Yksityisten alojen lakisääteisen työeläkejärjestelmän alkuvaiheessa peruseläkkeen tavoitetaso jäi useista syistä matalaksi. Ennen lakisääteisen työeläkejärjestelmän voimaantuloa otetuissa vapaaehtoisissa järjestelyissä tavoitetaso oli usein korkeampi. Tämän vuoksi yksityisten alojen lakisääteiseen eläkejärjestelmään sisällytettiin mahdollisuus järjestää peruseläketurvaa parempi eläketurva vapaaehtoisella rekisteröidyllä lisäeläkejärjestelmällä.
Lisäeläketurva liittyi kiinteästi lakisääteiseen peruseläketurvaan ja vastasi rakenteeltaan ja eläkkeen saamisen ehtojen osalta suurelta osin peruseläketurvaa.
TEL-lisäeläketurva on ryhmäeläkevakuutus. Etuuksiin kuuluu joko määrällistä lisäeläkettä tai alennettu eläkeikä tai molemmat. Määrällistä lisäeläkettä voitiin vakuuttaa vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeessä. Jos etuuksiin kuului määrällinen lisäeläke, se vakuutettiin aina kaikille edellä mainituilla eläkelajeille.
Mahdollinen perhe-eläkkeen määrällinen lisäeläke ja mahdolliset perhe-eläkkeen saamisen ehtojen laajennukset vakuutettiin erikseen. Myös hautausavustus oli mahdollista vakuuttaa. Eläkeikä voi olla alimmillaan 55 vuotta. Työnantaja vastasi lisäeläketurvan vakuutusmaksusta kokonaan. Vakuutusmaksussa voi olla myös työntekijän oma maksuosuus. Tilanteessa, jossa työnantaja lopetti rekisteröidyn lisäeläkevakuutuksen ennen työntekijän lisäeläkevakuutuksen mukaista eläkeikää, työntekijällä oli tietyin edellytyksin oikeus itse jatkaa vakuutustaan jatkovakuutuksena. Tällöin työntekijä myös vastasi vakuutusmaksuista kokonaan itse.
Kun lakisääteinen eläkejärjestelmä oli ollut pidempään voimassa, peruseläketurvan taso nousi ja myös sen tavoitetasoa oli korotettu. Siksi lisäeläketurvan tarve pieneni olennaisesti ja rekisteröity lisäeläkevakuutuskanta supistui. Rekisteröidyt lisäeläkejärjestelmät suljettiinkin vuoden 2000 lopussa. Uusia lisäeläkevakuutuksia ei enää siten voinut ottaa vuodesta 2001 alkaen.
Sulkemisajankohtana voimassa olleet lisäeläkevakuutukset saivat kuitenkin jatkua, mutta niihin ei voinut enää sisällyttää uusia vakuutettuja. Vuoden 2005 työeläkeuudistuksen yhteydessä määrälliset lisäeläkkeet kiinnitettiin euromääräisenä tavoite-etuutena vuoden 2004 lopun tasoisina ja vakuuttamista jatkettiin kiinnitetyn tavoite-etuuden mukaisena.
YEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen lopetettiin siirtymäajan jälkeen vuoden 2010 lopussa.
TEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen lopetettiin vuoden 2016 lopussa. Lopettamiseen vaikuttaneet syyt olivat, että rekisteröidyllä lisäeläketurvalla ei ollut enää työntekijän eläketurvan kannalta sitä merkitystä, johon rekisteröidyn TEL-lisäeläkejärjestelmän säätämisellä alun perin pyrittiin. Toinen syy oli, että rekisteröityjen lisäeläkevakuutuksien pieni lukumäärä ja lisäeläkkeen euromäärän pienuus työntekijöiden kokonaiseläkkeen euromäärästä ja näiden määrien pienentyminen olisi johtanut siihen, että rekisteröidyn TEL-lisäeläkejärjestelmän hoitokustannukset olisivat nousseet kohtuuttoman suuriksi saatavaan lisäeläketurvaan nähden.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on täsmennetty liittyen vakuuttamisen lopettamiseen 31.12.2016.
2.1.1.1 Vakuuttaminen lopettettiin 31.12.2016
Rekisteröity TEL-lisäeläkejärjestelmä lakkautettiin TyELVpl:n (1210/2013) 30 b §:n 1 momentin mukaisesti 31.12.2016 ja kaikki tuona ajankohtana jatkuvana olevat TEL-lisäeläkevakuutukset päätettiin. Vakuutuksen lopettamishetkeen mennessä ansaitusta eläkkeestä muodostettiin 65 vuoden ikää vastaava vapaakirja.
Työnantaja saattoi vakuutuksen lopettamishetkellä 31.12.2016 tietyin edellytyksin ostaa työntekijöille kertamaksulla vanhuuseläkkeen sekä mahdollisen perhe-eläkkeen ja hautausavustuksen määrän korotusta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on täsmennetty tarkastusaikana huomatun rekisterivirheen johdosta määrättävän korjausmaksun osalta.
2.1.2.1 Tietojen tarkastaminen ja tarkastusaika
Rekisteröidyn TEL-lisäeläkejärjestelmän vakuuttaminen päättyi 31.12.2016. Rekisteröidyn lisäeläkejärjestelmän piiriin kuuluneiden lisäeläkejärjestelyjen rekisteritietojen korjaamiselle on säädetty erillinen 4 vuoden tarkastusaika (1.1.2017 – 31.12.2020). Tämän tarkastusajan jälkeen ei rekisteritietojen korjaaminen ole enää mahdollista kaikissa tilanteissa.
Tietojen korjaamisen päättymisen vuoksi myös työeläkeotteella on kehotus tietojen tarkastamiseksi. Kehotuksen mukaan työntekijän, joka tietää kuuluneensa työnantajansa ottaman rekisteröidyn lisäeläkejärjestelyn piiriin, tulee tarkastaa työeläkeotteelta TEL-lisäeläkevakuutuksen vapaakirjaeläkkeen määrä ja oikeellisuus.
Tarkemmat tiedot
Vakuuttamisen päättymisen jälkeen, jos TEL-lisäeläkejärjestelyn tiedoissa huomataan virheitä tai puutteita esimerkiksi työsuhdeajan tai työansioiden rekisteröinnissä, tietojen korjaaminen riippuu siitä onko ilmoitus virheestä tai puutteesta tullut eläkelaitoksen tietoon viimeistään 31.12.2020 vaiko tämän ajankohdan jälkeen.
2.1.2.2 Ilmoitus virheestä on tullut eläkelaitokselle 31.12.2020 tai sitä ennen
Jos työntekijä huomaa 4 vuoden tarkastusaikana lisäeläkkeeseensä vaikuttavissa tiedoissa virheen tai puutteen, työntekijän tulisi ensisijaisesti ottaa yhteyttä kyseisen lisäeläkejärjestelyn vakuuttaneeseen työnantajaan, ja vasta tämän jälkeen tehdä ilmoitus eläkelaitokselle. Jos työntekijä ottaa yhteyttä suoraan eläkelaitokseen, eläkelaitos käytännössä pyytää työntekijää olemaan yhteydessä ensin TEL-lisäeläkejärjestelyn vakuuttaneeseen työnantajaansa, koska eläkelaitoksella ei ole välttämättä tietoja kyseisen työnantajan TEL-lisäeläkejärjestelyn sisällöstä.
Mikäli tarkastusaikana rekisteritiedoissa huomataan virhe tai puute, eläkelaitos korjaa virheellisen tiedon riippumatta siitä, onko virhe tai puute aiheutunut työnantajasta vai eläkelaitoksesta johtuvasta syystä. Eläkelaitos korjaa tällöin puuttuvan TEL-lisäeläketurvan seuraavasti:
- Jos virhe tai puute johtuu eläkelaitoksesta johtuvasta syystä, henkilön TEL-lisäturvaetuus korjataan 31.12.2020 saakka koko takautuvalta ajalta ja työnantajalle määrätään koko ajalta korjauksesta aiheutuva lisäeläkevakuutuksen vakuutusmaksu.
- Jos virhe tai puute johtuu työnantajasta johtuvasta syystä, henkilön TEL-lisäturvaetuus korjataan 31.12.2020 saakka koko takautuvalta ajalta ja työnantajalle määrätään koko ajalta korjauksesta aiheutuva lisäeläkevakuutuksen vakuutusmaksu.
Lisäeläkevakuutusmaksun vakuutusmaksun määrämisessä ei sovelleta TyEL:n 158 §:n mukaista työeläkevakuutusmaksun määräämiselle säädettyä vanhentumisaikaa. Korjauksesta peritään laskuperusteiden mukainen lisäeläkevakuutuksen vakuutusmaksu, jossa huomioidaan koko takautuva aika.
Tarkemmat tiedot
Työnantajan tai työntekijän on tarvittaessa esitettävä rekisteritiedot korjaavalle eläkelaitokselle vaatimuksensa perusteista sellainen selvitys kuin häneltä kohtuudella voidaan edellyttää.
Hallituksen esityksen (HE 120/2016 vp) perustelujen mukaan kohtuullisen selvityksen riittävyyttä arvioitaessa näyttökynnystä ei ole pidettävä kovin korkeana. Käytännössä ei siten edellytetä niin korkeaa näyttövaatimusta kuin mitä esimerkiksi riidaton näyttö edellyttää.
Tarkemmat tiedot
Eläkelaitoksen on määrättävä tarkastusaikana huomattujen virheellisten tietojen korjaamisesta mahdollisesti aiheutuva lisäeläkevakuutuksen vakuutusmaksu viimeistään 20.6.2021. Muuten oikeus vakuutusmaksun määräämiseen vanhentuu.
Jos korjauspyyntö, joka koskee työnantajasta tai eläkelaitoksesta johtuvasta syystä aiheutunutta virhettä tai puutetta, saapuu eläkelaitokselle viimeisenä mahdollisena päivänä eli 31.12.2020, eläkelaitoksella on noin puoli vuotta (1.1.-20.6.2021) aikaa tehdä korjaus lisäeläkevakuutusta koskeviin tietoihin sekä määrätä työnantajalle kertamaksutekniikalla laskettu lisäeläkevakuutuksen vakuutusmaksu.
Tarkemmat määräykset lisäeläkevakuutuksen vakuutusmaksun määräämisestä annetaan TyEL:n 166 §:ssä tarkoitetuissa STM:n antamissa ja vahvistamissa laskuperusteissa.
Tarkemmat tiedot
2.1.2.3 Ilmoitus virheestä on tullut eläkelaitokselle 1.1.2021 tai sen jälkeen
Jos työnantaja tai työntekijä ilmoittaa lisäeläkevakuutukseen tai lisäeläkkeeseen vaikuttavissa tiedoissa olevan virheen tai puutteen tarkastusajan jälkeen (1.1.2021 tai sen jälkeen), eläkelaitos korjaa virheen tai puutteen, jos se on aiheutunut eläkelaitoksesta johtuvasta syystä. Kun virhe tai puute on aiheutunut eläkelaitoksesta johtuvasta syystä, eläkelaitos on velvollinen korjaamaan työntekijän lisäeläketurvaan vaikuttavan virheen tai puutteen takautuvasti niin pitkältä ajalta kuin on tarpeen. Työnantajalle ei määrätä mitään korjaamisesta johtuvaa lisäeläkevakuutuksen vakuutusmaksua.
Työnantajan tai työntekijän on tarvittaessa esitettävä vaatimuksensa perusteista sellainen selvitys kuin häneltä kohtuudella voidaan edellyttää.
2.1.2.3.1 Työnantajasta johtuvaa virhettä ei korjata
Mikäli lisäeläketurvan rekisteritiedoissa oleva virhe tai puute on aiheutunut työnantajasta johtuvasta laiminlyönnistä tai virheestä, eläkelaitos ei korjaa rekisterissä olevaa virhettä missään tilanteessa 1.1.2021 jälkeen.
Kun eläkelaitos ei korjaa enää 1.1.2021 tai sen jälkeen ilmoitettuja työnantajasta johtuvia virheita tai puutteita, saattaa se johtaa joissain tilanteissa työntekijälle luvatun lisäeläketurvan heikentymiseen tai puuttumiseen. Työnantajalla ei ole kuitenkaan oikeutta muuttaa työsuhteen ehtoja yksipuolisesti.
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan, jos yksittäisen työntekijän lisäeläkejärjestelyn tiedoissa oleva virhe tai puute on johtunut työnantajasta ja eläkelaitos ei korjaa enää virhettä, tulisi työnantajan järjestää luvattua lisäeläketurvaa korvaava turva muulla tavoin, jos puuttuva lisäturva on ollut työsuhteen ehto.
Tarkemmat tiedot
2.1.2.4 Eläkelaitos antaa päätöksen
Eläkelaitos antaa aina rekisteritietoja koskevien virheiden tai puutteiden korjaamista tai korjaamisen epäämistä koskevassa asiassa valituskelpoisen päätöksen työnantajalle ja työntekijälle.
Työntekijälla ja työnantajalla on oikeus valittaa päätöksestä normaalien valitusteiden (TELK, VakO) ja menettelyiden mukaisesti.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
YEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen on lopetettu vuoden 2006 lopussa. Ne yrittäjät, jotka täyttivät YEL-lisäeläketurvan vakuutussopimuksessa määritellyn eläkeiän vuoden 2010 loppuun mennessä, saivat jatkaa vakuutusta eläkeikäänsä saakka. Edellytyksenä oli, että heidän yrittäjätoimintansa jatkui eläkeikään saakka.
Muutoksessa yrittäjät säilyttivät oikeuden jäädä eläkkeelle YEL-lisäeläketurvan alennetussa eläkeiässä, jos heidän yrittäjätoimintansa päättyy korkeintaan 4 kuukautta ennen eläkeikää. Lisäeläke myönnetään tällöin vapaakirjana.
YEL-lisäeläkejärjestelmä suljettiin vuoden 2000 lopussa. Uusia lisäeläkevakuutuksia ei enää voinut ottaa vuodesta 2001 alkaen. Sulkemisajankohtana voimassa olleet YEL- lisäeläkevakuutukset saivat kuitenkin jatkua siihen saakka, kunnes YEL-lisäeläketurvan vakuuttaminen lakkautettiin vuoden 2006 lopussa.
Tarkemmat tiedot
MYEL-lisäeläketurvan kaikki vakuutukset ovat päättyneet.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on täsmennetty (ohjeen kohta 3) vanhuuseläkkeen saamista koskevaa kohtaa siten, että siitä käy ilmi, ettei jatkovakuutustilanteessa työsuhteen jatkumista ei edellytetä TEL-L.n mukaiseen vanhuuseläkeikään saakka.
3.1.1 Lisäeläketurvan ehtojen mukainen vanhuuseläke
Työntekijällä on oikeus TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaiseen vanhuuseläkkeeseen, kun lisäeläketurvan vakuuttaminen on lain mukaisesti päätetty 31.12.2016 ja vakuutuksen päättymisestä on lisäeläketurvan mukaisen eläkeiän täyttyessä tai ennen lisäeläketurvan mukaista eläkeikää alkaneen vanhuuseläkkeen alkaessa kulunut enintään 4 kuukautta.
3.1.2 Kertamaksulla kustannettava vanhuuseläke
Työntekijällä on oikeus 31.12.2016 kertamaksulla kustannettuun vanhuuseläkkeen lisäeläkkeeseen siirtyessään lisäeläketurvan mukaiselle vanhuuseläkkeelle.
3.1.3 Vanhuuseläke lisäeläketurvan eläkeiässä 31.12.2016 jälkeen
Työntekijällä on oikeus 31.12.2016 jälkeen saada vanhuuseläkkeensä vapaakirjana 31.12.2016 voimassa olleessa lisäeläketurvan tai jatkovakuutuksen eläkeiässä, vaikka TyEL:n mukaisen vanhuuseläkkeen alaraja olisi lisäeläketurvan tai jatkovakuutuksen eläkeikää korkeampi sillä hetkellä, kun työntekijä siirtyy vanhuuseläkkeelle.
Jatkovakuutus koskee tilannetta, jossa työnantaja on lopettanut rekisteröidyn lisäeläkevakuutuksen tai työntekijän työsuhde oli päättynyt ennen työntekijän lisäeläkevakuutuksen mukaista eläkeikää, ja tällöin työntekijällä oli oikeus tietyin edellytyksin jatkaa itse vakuutustaan. Työntekijä vastasi tällöin myös vakuutusmaksuista kokonaan itse.
Tarkemmat tiedot
Työntekijällä on oikeus saada myös peruseläketurvan mukainen eläke vähennettynä sekä yksityisten alojen vapaakirjaeläkkeensä samassa iässä. Jos henkilöllä on oikeus yksityisten alojen työeläkelakien mukaiseen vanhuuseläkkeeseen rekisteröidyn TEL-lisäeläketurvan mkaisessa iässä, henkilöllä on oikeus samasta ajankohdasta myös julkisten alojen eläkelain mukaiseen eläkkeeseen.
Vanhuuseläkkeen saaminen edellyttää, että
- työntekijän työsuhde lisäeläketurvan järjestäneeseen työnantajaan jatkuu edellä mainittuun vanhuuseläkeikään saakka tai päättyy aikaisintaan neljä kuukautta ennen mainitun vanhuuseläkeiän täyttämistä (jatkovakuutustilanteessa työsuhteen jatkumista ei edellytetä)
- työntekijä on työoikeudellisen työsuhteen jatkuessa siirtynyt työnantajalta toiselle lisäeläketurvan säilyttäen ja työsuhde jälkimmäiseen työnantajaan jatkuu vanhuuseläkeikään saakka tai päättyy aikaisintaan neljä kuukautta ennen mainitun vanhuuseläkeiän täyttämistä
- työntekijä ei ole enää siinä työsuhteessa, johon lisäeläketurva liittyy.
3.1.4 Vanhuuseläke 62-vuotiaalle työttömälle
Ennen vuotta 1958 syntyneellä työttömällä työntekijällä on oikeus saada peruseläketurvan mukainen vanhuuseläke vähentämättömänä 62 vuoden iässä, jos hän saa työttömyysturvalain mukaista lisäpäivärahaa.Jos työntekijällä on oikeus saada peruseläketurvan mukaista vanhuuseläkettä 62 vuoden iässä vähentämättömänä, on hänellä oikeus saada lisäeläketurvan mukaista vanhuuseläkettä 62 vuotta täytettyään. Lisäeläketurvan mukainen eläke muunnetaan vastaamaan eläkkeellemenoikää.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty 24.8.2016 lisäeläkeryhmässä otettu kanta siitä, että kun YEL-L:ssä on alennettu eläkeikä, joka on alle 60 vuotta, niin aiemmista vapaakirjoista karttuneen eläkkeen voi hakea 60-vuotiaana tai sen jälkeen samalla kun hakee YEL:n peruseläketurvan mukaisen eläkkeen maksuun. Lain säännös mahdollistaa tämän tulkinnan.
