EU-eläkkeen hakeminen

1.1 Milloin eläkeoikeuden saa EU:n sosiaaliturva-asetusten mukaan?

EU:n sosiaaliturva-asetukset takaavat eläkkeiden maksamisen maasta toiseen, jos

• eläkkeenhakija on ollut vakuutettuna kahden tai useamman EU-maan sosiaaliturvajärjestelmässä ja
• hänelle on syntynyt myös eläkeoikeus kahdesta tai useammasta EU-maasta.

Tarvittaessa myös toisen EU-maan vakuutuskaudet voidaan lukea hyväksi eläkeoikeuden syntymiseksi.

1.2 Eläkettä haetaan lähtökohtaisesti asuinmaasta

Kun eläkkeenhakija on ollut vakuutettuna useamman EU-maan sosiaaliturvajärjestelmässä, hän jättää eläkehakemuksen ainoastaan yhden EU-maan sosiaaliturvalaitokseen, joka on yleensä hakijan asuinmaan sosiaaliturvalaitos. Tämä laitos toimittaa hakemuksen kaikkiin niihin EU-maihin, joista eläkkeenhakija hakee eläkettä.

Eläkkeet määräytyvät kunkin EU-maan kansallisen lainsäädännön perusteella. Useimmista EU-maista eläkettä voi saada vain sillä perusteella, että hakija tai edunjättäjä on ollut työssä kyseisessä maassa. Pohjoismaista ja Alankomaista eläkettä voi saada myös maassa asumisen perusteella.

1.3 Eläkehakemusprosessin käynnistyminen EESSI-järjestelmässä

EU:n sosiaaliturva-asetukset edellyttävät, että tietojenvaihto jäsenmaiden välillä tapahtuu sähköisesti. Sähköistä tietojenvaihtoa varten rakennettu EU-tason infrastruktuuriksi ns. EESSI-järjestelmä (Electronic Exchange of Social Security Information). EESSI-järjestelmän on rakentanut Euroopan komissio yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

2.1 Mikä on BUC?

Liiketoiminnan käyttötapauskuvaukset (BUC, Business Use Case) sisältävät liiketoimintasääntöjä EU-maiden välillä hoidettavan sosiaaliturvaa koskevan asian hoitamiseksi. BUC:ja koskevissa EU-tasolla tehdyissä määrityksissä on kuvattu esimerkiksi

• mitä prosesseja ja sähköisiä asiakirjoja (SED) käyttötapaus sisältää
• missä järjestyksessä SED:ejä tulee lähettää
• kuka toimii lähettäjänä ja
• kuka toimii vastaanottajana.

BUC voi olla

• sektorikohtainen,
• hallinnollinen tai
• horisontaalinen.

Sektorikohtaisuus tarkoittaa sitä, että BUC koskee esimerkiksi eläkkeitä (P), sovellettavaa sosiaaliturvavalainsäädäntöä (A), perintää (R) tai perhe-etuuksia (F).

Hallinnolliset aliprosessit (X-sanomat) liittyvät EESSI-asian sisällä tehtäviin toimintoihin, esimerkiksi osapuolten lisäämiseen tai poistamiseen, muistutuksiin tai sanoman päivittämiseen.

Horisontaalisella H-BUC:lla tarkoitetaan kaikkien sektorien yhteisiä BUC:ja, esimerkiksi kuolintietojen välittäminen tai ilmoitus henkilön asuinpaikasta.  Horisontaalisektorin BUC:t voivat olla joko itsenäisiä tai toisen sektorin sisällä olevia aliprosesseja.

2.2 Eläkehakemuksia koskevat BUC:t

Eläkehakemuksia koskevat seuraavat BUC:t

• Vanhuuseläkehakemus P_BUC_01
• Perhe-eläkehakemus P_BUC_02
• Työkyvyttömyyseläkehakemus P_BUC_03.

