EU-eläkepäätös

1.1 EU-eläkepäätös eläkkeenhakijalle

Kunkin EU-maan laitoksen, josta henkilö on hakenut eläkettä, tulee lähettää tekemänsä päätös eläkkeenhakijalle.

1.2 EU-eläkepäätöksestä ilmoittaminen muille asian osapuolille

EESSI:ssä eläkepäätöksestä ilmoitetaan muille osapuolille P6000 (Eläkepäätös) SED:llä riippumatta siitä, onko EESSI-asian omistaja Suomessa vai toisessa EU-maassa.

P6000 SED:n tärkein tarkoitus on ilmoittaa toisen EU-maan laitokselle eläkkeen määräytyminen EU-säännösten tai kansallisten säännösten mukaan, koska näillä tiedoilla voi olla vaikutusta toisessa maassa eläkkeen laskentaan.

P6000 SED lähetetään siis tilanteissa, joissa eläkkeenhakija

• asuu Suomessa ja on hakenut eläkettä EU-maasta
• asuu toisessa EU-maassa

Teoreettinen laitos muodostaa ja lähettää P6000 SED:n omassa järjestelmässään tai täyttää P6000 SED:n JINA:ssa.

Tilanteissa, joissa ei sovelleta VILMA-menettelyä, seurannaislaitokset ilmoittavat päätöksestään teoreettiselle laitokselle, joka muodostaa ja lähettää P6000 SED:t myös seurannaislaitosten puolesta.

2.1 P6000 SED:n lähettämisajankohta, kun eläkkeenhakija asuu Suomessa 

Jos eläkelaitos muodostaa P6000 SED:n omassa järjestelmässään, P6000 SED:n voi muodostaa ennen kuin Eläketurvakeskus yhteyslaitoksena on lähettänyt hakemussanoman toiseen EU-maahan. Tällöin Eläketurvakeskus vastaa EESSI-asian tunnisteen antamisesta P6000-sanomalle hakemussanoman lähettämisen jälkeen. 

Jos eläkelaitos muodostaa P6000 SED:n JINA:lla, sen voi tehdä vasta kun Eläketurvakeskus on lähettänyt hakemussanoman.

2.2 P6000 SED:n lähettäminen, kun haetaan pelkästään ulkomaan eläkettä 

EU-eläkehakemus voi koskea pelkästään ulkomaan eläkettä silloin, kun 

• Suomen eläke on jo maksussa tai 
• henkilö ei vielä hae Suomen eläkettä esimerkiksi siksi, että eläkeikää koskeva edellytys ei ole täyttynyt. 

Jos henkilöllä on jo Suomen eläke maksussa, Eläketurvakeskus välittää tiedot Suomen eläkepäätöksestä hakemusta koskevalla P2X00 SED:llä. Tiedot eläkepäätöksestä ovat kuitenkin suppeammat kuin P6000 SED:n tiedot. Toisen EU-maan laitos saa hakemus SED:stä kuitenkin tiedon siitä, että henkilöllä on jo Suomessa eläke maksussa tai että eläkettä ei ole vielä haettu Suomesta.  

Näissä tilanteissa P6000 SED lähetetään muille osapuolille, jos toisen EU-maan laitos sitä pyytää. 

2.3 P6000 SED:n lähettäminen, kun on kyseessä kuntoutustuen jatkopäätös 

Eläkkeenhakijan tilanteesta riippuen Eläketurvakeskus lähettää jatkolääkärinlausunnon toiseen EU-maahan

• vireillä olevassa P_BUC_03:ssa tai 
• avaa uuden P_BUC_03:n. 

Kun toisesta EU-maasta on maksussa toistaiseksi myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen työkyvyttömyyseläke, jonka päättymiseen on yli 6 kuukautta, Eläketurvakeskus lähettää jatkolääkärinlausunnon P_BUC_06:ssa ulkomaille. 

Kun eläkelaitos antaa eläkepäätöksen jatkolääkärinlausunnon perusteella, se voi lähettää P6000 SED:n ensimmäisessä (vanhimmassa) P_BUC_03:ssa, jos BUC:eja on useita. Jos työkyvyttömyyseläkehakemus on aiemmin käsitelty E-lomakkeilla, eikä aiempaa EESSI-asiaa ole, eläkelaitos perustaa P_BUC_06:n ja lähettää P6000 SED:n siinä. 

2.4 Kertasuoritukset

P6000 SED voidaan tehdä siten, että samalla SED:llä ilmoitetaan eri jaksoille kuukausieläke ja kertasuoritettu eläke. 