3.2.1 Lisäeläketurvan ehtojen mukainen
Yrittäjällä on oikeus YEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaiseen vanhuuseläkkeeseen YEL-lisäeläketurvan mukaisen eläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, jos lisäeläketurva on päättynyt aikaisintaan 4 kuukautta ennen YEL-lisäeläketurvan eläkeikää.
3.2.2 Vapaakirjana myönnettävä
Yrittäjällä on oikeus YEL-lisäeläketurvan mukaisena vapaakirjana myönnettävään vanhuuseläkkeeseen vuoden 2006 lopussa voimassa olleen YEL-lisäeläketurvan vakuutussopimuksen mukaisessa eläkeiässä, jos
- hänen YEL-vakuutuksensa jatkuu yhdenjaksoisena vuoden 2006 jälkeen ja
- vakuutuksen päättymisestä on kulunut enintään 4 kuukautta lisäeläketurvan ehtojen mukaisen eläkeiän täyttyessä.
3.2.3 Muut ansaitut eläkkeet ja vapaakirjat
Kun yrittäjälle myönnetään YEL-lisäeläketurvan ehtojen mukainen vanhuuseläke, hänellä on samasta ajankohdasta oikeus myös ennen vanhuuseläkkeen alkamista ansaittuun yksityisten alojen eläkelakien mukaiseen eläkkeeseen ja rekisteröidyn lisäeläketurvan mukaisiin vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen vapaakirjoihin.
Vuoden 2017 alusta alkaen jos YEL-L:ssä on alennettu eläkeikä, joka on alle 60 vuotta ja yrittäjä täyttää YEL-L:n eläkeiän 1.1.2017 tai sen jälkeen, aiemmista vapaakirjoista voi kieltäytyä ottaessaan YEL-L:n vanhuuseläkkeen, koska varhennus on aiempaa ankarampi (0,4 % omasta alimmasta eläkeiästä eläkkeellesiirtymisikään). Aiemmista vapaakirjoista karttuneen eläkkeen voi hakea maksuun 60-vuotiaana tai sen jälkeen kun samalla kun hakee YEL:n peruseläketurvanmukaisen eläkkeen maksuun.
Julkisten alojen eläkelain mukaisiin vapaakirjoihin on oikeus ikäluokan alimmasta vanhuuseläkeiästä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tarkennettu vakuuttamisen päättyminen vuoden 2016 loppuun.
Työntekijällä on oikeus TEL-lisäeläketurvan mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hänellä on oikeus työntekijän eläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.
3.3.1 Lisäeläketurvan ehtojen mukainen
Työntekijällä on oikeus TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen edellyttäen, ettei hän ole täyttänyt lisäeläketurvan mukaista eläkeikää työkyvyttömyyseläkkeen eläketapahtumahetkellä. Lisäksi edellytetään, että lisäeläketurvan vakuuttaminen on lain mukaisesti päätetty 31.12.2016 ja vakuutuksen päättämisestä on työkyvyttömyyden alkaessa kulunut enintään 4 kuukautta.
3.3.1.1 Useita eri järjestelyjä
Jos työntekijä kuuluu työkyvyttömyyden alkaessa usean eri rekisteröidyn lisäeläketurvajärjestelyn piiriin ja niitä koskevien vakuutussopimusten mukaiset eläkeiät eroavat toisistaan, eläke myönnetään erikseen kustakin järjestelystä siihen liittyvän TEL-lisäeläketurvan vakuutussopimuksen mukaisesti.
3.3.2 Vapaakirjana myönnettävä
Jos työntekijän kuulumisesta lisäeläketurvan piiriin on työkyvyttömyyden alkaessa kulunut enemmän kuin 4 kuukautta, työntekijällä on oikeus TEL-lisäeläketurvan mukaisena vapaakirjana myönnettävään työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Yrittäjällä on oikeus vapaakirjana myönnettävään YEL-lisäeläketurvan mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hänellä on oikeus yrittäjän eläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Vuoden 2022 alusta voimaantulevan perhe-eläkeuudistuksen tarkoituksena on ollut ajanmukaistaa lakisääteisten eläkejärjestelmien perhe-eläketurva vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden tarpeita. Sillä ei ole ollut tarkoitus laajentaa jo lakanneen rekisteröidyn lisäeläkkeen etuja tai edunsaajien joukkoa.
3.5.1.1 Lapseneläkkeen pääteikä ei muutu
Yksityisten alojen rekisteröidyn lisäeläkkeen lapseneläkkeen pääteikä ei muutu. Rekisteröidyn lisäeläkkeen vakuuttaminen on päätetty ja kaikki etuudet on vapaakirjattu, joten niitä ei voi enää muuttaa. Jos rekisteröidyn lisäeläkkeen pääteikä on 18 vuotta, annetaan sen päättyessä jatkopäätös vain peruseläketurvan lapseneläkkeestä 20 vuoden ikään asti.
3.5.1.2 Ehtojen laajennukset lapseneläkkeessä ja lesken laskennallinen osuus
Lapset, joilla on korkeampi eläkeikä kuin 20 vuotta ja, jotka ovat ehtineet täyttää 18 vuotta lain voimaan tullessa, eivätkä täten olisi saaneet oikeutta lapseneläkeiän pidennykseen 20 vuoden ikään, eivät saa lesken laskennallista osaa ollenkaan lapsen eläkkeeseen. Vaan he saavat normaalisti oman lapsen eläkkeen omaan pääteikäänsä (21/24) asti. Alle 18 -vuotiaat lapset ja lapset, joiden perhe-eläkkeen eläketapahtuma on 1.1.2022 tai sen jälkeen saavat lesken laskennallisen osuuden 20 vuoden ikään ja sen jälkeen maksussa lapseneläkkeen pääteikään asti on vain lapsen oma osuus perhe-eläkkeestä. Näin siis lesken laskennallisen osuuden maksaminen noudattelee samoja sääntöjä kuin niille, jotka saavat normaalisti peruseläkkeenä lapsen eläkettä.
3.5.1.3 Edunjättäjän rekisteröityä lisäeläkettä ei huomioida, kun lasketaan lesken laskennallista osuutta lapselle
Edunjättäjän rekisteröityä lisäeläkettä ei oteta mukaan perhe-eläkkeen perusteeseen lesken laskennallista osaa lapsille laskettaessa. Näin siksi, että perhe-eläkeuudistuksessa ei ole ollut tarkoitus laajentaa rekisteröidyn lisäeläkkeen etuuksia.
3.5.1.4 Lesken lisäeläke ei muutu määräaikaiseksi
Yksityisten alojen rekisteröity lisäeläkevakuutus on aikanaan otettu kattamaan toistaiseksi myönnettävä perhe-eläke ja vakuutetuilla on perusteltu syy olettaa, että heille maksetaan lisäeläkettä niiden vakuutusehtojen mukaan, jotka olivat voimassa lisäeläkevakuutuksen päättyessä.Yksityisten alojen rekisteröidyn lisäeläkkeen leskeneläkettä ei voida muuttaa määräaikaisiksi, vaikka vuoden 2022 alusta voimaan tulevan perhe-eläkeuudistuksen yhteydessä niin tehdään peruseläketurvan mukaiselle leskeneläkkeelle. Kun peruseläketurvan leskeneläkkeen määräaikainen maksaminen päättyy, voidaan tehdä kertasuoritus jäljellä olevasta lisäeläkkeen pääoma-arvosta. Eläkelaitos voi myös maksaa lisäeläkettä jatkuvana kuukausieläkkeenä lesken kuolemaan saakka.
3.5.1.5 Yhteistaloudessa asumisella ei saa uudistuksessa oikeutta lisäeläketurvan leskeneläkkeeseen
Perhe-eläkeuudistuksessa lisäeläkeoikeutta ei laajenneta yhteistaloudessa edunjättäjän kanssa asuneelle (avoleski), vaikka edunjättäjällä olisi lisäeläkevakuutus. Lisäeläketurvassa eläkeoikeus perustuu vakuuttamiseen, eikä avolesken perhe-eläkeoikeus ollut vakuuttamisen piirissä.
3.5.1.6 Lisäeläke kertasuoritetaan yhdessä peruseläkkeen kanssa
Lisäeläke kertasuoritetaan yhdessä peruseläkkeen kanssa. Kertasuoritusrajaa tutkitaan näiden eläkkeiden yhteismäärän perusteella. Jos lisäeläketurvassa ja peruseläketurvassa on eri pääteikä, laskennassa huomioidaan kertoimet pääteiän mukaan eli on oltava eri kertoimet, jos pääteiät eroavat.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tarkennettu tarkentaviin tietoihin, että kun työttömyyseläke poistui vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneiltä, heillä ei ole oikeutta lisäturvan ehtojen mukaiseen perhe-eläkkeeseen tai hautausavustukseen. Ennen vuotta 1950 syntyneelle henkilölle, joka täytti työttömyyseläkkeen saantiedellytykset vasta 62 vuotta täytettyään, ei enää myönnetty työttömyyseläkettä vaan työttömyyseläkehakemuksen perusteella vanhuuseläke vähentämättömänä. Työttömän vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetään henkilölle lisäturvan ehtojen mukainen perhe-eläke ja hautausavustus.
Edunjättäjän leskellä ja lapsilla on edunjättäjän kuoltua oikeus TEL-lisäeläketurvan mukaiseen perhe-eläkkeeseen, jos heillä on oikeus työntekijän eläkelain mukaiseen perhe-eläkkeeseen.
Entisellä puolisolla ei kuitenkaan ole oikeutta lisäeläketurvan mukaiseen perhe-eläkkeeseen. Jos lisäeläketurvan ehtojen mukaan perhe-eläkeoikeus on vain edunjättäjän lapsilla, leskellä ei ole oikeutta perhe-eläkkeeseen.
Lisäeläketurvan ehtojen mukainen
Perhe-eläke myönnetään TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaisena, jos edunjättäjä kuolee 4 kuukauden sisällä vakuutuksen päättämisestä 31.12.2016.
Perhe-eläke myönnetään TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaisena myös, jos:
- edunjättäjä kuollessaan saa tai on oikeutettu saamaan TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaista vanhuuseläkettä ja vanhuuseläkkeen eläketapahtumahetkellä tai lisäeläketurvan mukaisen eläkeiän täyttyessä;
- edunjättäjä kuollessaan saa tai on oikeutettu saamaan tai on saanut vanhuuseläkkeensä alkamiseen asti TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaista työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä ja työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen eläketapahtumahetkellä;
- edunjättäjä kuollessaan saa tai on oikeutettu saamaan tai on saanut vanhuuseläkkeensä alkamiseen asti työntekijän eläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, jonka perusteena olevan työkyvyttömyyden alkaessa;
- edunjättäjä kuollessaan saa tai on oikeutettu saamaan tai on saanut vanhuuseläkkeensä alkamiseen asti TEL-lisäeläketurvan piiriin kuuluneen työsuhteen perusteella työntekijän eläkelain mukaista työttömyyseläkettä, jossa eläkkeeseen oikeuttavaksi luetaan myös tulevan ajan eläkkeenosa tai tulevan ajan eläkkeenosa on lepäävänä ja jota edeltävän työttömyysturvalaissa säädetyn 500 päivärahajakson tai sitä välittömästi edeltävän omavastuuajan alkaessa;
- edunjättäjä kuollessaan saa työttömän vanhuuseläkettä vähentämättömänä ja 500 päivän päivärahajakson tai sitä välittömästi edeltävän omavastuuajan alkaessa;
- edunjättäjä kuollessaan saa työntekijän eläkelain mukaista vanhuuseläkettä työkyvyttömyyseläkkeen sijaan sekä TEL-lisäeläketurvan mukaista vanhuuseläkettä ja vanhuuseläkkeen alkaessa;
vakuutuksen päättymisestä on kulunut enintään 4 kuukautta.
Työttömyyseläke poistui vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneiltä. Joulukuussa 1949 syntyneet olivat viimeinen ikäryhmä, joilla vielä iän puolesta oli mahdollisuus saada työttömyyseläkettä.
Ennen vuotta 1950 syntyneelle henkilölle, joka täytti työttömyyseläkkeen saantiedellytykset vasta 62 vuotta täytettyään, ei enää myönnetty työttömyyseläkettä vaan työttömyyseläkehakemuksen perusteella vanhuuseläke vähentämättömänä.
Työttömän vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetään lisäturvan ehtojen mukainen perhe-eläke ja hautausavustus, kunhan 500 päivän päivärahajakson tai sitä välittömästi edeltävän omavastuuajan alkaessa vakuutuksen päättymisestä on kulunut enintään 4 kuukautta. Tätä oikeutta ei ole 1950 tai sen jälkeen syntyneillä.
Tarkemmat tiedot
3.5.2.1 Vapaakirjana myönnettävä
Jos perhe-eläkettä ei voida myöntää TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaisena, perhe-eläke myönnetään TEL-lisäeläketurvan mukaisena vapaakirjana.
3.5.2.1.1 Ehtojen laajennukset
Jos vakuutettu 1.1.2005 oli sellaisella vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeellä, johon työsuhteen ehtojen mukaan liittyvässä lisäeläketurvassa oli vakuutettuna perhe-eläkkeen ehtojen laajennukset, säilyvät oikeudet laajennettuihin perhe-eläkkeen ehtoihin tämän eläkkeen jälkeisessä perhe-eläkkeessä.
Samoin säilyvät oikeudet laajennettuihin perhe-eläkkeen ehtoihin vakuutetun jälkeen perhe-eläkkeessä, jos vakuutettu ei 1.1.2005 vielä ollut eläkkeellä, mutta hän oli tuolloin täyttänyt sellaisen työsuhteen ehtojen mukaisen eläkeiän, johon liittyvässä lisäeläketurvassa hänellä oli vakuutettuna perhe-eläkkeen ehtojen laajennukset tai jos vakuutetulla tuolloin oli oikeus sellaiseen työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeeseen, jossa eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi luettiin eläketapahtumahetken ja eläkeiän täyttämisen välinen aika.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Edunjättäjän leskellä ja lapsilla on edunjättäjän kuoltua oikeus YEL-lisäeläketurvan mukaiseen perhe-eläkkeeseen, jos heillä on yrittäjän eläkelain mukaan oikeus perhe-eläkkeeseen.
Entisellä puolisolla ei kuitenkaan ole oikeutta lisäeläketurvan mukaiseen perhe-eläkkeeseen. Jos lisäeläketurvan ehtojen mukaan perhe-eläkeoikeus on vain edunjättäjän lapsilla, leskellä ei ole oikeutta perhe-eläkkeeseen.
3.5.3.1 Vakuutussopimuksen mukainen
Perhe-eläke myönnetään YEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaisena edellyttäen, että:
- edunjättäjä kuollessaan saa tai on oikeutettu saamaan YEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaista vanhuuseläkettä ja sen eläketapahtumahetkellä tai lisäeläketurvan mukaisen eläkeiän täyttyessä;
- edunjättäjä kuollessaan saa tai on oikeutettu saamaan tai on saanut vanhuuseläkkeen alkamiseen asti YEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaista työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä ja työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen eläketapahtumahetkellä;
- edunjättäjä kuollessaan saa tai on oikeutettu saamaan tai on saanut vanhuuseläkkeen alkamiseen asti yrittäjän eläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä, jonka perusteena olevan työkyvyttömyyden alkaessa;
- edunjättäjä kuollessaan saa tai on oikeutettu saamaan tai on saanut vanhuuseläkkeen alkamiseen asti lisäeläketurvan piiriin kuuluneen yrittäjätoiminnan perusteella yrittäjän eläkelain mukaista työttömyyseläkettä, jossa eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi luetaan myös tulevan ajan eläkkeenosa tai tulevan ajan eläkkeenosa on lepäävänä ja jota edeltävän 500 päivän päivärahajakson tai sitä välittömästi edeltävän omavastuuajan alkaessa;
edunjättäjän kuulumisesta sellaisen lisäeläketurvan piiriin, joka sisältää perhe-eläkkeen, on kulunut enintään 4 kuukautta.
3.5.3.2 Vapaakirjana myönnettävä
Jos perhe-eläkettä ei voida myöntää YEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaisena, perhe-eläke myönnetään YEL-lisäeläketurvan mukaisena vapaakirjana.
Jos edunjättäjä saa MYEL-lisäeläketurvan perusteella lisäeläketurvan ehtojen mukaista vanhuuseläkettä, hänen edunsaajillaan on oikeus perhe-eläkkeeseen samoilla edellytyksillä kuin YEL-lisäeläketurvan perusteella on oikeus perhe-eläkkeeseen.
Jos edunjättäjä on ollut vakuutettu työnantajavakuutuksen mukaisesti ja järjestely sisältää perhe-eläkkeen, edunjättäjän leskellä ja lapsilla on oikeus perhe-eläkkeeseen samoilla edellytyksillä kuin edunsaajilla on oikeus perhe-eläkkeeseen TEL-lisäeläketurvan perusteella.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on täsmennetty tarkentaviin tietoihin kuvilla, että jos edunjättäjä kuolee 4 kuukauden sisällä 31.12.2016 jälkeen, oikeus hautausavustukseen säilyy.
Edunjättäjän omaisilla on oikeus TEL-lisäeläketurvan mukaiseen hautausavustukseen samoilla edellytyksillä, joilla edunsaajilla on oikeus perhe-eläkkeeseen edellyttäen, että hautausavustusetuus sisältyy TEL-lisäeläketurvaan. Hautausavustuksen saajat voivat kuitenkin olla eri henkilöt kuin perhe-eläkkeessä. Hautausavustuksen saajana ovat omaiset. Omaisilla tarkoitetaan edunjättäjän puolisoa ja perintökaaressa (40/1965) tarkoitettuja perillisiä. Jos omaisia ei ole, oikeus hautausavustukseen on sillä, joka on suorittanut edunjättäjän hautaamisesta aiheutuneet kustannukset.
3.6.1.1 Lisäeläketurvan ehtojen mukainen
Edunjättäjän omaisilla on oikeus TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaiseen hautausavustukseen, jos jokin seuraavista toteutuu: edunjättäjä vakuutuksen päättämishetkellä 31.12.2016
- on täyttänyt lisäeläketurvan vanhuuseläkeiän
- on vanhuus- tai osa-aikaeläkkeellä tai
- on lisäeläketurvan ehtojen mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä.
Omaisilla on oikeus TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaiseen hautausavustukseen myös, jos jokin seuraavista toteutuu: edunjättäjä 31.12.2016 jälkeen 4 kuukauden sisällä
- täyttää lisäeläketurvan vanhuuseläkeiän
- siirtyyy vanhuus- tai osa-aikaeläkkeelle
- tulee työkyvyttömäksi tai
- kuolee.