2.2.1 Eläkehakemuksiin liittyvät P-SED:t

Eläkehakemusprosessissa käytetään seuraavia eläkesektorin P-SED:ejä:

• P2000 (Vanhuuseläkehakemus)
• P2100 (Perhe-eläkehakemus)
• P2200 (Työkyvyttömyyseläkehakemus)
• P3000X (Maakohtaiset tiedot)
• P4000 (Vakuutushistoriaa koskeva ilmoitus)
• P5000 (Vakuutus/asumiskaudet)
• P6000 (Eläkepäätös)
• P7000 (Ilmoitus eläkepäätösten yhteenvedosta)
• P8000 (Lisätietopyyntö)
• P9000 (Vastaus lisätietopyyntöön)
• P10000 (Lisätietojen toimittaminen)

2.2.2 Aliprosessit

Sektorikohtaisissa BUC:eissa voi olla käytössä myös aliprosesseja. Aliprosesseissa käytetään

• horisontaalisia ali-BUC:ja,
• hallinnollisia aliprosesseja tai
• sektorin sisäisiä aliprosesseja.

Esimerkiksi eläkesektorin BUC voidaan siirtää toiselle toimijalle hallinnollisella tapauksen siirtoa koskevalla (Forward Case) aliprosessilla. Samoin eläkesektorin sisällä lisätietoliikenne voidaan hoitaa sisäisenä aliprosessina. Horisontaalisektorin BUC:t voivat olla sekä itsenäisiä BUC:ja että aliprosesseja. 

Eläkehakemusprosessissa voidaan käyttää seuraavia horisontaalisia H-SED:ejä:

• H070 (Ilmoitus kuolemantapauksesta)
• H120 (Lääketieteellistä tietoa koskeva pyyntö)
• H121 (Lääketieteellistä tietoa koskeva ilmoitus/Vastaus lääketieteellistä tietoa koskevaan pyyntöön)
• H020 (Korvaushakemus – Hallinnollinen tarkastus/lääkärintarkastus)
• H021 (Vastaus korvaushakemukseen – Hallinnollinen tarkastus/lääkärintarkastus)

Eläkehakemusprosessissa voidaan käyttää seuraavia hallinnollisia X-SED:ejä:

• X005 (Osallistujan lisäyssanoma)
• X006 (Osallistujan poistosanoma)
• X007 (Uudelleenohjaussanoma)
• X008 (Mitätöintisanoma)
• X009 (Muistutussanoma)
• X010 (Vastaus muistutussanomaan)
• X050 (Liiketoimintapoikkeuksen ilmoitussanoma)
• X100 (Osallistujamuutos)

2.3 Eläkehakemus-BUC:ien lisäksi käytettävät muut P-BUC:t

Eläkehakemusta koskevien BUC:ien lisäksi eläkesektorilla käytetään seuraavia irrallisia BUC:ja:

Lastenhoitokausien pyytäminen P_BUC_04 sisältäen SED:t

• P1000 (Lastenhoitokausien pyytäminen) ja 
• P1100 (Vastaus lastenhoitokausia koskevaan pyyntöön)

Tapauskohtainen eläketietopyyntö P_BUC_05 sisältäen SED:t

• P4000 (Vakuutushistoriaa koskeva ilmoitus)
• P5000 (Vakuutus/asumiskaudet)
• P6000 (Eläkepäätös)
• P7000 (Ilmoitus eläkepäätösten yhteenvedosta)
• P8000 (Lisätietopyyntö) 
• P9000 (Vastaus lisätietopyyntöön)

Eläketiedon ilmoittaminen P_BUC_06 sisältäen SED:t

• P5000 (Vakuutus/asumiskaudet)
• P6000 (Eläkepäätös)
• P7000 (Ilmoitus eläkepäätösten yhteenvedosta)
• P10000 (Lisätietojen toimittaminen)

Muutos henkilöä koskevissa olosuhteissa P_BUC_09  sisältäen SED:n

• P14000 (Henkilön olosuhteiden muutos)

Siirtymäkauden tapaukset P_BUC_10 sisältäen SED:t

• P3000X (Maakohtaiset tiedot)
• P4000 (Vakuutushistoriaa koskeva ilmoitus)
• P5000 (Vakuutus/asumiskaudet)
• P6000 (Eläkepäätös)
• P7000 (Ilmoitus eläkepäätösten yhteenvedosta)
• P8000 (Lisätietopyyntö)
• P9000 (Vastaus lisätietopyyntöön)
• P10000 (Lisätietojen toimittaminen)
• P15000 (Eläketapausten siirtyminen EESSI-järjestelmään)

Eläkehakemusprosessissa Suomen näkyvinä osapuolina ulkomaanlaitoksille ovat

• Kela
• Eläketurvakeskus ja
• eläkelaitos.