On mahdollista, että P6000 SED:llä ilmoitetaan aluksi maksettava kuukausieläke. Jos eläkkeenhakija sittemmin valitsee kertasuorituksen ja hänelle annetaan kertasuorituspäätös, tehdään uusi P6000 SED, jolla ilmoitetaan 

• aiemmin maksetun kuukausieläkkeen määrä ja yksilöidään sitä koskeva ajanjakso sekä
• kertasuorituksen määrä ja mille ajanjaksolle kertasuoritus kohdistuu.

Jos eläkkeenhakijalle on annettu suoraan kertasuorituspäätös, josta on tehty P6000 SED ja henkilö sittemmin valitsee kuukausieläkkeen, alkuperäinen kertasuoritusta koskeva P6000 SED tulee mitätöidä. Tällöin kuukausieläkkeestä tehdään uusi P6000 SED, jossa ilmoitetaan kuukausieläkkeen tiedot. 

2.5 Tilanteet, joissa ei lähetetä P6000 SED:iä 

2.5.1 Väliaikainen päätös 

Jos eläkkeenhakijalle annetaan väliaikainen eläkepäätös, siitä ei lähetetä P6000 SED:iä, vaan vasta lopullisesta päätöksestä. 

2.5.2 Vanhuuseläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla karttunut eläke

Kun henkilölle myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen ja vanhuuseläkkeen rinnalla karttunut eläke, tästä ei lähetetä P6000 SED:iä. 

Eläkkeen rinnalla karttuneen määrän lisääminen aiemmin myönnettyyn eläkkeeseen ei muuta eläkkeen määräytymistä (EU tai kansallinen), joten P6000 SED:iä ei lähetetä uudelleen. P6000 SED:in tarkoitus ei ole ainoastaan eläkkeen määrätietojen muutoksista ilmoittaminen, jos eläkkeen laskenta ei muutu. 

2.5.3 Työkyvyttömyyseläkkeen keskeyttäminen ja lepäämään jättäminen 

Työkyvyttömyyseläkkeen keskeyttämisestä tai lepäämään jättämisestä ei lähetetä P6000 SED:iä. Toiseen EU-maahan ilmoitetaan keskeytyksestä ja lepäämään jättämisestä käyttämällä SED:iä P10000 (Lisätietojen ilmoittaminen), joka on BUC:ssa P_BUC_06 (Eläketietoja koskeva ilmoitus). 

2.5.4 Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Jos henkilö hakiessaan Suomen osittaista varhennettua vanhuuseläkettä hakee myös toisen EU-maan vanhuuseläkettä, tehdään P6000 SED osittaista varhennettua vanhuuseläkettä koskevasta päätöksestä. 

Jos toisen maan vanhuuseläkettä ei haeta eikä se ole maksussa, osittaista varhennettua vanhuuseläkettä koskevasta päätöksestä ei tehdä P6000 SED:iä, kun eläkkeenhakija asuu Suomessa.  Jos eläkkeenhakija asuu toisessa EU-maassa ja hakee Suomen osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, P6000 SED lähetetään kyseiseen maahan. 

Tilanteessa, jossa Suomesta tulee osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen jälkeen myönnettäväksi vanhuuseläke ja henkilö hakee samalla ulkomailta vanhuuseläkettä tai se on jo maksussa, tehdään uusi P6000 SED vanhuuseläkepäätöksestä. 

2.5.5 Perhe-eläkkeen edunsaajia koskeva muutos 

Perhe-eläkkeen edunsaajia koskevista muutoksista ei tehdä P6000 SED:iä.

2.6 P6000 SED:n täyttöohje

P6000 SED:n alussa (kohdissa 1-3) on asiaan liittyviä tunnistetietoja sekä tiedot eläkkeenhakijasta.

2.6.1 Tiedot päätöksestä (Kohta 4)

2.6.1.1 Eläkelaji 4.1.1.

Vaihtoehtoina ovat:

1. Vanhuus (Old-age)
2. Työkyvyttömyys (Invalidity)
3. Lesket ja muut edunsaajat (Survivors)
4. Osatyökyvyttömyyseläke (Partial disability)
5. Täysi työkyvyttömyyseläke (Full disability)
6. Varhennettu vanhuuseläke (Early Old age)

Vaihtoehto 1 valitaan, kun henkilölle myönnetään vanhuuseläke.

Vaihtoehtoa 2 käytetään työuraeläkkeessä, koska työuraeläkkeeseen sovelletaan työkyvyttömyyseläkettä koskevia EU-säännöksiä.

Vaihtoehto 3 valitaan sekä leskeneläkkeessä että lapsen eläkkeessä.

Kun henkilölle myönnetään täysi työkyvyttömyyseläke (kuntoutustuki tai toistaiseksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke), valitaan vaihtoehto 5 ja osatyökyvyttömyyseläketilanteessa 4.

