinen eläkeikä
- eroamisikä
- henkilökohtainen eläkeikä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetekstiä on selkeytetty työsuhteen päättämisvelvoitteen osalta tilanteessa, jossa henkilö haluaa työskennellä saman työnantajan palveluksessa kuin ennen vanhuuseläkkeelle jääntiä.