3.1 EESSI-asian omistaja ja vastapuoli

Jos eläkkeenhakija asuu toisessa EU-maassa, EESSI-eläkehakemusasian omistaja on toisen EU-maan laitos. Tällöin Suomessa EESSI-asian vastapuolina toimivat

• Kela
• eläkelaitos tai
• Eläketurvakeskus, jos hakijalla ei ole työhistoriaa Suomessa.

Jos eläkkeenhakija asuu Suomessa, EESSI-eläkehakemusasian omistaja on Eläketurvakeskus. Tällöin EESSI-asian vastapuolina ovat toisen EU-maan laitos/laitokset, Kela ja eläkelaitos.

3.2 Yhteyslaitos

Yhteyslaitoksella tarkoitetaan sitä laitosta, joka vastaa EU-eläkehakemuksen käsittelystä ja osallistuu hakemusta koskevaan tietojen vaihtoon eri EU-maiden välillä.

Yhteyslaitos on näin ollen EESSI-asian omistaja.

Yhteyslaitos on hakijan asuinmaan laitos, jos hakija tai edunjättäjä on ollut vakuutettuna hakijan asuinmaassa. Jos hakija tai edunjättäjä ei ole ollut vakuutettuna hakijan asuinmaassa, yhteyslaitos on sen EU-maan laitos, jossa hakija tai edunjättäjä on viimeksi ollut vakuutettuna. Hakija voi asua myös EU:n ulkopuolisessa maassa.

3.2.1 Yhteyslaitoksen määräytyminen

Yhteyslaitos on hakijan asuinmaan laitos, jos hakija tai edunjättäjä on ollut vakuutettuna hakijan asuinmaassa. Jos hakija tai edunjättäjä ei ole ollut vakuutettuna hakijan asuinmaassa, yhteyslaitos on sen EU-maan laitos, jossa hakija tai edunjättäjä on viimeksi ollut vakuutettuna. Hakija voi asua myös EU:n ulkopuolisessa maassa.

Kun Suomessa vakuutettuna ollut henkilö asuu eläkettä hakiessaan muussa EU-maassa, jossa hän on myös ollut vakuutettuna, toimii tämän maan vakuutuslaitos yhteyslaitoksena eläkehakemusasiassa.

3.2.2 Yhteyslaitoksen tehtävät

Yhteyslaitoksen tehtävänä on

• toimittaa eläkehakemus ja muut eläkkeen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot kaikkiin niihin EU-maihin, joissa hakija tai perhe-eläkkeissä edunjättäjä on ollut vakuutettuna ja joista hakija hakee eläkettä
• antaa hakijalle hänen pyynnöstään tiedot, jotka liittyvät yhteisönäkökohtiin eläkeasian käsittelyssä
• pitää hakija ajan tasalla hänen eläkehakemuksensa käsittelyn etenemisestä ja
• toimittaa hakijalle yhteenveto eläkepäätöksistä sen jälkeen, kun kaikki eläkehakemusprosessissa mukana olevat laitokset ovat antaneet omat päätöksensä.

3.2.3 Yhteyslaitos Suomessa

Suomessa yhteyslaitoksena toimii Eläketurvakeskus.

Kun yhteyslaitos on Suomessa, Eläketurvakeskus on EESSI-asian omistaja. Eläketurvakeskus

• perustaa EESSI-asian
• lähettää eläkehakemussanoman (P2x00 SED) kaikkiin niihin maihin, joissa eläkkeenhakija on ilmoittanut olleensa vakuutettuna tai joissa edunjättäjän on ilmoitettu olleen vakuutettuna ja
• lähettää myös muita eläkehakemuksessa tarvittavia tietoja koskevia sanomia siten kuin työnjaosta on sovittu Eläketurvakeskuksen, eläkelaitosten ja Kelan kanssa.

3.2.4 Yhteyslaitos toisessa EU-maassa

Kun yhteyslaitos on toisessa EU-maassa, EESSI-asian omistaja on tämä toisen EU-maan laitos.

Toisen EU-maan yhteyslaitos lähettää eläkehakemussanoman (P2x00 SED) kaikkiin niihin maihin, joissa eläkkeenhakija on ilmoittanut olleensa vakuutettuna tai joissa edunjättäjän on ilmoitettu olleen vakuutettuna.