Vaihtoehtoa 6 käytetään osittaisessa varhennetussa vanhuuseläkkeessä.

Eläkkeen tarkempi määritelmä 4.1.2.

Tässä ilmoitetaan, perustuuko eläke

• asumiseen
• työskentelyyn (kuten Suomen työeläke) tai
• onko kyseessä muu eläke (joka yksilöidään kohdassa 4.1.3.)

2.6.1.2 Päätöksen luonne 4.1.4.

Vaihtoehtoina ovat:

1. Myönnetty
2. Hylätty
3. Uusi laskelma / uudelleen laskeminen
4. Väliaikainen tai ennakkomaksu

Kaikki nämä vaihtoedot voivat tulla kyseeseen työeläkkeissä. Vaihtoehtoa 3 voidaan käyttää, kun EU-eläkkeen määrä on muuttunut esimerkiksi oikaisun vuoksi tai eläkkeeseen on sovellettu EU-eläkkeen tarkistamista koskevia säännöksiä.

2.6.1.3 Eläke-etuuden myöntämisen perusteena oleva artikla 4.1.5.

Tässä kohdassa ilmoitetaan, mitä EU:n sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 artiklaa on sovellettu.

Vaihtoehtoina ovat:

1. 52 artiklan 1 kohdan a alakohta (itsenäinen etuus, eläke myönnetty kansallisena)
2. 52 artiklan 1 kohdan b alakohta (eläke myönnetty pro rata -eläkkeenä)
3. 57 artiklan 2 kohta (eläke myönnetty teoreettisena, koska toisessa/toisissa EU-maissa ei täyty vähintään vuoden vakuutuskausivaatimus)
4. 57 artiklan 3 kohta (kaikissa EU-maissa, joissa henkilö on ollut vakuutettu, on vakuutusaikaa alle 1 vuosi ja eläke myönnetään viimeisestä maasta)
5. 60 artiklan 2 kohta (erityissäännökset niiden EU-maiden osalta, joissa on virkamiesten erityisjärjestelmiä)

Työeläkkeissä voi näin ollen tulla kyseeseen vaihtoehdot 1-3.

Vaihtoehtoja 4 ja 5 ei käytetä työeläkkeissä.

2.6.1.4 Eläkeoikeuden alkamispäivä 4.1.6.

Tähän täytetään eläkeoikeuden alkuperäinen alkamispäivä.

Kuntoutustuen jatkamista koskevissa päätöksissä tässä kohdassa ilmoitetaan se päivä, jolloin henkilölle alun perin myönnettiin kuntoutustuki.

2.6.1.5 Eläkkeen maksukausia koskevat tiedot 4.1.7.

Kohdassa 4.1.7. on eri alakohtia, joita kaikkia ei täytetä.

Kohdan 4.1.7. tiedot voi toistaa, jos kysymys on tilanteessa, jossa eläkkeen maksutiedot muuttuvat (esimerkiksi tilanteessa, jossa osa eläkkeestä kertasuoritetaan ja osa maksetaan kuukausittain).

Maksetaan alkaen 4.1.7.1.

Tähän ilmoitetaan eläkkeen maksamisen alkamispäivä.

Kuntoutustuen jatkamista koskevissa päätöksissä tässä kohdassa ilmoitetaan kyseisen kuntoutustukijakson alkamispäivä.

Maksetaan saakka 4.1.7.2.

Jos eläke on määräaikainen, tässä ilmoitetaan eläkkeen päättymisajankohta.

Kuntoutustuen jatkamista koskevissa päätöksissä tässä kohdassa ilmoitetaan kuntoutustukijakson päättymisajankohta.

Eläkkeen määrä 4.1.7.3.

Työeläkkeissä ilmoitetaan eläkkeen bruttomäärä (alakohta 4.1.7.3.1. Bruttomäärä). Nettomäärää (alakohta 4.1.7.3.2) ei ilmoiteta.

Määrä ilmoitetaan myöntövuoden indeksissä. Jos eläkkeen määrässä on tapahtunut huomattava muutos etuuskauden aikana, ilmoitetaan kaikki bruttomäärät erikseen toistamalla kohta.

Valuutta 4.1.7.4.

Tässä ilmoitetaan eläkkeen maksuvaluutta (Euro).

Maksuväli 4.1.7.5.

• Tilanteessa, jossa eläke tulee maksettavaksi kuukausittain, valitaan vaihtoehto 3 ”Kuukausittain” (12/vuosi)
• Kertasuoritustilanteessa valitaan vaihtoehdoksi 99 ”Muut”.
• Tällöin täytetään myös lisätietoa koskeva kohta 4.1.7.6. alakohta 4.1.6.6.1. Muu maksuväli. Tähän kirjoitetaan tilanteeseen sopiva lisätieto, esimerkiksi seuraavasti: ”The pension is paid as a lump sum of xxx €”.