Edellytyksenä TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaisen hautausavustuksen saamiseen on lisäksi, että TEL-lisäeläketurvaa ei ole korvattu vapaamuotoisella ryhmäeläkevakuutuksella, johon sisältyy hautausavustus.
Osittaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyminen ei poista oikeutta haustausavustukseen, jos edellytykset muuten täyttyvät. Osittainen vanhuuseläke ei yksin muodosta oikeutta hautausavustukseen, vaan jokin muista ehdoista tulee täyttyä.
3.6.1.1.1 Hautausavustus ja 31.12.2016 työkyvyttömyyseläkkeellä/kuntoutustuella olevien seuranta
Kuva 1. A) Kuntoutustuella (tai työkyvyttömyyseläkkeellä) oleva henkilö palaa TEL-L-työsuhteeseen ennen 31.12.2016. Henkilö kuului työsuhteessa hetkellä 31.12.2016 lisäedun piiriin ja työsuhde jatkuu yli 4 kuukautta 31.12.2016 jälkeen. Hänelle on lähtökohtaisesti kompensoitu karttumatta jäävä lisäeläke ja hautausavustus. Henkilöllä ei siis ole enää oikeutta hautausavustukseen.
Kuva 1. B) Kuntoutustuella (tai työkyvyttömyyseläkkeellä) oleva henkilö palaa TEL-L-työsuhteeseen ennen 31.12.2016. Henkilö kuului työsuhteessa hetkellä 31.12.2016 lisäedun piiriin. Jos henkilö kuolee 4 kuukauden sisällä siitä, on edunsaajilla oikeus hautausavustukseen.
Kuva 2. Henkilö on 31.12.2016 kuntoutustuella (tai työkyvyttömyyseläkkeellä). Kuntoutustuen jälkeen myönnetään työkyvyttömyyseläke, joka kestää vanhuuseläkeikään (tai kuolemaan) asti. Oikeus hautausavustukseen säilyy.
Kuva 3. Kuntoutustuella (tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö palaa TEL-L-työsuhteeseen 31.12.2016 jälkeen. Jos TEL-L-vakuuttamista ei olisi päätetty 31.12.2016, olisi edelleen oikeus TEL-L-hautausavustukseen, jos TEL-L-työsuhde jatkuisi vanhuuseläkeikään tai kuolemaan asti. Näillä henkilöillä säilyy oikeus hautausavustukseen.
Kuva 4. Kuntoutustuella (tai työkyvyttömyyseläkkeellä) oleva henkilö palaa töihin 31.12.2016 jälkeen. Kuntoutustuen jälkeen ennen vanhuuseläkeikää (tai kuolemaa) työntekijä vaihtaa eri työsuhteeseen kuin TEL-L-työsuhteeseen. Hautausavustusoikeus olisi, eikä tarvitse seurata, palaako samalle työnantajalle.
Tarkemmat tiedot
3.6.1.2 Vapaakirjana myönnettävä
Jos hautausavustusta ei voida myöntää TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaisena, hautausavustus myönnetään TEL-lisäeläketurvan mukaisena vapaakirjana.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen tekstiä on tarkennettu.
Jos YEL-lisäeläketurva sisältää hautausavustuksen, edunjättäjän omaisilla on oikeus YEL-lisäeläketurvan mukaiseen hautausavustukseen samoilla edellytyksillä, joilla edunsaajilla on oikeus perhe-eläkkeeseen. Hautausavustuksen saajat voivat kuitenkin olla eri henkilöt kuin perhe-eläkkeessä, koska perhe-eläkkeen saajana ovat omaiset. Omaisilla tarkoitetaan edunjättäjän puolisoa ja perintökaaressa (40/1965) tarkoitettuja perillisiä. Jos omaisia ei ole, oikeus hautausavustukseen on sillä, joka on suorittanut edunjättäjän hautaamisesta aiheutuneet kustannukset.
3.6.2.1 Lisäeläketurvan ehtojen mukainen
Edunjättäjän omaisilla on oikeus YEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaiseen hautausavustukseen vastaavilla edellytyksillä, joilla edunsaajilla on oikeus perhe-eläkkeeseen.
3.6.2.2 Vapaakirjana myönnettävä
Jos hautausavustusta ei voida myöntää YEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaisena, hautausavustus myönnetään YEL-lisäeläketurvan mukaisena vapaakirjana.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Kuntoutusrahan, kuntoutuskorotuksen ja kuntoutusavustuksen yhteydessä ei makseta lisäeläketurvan mukaista eläkettä.
Työuraeläkkeen yhteydessä eläkkeensaajalle ei makseta yksityisten alojen lisäeläketurvan mukaista eläkettä.
Yksityisten alojen lisäeläketurvan mukaista eläkettä ei makseta, vaikka eläkkeensaaja olisi täyttänyt lisäeläketurvan mukaisen vanhuuseläkeiän.
Yksityisten alojen lisäeläketurvan mukaisesta eläkkeestä annetaan päätös siinä vaiheessa, kun työuraeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi.
Yksityisten alojen lisäeläketurvaa ei tarvitse erikseen hakeja. Eläkelaitos myöntää lisäeläkeuturvan mukaisen eläkkeen, kun työuraeläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi.
Tarkemmat tiedot
3.8.1 TEL- ja YEL-lisäeläketurvaan on oikeus, jos työuraeläkkeen sijaan myönnetään vanhuuseläke
Jos työuraeläkettä hakeneelle työntekijälle myönnetään työuraeläkkeen sijaan vanhuuseläke työntekijän eläkelain alimman eläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, työntekijällä on samasta ajankohdasta oikeus TEL-lisäeläketurvan mukaiseen vanhuuseläkkeeseen.
Osittaisen vanhuuseläkkeen yhteydessä ei makseta yksityisalojen lisäeläketurvan mukaista eläkettä. Lisäeläketurvan mukaista eläkettä ei makseta, vaikka eläkkeensaaja olisi täyttänyt lisäeläketurvan mukaisen eläkeiän. Lisäeläketurvan mukaisesta eläkkeestä annetaan päätös siinä vaiheessa, kun osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen myönnetään vanhuuseläke.
4.1 Eläkkeen hakeminen
Eläkettä haetaan Eläketurvakeskuksen vahvistamalla hakemuslomakkeella.
Hakemuksen voi jättää
- eläkelaitokseen
- Eläketurvakeskukseen
- Kelan toimistoon
- eläkelaitoksen valtuuttamalle asiamiehelle tai
- eläkelaitoksen kanssa samaan konserniin tai taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvalle muulle vakuutusyhtiölle.
Rekisteröidyn lisäeläketurvan eläkkeen hakemiseksi ei tarvita omaa hakemuslomaketta, vaan se käsitellään automaattisesti peruseläketurvan eläkkeen hakemisen yhteydessä.
4.2 Hautausavustuksen hakeminen
Rekisteröidyn lisäeläketurvan hautausavustusta voi hakea joko perhe-eläkehakemuksella tai vapaamuotoisella hakemuksella. Jos samalla haetaan perhe-eläkettä, hautausavustukselle ei tarvita erillistä hakemusta.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on päivitetty 1.1.2020 voimaantullut yksityisen alan ratkaisevan eläkelaitoksen muutos. Yksityisen alan ratkaiseva eläkelaitos määräytyy hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen viimeisen 1 kuukauden työansioiden perusteella.
Eläkkeenhakijan oikeuden rekisteröityyn lisäeläkkeeseen ratkaisee yleensä se eläkelaitos, joka ratkaisee peruseläkettä koskevan hakemuksen. Jos peruseläkettä koskevan hakemuksen ratkaisee vilmalaitos, se ratkaisee myös hakijan oikeuden rekisteröityyn lisäeläkkeeseen. Jos vilmamenettelyä ei sovelleta, ratkaisevia eläkelaitoksia voi olla useita. Tällöin hakijan oikeuden lisäeläkkeeseen ratkaisee yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos, joka yleensä on lisäeläketurvan vakuuttanut eläkelaitos.
Jos työansioita on vakuutettu sekä yksityisellä että julkisella allalla, eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos on sen eläkejärjestelmän eläkelaitos, jossa on vakuutettu työansioita eniten viimeisen 2 kalenterivuoden aikana.
Yksityisen alojen ratkaiseva eläkelaitos on se eläkelaitos, jossa on vakuutettu eniten työansioita viimeisen 1 kalenterikuukauden aikana. Yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos päätellään kaikissa etuuslajeissa hakemuksen vireilletulokuukautta edeltäneen 1 kalenterikuukauden työansioiden perusteella.
Tarkemmat tiedot
Jos hakijalle tulee myönnettäväksi lisäeläketurvan ehtojen mukainen eläke ja vilmalaitokseksi määräytyy jokin muu kuin lisäeläketurvan vakuuttanut eläkelaitos, eläkelaitokset voivat sopia, että vilmamenettelyä ei noudateta tällaisessa tilanteessa, jos se eläkehakemuksen käsittelyn kannalta on tarkoituksenmukaista.
Keva ja yksityisten alojen ratkaiseva eläkelaitos voivat sopia, että vilmamenettelyä ei noudateta, jos Keva määräytyisi vilmalaitokseksi ja henkilöllä on TEL:n alempi eläkeikä.
Tarkemmat tiedot
Ratkaisun oikeudesta hautausavustukseen tekee aina hautausavustuksen vakuuttanut eläkelaitos.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Päivitetty ohjeeseen liittyvät säännösviittaukset, sekä velan vanhentumisesta annettuun lakiin tehdyt muutokset.
Oikeus saada työeläkelakien mukaan myönnettyä eläkettä vanhentuu 5 vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt maksaa.
Eläkkeen vanhentumista koskevaa säännöstä sovelletaan myös
- kuntoutusrahan
- kuntoutuskorotuksen
- kuntoutusavustuksen
- rekisteröidyn lisäeläkkeen
- palkattomien aikojen (mukaan lukien opiskelu ja alle 3-vuotiaan lapsen hoito) perusteella karttuneen eläkkeen
maksamisen vanhentumiseen.
6.1 Viiden vuoden vanhentumisaika
Oikeus saada eläkettä vanhentuu 5 vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt maksaa, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu.
Vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetussa laissa (728/2003, vanhentumislaki) säädetään joko 10 §:n mukaisilla vapaamuotoisilla katkaisutoimilla tai 11 §:n mukaisilla oikeudellisilla katkaisutoimilla.
Velan vanhentumisen katkaiseminen edellyttää, että etuudensaaja yksilöi velan katkaisutoimessa. Etuudensaajan on siten yksilöitävä velka ja ilmoitettava eläkelaitokselle vaatimuksensa määrä ja peruste kohtuudella vaadittavalla tavalla, jollei velan määrä ja peruste ole eläkelaitoksen tiedossa.
6.1.1 Vapaamuotoiset katkaisutoimet
Velan vanhentumisen katkaiseminen vapaamuotoisella katkaisutoimella tarkoittaa esimerkiksi sitä, että
- etuudensaaja vaatii maksua tai muutoin muistuttaa eläkelaitosta maksusta
- eläkelaitos maksaa saatavaa tai muuten tunnustaa sen
- osapuolet sopivat esimerkiksi saatavan maksujärjestelyistä.
6.1.2 Oikeudelliset katkaisutoimet
Velan vanhentumisen katkaiseminen oikeudellisella katkaisutoimella tarkoittaa, että
- velkoja panee vireille saatavaa koskevan kanteen velallista vastaan tai esittää saatavaa koskevan vaatimuksen tuomioistuimessa, kuluttajariitalautakunnassa tai laissa säädetyssä muussa toimielimessä tai menettelyssä, jossa voidaan antaa ratkaisu tai ratkaisusuositus, taikka toimielimessä, joka on kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/11/EU 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitettu Euroopan komissiolle;
- velkoja ilmoittaa saatavan velallista koskevan julkisen haasteen johdosta tai velallisen konkurssissa tai muussa maksukyvyttömyysmenettelyssä tai kun velka muutoin otetaan huomioon menettelyn yhteydessä
- velkoja laittaa vireille ulosottoasian tai velka muutoin otetaan huomioon ulosottomenettelyssä (VakO 2945/95, VakO 3394/95).
- saatava otetaan käsiteltäväksi tuomioistuinsovittelussa tai sellaisessa sovittelumenettelyssä, jossa tehty sovinto voidaan vahvistaa täytäntöönpanokelpoiseksi siten kuin riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa (394/2011) säädetään.
Eläkkeen maksamisen 5 vuoden vanhentumisaika voi pidentyä vuodella siten kuin vanhentumislain 11 §:n 3 momentissa säädetään.
Jos velkoja peruuttaa hakemuksensa tai asian käsittely päättyy muusta syystä ilman, että velalliselle on toimitettu sellaista tiedoksiantoa tai muuta velkojan vaatimusta koskevaa ilmoitusta, joka lain mukaan olisi ollut toimitettava, vanhentumisajan ei katsota katkenneen.Tällöin velka vanhentuu kuitenkin aikaisintaan vuoden kuluessa menettelyn päättymisestä. Vanhentumisaikaa voidaan pidentää tällä tavoin vain kerran. (vanhentumislaki 11 § 3).
Tarkemmat tiedot
Vanhentumisaika alkaa kulua jokaisen eläke-erän osalta siitä hetkestä, jona kyseinen eläke-erä olisi pitänyt maksaa.
Eläkkeen maksupäivä vahvistetaan eläkkeensaajalle eläkepäätöksessä, jonka jälkeen se on eläkelaitosta sitova eräpäivä.
Vanhentuminen keskeytyy velan vanhentumisesta annetun lain 11 §:n 2 momentissa mainituissa tilanteissa. Vanhentuminen katsotaan katkenneeksi sinä päivänä, jona lainvoimaiseksi tullut tuomio on annettu tai asian käsittely on muutoin päättynyt.
6.2 Eläkepäätökseen perustuva saaminen
Eläkepäätökseen perustuva saaminen on voinut syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa
- eläkelaitos on maksanut henkilölle myönnettyä eläkettä jostain syystä liian pienenä
- eläke-erä on eläkkeen maksamisessa tapahtuneen virheen vuoksi jäänyt kokonaan maksamatta
- henkilölle on virheellisesti jäänyt maksamatta jokin eläkkeeseen liittyvä erä, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvä kuntoutuskorotus.
Eläkkeensaajan oikeus saada eläkkeen tai muun etuuden lisäys (esimerkiksi kuntoutuskorotus) takautuvasti vanhenee 5 vuoden kuluessa siitä päivästä lukien, jona eläke tai etuus olisi pitänyt maksaa. Eläkelaitos voi halutessaan maksaa myös vanhentuneen eläke-erän.
Esimerkki Eläkkeen lisäyksen vanhentuminen
Henkilölle on myönnetty työkyvyttömyyseläke 1.11.2013 alkaen toistaiseksi. Eläkepäätöksen mukaan eläke maksetaan kunkin kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä.
Eläkelaitos on maksatusvirheen vuoksi maksanut eläkkeen alusta lukien liian pienenä. Asia huomataan 20.11.2019. Eläkelaitoksella on velvollisuus maksaa eläkkeen erotus viivästyskorkoineen 5 vuodelta takautuvasti (asian vireille tulosta laskettuna) eli 1.12.2014 alkaen.
Eläkkeen maksun korotus ajalta 1.11.2013 – 30.11.2014 on vanhentunut, koska marraskuussa 2014 (1.11.2014) maksamatta jäänyt eläkkeen lisäys olisi pitänyt maksaa tai vanhentuminen olisi pitänyt katkaista viimeistään 1.11.2019 ja virhe huomattiin vasta 20.11.2019.
Eläkelaitos voi kuitenkin halutessaan maksaa erotuksen myös vanhentuneelta ajalta.
Tarkemmat tiedot
Eläkepäätökseen perustuvasta saamisesta on kyse myös silloin, jos eläkkeensaajalle lisätään eläkepäätöksen antamisen jälkeen eläkkeeseen oikeuttavia työansioita.
Eläkepäätös oikaistaan eläkkeen alusta lukien niin, että puuttuvat ansiot huomioidaan eläkkeen määrässä. Oikeus saada takautuvasti eläkkeen lisäystä näiden ansioiden perusteella vanhenee kuitenkin 5 vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt maksaa.
Esimerkki Takautuva eläkkeen lisäys puuttuvien ansioiden johdosta
Henkilölle on myönnetty työkyvyttömyyseläke 1.7.2014 lukien. Päätöksen antamisen jälkeen 1.8.2020 saadun selvityksen perusteella henkilöllä on ollut eläkkeeseen oikeuttavia työansioita vuonna 2012.
Eläkepäätös oikaistaan niin, että puuttuvat työansiot huomioidaan eläkkeessä eläkkeen alusta 1.7.2014 lukien.
Eläkkeensaajan oikeus saada eläkkeen lisäys on vanhentunut ajalta ennen 1.8.2015 (selvityksen esittämisestä 1.8.2020 laskien 5 vuotta taaksepäin). Eläkkeensaajalle ei näin ollen makseta eläkkeen lisäystä ajalta 1.7.2014 – 31.7.2015.
Eläkelaitos voi halutessaan maksaa eläkkeen lisäyksen eläkkeensaajalle myös vanhentuneelta ajalta.
Tarkemmat tiedot
6.3 Vanhentumisen katkaisemisesta uusi 5 vuoden vanhentumisaika
Kunkin eläke-erän osalta lasketaan 5 vuoden vanhentumisaika siitä päivästä lukien, jona eläke olisi pitänyt eläkepäätöksen mukaan maksaa. Jos vanhentuminen 5 vuoden määräajan kuluessa katkaistaan, katkaisemisesta alkaa kulua uusi 5 vuoden vanhentumisaika.
Vanhentumisen katkaisu tarkoittaa sitä, että eläkkeensaajan oikeus maksun saamiseen ei vanhene, jos katkaisuun johtava toimi tehdään ennen vanhentumisajan umpeutumista.
Eläkelaitoksen on saatava tieto katkaisutoimesta ennen vanhentumisajan umpeutumista, jotta katkaisuvaikutus syntyy.
Vanhentuminen katkeaa vanhentumislain 10 §:n vapaamuotoisilla katkaisutoimilla tai 11 §:n mukaisilla oikeudellisilla katkaisutoimilla.
Henkilölle on myönnetty työkyvyttömyyseläke 1.6.2013 lukien toistaiseksi. Eläke on maksettu alusta lukien liian pienenä. Eläkkeensaaja huomaa asian 15.5.2018 ja vaatii eläkelaitokselta maksua.
Eläkkeensaajan oikeus eläkkeen lisäykseen 1.6.2013 maksetun eläke-erän osalta olisi vanhentunut 1.6.2018, mutta koska vanhentumisen katkaisemisesta 15.5.2018 alkaa kulua uusi 5 vuoden vanhentumisaika, eläkkeensaajan oikeus eläkkeen lisäykseen vanhenee vasta 15.5.2023.