Toisten EU-maiden yhteyslaitokset on ohjeistettu lähettämään eläkehakemukset Suomessa sekä Kelalle että Eläketurvakeskukselle. Kela ja Eläketurvakeskus ovat molemmat oletuslaitoksia IR:ssä (eli eurooppalaisten sosiaaliturvalaitosten hakemistossa). Eläketurvakeskus välittää hakemuksen Suomessa edelleen teoreettiselle laitokselle.

3.3 Teoreettinen laitos ja viimeinen eläkelaitos

Teoreettisella laitoksella tarkoitetaan Suomessa eläkelaitosta, joka ratkaisee eläkehakemuksen ja laskee teoreettisen eläkkeen määrän.

• Jos hakemus kuuluu vilmamenettelyn piiriin, teoreettinen laitos määräytyy vilmasäännösten mukaan. Tällöin vilmalaitos antaa päätösyhdistelmän eläkkeenhakijan kaikista vilman piiriin kuuluvien eläkejärjestelmien eläkkeistä.
• Jos hakemus ei kuulu vilmamenettelyn piiriin, teoreettinen laitos määräytyy soveltuvin osin samoin kuin eläkehakemuksen ratkaiseva eläkelaitos. Tällöin teoreettinen laitos on se eläkelaitos, jossa hakijalla on vakuutettu eniten työansioita 2 viimeisen kalenterivuoden tarkasteluaikana.
• Jos hakijalla ei ole Suomen työeläkelakien mukaan vakuutettuja työansioita 2005 tai sen jälkeen, teoreettinen eläkelaitos on se eläkelaitos, jossa eläkkeenhakija oli Suomessa viimeksi vakuutettu. Kun teoreettista laitosta ei voi aina määrittää suoraan, eläkelaitokset voivat keskenään sopia, mikä laitos ottaa teoreettisen laitoksen tehtävät hoitaakseen.

Seurannaislaitos on Suomessa eläkelaitos, joka ratkaisee teoreettisen laitoksen ohella eläkehakemuksen.

Jos hakijalla ei ole Suomessa työeläkevakuutettua työskentelyä ansaintarekisterissä tai jos hänen työskentelynsä on päättynyt ennen työeläkelakien voimaantuloa, Eläketurvakeskuksen valvontaosasto antaa hakemukseen hylkäävän päätöksen sekä julkisten että yksityisten alojen osalta.

3.3.1 Teoreettisen laitoksen rooli EESSI-hakemusasiassa

Kun on kysymys eläkehakemuksesta, joka ei kuulu vilmamenettelyn piiriin, teoreettinen laitos jakaa seurannaislaitokselle sen tarvitsemat sanomat. Teoreettinen laitos myös tekee ja lähettää seurannaislaitoksen puolesta eläkepäätössanoman P6000 seurannaislaitoksen antaman päätöksen mukaisesti.

Eläkkeenhakijan on toimitettava eläkehakemus

• asuinmaansa sosiaaliturvalaitokselle tai
• sen EU-maan sosiaaliturvalaitokselle, jonka sosiaaliturvalainsäädäntöä häneen viimeksi sovellettiin.

Unionin tuomioistuin on kuitenkin katsonut, että eläkehakemuksen voi jättää minka tahansa EU-maan laitokselle.

Ajankohtana, jona hakemus on jätetty jonkin EU-maan laitokselle

• eläkehakemus tulee vireille ja
• hakemusprosessi käynnistyy.

kaikissa EU-maissa kunkin maan lainsäädännön mukaisesti myös silloin, kun yhden EU-maan laitos on toimittanut hakemuksen edelleen yhteyslaitokselle toiseen EU-maahan.

5.1 EU-eläkehakemuksen vireilletulo, kun hakija asuu Suomessa

Suomessa asuvan eläkkeenhakijan eläkehakemus tulee vireille sinä päivänä, kun se on jätetty

• eläkelaitokseen
• eläkelaitoksen palvelupisteeseen
• Kelan toimistoon tai
• Eläketurvakeskukseen.

Eläkkeen hakemispalvelun kautta lähetetty sähköinen hakemus tulee vireille silloin, kun hakija lähettää sähköisen hakemuksen.

Jos hakija ei ole hakemuksessaan ilmoittanut työskentelystään tai asumisestaan jossakin EU-maassa, EU-eläkehakemuksen katsotaan tulleen vireille kyseisessä maassa, kun hakija

• ilmoittaa työskentelystään tai asumisestaan tässä maassa
• ilmoittaa hakevansa sieltä eläkettä.     