2.6.1.6 Laitoksen suorittamien eläkemaksujen tosiasiallinen alkamispäivä 4.1.8.

Tätä kohtaa ei täytetä.

2.6.1.7 Eläkkeeseen liittyvät lisät ja säännölliset lisämaksut 4.1.9.

Kohdassa ilmoitetaan eläkkeeseen liittyvät muut lisät. Kohtaa ei työeläkejärjestelmässä täytetä.

2.6.1.8 Perustuu vapaaehtoisiin vakuutusmaksuihin 4.1.10.

Tätä kohtaa ei täytetä.

2.6.1.9 Perustuu muun henkilön vakuutuskausiin 4.1.11.

Tähän valitaan vastaukseksi ”Ei” kaikissa muissa eläkelajeissa, paitsi perhe-eläkkeessä valitaan ”Kyllä”.

2.6.1.10 Laskennallinen kausi 4.1.12.

Jos eläkkeeseen sisältyy tuleva aika, tässä valitaan vastaukseksi ”Kyllä”. Jos eläkkeessä ei ole tulevaa aikaa, vastaukseksi valitaan ”Ei”.

2.6.1.11 Hylkäyssyyt 4.1.13.

1. Ei vakuutuskausia
2. Vakuutuskausia alle 1 vuosi
3. Odotusaika ei täyttynyt tai kelpoisuusvaatimus ei täytetty
4. Osittaista vammaa tai työkyvyttömyyttä ei todettu
5. Tulotaso ylittyy
6. Eläkeikää ei vielä saavutettu
7. Hakija toimittanut riittämättömät tiedot
8. Puuttuva osallistuminen

Muut syyt 99.

Suomen työeläkkeissä hylkäyssyinä voidaan käyttää vaihtoehtoja 1,3,4,6,7 ja 99.

Syyt 1 ja 3 liittyvät tilanteisiin, joissa henkilölle ei ole karttunut eläkettä työeläkelakien mukaan.

Syy 3 liittyy myös tilanteeseen, jossa työkyvyttömyyseläke hylätään siksi, että henkilön työkyvyttömyys ei ole kestänyt riittävää aikaa. Syytä 3 käytetään esimerkiksi myös tilanteissa, joissa työuraeläkkeen työuraa koskevat edellytykset eivät ole täyttyneet.

Syy 4 on hylkäyssyynä työkyvyttömyyseläkkeissä, joissa henkilöä ei ole voitu pitää työeläkelakien tarkoittamalla tavalla työkyvyttömänä.

Syy 6 on hylkäyssyynä tilanteessa, jossa henkilö ei ole vielä täyttänyt työeläkelakien mukaista vanhuuseläkeikää tai osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikärajaa.

Syytä 7 käytetään tilanteissa, joissa hakemuksen ratkaisemiseksi ei ole saatu riittäviä tietoja ja hakemus joudutaan siitä syystä hylkäämään.

Syytä 99 käytetään tilanteessa, jossa hylätään täysi työkyvyttömyyseläke ja annetaan ennakkopäätös osatyökyvyttömyyseläkkeestä. Syytä 99 käytettäessä tulee tarkentaa tekstikentään (kohdassa 4.1.13.2.1) mitkä muut syyt ovat.

• Tällöin tarkentavaksi tiedoksi voi todeta seuraavaa: ”The claimant is not entitled to full disability pension. The claimant has received a preliminary ruling that he/she meets the preconditions for receiving a partial disability pension.”

2.6.1.12 Eläkkeen maksun osittainen keskeyttäminen 4.1.14.

Tätä osuutta ei täytetä.

2.6.1.13 Lisätiedot 4.1.15.

Tähän on mahdollista täyttää eläkepäätökseen liittyviä lisätietoja.

Kuntoutustuen jatkamista koskevissa päätöksissä tässä kohdassa ei tarvitse erikseen ilmoittaa sitä, että eläke on myönnetty määräajaksi, koska eläkkeen alkamis- ja päättymisajankohdat näkyvät kohdissa 4.1.7.1. ja 4.1.7.2.

2.6.2 Eläkkeestä tehtävät vähennykset (Kohta 5)

Tässä kohdassa ilmoitetaan tilanteet, joissa

• tuleva aika on ositettu tai
• ensisijainen etuus on vähennetty eläkkeestä.

2.6.2.1 Eläkkeeseen on tehty vähennys samanlaisen etuuden päällekkäisyyden vuoksi 5.1.1.

Kun tuleva aika on ositettu, valitaan tässä kohdassa vaihtoehto 2 ”Etuus, joka määritellään laskennallisten kausien perusteella”.