Tarkemmat tiedot
6.4 Vanhentumisen vaikutukset
Jos saatava on työeläkelakien vanhentumissäännösten nojalla vanhentunut, eläkelaitoksella ei ole velvollisuutta maksaa vanhentunutta eläke-erää tai etuutta eläkkeensaajalle.
Eläkelaitos voi kuitenkin halutessaan maksaa eläkkeensaajalle myös vanhentuneita eläkkeitä tai etuuksia.
6.5 Eläkeoikeuden vanhentuminen
Eläkeoikeus ei itsessään vanhene, vaan eläkkeeseen oikeutettu voi hakea eläkettään miten myöhään tahansa.
Työeläkelaeissa on kuitenkin erityissäännökset siitä, miltä ajalta eläke voidaan myöntää takautuvasti eläkkeen hakemisesta lukien.
Eläkkeen maksamisen vanhentumista koskevaa säännöstä ei sovelleta seuraavissa tilanteissa:
- Eläkkeenhakija on lähettänyt eläkehakemuksen, mutta eläkepäätöstä ei ole jostain syystä annettu. Eläkettä maksetaan siitä lukien, kun sitä aikanaan tehdyn hakemuksen perusteella olisi tullut maksaa.
- Eläkelaitos on hylännyt esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä koskevan hakemuksen useasti ja myöhemmin valitusvaiheessa saadaan selvitys, jonka perusteella eläke tulee myönnettäväksi alkuperäisen hakemuksen perusteella. Eläke tulee maksaa alkuperäisen hakemuksen nojalla alusta lukien mahdollisine viivästyskorotuksineen.
6.6 Vanhentumisajat siirtymäaikana (2007 – 2012)
Ennen vuotta 2007 maksetun eläkkeen vanhentumisaika on lyhentynyt 10 vuodesta 5 vuoteen asteittain niin, että nykyistä 5 vuoden vanhentumisaikaa on sovellettu vuodesta 2013 alkaen.
Siirtymäaikana eli vuosina 2007 – 2012 vanhentumisaika vuosina 2008 ja 2009 on 10 vuotta, vuonna 2009 yhdeksän, vuonna 2010 kahdeksan, vuonna 2011 seitsemän ja vuonna 2012 kuusi vuotta.
Tarkemmat tiedot
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Eläkelaitos, joka käsittelee eläkkeensaajan peruseläkettä koskevan hakemuksen, käsittelee myös rekisteröityä lisäeläkettä koskevan hakemuksen.
7.1.1 Lisäeläke myönnetään lisäeläketurvan ehtojen mukaisena
Jos lisäeläke myönnetään lisäeläketurvan ehtojen mukaisena, eläkkeen myöntämistä varten tarvittavat tiedot saadaan lisäeläketurvan vakuuttaneen eläkelaitoksen rekistereistä tai vakuutussopimuksesta. Eläkkeen myöntämistä varten tarvitaan tiedot
- lisäeläketurvan henkilöpiiristä
- vakuutussopimuksen sisältävistä etuuksista
- kiinnitetystä tavoite-eläkkeestä
- ansaitusta eläkkeestä sekä
- vakuutussopimukseen mahdollisesti liitetystä oikeudesta vanhuuseläkkeen eläketapahtumahetkellä kertamaksulla kustannettavaan lisäeläkkeeseen.
Yleensä vain lisäeläketurvan vakuuttanut eläkelaitos käsittelee lisäeläketurvan ehtojen mukaan myönnettäviä eläkkeitä.
7.1.2 Lisäeläke myönnetään vapaakirjana
Jos lisäeläke myönnetään vapaakirjana, eläkkeen laskemista varten tarvittavat tiedot saadaan ansaintajärjestelmästä työsuhdesanomalla.
Eläkelaitos, joka antaa päätöksen eläkkeensaajan peruseläkkeestä, antaa samalla päätöksen myös lisäeläkkeestä. Hakemukseen annetaan vain yksi valituskelpoinen päätös, joka sisältää päätöksen sekä peruseläkkeestä että lisäeläkkeestä. Hakijalla on oikeus hakea muutosta lisäeläkkeeseen samalla tavalla kuin peruseläkkeeseen.
Jos eläkkeeseen ei sovelleta vilmaperiaatetta, yksityisten alojen viimeinen eläkelaitos antaa päätöksen lisäeläkkeestä.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tehty täydennys liittyen vakuutuksen päättämiseen 31.12.2016 sekä lisätty, että peruseläketurvan mukaisen eläkkeen saa vähennettynä TEL-lisäeläketurvan mukaisessa alennetussa eläkeiässä.
8.1.1.1 Lisäeläketurvan ehtojen mukainen vanhuuseläke
Jos TEL-lisäeläketurvan tai jatkovakuutuksen ehtojen mukainen vanhuuseläke alkaa
- lisäeläketurvan mukaisen eläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, vanhuuseläke myönnetään ansaitun eläkkeen suuruisena; aiemmin muodostetut vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen lisäeläkevapaakirjat muunnetaan vastaamaan eläkkeellesiirtymisikää
- muusta ajankohdasta kuin lisäeläketurvan mukaisen eläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, lisäeläketurvan ansaittu eläke ja aiemmin muodostetut vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen lisäeläkevapaakirjat muunnetaan vastaamaan eläkkeellesiirtymisikää.
Jos henkilö jää eläkkeelle TEL-lisäeläketurvan mukaisessa alennetussa eläkeiässä, peruseläketurvan mukaista eläkettä vähennetään 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen alkamista varhennetaan ikäluokan vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.
8.1.1.2 Rinnakkaisesta työsuhteesta työkyvyttömyyseläke
Jos työntekijälle myönnetään TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukainen vanhuuseläke ja vanhuuseläkkeen alkaessa jatkuvana olevasta rinnakkaisesta työsuhteesta TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukainen työkyvyttömyyseläke, aiemmin muodostetut vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen lisäeläkevapaakirjat muunnetaan vastaamaan vanhuuseläkkeellesiirtymisikää.
Muuntoa ei tehdä työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi.
8.1.1.3 Vapaakirjana myönnettävä vanhuuseläke
Vapaakirjana myönnettävään vanhuuseläkkeeseen on oikeus aikaisintaan oman ikäluokan alimmassa vanhuuseläkeiässä.
Jos TEL-lisäeläketurvan tai jatkovakuutuksen mukaisena vapaakirjana myönnettävä vanhuuseläke alkaa
- 65 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, vanhuuseläke on vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen lisäeläkevapaakirjojen suuruinen
- muusta ajankohdasta kuin 65 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen lisäeläkevapaakirjat muunnetaan vastaamaan eläkkeellesiirtymisikää.
Vapaakirjat ovat rekisterissä vastaten 65 vuoden eläkkeellesiirtymisikää.
Muuntoa ei tehdä työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi.
Jos henkilöllä on ollut aikaisempi lisäeläketurvan ehtojen mukainen eläke ja hän on parantunut ja palannut työhön niin aiemman eläkkeen perusteella (maksuvapautus aika) on henkilölle voinut karttua eläkettä vuoden 2016 loppuun.
8.1.1.4 Viimeinen työsuhde useassa lisäeläkevakuutuksessa
Jos eläkkeensaajan viimeinen työsuhde on kuulunut useamman lisäeläketurvavakuutuksen piiriin, lisäeläketurvan ehtojen mukainen eläke
- muunnetaan ensin kunkin jakson osalta vastaamaan viimeisen jakson eläkeikää kunkin jakson päättymishetken kertoimilla
- muunnetaan sen jälkeen kunkin jakson osalta eläkkeellesiirtymisikään eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden lopussa voimassa olevilla kertoimilla.
Vapaakirjana maksettava eläke muunnetaan eläkeiän 65 tasoisista määristä suoraan eläkkeellesiirtymisikään eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden lopussa voimassa olevilla kertoimilla.
8.1.1.5 TEL-lisäeläketurvan vanhuuseläkkeen määräaikainen lisäosa
8.1.1.5.1 Lisäosan suuruus
Jos vanhuuseläke alkaa
- TEL-lisäeläketurvan mukaisen eläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, määräaikainen lisäosa on ansaitun eläkkeen suuruinen
- muusta ajankohdasta kuin lisäeläketurvan eläkeiän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, määräaikainen lisäosa muunnetaan vastaamaan eläkkeellesiirtymisikää.
8.1.1.5.2 Lisäosa työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen
Jos TEL-lisäeläketurva sisältää vanhuuseläkkeen määräaikaisen lisäosan ja työntekijälle myönnetään lisäeläketurvan ehtojen mukainen työkyvyttömyyseläke, lisäosa maksetaan työkyvyttömyyseläkkeen jälkeisessä vanhuuseläkkeessä eli iästä 63 alkaen tavoite-eläkkeen suuruisena.
Lisäosa maksetaan ensisijaisesti elinikäisenä ja eläkkeenhakijan pyynnöstä määräaikaisena 63–65 vuoden iässä. Jos lisäeläketurvan eläkeikä on 64, lisäosa maksetaan niinikään 63 vuoden iästä alkaen ja ensisijaisesti elinikäisenä. Eläke muunnetaan ensin elinikäiseksi 65 ikävuotta vastaavaksi eläkkeeksi ja sitten varhennetaan 65 ikävuodesta vastaamaan eläkeikää 63.
Jos kuitenkin henkilö kuuluu 1.1.2014 voimaan tulleessa lainmuutoksessa suojattuihin henkilöihin eli henkilö on osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja hänen lisäeläketurvan eläkeikänsä on alle 63 vuotta, lisäosa maksetaan määräaikaisena lisäeläketurvan eläkeiästä alkaen 65 vuoden ikään saakka. Lisäosa voidaan muuntaa eläkkeensaajan pyynnöstä elinikäiseksi.
Myös, jos henkilö on vuoden 2004 säännöin myönnetyllä lisäeläketurvan työkyvyttömyyseläkkeellä, lisäosa maksetaan siitä hetkestä alkaen, kun eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Näissä tilanteissa työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi sekä perus- että lisäeläketurvan osalta lisäeläketurvan eläkeiässä. Jos lisäeläketurvan eläkeikä on alle 63 vuotta, lisäosa maksetaan ensisijaisesti määräaikaisena ja eläkkeenhakijan pyynnöstä elinikäisenä. Jos lisäeläketurvan eläkeikä on 63 tai 64 vuotta, lisäosa maksetaan ensisijaisesti elinikäisenä ja eläkkeenhakijan pyynnöstä määräaikaisena.
8.1.1.5.3 Lisäosa vapaakirjaeläkkeessä
Jos TEL-lisäeläketurvan vanhuuseläke myönnetään vapaakirjana, vanhuuseläkkeen määräaikainen lisäosa sisältyy vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkevapaakirjaan.
8.1.1.6 Vakuuttamisen päättyessä 31.12.2016
Laskettaessa vakuuttamisen päättymishetkellä 31.12.2016 kertamaksulla ostetun sellaisen lisäeläketurvan mukaisen eläkkeen määrää, jolla eläkettä voitiin täydentää 2005 muutokseen liittyen, käytetään eläketapahtumana hetkeä 31.12.2016. Tulevan ajan ansio lasketaan viiden eläketapahtumaa edeltävän vuoden ansioiden perusteella eli vuosien 2011-2015 ansioiden perusteella.
8.1.1.7 Vanhuuseläke 62-vuotiaalle työttömälle
Ennen vuotta 1958 syntyneellä työttömällä työntekijällä on oikeus saada peruseläketurvan mukainen vanhuuseläke vähentämättömänä 62 vuoden iässä, jos hän saa työttömyysturvalain mukaista lisäpäivärahaa. Jos työntekijällä on oikeus saada peruseläketurvan mukaista vanhuuseläkettä 62 vuoden iässä vähentämättömänä, on hänellä oikeus saada lisäeläketurvan mukaista vanhuuseläkettä 62 vuotta täytettyään. Lisäeläketurvan mukainen eläke muunnetaan vastaamaan eläkkeellemenoikää.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
8.1.2.1 Lisäeläketurvan ehtojen mukainen vanhuuseläke
Jos yrittäjälle myönnetään YEL-lisäeläketurvan ehtojen mukainen vanhuuseläke, lisäeläketurvan ansaittu eläke ja aiemmin muodostetut vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen lisäeläkevapaakirjat muunnetaan vastaamaan eläkkeellesiirtymisikää.
Muuntoa ei tehdä työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi.
8.1.2.1.1 Vapaakirjana myönnettävä vanhuuseläke
Jos YEL-lisäeläketurvan mukaisena vapaakirjana myönnettävä vanhuuseläke alkaa
- 65 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, vanhuuseläke on vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen lisäeläkevapaakirjojen suuruinen.
- muusta ajankohdasta kuin 65 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta, vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen lisäeläkevapaakirjat muunnetaan vastaamaan eläkkeellesiirtymisikää.
Muuntoa ei kuitenkaan tehdä työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi.
8.1.2.2 YEL-lisäeläketurvan vanhuuseläkkeen määräaikainen lisäosa
8.1.2.2.1 Lisäosa vapaakirjana
Jos YEL-lisäeläketurvan mukainen vanhuuseläke myönnetään vapaakirjana, vanhuuseläkkeen määräaikainen lisäosa sisältyy YEL-lisäeläketurvan vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkevapaakirjaan.
8.1.2.2.2 Lisäosan rajoittaminen
Jos yrittäjälle myönnetään YEL:n mukainen työkyvyttömyyseläke YEL-lisäeläketurvan mukaisen vanhuuseläkeiän täyttämisen jälkeen, YEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaisen vanhuuseläkkeen mukaisia lisäosia rajoitetaan. Lisäosan rajoittaminen tarkoittaa sitä, että YEL:n mukainen työkyvyttömyyseläke ja YEL-lisäeläke voivat yhteensä olla korkeintaan samasta ajankohdasta alkavan YEL:n mukaisen ja YEL-lisäeläketurvan mukaisen vanhuuseläkkeen yhteenlaskettu määrä.
Lisäosia ei rajoiteta vapaakirjan perusteella maksettavassa YEL-lisäeläketurvan mukaisessa vanhuuseläkkeessä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
8.2.1.1 Lisäeläketurvan ehtojen mukainen työkyvyttömyyseläke
Jos työntekijällä on oikeus TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen, työkyvyttömyyseläke on tavoite-eläkkeen suuruinen. Aiemmin muodostetut vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen lisäeläkevapaakirjat muunnetaan vastaamaan TEL-lisäeläketurvan vakuutussopimuksen mukaista eläkeikää. TEL-lisäeläketurvan mukaiseen eläkkeeseen ei tehdä kertakorotusta.
Jos työntekijälle myönnetään TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukainen työkyvyttömyyseläke rinnakkaisista työsuhteista, joihin on liittynyt TEL-lisäeläkejärjestely, vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen lisäeläkevapaakirjat muunnetaan vastaamaan näiden rinnakkaisten eläkejärjestelyjen korkeinta eläkeikää.
8.2.1.2 Vapaakirjana myönnettävä työkyvyttömyyseläke
Työntekijälle TEL-lisäeläketurvan mukaisena vapaakirjana myönnettävä työkyvyttömyyseläke on vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen lisäeläkevapaakirjojen suuruinen. TEL-lisäeläketurvan mukaiseen eläkkeeseen ei tehdä kertakorotusta.
8.2.1.3 TEL-lisäeläketurvan mukainen osatyökyvyttömyyseläke
Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Lisätty ohjeesta puuttunut teksti siitä, että lisäeläketurvaan ei tehdä kertakorotusta.
YEL-lisäeläketurvan mukaisena vapaakirjana myönnettävä työkyvyttömyyseläke on vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen lisäeläkevapaakirjojen suuruinen. YEL-lisäeläketurvan mukaiseen eläkkeeseen ei tehdä kertakorotusta.
YEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaisena ei ole enää mahdollista myöntää työkyvyttömyyseläkettä, koska vakuutuksia ei ole enää voimassa. Maksettavaan YEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaiseen eläkkeeseen ei tehdä kertakorotusta.
Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
8.3.1.1 Perhe-eläkkeen peruste
Perhe-eläkkeen määrä lasketaan perhe-eläkkeen perusteen avulla.
8.3.1.1.1 Lisäeläketurvan ehtojen mukainen
Jos perhe-eläke myönnetään TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaisena, ja
- edunjättäjä ei ollut kuollessaan eläkkeellä
- hän oli sellaisella osa-aikaeläkkeellä, johon liittyvässä osa-aikatyössä oli vakuutettuna määrällistä lisäeläkettä tai
- hän oli lisäeläketurvan ehtojen mukaisella työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeellä tai niitä seuranneella vanhuuseläkkeellä,
perhe-eläkkeen peruste on perhe-eläkkeen tavoite-eläkkeen kaksinkertainen määrä.
Jos edunjättäjä ei ollut kuollessaan eläkkeellä, perhe-eläkkeen peruste saadaan tarkistamalla tavoite-eläke lisäeläketurvan päättymishetkeltä palkkakertoimella perhe-eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Ajalle ennen vuotta 2005 käytetään alle 65-vuotiaille TEL-puoliväli-indeksiä ja yli 65-vuotiaille eläkeikäisen TEL-indeksiä.
Jos perhe-eläke myönnetään TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaisena ja
- edunjättäjä oli kuollessaan vanhuuseläkkeellä tai
- hänellä oli kuollessaan oikeus vanhuuseläkkeeseen,
perhe-eläkkeen peruste on ansaitun eläkkeen kaksinkertainen määrä.
Jos perhe-eläke myönnetään TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaisena, aiemmin muodostetut perhe-eläkkeen lisäeläkevapaakirjat lisätään perhe-eläkkeen perusteeseen.
8.3.1.1.2 Vapaakirjana myönnettävä
Jos perhe-eläke myönnetään TEL-lisäeläketurvan mukaisena vapaakirjana, perhe-eläkkeen peruste on perhe-eläkkeen lisäeläkevapaakirjojen yhteenlaskettu määrä.
Perhe-eläkkeen peruste lasketaan perhe-eläkkeen suuruuden määräämistä varten erikseen niistä lisäeläkejärjestelyistä, joissa edunsaajina ovat sekä leski että lapset ja erikseen niistä lisäeläkejärjestelyistä, joissa edunsaajina ovat pelkästään lapset.
8.3.1.2 Perhe-eläkkeen määrä
Leskeneläkkeen ja lapseneläkkeen määrä saadaan perhe-eläkkeen perusteesta TyEL:n mukaista perhe-eläkettä vastaavalla tavalla.
8.3.2.1 Perhe-eläkkeen peruste
Perhe-eläkkeen määrä lasketaan perhe-eläkkeen perusteen avulla.
8.3.2.1.1 Lisäeläketurvan ehtojen mukainen
Jos perhe-eläke myönnetään YEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaisena ja
- edunjättäjä ei ollut kuollessaan eläkkeellä tai
- edunjättäjä oli kuollessaan lisäeläketurvan ehtojen mukaisella työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeellä tai niitä seuranneella vanhuuseläkkeellä,
perhe-eläkkeen peruste mainitusta YEL-lisäeläketurvasta on perhe-eläkkeen ja perhe-eläkkeen lisäosien tavoite-eläkkeiden kaksinkertainen määrä.
Perhe-eläkkeen lisäosia ei kuitenkaan makseta, jos edunjättäjä kuollessaan sai tai hänellä oli oikeus saada ennen YEL-lisäeläketurvan mukaista eläkeikää alkanutta perusturvan mukaista työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä tai niiden jälkeistä vanhuuseläkettä.
Jos perhe-eläke myönnetään sellaisen edunjättäjän jälkeen, joka kuollessaan oli YEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaisella vanhuuseläkkeellä vanhuuseläkkeen jälkeen, perhe-eläkkeen peruste mainitusta YEL-lisäeläketurvasta on lisäeläketurvan päättymishetkeen mennessä ansaitun perhe-eläkkeen ja perhe-eläkkeen lisäosien kaksinkertainen määrä.
Jos perhe-eläke myönnetään YEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaisena, aiemmin muodostetut perhe-eläkkeen lisäeläkevapaakirjat lisätään perhe-eläkkeen perusteeseen.
8.3.2.1.2 Vapaakirjana myönnettävä
Jos perhe-eläke myönnetään YEL-lisäeläketurvan mukaisena vapaakirjana, perhe-eläkkeen peruste on perhe-eläkkeen lisäeläkevapaakirjojen yhteenlaskettu määrä.
8.3.2.2 Perhe-eläkkeen määrä
Leskeneläkkeen ja lapseneläkkeen määrä saadaan perhe-eläkkeen perusteesta YEL:n mukaista perhe-eläkettä vastaavalla tavalla.
Jos edunjättäjä on MYEL-lisäeläketurvan mukaisella vanhuuseläkkeellä, lesken ja lasten perhe-eläke lasketaan samalla tavalla kuin YEL-lisäeläketurvan perhe-eläke.
Jos edunjättäjä on vakuutettu työnantajavakuutuksen mukaisesti ja järjestely sisältää perhe-eläkkeen, lesken ja lasten perhe-eläke lasketaan samalla tavalla kuin TEL-lisäeläketurvan perhe-eläke.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tehty tarkennus liittyen lisäeläketurvan ehtojen mukaiseen hautausavustukseen.
8.4.1.1 Lisäeläketurvan ehtojen mukainen
TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukainen hautausavustus myönnetään ansaitun etuuden suuruisena siitä työsuhteesta, josta edunjättäjä kuollessaan saa tai on oikeutettu saamaan
- TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukaista vanhuuseläkettä
- perusturvan mukaista vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä tai osa-aikaeläkettä.
Muulloin hautausavustus myönnetään tavoitemäärän suuruisena.
Hautausavustukseen lisätään aiemmin muodostetut hautausavustuksen vapaakirjat.
8.4.1.2 Vapaakirjana myönnettävä
TEL-lisäeläketurvan mukaisena vapaakirjana myönnettävä hautausavustus on yhteenlaskettujen hautausavustuksen vapaakirjojen suuruinen.
8.4.1.3 Hautausavustuksen jakaminen
Hautausavustus jaetaan edunjättäjän perillisten kesken siten kuin perintökaaressa säädetään heidän oikeudestaan saada perintö. Siten jos hautausavustus on jaettava puolison ja rintaperillisten kesken, sekä puoliso että rintaperilliset saavat hautausavustuksesta puolet. Jos rintaperillisiä ei ole, hautausavustus maksetaan puolisolle. Jos puolisoa ei ole, hautausavustus maksetaan perillisille.
Jos perillisiä ei ole, hautausavustus maksetaan sille, joka on huolehtinut hautauskustannuksista.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
8.4.2.1 Lisäeläketurvan ehtojen mukainen
YEL-lisäeläketurvaa koskevan vakuutussopimuksen mukainen hautausavustus on tavoitemäärän suuruinen
- työkyvyttömyyseläkkeen
- työttömyyseläkkeen tai
- niitä seuranneen vanhuuseläkkeen
jälkeen ja ansaitun etuuden suuruinen vanhuuseläkkeen jälkeen. Tähän lisätään aiemmin muodostetut hautausavustuksen vapaakirjat.
8.4.2.2 Vapaakirjana myönnettävä
YEL-lisäeläketurvan mukaisena vapaakirjana myönnettävä hautausavustus on hautausavustuksen vapaakirjojen suuruinen.
8.4.2.3 Hautausavustuksen jakaminen
Jos hautausavustus on jaettava edunjättäjän puolison ja rintaperillisten kesken, sekä puoliso että rintaperilliset saavat hautausavustuksesta puolet. Jos rintaperillisiä ei ole, hautausavustus maksetaan puolisolle. Jos puolisoa ei ole, hautausavustus maksetaan perillisille. Hautausavustus jaetaan perillisten kesken siten kuin perintökaaressa säädetään heidän oikeudestaan saada perintö.
Jos perillisiä ei ole, hautausavustus maksetaan sille, joka on huolehtinut hautauskustannuksista.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tarkennettu, että tilanteessa, jossa edunjättäjä on ollut ensin osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä, joka on jo muuttunut vanhuuseläkkeeksi ennen perhe-eläkettä, indeksoidaan edunjättäjän eläke palkkakertoimella vanhuuseläkkeen alkamisen tasoon ja siitä eteenpäin perhe-eläkkeen alkamisvuoden tasoon työeläkeindeksillä.
Rekisteröidyn lisäeläketurvan etuuksia indeksoidaan vuosittain työeläkeindeksillä vastaavasti kuin TyEL- ja YEL-eläkkeitä.
Kiinnitetyt tavoite-eläkkeet ja hautausavustuksen tavoitemäärä tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.
8.5.1 Lisäeläketurvan etuuden määrän tarkistaminen etuuden alkamisvuoden tasoon
8.5.1.1 Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke
Rekisteröidyn lisäeläketurvan mukaiset vapaakirjat, ansaitut eläkkeet ja tavoite-eläkkeet tarkistetaan ensin vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen sisältävän lisäeläketurvan päättymishetken tasosta eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Sen jälkeen ne muunnetaan vastaamaan eläkkeelle siirtymisikää kertoimilla, jotka on määritelty siten, että eläkkeen vakuutusmatemaattisesti määrätty pääoma-arvo ei muutu.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa työeläkkeen laskemisesta eräissä tapauksissa (1148/2004) on annettu tarkemmat säännökset eläkkeen muuntamisesta.
Esimerkki:Työkyvyttömyyseläke vanhuuseläkkeeksi
Henkilölle myönnetään työkyvyttömyyseläke vuonna 2010 ja eläketapahtuma on vuonna 2009. Eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi vuonna 2012.
Vanhuuseläkkeen lisäosa indeksoidaan palkkakertoimella vuoden 2009 tasosta vuoden 2012 tasoon. Tällöin työkyvyttömäksi jäänyt henkilö on samassa asemassa kuin suoraan vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö olisi ollut lisäosan indeksoinnin osalta. Lisäosa on työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden uusi eläkeosa, jota aletaan maksaa vasta vanhuuseläkeiässä.
Tarkemmat tiedot
8.5.1.2 Perhe-eläke
Jos edunjättäjä ei ollut kuollessaan eläkkeellä, lisäperhe-eläkevapaakirjat, ansaitut eläkkeet ja tavoite-eläkkeet tarkistetaan perhe-eläkkeen sisältävän lisäeläketurvan päättymishetken tasosta palkkakertoimella perhe-eläkkeen alkamisvuoden tasoon.
Jos edunjättäjä oli kuollessaan eläkkeellä, lisäperhe-eläkevapaakirjat, ansaitut eläkkeet ja tavoite-eläkkeet tarkistetaan ensin edunjättäjän oman ensimmäisen eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Siitä eteenpäin ne tarkistetaan perhe-eläkkeen alkamisvuoden tasoon työeläkeindeksillä. Osa-aikaeläkkeen ajalta määrät tarkistetaan palkkakertoimella.
8.5.1.3 Hautausavustus
Jos edunjättäjä ei ollut kuollessaan eläkkeellä, hautausavustuksen vapaakirjat, ansaitut määrät ja tavoitemäärät sekä lisäosa tarkistetaan hautausavustuksen lisäeläketurvan päättymishetken tasosta palkkakertoimella edunjättäjän kuolinvuoden tasoon.
Jos edunjättäjä kuollessaan oli eläkkeellä, hautausavustuksen vapaakirjat, ansaitut määrät ja tavoitemäärät tarkistetaan ensin edunjättäjän oman ensimmäisen eläkkeen alkamisvuoden tasoon palkkakertoimella. Siitä eteenpäin ne tarkistetaan työeläkeindeksillä edunjättäjän kuolinvuoden tasoon. Osa-aikaeläkkeen ajalta hautausavustuksen määrät tarkistetaan palkkakertoimella.
Jos hautausavustus myönnetään vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeellä olleen edunjättäjän jälkeen, saadaan myönnettävä hautausavustus tarkistamalla lisäturvan päättyessä laskettu hautausavustuksen määrä palkkakertoimella edunjättäjän oman eläkkeen alkamisvuoden tasoon ja siitä työeläkeindeksillä hautausavustuksen kuolinvuoden tasoon. Osa-aikaeläkeajalta hautausavustus tarkistetaan palkkakertoimella. Ajalle ennen vuotta 2005 käytetään alle 65-vuotiaille TEL-puoliväli-indeksiä ja yli 65-vuotiaille eläkeikäisen TEL-indeksiä.
8.5.1.4 Indeksointi osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ja työuraeläkkeen jälkeen
Osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeen indeksointi perhe-eläkkeessä ja hautausavustuksessa tehdään palkkakertoimella. Samoin indeksoidaan osittaisen vanhuuseläkkeen jälkeinen vanhuuseläke.
Tilanteessa, jossa edunjättäjä on ollut ensin osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä, joka on jo muuttunut vanhuuseläkkeeksi ennen perhe-eläkettä, indeksoidaan edunjättäjän eläke palkkakertoimella vanhuuseläkkeen alkamisvuoden tasoon ja siitä eteenpäin perhe-eläkkeen alkamisvuoden tasoon työeläkeindeksillä.
Kun henkilö on ensin osittaisella vanhuuseläkkeellä ja sen jälkeen hakee vanhuuseläkkeen, lasketaan hänen lisäeläketurvansa vapaakirja vanhuuseläkkeeseen niin, että lisäeläketurvan määrä olisi indeksoituna palkkakertoimella vapaakirjan muodostamishetkestä eläkkeen alkamishetkeen ja muunnettuna 65 vuoden tasosta lykättynä tai varhennettuna vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikään. Esimerkiksi jos henkilö on jäänyt osittaisellle vanhuuseläkkeelle 66 vuoden ja 9 kuukauden iässä ja sen jälkeen jää vanhuuseläkkeelle 67 vuoden ja 10 kuukauden iässä iässä, hänen lisäeläketurvan mukainen vapaakirja vanhuuseläkkeessä olisi 65 vuoden tasosta lykättynä 67 ja 10 kk ikään.
Työuraeläkettä laskettaessa eläkkeenlaskentaohjelma Yhellassa on lisäeläkkeen määrä muunnettu jo valmiiksi alimman yleisen eläkeiän tasoon. Työuraeläkkeen jälkeistä vanhuuseläkettä laskettaessa indeksointi tapahtuu työeläkeindeksillä työuraeläkkeen alkamishetkestä eteenpäin. Samoin indeksoidaan työeläkeindeksillä työuraeläkkeen ajalta perhe-eläketilanteessa.
8.5.1.5 Ennen vuotta 2004 muodostetut vapaakirjat ja etuudet
Ennen vuoden 2004 alkua muodostetut lisäeläkevapaakirjat, ansaitut etuudet ja tavoite-etuudet tarkistetaan eläkkeen tai hautausavustuksen laskemista varten ensin vuoden 2004 tasoon TEL-puoliväli-indeksillä ja siitä eteenpäin palkkakertoimella.
8.5.2 Eläkkeen laskeminen vuoden 2004 säännöin
Kun eläkettä lasketaan vuoden 2004 säännöin, käytetään
- alle 65-vuotiaille TEL-puoliväli-indeksiä ja
- 65 vuotta täyttäneille työeläkeindeksiä.
Yksityisalojen rekisteröity lisäeläke lasketaan aina palkkakertoimella tarkistaen, kun eläketapahtuma on vuoden 2004 jälkeen, siitäkin huolimatta, että samaan eläketapahtumaan perustuva perusturvan mukainen eläke tulisi määrättäväksi vuoden 2004 säännöin.
8.5.2.1 Indeksisarjan vaihtuessa
Indeksoinnissa vuosi 1995 oli ”nollavuosi”, jonka jälkeen tuli uusi indeksisarja. Eläke indeksoidaan vuoden 1995 tason kautta samoin kuin vuoden 2005 uudistuksessa indeksoidaan 2004 vuoden kautta.
Eli indeksointi vuodesta 1992 työeläkeindeksillä vuoteen 2017 menisi esim. 100 euron vapaakirjalla näin:
100 € x (1712/1682) x (2534/1712).
8.5.3 Indeksihyvitys TEL-lisäeläketurvassa
Vuoden 1994 alussa tehtiin indeksitason kertaluonteinen leikkaus. Tämä hyvitetään TEL-lisäeläketurvan ja jatkovakuutuksen mukaisille etuuksille. Hyvitys tehdään siten, että ennen vuoden 1996 alkua karttuneita lisäeläkkeitä ja muodostettuja vapaakirjoja korotetaan 1,3 prosentilla.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
8.6.1 Vähentäminen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeestä
Jos vanhuus- tai työkyvyttömyyslisäeläkettä saava henkilö saa lisäksi ensisijaista etuutta eli liikenne-, tapaturma- tai sotilastapaturmalain mukaista korvausta (LITA-etuus), se vähennetään ensisijaisesti peruseläkkeiden yhteismäärästä. Jos ensisijaisen etuuden määrä ylittää peruseläkkeiden yhteismäärän, ylittävä osa vähennetään lisäeläketurvan mukaisesta eläkkeestä.
Tarvittaessa lisäeläke muunnetaan ensin vastaamaan eläkkeellesiirtymisikää muuntokertoimella ja LITA-etuuden vähentäminen tehdään muuntokertoimella muunnetusta eläkkeestä.
8.6.2 Vähentäminen perhe-eläkkeestä
Jos edunsaajalle myönnetään LITA-etuutta vastaava perhe-eläke tai korvaus, se vähennetään ensisijaisesti peruseläketurvan mukaisten perhe-eläkkeiden yhteismäärästä. Peruseläketurvan mukaiset perhe-eläkkeet otetaan huomioon ilman leskeneläkkeen vähentämistä. Jos ensisijaisen etuuden määrä ylittää peruseläketurvan mukaisten perhe-eläkkeiden määrän, ylittävä osa vähennetään lisäeläketurvan mukaisen perhe-eläkkeen määrästä.
Lisäperhe-eläke muunnetaan ensin tarvittaessa muuntokertoimella ja LITA-etuuden vähentäminen tehdään muuntokertoimella muunnetusta eläkkeestä.
8.6.3 Ei vähennä hautausavustusta
LITA-etuus ei vähennä lisäeläketurvan perusteella maksettavaa hautausavustusta.
Rekisteröityä lisäeläkettä ei makseta kuntoutusrahaan, kuntoutuskorotukseen eikä kuntoutusavustukseen. Näiden etuuksien ajalta ei kartu lisäeläkettä.
Lisäeläketurvan eläke alkaa samasta ajankohdasta kuin se peruseläke, jonka yhteydessä lisäeläketurvan eläkettä maksetaan.
Vanhuuseläkkeen alkaminen edellyttää, että se työsuhde tai yrittäjätoiminta, johon lisäeläketurvan vakuutus liittyy, on päättynyt.
Täyden työkyvyttömyyseläkkeen alkamista edeltää yleensä sairauspäivärahan ensisijaisuusaika.
Perhe-eläke alkaa edunjättäjän kuolemaa seuraavan kuukauden alusta.
10.1 Lisäeläkkeen maksaminen
Lisäeläke maksetaan aina muun työeläkkeen ohessa, joten ilman muuta työeläkettä pelkästään lisäeläkettä ei makseta. Eläkkeen maksamisessa noudatetaan soveltuvin osin TyEL:n ja YEL:n säännöksiä.
Jos eläkkeen maksu viivästyy, eläkelaitos maksaa eläkkeen korotettuna korkolaissa tarkoitetulla viivästyskorolla siten kuin TyEL:ssä ja YEL:ssä säädetään.
10.2 Hautausavustuksen maksaminen
Hautausavustus maksetaan vakuutetun kuoltua hänen omaisilleen tai ellei omaisia ole, sille, joka on huolehtinut hautauskustannuksista. Omaisilla tarkoitetaan edunjättäjän puolisoa ja perintökaaressa (40/1965) tarkoitettuja perillisiä. Hautausavustus jaetaan omaisten kesken vakuutusehtojen mukaisesti.
10.3 Vanhuuseläkkeen lisäosan maksaminen
10.3.1 TEL-lisäeläketurva
Jos TEL-lisäeläketurvan vanhuuseläke alkaa:
- 63 vuoden iässä tai myöhemmin, vanhuuseläkkeen määräaikainen lisäosa maksetaan elinikäisenä vanhuuseläkkeenä. Eläkkeenhakijan pyynnöstä eläke voidaan maksaa myös iässä 65 päättyvänä vanhuuseläkkeen määräaikaisena lisäosana.
- Ennen 63 vuoden ikää, vanhuuseläkkeen määräaikainen lisäosa maksetaan iässä 65 päättyvänä määräaikaisena lisäeläkkeenä. Eläkkeenhakijan pyynnöstä eläke voidaan maksaa myös elinikäisenä vanhuuseläkkeenä.
10.3.2 YEL-lisäeläketurva
Jos yrittäjälle myönnetään YEL-lisäeläketurvan ehtojen mukainen vanhuuseläke, vanhuuseläkkeen määräaikainen lisäosa maksetaan elinikäisenä.