2.6.2.2 Eläkkeeseen on tehty vähennys erilaisen etuuden tai tulon päällekkäisyyden vuoksi 5.1.2.

Tässä kohdassa valitaan se ensisijainen etuus, joka on vähentänyt eläkettä. Työeläkeissä vaihtoehtoina ovat:

03. Työtapaturman tai ammattitaudin perusteella lyhytaikaisesti maksettavat rahaetuudet

12. Työtapaturma- tai ammattitautieläke

13. Eläketyyppinen etuus, jota maksetaan pakollisen liikennevakuutuksen perusteella (liikennevakuutuskorvaus)

15. Muu etuus (muut etuudet)

Vaihtoehto muu etuus valitaan, kun on kysymys potilasvahinkolain mukaisesta ensisijaisesta etuudesta. Tällöin tulee täyttää myös tarkentavaa tietoa kohtaan 5.1.3.1. ja todeta esimerkiksi seuraavasti ”Compensation or pension based on patient injury”.

2.6.2.3 Päällekkäisyyden rajoittamista koskeva artikla 5.1.4.

Tässä kohdassa valitaan vaihtoehto 02 ”883/2004: 54 artiklan 2 kohdan b alakohta”, kun on kysymys tulevan ajan osittamisesta (tulevan ajan eläke myönnetään vähintään kahdesta EU-maasta).

Tässä kohdassa valitaan vaihtoehto 03 ”883/2004: 55 artikla”, jos kysymys on tilanteesta, jos vähintään kaksi EU-maata ottaa huomioon saman erilaisen etuuden vähentävänä.

Eläkelaitos vähentää koko LITA-etuuden Suomen työeläkkeestä, jos LITA-etuutta ei oteta vähentävänä etuutena huomioon toisessa EU-maassa. Tällöin ei valita mitään vaihtoehtoa tässä kohdassa, koska päällekkäisyyden rajoittamista koskeva artikla ei tule silloin sovellettavaksi.

2.6.2.4 Päällekkäisyyskausi 5.1.5.

Päällekkäisyyssäännön alkamispäivä 5.1.5.1.

Tähän täytetään päivämäärä, josta lähtien päällekkäisyyttä koskevaa säännöstä sovelletaan, esimerkiksi päivä, josta lähtien tuleva aika on ositettu tai LITA-etuus on vähennetty eläkkeestä.

Päällekkäisyyssäännön päättymispäivä 5.1.5.2.

Tähän täytetään päällekkäisyyttä koskevan säännöksen soveltamisen päättymispäivä. Päättymispäivä täytetään esimerkiksi silloin, kun on kysymys määräaikaisesti maksettavasta eläkkeestä, johon on sovellettu päällekkäisyyden estämistä koskevaa säännöstä.

2.6.3 Päätöstä koskevat lisätiedot (Kohta 6)

2.6.3.1 A-tyypin etuudet 6.1.

Suomen työeläke ei ole A-tyypin etuus, joten tässä kohdassa valitaan vaihtoehto 0 ”Ei”.

2.6.3.2 Eläkkeen maksun keskeyttäminen 6.2.

Tämä kohta täytetään, kun eläkkeensaajalle annetaan päätös eläkkeen maksun keskeyttämisestä. Kohtaan täytetään mistä päivästä lähtien eläkkeen maksaminen on keskeytetty.

2.6.3.3 Eläkkeen maksun peruuttaminen 6.3.

Jos esimerkiksi työkyvyttömyyseläke on lakkautettu, tulee tässä kohdassa ilmoittaa, mistä päivästä lähtien eläkkeen maksu on peruutettu.

2.6.3.4 Päätöksenantopäivä 6.4. (mainitaan päätöksessä)

Tähän tulee kirjoittaa päätöksenantopäivä, joka on todettu hakijalle annetussa päätöksessä.

2.6.3.5 Tarkistusoikeutta koskevat tiedot 6.5.

Tarkistuksen määräajat 6.5.1.

Tarkistuksen määräaikaa koskevaa kohtaa ei täytetä.

Eläkkeenhakija on saanut päätöksen yhteydessä muutoksenhakuosoituksen, jossa on ilmoitettu sovellettavat muutoksenhakukeinot ja muutoksenhaun määräajat. Näitä kansallista muutoksenhakua koskevia määräaikoja ei ilmoiteta tässä kohdassa muille EESSI-asian osapuolille.

Tarkistuspyyntö lähetetään 6.5.2.

Vaatimus eläkepäätöksen tarkistamisesta (oikaisusta) yhteenvedon jälkeen osoitetaan päätöksen antaneelle eläkelaitokselle. Eläkelaitos tutkii, onko päätöksen tarkistamiselle täytäntöönpanoasetuksen mukaisia edellytyksiä ja ilmoittaa ratkaisustaan hakijalle kirjallisesti.