Eläkkeenhakijan pyynnöstä määräaikainen lisäosa voidaan maksaa myös eläkkeen alkamisesta 60 vuoden ikään saakka, jolloin lykkäyskorotus maksetaan kuitenkin elinikäisenä.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on korjattu, että jos eläketapahtuma on 1.1.2017-30.4.2017, voi vielä alkaa lisäeläketurvan ehtojen mukaan työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläke. Tällöin peruseläketurva on jo myönnetty vuoden 2017 sääntöjen mukaan, mutta lisäeläketurvan osatyökyvyttömyyseläketilanteessa eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi lisäeläketurvan eläkeiässä, jos se on oman ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää matalampi.
Lisäeläketurvan ehtojen mukainen ja lisäeläketurvan vapaakirjaeläkkeenä myönnetty työkyvyttömyyseläke muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi pääsääntöisesti iässä, jossa työntekijän eläkelain tai yrittäjän eläkelain mukainen peruseläketurvan eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi.
Pääsäännöstä poiketen lisäeläketurvan ehtojen mukainen työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeksi edelleen lisäturvan eläkeiässä, jos kyseessä on osatyökyvyttömyyseläke ja lisäeläketurvan ehtojen mukainen eläkeikä on eläkkeensaajan ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää alempi.
Tarkemmat tiedot
Sääntö koskee työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan myönnettyjä eläkkeitä sekä niitä työntekijäin eläkelain (TEL) mukaan myönnettyjä eläkkeitä, joissa eläketapahtuma on vuonna 2006 eli ne ovat peruseläketurvan osalta vuoden 2005 säännöin myönnettyjä.
Vuoden 2017 eläkeuudistuksen jälkeiset (eläketapahtuma 1.1.2017 tai myöhemmin) työkyvyttömyyseläkkeet muuttuvat vanhuuseläkkeiksi oman ikäluokan alimmassa vanhuuseläkeiässä sekä lisäeläketurvan että perusturvan osalta.
Jos eläketapahtuma on 1.1.2017-30.4.2017, voi vielä alkaa lisäeläketurvan ehtojen mukaan työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläke. Tällöin peruseläketurva on jo myönnetty vuoden 2017 sääntöjen mukaan, mutta lisäeläketurvan osatyökyvyttömyyseläketilanteessa eläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi lisäeläketurvan eläkeiässä, jos se on oman ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää matalampi.
Jos TEL-lisäeläketurva sisältää
- vanhuuseläkkeen määräaikaisen lisäosan ja
- työntekijälle myönnetään TEL-lisäeläketurvan ehtojen mukainen työkyvyttömyyseläke,
lisäosa maksetaan työkyvyttömyyseläkkeen jälkeisessä vanhuuseläkkeessä. Lisäosa maksetaan vanhuuseläkkeessä silloinkin, kun lisäeläketurvan eläke muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi peruseläketurvan eläkeiässä, joka poikkeaa lisäeläketurvan eläkeiästä.
Lisäosa maksetaan tavoite-eläkkeen suuruisena ja se muunnetaan vastaamaan vanhuuseläkkeelle siirtymisikää siten kuin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa säädetään.
Jos perhe-eläke myönnetään vanhuus-, työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen, perhe-eläkkeen määrä saadaan seuraavasti:
- ensin tavoiteperhe-eläke tarkistetaan lisäeläketurvan päättymishetkeltä palkkakertoimella perhe-eläkettä edeltävän eläkkeen alkamisvuoden tasoon ja
- sitten tavoiteperhe-eläke tarkistetaan työeläkeindeksillä perhe-eläkkeen alkamisvuoden tasoon.
Osa-aikaeläkeajalta tavoiteperhe-eläke tarkistetaan palkkakertoimella. Ajalle ennen vuotta 2005 alle 65-vuotiaille käytetään TEL-puoliväli-indeksiä ja 65 vuotta täyttäneille eläkeikäisen TEL-indeksiä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on selvennetty. Sisällöllisiä muutoksia verrattuna aiempaan ohjeeseen ei ole.
Eläkelaitosten maksamat TEL-lisäeläketurvan mukaiset eläkkeet hyvitetään eläkelaitoksille TyEL-MEL-VILMA-eläkeselvittelyssä.
Kaikki TEL-lisäeläkkeet kustannetaan kokonaan TyEL:n ja MEL:n peruseläketurvaa sekä TEL-lisäeläketurvaa koskevan yhteisen tasausjärjestelmän kautta eli ne ovat yhteisesti kustannettavia.
TEL-lisäeläketurvaa vakuuttaneiden eläkelaitosten eläkelaitoskohtaisesta lisäeläketurvan tasausvastuusta puretaan varoja yhteiseen tasausjärjestelmään TEL-lisäeläkevakuutuksen laskuperusteiden mukaisella kertoimella. Kerroin on määritelty siten, että varoja purkautuu samaa vauhtia kuin ennen vuotta 2017 voimassa olleella laskentatekniikalla arvion mukaan olisi purkautunut. Näin ollen TEL-lisäeläketurvan osallistuminen TyEL:n, MEL:n ja TEL-lisäeläketurvan väliseen kustannustenjakoon pysyy samantasoisena kuin aiemman kustannustekniikan mukaisesti laskettuna.
TEL-lisäeläketurvan tasausvastuu ¯VTv on määritelty TEL-lisäeläkevakuutuksen ja työnantajan eläkevakuutuksen erityisperusteissa.
TEL-lisäeläketurvan tasausvastuusta puretaan varoja tasausjärjestelmään qL-kertoimella. Kerroin qL on määritelty TEL-lisäeläkevakuutuksen ja työnantajan eläkevakuutuksen erityisperusteissa.
Jos vuonna 2017 tai myöhemmin korjataan TEL-lisäeläketurvan etuuden kustannustenjakoa tai annetaan takautuva päätös TEL-lisäeläketurvan etuudesta siten, että etuus alkaa jo ennen vuotta 2017, etuus on kokonaisuudessaan yhteisesti kustannettavaa. Rahastoituja osia ei korjata enää vuonna 2017 tai sen jälkeen. Etuuden korjaus tai takautuva päätös ei muuta TEL-lisäeläketurvan tasausvastuun määrää, paitsi jos samaan tapaukseen liittyy työnantajalta perittyjä korjausmaksuja, jotka lisätään tasausvastuuseen.
Tarkemmat tiedot
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohje on tehty yhdistämällä ohjeet YEL-lisäeläketurvan kustannustenjako ja YEL-lisäeläketurvan mukaiset eläkkeet ja etuudet kustannustenjaossa. Lisäksi ohjeesta on poistettu tarpeetonta sisältöä liittyen eläkkeen muuntamiseen, koska kyseiset asiat löytyvät Yksityisten alojen rekisteröityä lisäeläketurvaa koskevasta ohjeistosta.
12.2.1 YEL-lisäeläketurvaa vakuuttaneiden eläkelaitosten maksamat eläkkeet
Jos eläkelaitos on vakuuttanut YEL-lisäeläketurvaa, kaikki kyseisen eläkelaitoksen maksamat YEL-lisäeläketurvan mukaiset eläkkeet kustannetaan ensisijaisesti kyseisen eläkelaitoksen YEL-lisäeläketurvan tasausvastuusta niin kauan kuin sitä riittää. Kun eläkelaitoksen YEL-lisäeläketurvan tasausvastuu on käytetty loppuun, eläkelaitoksen maksamat YEL-lisäeläketurvan mukaiset eläkkeet ovat YEL:n mukaista toimintaa vakuuttavien eläkelaitosten yhteisesti kustannettavia ja kyseiselle eläkelaitokselle hyvitetään sen maksamat YEL-lisäeläketurvan mukaiset eläkkeet YEL-eläkkeiden kustannustenjaossa.
Esimerkki
Taustatieto: Eläkelaitokset A ja B ovat molemmat vakuuttaneet YEL-lisäeläketurvaa.
Eläkelaitos A on aikoinaan vakuuttanut esimerkkihenkilön YEL-lisäeläketurvaetuuden. Myöhemmin eläkelaitos B maksaa kyseisen henkilön YEL-lisäeläketurvan eläkkeen.
Eläkelaitoksen B maksama esimerkkihenkilön YEL-lisäeläketurvan eläke kustannetaan eläkelaitoksen B YEL-lisäeläketurvan laskuperusteiden mukaisesta tasausvastuusta VTv niin kauan kuin eläkelaitoksen B YEL-lisäeläketurvan tasausvastuuta riittää. Jos eläkelaitoksen B YEL-lisäeläketurvan tasausvastuu on käytetty loppuun, eläkelaitokselle B hyvitetään sen maksamat YEL-lisäeläketurvan mukaiset eläkkeet YEL-eläkkeiden kustannustenjaon yhteydessä.
YEL:n mukaista toimintaa vakuuttavat eläkelaitokset, myös esimerkin eläkelaitokset A ja B, kustantavat yhteisesti YEL-lisäeläketurvan mukaan maksetut eläkkeet. Näin ollen YEL-lisäeläketurvan mukaan maksetun eläkkeen kustannustenjakoa varten ei tarvitse selvittää sitä, mikä eläkelaitos on aikoinaan vakuuttanut ja rahastoinut eläkkeen. Vuoden 2013 lopussa tietyn eläkelaitoksen vastuulla olleet eläkelajikohtaiset vastuuvelan osat poistuivat ja niistä vapautuneet varat siirrettiin kyseisen eläkelaitoksen YEL-lisäeläketurvan tasausvastuuseen.
Tarkemmat tiedot
12.2.2 Eläkelaitosten, jotka eivät ole vakuuttaneet YEL-lisäeläketurvaa, maksamat eläkkeet
Jos eläkelaitos ei ole vakuuttanut YEL-lisäeläketurvaa, eläkelaitoksen maksamat YEL-lisäeläketurvan mukaiset eläkkeet ovat YEL:n mukaista toimintaa vakuuttavien eläkelaitosten yhteisesti kustannettavia ja kyseisen eläkelaitoksen maksamat YEL-lisäeläketurvan mukaiset eläkkeet hyvitetään eläkelaitokselle YEL-eläkkeiden kustannustenjaossa. Näillä eläkelaitoksilla ei ole YEL-lisäeläketurvan tasausvastuuta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
13.1 Lisäeläketurvan alkuajat
Yksityisten alojen lakisääteisen työeläkejärjestelmän alkuvaiheessa peruseläkkeen tavoitetaso jäi useista syistä alhaiseksi. Aluksi se oli 42 prosenttia eläkepalkasta. Samanaikaisesti monissa ennen työntekijäin eläkelain (TEL) voimaantuloa otetuissa yksityisten alojen työskentelyä koskevissa vapaaehtoisissa eläkejärjestelyissä eläkkeen tavoitetaso oli 60 prosenttia. Lisäksi julkisten alojen lakisääteisissä eläkejärjestelmissä eläkkeen tavoitetasona oli 66 prosenttia. Näistä syistä katsottiin tarpeelliseksi sisällyttää yksityisten alojen lakisääteiseen eläkejärjestelmään mahdollisuus järjestää peruseläketurvaa parempi eläketurva vapaaehtoisella rekisteröidyllä lisäeläkejärjestelmällä.
Järjestelmässä lisäeläketurva liittyy kiinteästi lakisääteiseen peruseläketurvaan ja vastaa rakenteeltaan ja eläkkeen saamisen ehtojen osalta suurelta osin peruseläketurvaa. Rekisteröidyn lisäeläkevakuutuksen avulla työnantaja saattoi tarjota työntekijöilleen lakisääteisen peruseläketurvan asteittaisen voimaantulon vuoksi alhaiseksi jäänyttä peruseläketurvan tasoa paremman eläketurvan.
Lisäeläkejärjestelmää koskevat säännökset olivat TEL:n 11 §:ssä (TEL-lisäeläketurva). Näiden säännösten myötä työnantajalle tuli mahdollisuus järjestää yhdessä eläkejärjestelmässä työntekijöilleen sekä perus- että lisäeläketurva. Sosiaali- ja terveysministeriö määräsi tarkemmat ehdot lisäeläketurvan rekisteröinnistä Eläketurvakeskuksessa.
13.2 Lisäeläketurvan etuudet
TEL-lisäeläketurva on ryhmäeläkevakuutus. Lisäeläketurvaa järjestettäessä henkilöpiiri oli määriteltävä ryhmittäin objektiivisesti. Ryhmää ei saanut muodostaa nimetty tai muuten yksilöllisesti määritelty henkilö. TEL-lisäeläkejärjestelmän avulla kokonaiseläketurvan taso voitiin nostaa 60–66 prosenttiin. Lisäeläketurvaan voitiin liittää myös 65 ikävuotta alempi vanhuuseläkeikä. Eläkeikä saattoi olla alimmillaan 55 vuotta.
Lisäeläketurvaan saattoi sisältyä määrällistä lisäeläkettä. Jos määrällistä lisäeläkettä sisältyi vanhuuseläkkeeseen, se oli aina vakuutettava myös työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeeseen. Lisäksi saatettiin vakuuttaa perhe-eläkkeen määrällistä lisäeläkettä, hautausavustus sekä eläketapahtumahetkellä kertamaksulla maksettavaa lisäeläkettä.
Jos lisäeläketurvaa koskeva vakuutus päättyi tai vakuutuksen piiriin kuuluneen työntekijän työsuhde päättyi ennen lisäeläketurvan mukaista eläkeikää, vakuutuksen tai työsuhteen päättymiseen mennessä ansaitusta lisäeläketurvasta muodostettiin vapaakirja. Vapaakirjaa muodostettaessa etuus muunnettiin vastaamaan 65 vuoden ikää.
Työnantaja vastasi lisäeläketurvan vakuutusmaksusta joko kokonaan tai osittain. Jos lisäeläketurvan vakuutusmaksussa oli työntekijän osuus, se ei saanut olla yli 50 prosenttia maksusta, ellei tästä ollut sovittu erikseen työnantajan ja työntekijöiden kesken. Tilanteessa, jossa työnantaja lopetti rekisteröidyn lisäeläkevakuutuksen ennen työntekijän lisäeläkevakuutuksen mukaista eläkeikää, työntekijällä oli tietyin edellytyksin oikeus itse jatkaa vakuutustaan. Tällöin työntekijä myös vastasi vakuutusmaksuista kokonaan itse.
Yrittäjien eläkelain (YEL) ja maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) tultua voimaan vuoden 1970 alusta myös yrittäjän ja maatalousyrittäjän peruseläkevakuutukseen voitiin liittää rekisteröityä TEL-lisäeläketurvaa vastaavat etuudet. Rekisteröityä YEL- ja MYEL-lisäeläkejärjestelmää koskevat säännökset olivat YEL:n ja MYEL:n 11 §:ssä (YEL- ja MYEL-lisäeläketurva).
13.3 Peruseläketurvan parannusten vaikutus
Peruseläketurvan taso nousi, kun yksityisten alojen lakisääteinen eläkejärjestelmä oli ollut pidempään voimassa ja peruseläketurvan tavoitetasoa oli korotettu (esimerkiksi vuoden 1975 alusta peruseläketurvan tavoitetaso nostettiin 42 prosentista 60 prosenttiin). Siksi lisäeläketurvan tarve pieneni olennaisesti ja rekisteröity lisäeläkevakuutuskanta supistui. Tämä merkitsi myös rekisteröityjen lisäeläkevakuutuksien maksutulon vastaavaa pienentymistä.
Työeläkelainsäädäntöön tehdyt muutokset olivat johtaneet myös siihen, että rekisteröidystä lisäeläkejärjestelmästä oli tullut monimutkainen, vaikeasti toimeenpantava ja sen ylläpito oli vakuutuksien määrään nähden kallista. Lisäksi lisäeläkevakuutuksien vakuutusmaksutulot eivät riittäneet lisäeläketurvan kustannusten kattamiseen. Kustannusten kattamiseen jouduttiin käyttämään yhä enenevässä määrin eläkelaitosten yhteisesti kustannettavia menoja varten luodun tasausjärjestelmän varoja.
Näistä syistä yksityisten alojen rekisteröidyt lisäeläkejärjestelmät katsottiin aiheelliseksi sulkea vuoden 2000 lopussa niin, ettei uusia lisäeläkevakuutuksia voinut ottaa enää vuodesta 2001 alkaen. Sulkemisajankohtana voimassa olleet lisäeläkevakuutukset saivat kuitenkin jatkua, mutta niihin ei voinut sisällyttää uusia vakuutettuja.
13.4 Vuoden 2005 uudistuksesta eteenpäin
Vuoden 2005 työeläkeuudistuksen yhteydessä rekisteröidyt määrälliset lisäeläkkeet kiinnitettiin euromääräisenä tavoite-eläkkeenä vuoden 2004 lopussa. Lisäksi työntekijän oikeus jatkaa työnantajan aikoinaan ottamaa rekisteröityä lisäeläkevakuutusta poistettiin. Myös perhe-eläkkeen ehtojen laajennukset poistettiin lisäeläkevakuutuksista uudistuksessa.
Työeläkeuudistuksessa lisäeläkkeiden vanhuuseläkeikä jäi ennalleen, kun peruseläketurvasta sai jäädä vanhuuseläkkeelle joustavasti 63–68 ikävuoden välillä. Useimmissa lisäeläkevakuutuksissa vanhuuseläkeikä on 65 vuotta, mutta se voi olla myös tätä alempi, kuitenkin vähintään 55 vuotta.
Uudistuksessa työntekijöillä ja yrittäjillä säilyi oikeus saada myös peruseläketurvan mukaiset eläkkeensä lisäeläketurvan mukaisessa vanhuuseläkeiässä. Oikeus koski kaikkia muita peruseläketurvan mukaisia eläkkeitä paitsi julkisen sektorin eläkkeitä. Kunnallisen eläkelain (KuEL) mukaiset eläkkeet voi saada 62 vuoden iässä ja muut julkisen sektorin eläkkeet 60-vuotiaana varhennettuna vanhuuseläkkeenä.
Vuoden 2007 alusta tulivat voimaan työntekijän eläkelaki (TyEL), yrittäjän eläkelaki (YEL) ja maatalousyrittäjän eläkelaki (MYEL) sekä näiden lakien voimaanpanolait. Samalla voimassa olleet TEL, YEL ja MYEL kumottiin. Tässä yhteydessä rekisteröityä TEL- ja YEL-lisäeläketurvaa koskevat säännökset siirrettiin TEL-lisäeläketurvan rahoitussäännöksiä lukuun ottamatta TyEL:n ja YEL:n voimaanpanolakeihin.
Rekisteröity YEL-lisäeläkejärjestelmä lakkautettiin vuoden 2007 alussa siten, että viimeiset YEL-lisäeläkevakuutukset päättyivät siirtymäajan jälkeen vuoden 2010 lopussa. Yrittäjillä säilyi kuitenkin edelleen oikeus vanhuuseläkkeeseen voimassa olleen lisäeläkevakuutuksensa mukaisessa eläkeiässä. Edellytyksenä oli, että yrittäjätoiminta jatkui vanhuuseläkeikään saakka tai päättyi aikaisintaan neljä kuukautta ennen eläkeiän täyttämistä. Yrittäjä voi saada aikaisintaan 60 vuoden iässä jatkuvaan yrittäjätoimintaan liittyvän peruseläketurvan mukaisen eläkkeensä.