Kohdan 6.5.2. alakohdissa ilmoitetaan päätöksen antaneen eläkelaitoksen tunniste- ja yhteystiedot.

Päätös on annettu asetuksen (EY) N:o 987/2009 48 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkistuksen perusteella 6.6.

Tämä kohta täytetään, jos päätös on annettu eläkkeenhakijan tekemän päätöksen tarkistusvaatimuksen perusteella. Muussa tapauksessa kohta jätetään täyttämättä.

Eläkepäätöksen antavan laitoksen tiedot, jos SED:n lähettää muu laitos 6.7.

Tilanteessa, jossa teoreettinen laitos lähettää P6000 SED:n seurannaislaitoksen puolesta, teoreettinen laitos täyttää tähän kohtaan seurannaislaitoksen tiedot.

Eläkkeenhakijalla on oikeus saada yhteenveto eri EU-maiden laitosten päätöksistä. Tämä yhteenveto annetaan hakijalle käyttäen esitettävää asiakirjaa (Portable Document) P1 (Yhteenveto eläkepäätöksistä).

Päätösten yhteenvedon tekee yhteyslaitos. Eläketurvakeskus antaa päätösten yhteenvedon eläkkeenhakijan pyynnöstä.

P7000 SED (Eläkepäätösten yhteenveto) sisältää samat tiedot kuin on eläkkeenhakijalle annetussa P1 asiakirjassa.

P7000 SED:llä ilmoitetaan eläkepäätösten yhteenvedon antamisesta EU-eläkehakemusprosessissa mukana olevien eri maiden laitoksille ja P7000 SED sisältää tiedot tapauksen omistajan ja kaikkien vastapuolten tekemistä myönteisistä tai kielteisistä eläkepäätöksistä. Eläketurvakeskus lähettää P7000 SED:n niissä tilanteissa, kun eläkkeenhakijalle on hänen pyynnöstään annettu asiakirja P1.

Eläkelaitokset voivat vastaanottaa toisen EU-maan yhteyslaitoksen lähettämiä P7000 SED:jä.

3.1 P7000 SED:n rakenne

SED:n P7000 (kohdissa 1-3) on asiaan liittyviä tunnistetietoja sekä tiedot eläkkeenhakijasta.

3.1.1 Myönnetty eläke / myönnetyt eläkkeet (Kohta 4)

Kohdassa ilmoitetaan mm. mistä eläkelajista on kysymys sekä päätöksen antaneen laitoksen tiedot. Kohdassa 4 on myös alakohdat, jossa yksilöidään myös eläkkeen alkamista ja maksamista koskevat tiedot.

Myönnetyn eläkkeen osalta yksilöidään alakohdassa 4.1.3. onko kyseessä

• kansallisen lainsäädännön mukana myönnetty eläke
• pro rata -eläke
• teoreettinen eläke tai
• onko eläke myönnetty virkamiehiä koskevien erityissäännösten mukaisesti (tämä kohta ei tule kyseeseen Suomen työeläkelainsäädännössä).

Alakohdassa 4.1.7. ilmoitetaan, jos eläkkeeseen on tehty vähennys seuraavista syistä:

• Etuus, joka ei ole riippuvainen vakuutus- tai asumiskausien kestosta: tässä viitataan asetuksen tarkoittamiin A-tyypin etuuksiin (ei koske Suomen työeläkkeitä)
• Laskennallisten kausien päällekkäisyys: tässä kohdassa ilmoitetaan, jos tuleva aika on ositettu
• Muu etuus tai tulo: tässä kohdassa ilmoitetaan, jos eläkkeeseen on tehty vähennys erilaisen etuuden tai tulon päällekkäisyyden vuoksi eli ensisijainen etuus on vähennetty eläkkeestä.

Alakohdassa 4.1.8. ilmoitetaan määräaika, jonka puitteissa on pyydettävä päätöksen tarkistamista eläkepäätösten yhteenvedon jälkeen asetuksen 987/2009 artiklan 48.2 perusteella. Kohdassa ilmoitetaan myös laitoksen yhteystiedot, jolle tarkistuspyyntö tulee osoittaa.

3.1.2 Hylätty eläke / hylätyt eläkkeet (Kohta 5)

Kohdassa ilmoitetaan mm. mistä eläkelajista on kysymys sekä päätöksen antaneen laitoksen tiedot sekä päätöksenantopäivä.

Alaohdassa 5.1.4. ilmoitetaan eläkkeen hylkäyssyyt.

Alakohdassa 5.1.5. määräaika, jonka puitteissa on pyydettävä päätöksen tarkistamista eläkepäätösten yhteenvedon jälkeen asetuksen 987/2009 artiklan 48.2 perusteella. Kohdassa ilmoitetaan myös laitoksen yhteystiedot, jolle tarkistuspyyntö tulee osoittaa.

3.1.3 Yhteenvedon lähettämispäivämäärä (Kohta 6)

Tässä kohdassa ilmoitetaan päivä, jolloin yhteenveto eläkepäätöksistä (P1) lähetettiin hakijalle.

3.2 Päätösten yhteenveto (PD P1-lomake)

Kun kaikki eläkehakemusprosessissa mukana olevat Suomen eläkelaitokset ovat antaneet oman päätöksensä, ja kun toisten EU-maiden laitokset ovat toimittaneet eläkepäätöksensä Eläketurvakeskukselle, Eläketurvakeskus tekee päätösten yhteenvedon vain hakijan pyynnöstä. Yleensä näissä tilanteissa hakija on sitä mieltä, että kahden tai useamman laitoksen päätöksellä on ollut kielteinen yhteisvaikutus hakijan eläkeoikeuksiin, minkä vuoksi hakija haluaa vaatia asianomaisia laitoksia tarkistamaan päätökset kunkin laitoksen kansallisessa lainsäädännössä säädetyssä määräajassa.

Päätösten yhteenveto annetaan hakijalle asianomaisen laitoksen käyttämällä kielellä (Suomessa suomeksi tai ruotsiksi), tai hakijan pyynnöstä millä tahansa EU:n virallisista kielistä.

Eläketurvakeskus toimittaa hakijan pyytämän yhteenvedon ilman päätöskopioita tiedoksi eläkkeenhakijalle. Eläkelaitos ja Kela saa tiedon yhteenvedosta P7000 SED:llä.

3.2.1 Uutta päätöstä ei anneta, jos hakemus on aiemmin hylätty eläkeoikeuden puuttumisen vuoksi tai eläke on jo maksussa

Eläketurvakeskuksen valvontaosasto tai eläkelaitos on aiemmin saattanut hylätä eläkehakemuksen sen vuoksi, että hakijalla ei ole ollut Suomessa eläkkeeseen oikeuttavia työsuhteita. Jos tämän jälkeen tulee uusi eläkehakemus (esimerkiksi vanhuuseläkehakemus tai työkyvyttömyyseläkkeen jatkohakemus), uutta päätöstä ei anneta. Uutta päätöstä ei anneta myöskään silloin, kun eläke on jo maksussa.

P5000 SED:iä ei tilata, jos tiedot eivät ole muuttuneet vakuutuskausisovelluksessa olevaan P5000 SED:iin nähden.

Uusi päätös annetaan kuitenkin silloin, kun hakija on aiemman päätöksen jälkeen työskennellyt Suomessa ja työstä on karttunut uutta eläkettä. Tällöin eläkehakemuksen käsittelee kyseisen työskentelyn vakuuttanut eläkelaitos tai eläkettä maksava eläkelaitos.

Uusi päätös annetaan myös lesken tai lapsen eläkkeestä, joita haetaan ensimmäistä kertaa. Näissä tapauksissa hakijalla on oikeus saada päätös omassa hakemusasiassaan, vaikka edunjättäjä olisi saanut aiempaan eläkehakemukseensa hylkäävän päätöksen toisesta EU-maasta puuttuvien tai riittämättömien vakuutuskausien perusteella.

3.2.2 Vanhuuseläkehakemus ennen ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää

Jos toisesta EU-maasta tulee vanhuuseläkehakemus, jolla eläkettä haetaan Suomesta ennen hakijan ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää, eläkelaitos antaa vanhuuseläkkeestä hylkypäätöksen, koska eläkkeen saamisen edellytykset eivät ole vielä täyttyneet.

Jos hakija hakee vanhuuseläkettä ennen ikäluokkansa alinta vanhuuseläkeikää siten, että vanhuuseläkehakemus tulee hylättäväksi, tulee hakijalle tarjota osittaista vanhuuseläkettä.

Kela voi pyytää teoreettista laitosta ilmoittamaan teoreettisen eläkkeen määrän, jos

• eläkepäätöksessä ei ole laskelmaa teoreettisesta eläkkeestä tai
• Kelalle ilmoitettavan teoreettisen eläkkeen määrä ei ole sama kuin työeläkepäätöksessä.

Eläkkeensaaja voi kirjallisesti pyytää muutoksenhakukelpoista päätöstä Kelalle ilmoitettavan  teoreettisen eläkkeen määrästä. Eläkkeen perusteet on jo ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä.