Koska rekisteröityjä MYEL-lisäeläkevakuutuksia ei ollut enää jatkuvina voimassa vuonna 2007, MYEL-lisäeläkejärjestelmää koskevia säännöksiä ei otettu uuteen MYEL:iin eikä sen voimaanpanolakiin. Siten MYEL-lisäeläkejärjestelmää koskevien säännösten voimassaolo päättyi vanhan MYEL:n kumoamisen myötä ja MYEL-lisäeläkejärjestelmä lakkasi.
13.5 Rekisteröidyn lisäeläketurvan rahoitus
TEL-lisäeläketurvan ovat alusta alkaen kustantaneet joko lisäeläketurvan järjestäneet työnantajat yksin tai työnantajat ja lisäeläketurvan piiriin kuuluneet työntekijät yhdessä lisäeläketurvaa varten perityillä vakuutusmaksuilla. Työntekijöiltä on voitu periä vakuutusmaksua enintään puolet TEL-lisäeläketurvan kokonaisvakuutusmaksusta. Työnantajat ovat olleet eläkelaitoksille vastuussa koko vakuutusmaksun maksamisesta ja he ovat maksaneet vakuutusmaksun myös työntekijöiden puolesta työeläkevakuutusyhtiöön, eläkekassaan tai eläkesäätiöön.
Työeläkevakuutusyhtiön ja eläkekassan perimän TEL-lisäeläketurvan vakuutusmaksun laskuperusteet ja vastuuvelan laskuperusteet on vahvistettu eläkelaitosten hakemuksesta sosiaali- ja terveysministeriössä. Eläkesäätiöille eläkevastuun laskuperusteet annettiin aluksi sosiaali- ja terveysministeriön määräyksinä ja myöhemmin ne on annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksina.
TEL-lisäeläketurvan vuosittaisen vakuutusmaksun taso on määritelty siten, että se vakuutusmatemaattisten periaatteiden mukaan keskimäärin riittää vuoden aikana karttuneen etuuden kustantamiseen indeksikorotuksineen. Maksun määrittämisessä otetaan huomioon oletetut sijoitustuotot. Vakuutusmaksu on muodostunut rahastoituvista maksunosista, maksutappio-osasta, tasausosasta ja hoitokustannusosasta.
Maksun rahastoituvilla osilla on katettu etuuksien rahastoidun osan vuotuisesta lisäyksestä aiheutuvat kustannukset. Tasausmaksunosa on mitoitettu sen suuruiseksi, että se yhdessä maksun rahastoidun osan kanssa kattaa tulevat eläkemenot. Maksun hoitokustannusosalla katetaan eläkelaitokselle lisäeläketurvan hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Maksutappio-osalla on katettu maksutappioiden kustannukset.
TEL-lisäeläketurvan mukainen vuosittain ansaittu eläke rahoitetaan siten, että eläkettä rahastoidaan eläkevakuutusyhtiön tai eläkekassan vastuuvelkaan tai eläkesäätiön eläkevastuuseen työntekijän työskentelyaikana. Eläkelaitoksen TEL-lisäeläketurvan vastuuvelan muodostavat vakuutusmaksuvastuu, korvausvastuu ja tasoitusmäärä.
TEL-lisäeläketurvaa vakuuttavalle eläkelaitokselle määrätään lisäeläketurvan laskuperusteissa myös vastuunjakosuure. Eläkelaitos osallistuu TyEL:n ja MEL:n yhteisen tasausjärjestelmän kustannuksiin TEL-lisäeläketurvan osalta vastuunjakosuureen määrällä. Vastuunjakosuure on eläkelaitoksen TEL-lisäeläketurvan vakuutusmaksujen tasausosien ja lisäeläkerahastoille laskettavan korkotuoton yhteismäärä.
13.6 Lisäeläkkeiden yhteisesti kustannettavat osat
Eläkelaitos on vastannut TEL-lisäeläketurvasta siltä osin kuin etuus vastaa eläkelaitokselle suoritettuja vakuutusmaksuja tai eläkesäätiön laskettavaa eläkevastuuta. Tämän ylittävä meno kustannetaan TyEL- ja MEL-eläkelaitosten kesken yhteisesti.
Yksityisten alojen eläkejärjestelmässä osa peruseläketurvasta aiheutuvista kustannuksista jaetaan eläkelaitosten yhteisesti kustannettaviksi eläkelaitosten välisen TyEL:n ja MEL:n ja TEL-lisäeläketurvan yhteisen tasausjärjestelmän kautta. Myös osa rekisteröidystä lisäeläketurvasta kustannetaan tasausjärjestelmän kautta.
Tasausjärjestelmän kautta kustannettavaa eläkemenoa on muun muassa indeksisidonnaisuudesta aiheutuva eläkemeno ja osittain myös maksuvapautusaikana (esimerkiksi työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeellä oloaika) karttunut lisäeläketurva. Näiden lisäeläketurvan eläkemenojen kustantamiseen käytetään edellä kuvatulla tavalla lisäeläkevakuutusmaksuun sisältyvä tasausosa sekä sijoitustuotoista lisäeläkevakuutuksen vastuuvelalle saatu perustekoron ja rahastokoron erotusta vastaava tuotto. Vakuutusmaksun tasausosa on pyritty mitoittamaan siten, että edellä mainitut tuotot yhteensä riittävät mainittuihin menoihin. Tasausosaa mitoitettaessa on jouduttu tekemään oletuksia muun muassa indeksin ja korkotason kehityksestä vuosikymmeniksi eteenpäin.
Jälkeenpäin tarkasteltuna on osoittautunut, että rekisteröidyn TEL-lisäeläkevakuutuksen vakuutusmaksun tasausosan suuruus on ollut 2000-luvun alkuun saakka ainakin ajoittain alimitoitettu. Tämä johtui siitä, että 1970- ja 1980-luvuilla indeksikehityksen vaihtelu oli suurta ja enimmillään indeksikorotukset olivat niin suuria, ettei sitä osattu ennakoida 1960- ja 1970-luvuilla vakuutusmaksua määrättäessä. Rekisteröidyn lisäeläketurvan vakuutuskannan pienentyessä myös maksupohja on pienentynyt. Vuoden 2000 alusta tasausmaksuosuuden tasoa korotettiin kuitenkin huomattavasti. Siitä alkaen laskuperusteiden mukaista lisäeläketurvaa koskevan vakuutusmaksun tasoa on pidetty riittävänä.
Koska TEL-lisäeläketurvan vakuutusmaksun taso oli aikoinaan liian alhainen, tästä on jäänyt vielä vuosikymmeniä jatkuva TyEL- ja MEL-eläkelaitosten yhteisen tasausjärjestelmän kustannusrasite. Vuodesta 1997 alkaen TEL-lisäeläketurvan eläkemenon kustannuksista on katettu 60–70 prosenttia TyEL- ja MEL-eläkelaitosten yhteiseen tasausjärjestelmään tarkoitetuilla varoilla.
Myös rekisteröidyn YEL-lisäeläketurvan mukaisten eläkkeiden kustannuksia rahoitetaan YEL-eläketurvaa toimeenpanevien eläkelaitosten yhteisestä tasausjärjestelmästä.
13.7 Tilanne vuonna 2014
Vuoden 2014 alusta tuli voimaan lainmuutos, jonka mukaan TEL-lisäeläketurvaa koskevat vakuutukset lakkautetaan suoraan lain nojalla viimeistään 31.12.2016. Lainmuutos liittyi erityisesti siihen, että rekisteröityjen TEL-lisäeläkevakuutusten vakuutuskanta oli supistunut voimakkaasti ja vakuutettujen ikärakenne oli vanhentunut, sekä siihen, että lisäeläkevakuutus oli pienenevään vakuutuskantaan nähden muuttunut verrattain monimutkaiseksi ja kalliiksi hoitaa.
Vakuutuskanta oli pienentynyt eläkkeelle siirtymisten ja työsuhteiden päättymisten seurauksena. Lisäksi vakuutuksia oli vuonna 2001 voimaan tulleesta lisäeläkejärjestelyjen sulkemisesta alkaen korvattu kasvavassa määrin vapaaehtoisilla henkivakuutusyhtiöiden ryhmäeläkevakuutuksilla.
Vuoden 2011 lopussa TEL-lisäeläketurvan piiriin kuului noin 10 600 työntekijää. Näistä noin 3 600 henkilölle oli TEL-lisäeläketurvana vakuutettu pelkkä hautausavustus eikä lainkaan määrällistä lisäeläkettä. Suurelle osalle varsinkin nuoremmista työntekijöistä rekisteröidyn lisäeläkevakuutuksen perusteella muodostui käytännössä vain hautausavustusta eikä lainkaan omaa määrällistä lisäeläkettä.
Ratkaisut kohdissa 1-4 perustuvat seuraavaan sääntöön: Ennen vuotta 1996 karttunutta lisäturvaa indeksihyvitetään 1,3 %:n korotuksella. Tämä tehdään vapaakirjoihin, ansaittuihin eläkkeisiin tai tavoite-eläkkeisiin. Ideana on, että indeksihyvitys tehdään kaikkiin ennen 1996 karttuneisiin lisäeläketurviin jossain vaiheessa.
Seuraavissa esimerkeissä (kohdat 1-4) tarkastellaan tehdäänkö indeksihyvitys etuutta myönnettäessä.
14.1.1 1. TEL-lisäeläketurvan vapaakirja muodostunut ennen vuotta 1996
Myöhemmin vapaakirjana myönnettävään lisäeläketurvan eläkkeeseen tehdään indeksihyvitys. Koska kyseessä on vapaakirja, ei ole oikeutta hautausavustukseen.
14.1.2 2. Eläkkeet, joissa eläketapahtuma on ennen vuotta 1996 ja jotka alkavat joko 1995 tai myöhemmin
Indeksihyvitys tehdään eläkkeeseen 1.1.1996 vuodenvaihteessa tai myöhemmin eläkkeen alkaessa. Myös vastaisiin eläkkeisiin ja etuuksiin (hautausavustus mukaan lukien) tehdään indeksihyvitys.
14.1.3 3. Vuodenvaihteen 1995–1996 yli jatkuvat TEL-lisäeläketurvan vakuutukset
Indeksihyvitystä ei tehdä eläkkeeseen eikä vastaisiin etuuksiin niitä myönnettäessä, koska se on tehty ennen vuotta 1996 karttuneeseen eläkkeeseen, kun tavoite-eläkettä on laskettu.
14.1.4 4. TEL-lisäeläketurvan vakuutus päättyy ennen hetkeä 1.1.1996 työkyvyttömyyteen tai työttömyyteen
Ratkaisut kohdissa 4 A)-D) perustuvat pääosin alla olevaan laskuperustemuutokseen:
TEL-lisäeläketurvan laskuperustemuutos 28.12.1995 Dnro 256/411/95:
”Työntekijän eläkelain muuttamisesta annetun lain (1482/95) voimaantulosäännöksen 11 momentti huomioidaan korottamalla 1,3 prosentilla 31.12.1995 mennessä ansaittuja eläkkeitä. Tavoitelisäeläkkeisiin 1,3 prosentin korotus tulee laskettaessa ansaitun edun lisäystä maksuvapautusajalta, joka on alkanut 31.12.1995 tai ennen ja jatkuu kyseisenä päivänä. Vastaavasti sellaisia alkaneita eläkkeitä ja niihin liittyviä vastaisia etuuksia, joissa eläketapahtuma on sattunut ennen 1.1.1996, korotetaan 1,3 prosentilla 1.1.1996 tai myöhemmin eläkkeen alkamishetkestä lukien. Korotusta ei tehdä sellaisiin eläkkeisiin ja niihin liittyviin vastaisiin etuuksiin, jotka liittyvät 1.1.1996 voimaan tuleviin vakuutussopimuksiin.”
A)
Myönnetään lisäeläketurvan päättyessä laskettu tavoite-eläke, joka indeksihyvitetään. Myös mahdolliset perhe-eläke ja hautausavustus indeksihyvitetään.
B)
Koska työsuhteen päättymisen ja eläketapahtuman välissä on aukko, eläketapahtumahetkelle lasketaan uusi tavoite-eläke, joka myönnetään ja indeksihyvitetään. Myös mahdolliset perhe-eläke ja hautausavustus indeksihyvitetään.
C)
Koska eläketapahtuma ja siten maksuvapautusajan alku on vuoden 1996 puolella, ansaittu eläke indeksihyvitetään, mutta tavoite-eläkettä ei indeksihyvitetä.
D)
Ratkaistaan samoin kuin kohta 2 eli työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke ja mahdolliset perhe-eläke ja hautausavustus indeksihyvitetään.
14.2.1 Perustiedot
- Työntekijä (mies) on syntynyt 13.10.1956
- Viimeinen työsuhde on alkanut 1.5.1997
- Hänellä on aikaisempi TEL-peruseläketurvan vapaakirja, myös jossa lisäeläketurva ja siinä eläkeikä 60
- Osatyökyvyttömyyseläketapahtuma on 8.1.2014
- Henkilön ikä eläketapahtumahetkellä 57 vuotta 2 kuukautta
- Eläke alkaa 1.3.2014
- Osatyökyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi perusturvan osalta 63 vuoden iässä 1.11.2019 ja lisäeläketurvan osalta 60 vuoden iässä 1.11.2016
- Käytetyt arvioindeksit: työeläkeindeksi 2589/vuosi 2016 ja 2738/vuosi 2019
14.2.2
14.2.3 Tiedot karttuneesta eläketurvasta
a) TEL-peruseläketurvan vapaakirjan määrä 50,00 euroa/kk (w65) (ind 1791/vuosi 1997)
b) TEL-lisäeläketurvan vapaakirjan määrä 20,00 euroa/kk (w65) (ind 1791/vuosi 1997)
c) TEL-peruseläketurvan 2004-vapaakirjan määrä 900,00 euroa/kk (w65) (ind 2151/vuosi 2004;pk 1,000/vuosi 2004)
d) 1.1.2005- 31.12.2006 ajalta karttuneen TEL-peruseläketurvan eläkkeen määrä 150,00 euroa/kk (w63-68) (pk 1,063/vuosi 2006)
e) 1.1.2007 jälkeen ennen eläketapahtumaa karttuneen, TyEL:n mukaisen tulevan ajan eläkkeen määrä 600,00 euroa/kk (w63-68) (pk 1,350/vuosi 2006)
f) TEL-lisäeläketurvan tavoite-eläke jatkuvasta lisäeläketurvasta 150,00 euroa/kk (w60) (pk 1,350/vuosi 2014)
14.2.4 Osatyökyvyttömyyseläke 1.11.2014 alkaen eläkkeittäin
a)
TEL-peruseläketurvan vapaakirjan 65 vuoden eläkeikää vastaava määrä indeksoidaan TEL-puoliväli-indeksillä vuoden 2004 tasoon ja siitä palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden 2014 tasoon:
50,00 euroa/kk x 2151/1791 x 1,350/1,000 = 81,07 euroa/kk
b)
TEL-lisäeläketurvan vapaakirjan 65 vuoden eläkeikää vastaava määrä indeksoidaan TEL-puoliväli-indeksillä vuoden 2004 tasoon ja siitä palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden 2014 tasoon:
20,00 euroa/kk x 2151/1791 x 1,350/1,000 = 32,43 euroa/kk.
Indeksoitu eläke muunnetaan vastaamaan viimeisen lisäeläketurvan eläkeikää 60 vuotta:
32,62 euroa/kk / 1,32889 = 24,40 euroa/kk.
c)
TEL-peruseläketurvan 2004vapaakirjan 65 vuoden eläkeikää vastaava määrä korotetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden 2014 tasoon:
900,00 euroa/kk x 1,350/1,000 = 1 215,00 euroa/kk.
d)
1.1.2005 jälkeen karttunut TEL-peruseläketurvan eläke korotetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon:
150,00 euroa/kk x 1,350/1,063 = 190,50 euroa/kk.
e)
1.1.2007 jälkeen karttunut TyEL-eläke = 600,00 euroa/kk.
f)
Jatkuvan TEL-lisäeläketurvan eläkeikää 60 vastaava tavoite-eläke = 150,00 euroa/kk.
Maksettava osatyökyvyttömyyseläke 1.11.2014 alkaen = (81,55 + 24,55 + 1 222,20 + 191,63 + 600,00 + 150,00) euroa/kk / 2 = 1 130,49 euroa/kk.
14.2.5 Eläkkeen määrä 1.11.2016 alkaen
Osatyökyvyttömyyseläke muuttuu lisäeläketurvan osalta kaksinkertaiseksi vanhuuseläkkeeksi 60 vuoden iässä 1.11.2016 alkaen ja jatkuu peruseläketurvan osalta osatyökyvyttömyyseläkkeenä.
Maksettava eläke 1.11.2016 alkaen = (24,40 + 150,00 + (81,07 + 1 215,00 + 190,50 + 600,00)/2) euroa/kk x 2589/2509 = 1 256,51 euroa/kk,
johon sisältyvän peruseläketurvan osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä = 1 076,55 euroa/kk ja lisäeläketurvan vanhuuseläkkeen määrä = 179,97 euroa/kk.
14.2.6 Eläkkeen määrä 1.11.2019 alkaen
Osatyökyvyttömyyseläke muuttuu peruseläketurvan osalta kaksinkertaiseksi vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden iässä 1.11.2019 alkaen.
Maksettava vanhuuseläke 1.11.2019 alkaen = (2 x 1 076,55 + 179,97) euroa/kk x 2738/2589 = 2 467,34 euroa/kk.