Eläkkeensaaja voi kuitenkin hakea muutosta

• teoreettisen eläkkeen laskennassa käytettyihin vakuutuskausiin
• teoreettisen eläkkeen laskentaan.

EU:n sosiaaliturva-asetuksia on muutettu aikojen saatossa. ETA-maat ja Sveitsi ovat ryhtyneet soveltamaan muuttuneita EU:n sosiaaliturva-asetuksia yleensä myös eri aikaan kuin EU-maat.

Muutosten yhteydessä on EU:n sosiaaliturva-asetuksissa määritelty ns. siirtymäsäännökset, joiden perusteella henkilöön voidaan soveltaa joko muuttuneita tai aikaisemmin voimassa olleita EU:n sosiaaliturva-asetusten määräyksiä. Lähtökohtana siirtymäsäännöksissä on vanhojen säännösten noudattaminen niin kauan kuin henkilön aikaisempi tilanne pysyy muuttumattomana, enintään kuitenkin 10 vuotta.

 EU:n sosiaaliturva-asetuksiin on otettu tällaisia siirtymäsäännöksiä, jotta henkilön sosiaaliturvaan ei tulisi yllättäviä muutoksia uusien säännösten johdosta. Siirtymäsäännöksillä on siis tarkoitus suojata EU:ssa liikkuvia henkilöitä.

Koska suurin osa EU:n sosiaaliturva-asetusten muutoksista on tapahtunut yli 10 vuotta sitten, ei siirtymäsäännöksillä ole enää juurikaan käytännön merkitystä. Niitä joudutaan kuitenkin soveltamaan edelleen esimerkiksi, jos henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö tulee selvitettäväksi takautuvasti.

Katso tämän ohjeen aikaisempi versio, jos selvitettävänä on jokin ennen alla olevassa listauksessa mainittua muutosta alkanut työskentely EU/ETA-maissa tai Sveitsissä.

5.1 Ajankohdat, jolloin EU:n sosiaaliturva-asetuksissa on tapahtunut muutoksia

EU:n sosiaaliturva-asetuksissa on tapahtunut seuraavat muutokset 1.5.2010 jälkeen:

• 1.5.2010: uudet EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009 EU:n sosiaaliturva-asetusten 1408/71 ja 574/72 tilalle
• 1.1.2011: EU:n sosiaaliturva-asetuksia 883/2004 ja 987/2009 ryhdyttiin soveltamaan kolmansien maiden kansalaisiin eräin poikkeuksin
• 1.4.2012: Sveitsi ryhtyi soveltamaan EU:n sosiaaliturva-asetuksia 883/2004 ja 987/2009
• 1.6.2012: ETA-maat ryhtyivät soveltamaan EU:n sosiaaliturva-asetuksia 883/2004 ja 987/2009
• 28.6.2012: EU:n sosiaaliturva-asetuksia 883/2004 ja 987/2009 muutettiin esimerkiksi useassa EU-maassa työskentelyä koskevien sääntöjen osalta
• 2.2.2013: ETA-maat ryhtyivät soveltamaan 28.6.2012 muuttuneita EU:n sosiaaliturva-asetuksia ETA- ja EU-maiden välillä liikkuviin henkilöihin
• 1.1.2015: Sveitsi ryhtyi soveltamaan 28.6.2012 muuttuneita EU:n sosiaaliturva-asetuksia EU-maiden ja Sveitsin välillä liikkuviin henkilöihin.
• 1.1.2016 ETA-maat ja Sveitsi alkoivat soveltaa EU:n sosiaaliturva-asetuksia ETA-maiden ja Sveitsin välillä liikkuviin henkilöihin.

5.2 EU:n sosiaaliturva-asetusten muutosten vaikutus etuuksiin

EU:n sosiaaliturva-asetusten perusteella ei synny oikeuksia EU:n sosiaaliturva-asetusten soveltamisen alkamispäivää edeltävältä ajalta. Esimerkiksi eläketapahtuma on voinut sattua ennen EU:n sosiaaliturva-asetusten soveltamisen alkamispäivää, mutta oikeus eläkkeeseen syntyy vasta EU:n sosiaaliturva-asetusten tultua voimaan.

Kun määritetään oikeutta etuuksiin, huomioon otetaan

• kaikki vakuutuskaudet ja työskentelykaudet
• itsenäisen ammatinharjoittamisen kaudet
• asumiskaudet, jotka EU-maan lainsäädännön mukaan ovat täyttyneet ennen EU:n sosiaaliturva-asetusten voimaantuloa.

Lähtökohtana on, että oikeus etuuteen on saavutettu EU:n sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 mukaisesti, vaikka etuus liittyy tapahtumaan, joka sattui ennen EU:n sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 soveltamisen alkamispäivää.