14.3.1 Perustiedot
- Työntekijä (mies) on syntynyt 13.10.1956
- Viimeinen työsuhde on alkanut 1.5.1997
- Hänellä on aikaisemmat TEL- ja YEL-vapaakirjat, joissa lisäeläketurva
- Työkyvyttömyyseläketapahtuma on 8.1.2014
- Henkilö ikä eläketapahtumahetkellä 57 vuotta 2 kuukautta
- Työkyvyttömyyseläke alkaa 1.11.2014
- Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden iässä 1.11.2019
- Käytetyt arvioindeksit: työeläkeindeksi 2738/vuosi 2019
14.3.2 Tiedot karttuneesta eläketurvasta
a) TEL-peruseläketurvan vapaakirjan määrä 50,00 euroa/kk (w65) (ind 1481/vuosi 1990)
b) TEL-lisäeläketurvan vapaakirjan määrä 20,00 euroa/kk (w65) (ind 1481/vuosi 1990)
c) YEL-peruseläketurvan vapaakirjan määrä 30,00 euroa/kk (w65) (ind 1791/vuosi 1997)
d) YEL-lisäeläketurvan vapaakirjan määrä 10,00 euroa/kk (w65) (ind 1791/vuosi 1997)
e) TEL-peruseläketurvan 2004-vapaakirjan määrä 900,00 euroa/kk (w65) (ind 2151/vuosi 2004;pk 1,000/vuosi 2004)
f) 1.1.2005- 31.12.2006 ajalta karttuneen TEL-peruseläketurvan eläkkeen määrä 150,00 euroa/kk (w63-68) (pk 1,063/vuosi 2006)
g) 1.1.2007 jälkeen karttuneen, TyEL:n mukaisen tulevan ajan eläkkeen määrä 600,00 euroa/kk (w63-68) (pk 1,350/vuosi 2014)
h) TEL-lisäeläketurvan tavoite-eläke jatkuvasta lisäeläketurvasta 150,00 euroa/kk (w60) (pk 1,350/vuosi 2014)
14.3.3 Työkyvyttömyyseläke 1.11.2014 alkaen eläkkeittäin
a)
TEL-peruseläketurvan vapaakirjan 65 vuoden eläkeikää vastaava määrä indeksoidaan TEL-puoliväli-indeksillä vuoden 2004 tasoon ja siitä palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden 2014 tasoon:
50,00 euroa/kk x 2151/1481 x 1,350/1,000 = 98,04 euroa/kk.
b)
TEL-lisäeläketurvan vapaakirjan 65 vuoden eläkeikää vastaava määrä indeksoidaan TEL-puoliväli-indeksillä vuoden 2004 tasoon ja siitä palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden 2014 tasoon:
20,00 euroa/kk x 2151/1481 x 1,350/1,000 = 39,21 euroa/kk.
Indeksoitu eläke muunnetaan vastaamaan viimeisen lisäeläketurvan eläkeikää 60 vuotta:
39,21 euroa/kk / 1,32889 = 29,51 euroa/kk.
c)
YEL-peruseläketurvan vapaakirjan 65 vuoden eläkeikää vastaava määrä indeksoidaan TEL-puoliväli-indeksillä vuoden 2004 tasoon ja siitä palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden 2014 tasoon:
30,00 euroa/kk x 2151/1791 x 1,350/1,000 = 48,64 euroa/kk.
d)
YEL-lisäeläketurvan vapaakirjan 65 vuoden eläkeikää vastaava määrä indeksoidaan TEL-puoliväli-indeksillä vuoden 2004 tasoon ja siitä palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden 2014 tasoon:
10,00 euroa/kk x 2151/1791 x 1,350/1,000 = 16,21 euroa/kk.
Indeksoitu eläke muunnetaan vastaamaa viimeisen lisäeläketurvan eläkeikää 60 vuotta:
16,31 euroa/kk x 0,72477 = 11,75 euroa/kk.
e)
TEL-peruseläketurvan 2004-vapaakirjan 65 vuoden eläkeikää vastaava määrä korotetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden 2014 tasoon:
900,00 euroa/kk x 1,350/1,000 = 1 215,00 euroa/kk.
f)
1.1.2005 jälkeen karttunut TEL-peruseläketurvan eläke korotetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon:
150,00 euroa/kk x 1,350/1,063 = 190,50 euroa/kk.
g)
1.1.2007 jälkeen karttunut TyEL-eläke = 600,00 euroa/kk.
h)
Jatkuvan TEL-lisäeläketurvan eläkeikää 60 vastaava tavoite-eläke = 150,00 euroa/kk.
Maksettava työkyvyttömyyseläke 1.11.2014 alkaen = (98,62 + 29,69 + 48,93 + 11,82 + 1 222,20 + 191,63 + 600,00 + 150,00) euroa/kk = 2 343,44 euroa/kk.
Työkyvyttömyyseläke muuttuu peruseläketurvan ja lisäeläketurvan osalta samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden iässä 1.11.2019 alkaen:
Maksettava vanhuuseläke 63 vuoden iässä 1.11.2019 alkaen = 2 343,44 euroa/kk x 2738/2509 = 2 557,33 euroa/kk.
14.4.1 Perustiedot
- Työntekijä (nainen) on syntynyt 13.10.1956
- Viimeinen työsuhde on alkanut 1.5.1997
- Hänellä on aikaisempi TEL-peruseläketurvan vapaakirja, jossa myös lisäeläketurva
- Työkyvyttömyyseläketapahtuma on 8.1.2014
- Henkilön ikä eläketapahtumahetkellä 57 vuotta 2 kuukautta
- Työkyvyttömyyseläke alkaa 1.11.2014
- Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden iässä 1.11.2019
- Käytetyt arvioindeksit: työeläkeindeksi 2738/vuosi 2019
14.4.2 Tiedot karttuneesta eläketurvasta
a) TEL-peruseläketurvan vapaakirjan määrä 100,00 euroa/kk (w65) (ind 1791/vuosi 1997)
b) TEL-lisäeläketurvan vapaakirjan määrä 20,00 euroa/kk (w65) (ind 1791/vuosi 1997)
c) TEL-peruseläketurvan 2004-vapaakirjan määrä 900,00 euroa/kk (w65) (ind 2151/vuosi 2004;pk1,000/vuosi 2004)
d) 1.1.2005-31.12.2006 ajalta karttuneen TEL-peruseläketurvan eläkkeen määrä 150,00 euroa/kk (w63-68) (pk 1,063/vuosi 2006)
e) 1.1.2007 jälkeen karttuneen TyEL-eläkkeen määrä 600,00 euroa/kk (w63-68) (pk 1,350/vuosi 2014)
14.4.3 Työkyvyttömyyseläke 1.11.2014 alkaen eläkkeittäin
a)
TEL-peruseläketurvan vapaakirjan 65 vuoden eläkeikää vastaava määrä indeksoidaan TEL-puoliväli-indeksillä vuoden 2004 tasoon ja siitä palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden 2014 tasoon: 100,00 euroa/kk x 2151/1791 x 1,350/1,000 = 162,14 euroa/kk.
b)
TEL-lisäeläketurvan vapaakirjan 65 vuoden eläkeikää vastaava määrä indeksoidaan TEL-puoliväli-indeksillä vuoden 2004 tasoon ja siitä palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden 2014 tasoon:
20,00 euroa/kk x 2151/1791 x 1,350/1,000 = 32,43 euroa/kk.
c)
TEL-peruseläketurvan 2004-vapaakirjan 65 vuoden eläkeikää vastaava määrä korotetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden 2014 tasoon:
900,00 euroa/kk x 1,350/1,000 = 1 215,00 euroa/kk.
d)
1.1.2005 jälkeen karttunut TEL-peruseläketurvan eläke korotetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon:
150,00 euroa/kk x 1,350/1,063 = 190,50 euroa/kk.
e)
1.1.2007 jälkeen karttunut TyEL-eläke = 600,00 euroa/kk.
Maksettava työkyvyttömyyseläke 1.11.2014 alkaen = (163,10 + 32,62 + 1 222,20 + 191,63 + 600,00) euroa/kk = 2 200,07 euroa/kk.
Työkyvyttömyyseläke muuttuu peruseläketurvan ja lisäeläketurvan osalta samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi 63 vuoden iässä 1.11.2019 alkaen.
Maksettava vanhuuseläke 63 vuoden iässä 1.11.2019 alkaen = 2 209,55 euroa/kk x 2738/2509 = 2 400,87 euroa/kk.
14.5.1 Perustiedot
- Yrittäjä (mies) on syntynyt 13.10.1956
- Yrittäjätoiminta on alkanut 1.5.1985
- Hänellä on aikaisempia vapaakirjoja
- Yrittäjällä on vuoden 2007 lainmuutoksen siirtymäsäännöksen mukaan oikeus saada YEL-lisäeläketurvan eläkkeensä sekä aiemmat vapaakirjat lisäeläketurvan alennetussa eläkeiässä
- Hän jää vanhuuseläkkeelle 58-vuotiaana 1.11.2014
-
Käytetyt arvioindeksit:
Vuosi Työeläkeindeksi Palkkakerroin 2016 2589 1,388 2019 2738 1,507
14.5.2
14.5.3 Tiedot karttuneesta eläketurvasta
a) TEL-peruseläketurvan vapaakirjan määrä 100,00 euroa/kk (w65) (ind 915/vuosi 1983)
b) KuEL-vapaakirjan määrä 80,00 euroa/kk (w65) (ind 1088/vuosi 1985)
c) YEL-peruseläketurvan 2004-vapaakirjan määrä 1 200,00 euroa/kk (w65) (ind 2151/vuosi 2004;pk 1,000/vuosi 2004)
d) 1.1.2005 jälkeen karttuneen YEL-eläkkeen määrä 600,00 euroa/kk (w63-68) (pk 1,350/vuosi 2014)
e) YEL-lisäeläketurvan vapaakirjan määrä 300,00 euroa/kk (w65) (pk 1,063/vuosi 2006). Vapaakirja on muodostettu lain mukaan 31.12.2006, kun vakuuttaminen lopetettiin
14.5.4 Vanhuuseläke 58 vuoden iässä eläkkeittäin
a)
TEL-peruseläketurvan vapaakirjan 65 vuoden eläkeikää vastaava määrä indeksoidaan TEL-puoliväli-indeksillä vuoden 2004-tasoon ja siitä palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden 2014 tasoon: 100,00 euroa/kk x 2151/915 x 1,350/1,000 = 319,24 euroa/kk.
Indeksoitu eläke muunnetaan vastaamaan eläkkeellesiirtymisikää 58 vuotta:
(319,24 euroa/kk – (7,2/100 x 319,48 euroa/kk)) x 1,078/1,391 = 228,24 euroa/kk.
e)
YEL-lisäeläketurvan vapaakirjan 65 vuoden eläkeikää vastaava määrä korotetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden 2014 tasoon: 300,00 euroa/kk x 1,350/1,063 = 381,00 euroa/kk.
Indeksoitu eläke muunnetaan vastaamaan eläkkeellesiirtymisikää 58 vuotta:
383,25 euroa/kk x 0,62828 = 239,37 euroa/kk.
Maksettava vanhuuseläke 58 vuoden iässä 1.11.2014 = 228,24 euroa/kk + 239,37 euroa/kk = 467,61 euroa/kk.
14.5.5 Vanhuuseläke 60 vuoden iässä
Eläke jatkuvan YEL-toiminnan osalta myönnetään 60 vuoden iässä 1.11.2016 alkaen.
c)
YEL-peruseläketurvan 2004-vapaakirjan 65 vuoden eläkeikää vastaava määrä korotetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden 2016 tasoon: 1 200 euroa/kk x 1,388/1,000 = 1 665,60 euroa/kk.
Indeksoitu eläke muunnetaan vastaamaan eläkkeellesiirtymisikää 60 vuotta:
(1 665,60 euroa/kk – (7,2/100 x 1 665,60 euroa/kk)) x 1,078/1,276 = 1 305,83 euroa/kk.
d)
1.1.2005 jälkeen karttunut YEL-eläke 600,00 muunnetaan vastaamaan eläkkeelle menoikää 60 vuotta: (600,00 euroa/kk – (7,2/100 x 600,00 euroa/kk)) x 1,078/1,276 = 470,40 euroa/kk.
Maksettava vanhuuseläke 60 vuoden iässä 1.11.2016 = 467,61 euroa/kk x 2589/2509 + 1 340,64 euroa/kk + 470,40 euroa/kk x 1,388/1,350 = 2 271,99 euroa/kk.
14.5.6 Vanhuuseläke 63 vuoden iässä
KuEL-vapaakirja myönnetään eläkkeensaajalle 63 vuoden iässä 1.11.2019 alkaen sellaisenaan muuntamattomana.
b)
KuEL-vapaakirjan 65 vuoden eläkeikää vastaava määrä indeksoidaan TEL-puoliväli-indeksillä vuoden 2004 tasoon ja siitä palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden 2019 tasoon:
80,00 euroa/kk x 2151/1088 x1,507/1,000 = 238,35 euroa/kk.
Maksettava vanhuuseläke 63 vuoden iässä 1.11.2019 = 2 271,99 euroa/kk x 2738/2589 + 238,35 = 2 641,10 euroa/kk.
14.6.1 Perustiedot
- Työntekijä (nainen) on syntynyt 13.10.1956
- Viimeinen työsuhde on alkanut 1.5.1997; siihen liittyy TEL-lisäeläketurva, jossa eläkeikä on 58 v.
- Hänellä on aikaisempia vapaakirjoja
- Työntekijällä on vuoden 2005 lainmuutoksen siirtymäsäännöksen mukaan oikeus saada yksityisten alojen perus- ja lisäeläketurvan mukaiset eläkkeensä lisäeläketurvan alennetussa eläkeiässä
- VaEL- ja KiEL-vapaakirjat hän saa 60 vuoden iässä
- Hän jää vanhuuseläkkeelle 58-vuotiaana 1.11.2014
-
Käytetyt arvioindeksit:
Vuosi Työeläkeindeksi Palkkakerroin 2016 2589 1,388 2019 2738 1,507
14.6.2 Tiedot karttuneesta eläketurvasta
a) VaEL-vapaakirjan määrä 10,00 euroa/kk (w65) (ind 915/vuosi 1983)
b) KiEL-vapaakirjan määrä 50,00 euroa/kk (w65) (ind 1387/vuosi 1989)
c) TEL-peruseläketurvan vapaakirjan määrä 80,48 euroa/kk (w65) (ind 1791/vuosi 1997)
d) TEL-lisäeläketurvan vapaakirjan määrä 20,00 euroa/kk (w65) (ind 1791/vuosi 1997)
e) TEL-peruseläketurvan 2004-vapaakirjan määrä 1 500,00 euroa/kk (w65) (ind 2151/vuosi 2004;pk 1,000/vuosi 2004)
f) 1.1.2005-31.12.2006 ajalta karttuneen TEL-peruseläketurvan eläkkeen määrä 200,00 euroa/kk (w63-68) (pk 1,063/vuosi 2006)
g) 1.1.2007 jälkeen karttuneen TyEL-eläkkeen määrä 500,00 euroa/kk (w63-68) (pk 1,350/vuosi 2014)
h) TEL-lisäeläketurvan ansaitun eläkkeen eläkeikää 58 vuotta vastaava määrä 150,00 euroa/kk (w58) (pk 1,350/vuosi 2014)
14.6.3 Vanhuuseläke 58 vuoden iässä eläkkeittäin
c)
TEL-peruseläketurvan vapaakirjan 65 vuoden eläkeikää vastaava määrä indeksoidaan TEL-puoliväli-indeksillä vuoden 2004 tasoon ja siitä palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden 2014 tasoon:
80,48 euroa/kk x 2151/1791 x 1,350/1,000 = 130,48 euroa/kk.
Indeksoitu eläke muunnetaan vastaamaan eläkkeellesiirtymisikää 58 vuotta:
(130,48 – (7,2/100 x 130,48)) euroa/kk x 1,078/1,391 = 93,28 euroa/kk.
d)
TEL-lisäeläketurvan vapaakirjan 65 vuoden eläkeikää vastaava määrä indeksoidaan TEL-puoliväli-indeksillä vuoden 2004 tasoon ja siitä palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden 2014 tasoon:
20,00 euroa/kk x 2151/1791 x 1,350/1,000 = 32,43 euroa/kk.
Indeksoitu eläke muunnetaan vastaamaan eläkkeellesiirtymisikää 58 vuotta:
32,62 euroa/kk / 1,41729 = 22,88 euroa/kk.
e)
TEL-peruseläketurvan 2004-vapaakirjan 65 vuoden eläkeikää vastaava määrä korotetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden 2014 tasoon:
1 500,00 euroa/kk x 1,350/1,000 = 2 025,00 euroa/kk.
Indeksoitu eläke muunnetaan vastaamaan eläkkeellesiirtymisikää 58 vuotta:
(2 025,00 – (7,2/100 x 2 025,00)) euroa/kk x 1,078/1,391 = 1 456,35 euroa/kk.
f)
1.1.2005 jälkeen karttunut TEL-eläke korotetaan palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden tasoon: 200,00 euroa/kk x 1,350/1,063 = 254,00 euroa/kk.
Indeksoitu eläke muunnetaan vastaamaan eläkkeellesiirtymisikää 58 vuotta:
(254,00 – (7,2/100 x 254,00)) euroa/kk x 1,078/1,391 = 182,67 euroa/kk.
g)
1.1.2007 jälkeen karttunut TyEL-eläke 500,00 euroa/kk muunnetaan vastaamaan eläkkeellesiirtymisikää 58 vuotta: (500,00 – (7,2/100 x 500,00)) euroa/kk x 1,078/1,391 = 359,59 euroa/kk.
h)
TEL-lisäeläketurvan ansaittu eläke = 150,00 euroa/kk.
Maksettava vanhuuseläke 58 vuoden iässä 1.11.2014 alkaen = (93,28 + 22,88 + 1 456,35 +182,67 + 359,59 + 150,00) euroa/kk = 2 264,77 euroa/kk.
14.6.4 Vanhuuseläke 60 vuoden iässä
VaEL- ja KiEL-vapaakirjat myönnetään eläkkeensaajalle 60 vuoden iässä 1.11.2016 alkaen.
a)
VaEL-vapaakirjan 65 vuoden eläkeikää vastaava määrä indeksoidaan TEL-puoliväli-indeksillä vuoden 2004 tasoon ja siitä palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden 2016 tasoon:
10,00 euroa/kk x 2151/915 x 1,388/1,000 = 32,63 euroa/kk.
Indeksoitu eläke muunnetaan vastaamaan eläkkeellesiirtymisikää 60 vuotta varhentamalla sitä 63 vuoden iästä 0,6 prosenttia kuukautta kohden:
(33,50 – ((36×0,6)/100 x 33,50)) euroa/kk = 25,58 euroa/kk.
b)
KiEL-vapaakirjan 65 vuoden eläkeikää vastaava määrä indeksoidaan TEL-puoliväli-indeksillä vuoden 2004 tasoon ja siitä palkkakertoimella eläkkeen alkamisvuoden 2016 tasoon:
50,00 euroa/kk x 2151/1387 x 1,388/1,000 = 107,63 euroa/kk.
Indeksoitu eläke muunnetaan vastaamaan eläkkeellesiirtymisikää 60 vuotta varhentamalla sitä 63 vuoden iästä 0,6 prosenttia kuukautta kohden:
(110,50 – ((36×0,6)/100 x 110,50)) euroa/kk = 84,38 euroa/kk.
Maksettava vanhuuseläke 60 vuoden iässä 1.11.2016 alkaen = (2 264,77 x 2589/2509 + 25,58 + 84,38) euroa/kk =
2 446,94 euroa/kk.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on tarkennettu vakuuttamisen lopettamisen osalta.