Perhe-eläkkeen hakijan ei voida olettaa tietävän, missä kaikissa maissa edunjättäjä on ollut vakuutettuna. Perhe-eläkehakemus tulee pääsääntöisesti vireille samanaikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

Eläkkeen alkaminen ja esimerkiksi se, myönnetäänkö eläkettä takautuvasti, määräytyy kunkin EU-maan kansallisen lainsäädännön perusteella.

5.1.1 Suomessa EU-eläkettä haetaan kansallisilla lomakkeilla

Suomessa toisen EU-maan eläkettä haetaan samoilla kansallisilla lomakkeilla tai sähköisellä hakemuksella, joilla haetaan Suomen työ- ja kansaneläkejärjestelmän mukaisia eläkkeitä. Hakemuksella ilmoitetaan ne maat, joista eläkettä haetaan. Hakemuksen lisäksi täytetään ulkomailla työskentelyä ja asumista koskeva U-liite. U-liite täytetään perhe-eläkkeissä sekä hakijan että edunjättäjän osalta.

Hakemukseen liitetään U-liitteen lisäksi myös muut mahdolliset asiakirjat työskentelystä ulkomailla, kuten

• työtodistukset
• vakuuttamiseen liittyvät tositteet
• mahdollinen oikeaksi todistettu työkirja (esimerkiksi Viroa, Latviaa, Liettuaa, Kreikkaa, Bulgariaa ja Romaniaa varten).

Työkyvyttömyyseläkkeen osalta hakemukseen liitetään

• B-lääkärinlausunnot
• muut mahdolliset terveydentilaan ja kuntoutukseen liittyvät todistukset ja selvitykset.

5.2 EU-eläkehakemuksen vireilletulo, kun hakija asuu ulkomailla

Hakemuksen vireilletuloajankohtana pidetään toisen maan ilmoittamaa hakemuksen jättöpäivää, joka on ilmoitettu kohdassa ”Hakemuksen jättöpäivä”.

Hakemuksen jättöpäivä on

• vanhuuseläkehakemusta koskevassa SED P2000:ssa kohdassa 9.1.
• perhe-eläkehakemusta koskevassa SED P2100:ssa kohdassa 11.1.
• työkyvyttömyyseläkehakemusta koskevassa SED P2200:ssa kohdassa 9.1.

Hakemuksen jättöpäivä on SED:llä pakollinen tieto, joten se on aina EESSI-hakemuksissa merkittynä.

Suomen vanhuuseläkkeen toivotun alkamisajan ilmoittaminen P2000 SED:llä

P2000 SED:n kohdassa 9.2. toisen EU-maan yhteyslaitos ilmoittaa eläkkeen maksamisen alkamispäivän kyseissä toisessa EU-maassa.

Toisen EU-maan yhteyslaitos ilmoittaa Suomen vanhuuseläkkeen toivotun alkamisajankohdan P2000 SED:n kohdassa 9.3. Tässä kohdassa on todettu, haluaako hakija hakea eläkettä eläkeoikeuden aikaisimmasta alkamispäivästä lähtien vai ei.

Jos kyseessä on eläkkeen alkamisajankohdan lykkääminen, tästä ilmoitetaan kohdassa 9.4.

5.3 Tilanteet, jossa hakemus jätetään muualle kuin asuinvaltioon tai sen maan laitokselle, jonka lainsäädäntöä viimeksi sovellettiin

Täytäntöönpanoasetuksen mukaan hakijan tulee toimittaa eläkehakemus

• asuinpaikkansa laitokselle tai
• sen EU-maan laitokselle, jonka lainsäädäntöä viimeksi sovellettiin.

Jos henkilöön ei minään ajankohtana ole sovellettu asuinpaikan laitoksen soveltamaa lainsäädäntöä, kyseisen laitoksen on toimitettava hakemus edelleen sen EU-maan laitokselle, jonka lainsäädäntöä viimeksi sovellettiin.

Perusasetus mahdollistaa sen, että eläkkeenhakija voi toimittaa eläkehakemuksen minkä tahansa EU-maan laitokselle ja hakemus tulee tällöin vireille. Hakemuksen vastaanottaneen laitoksen tulee toimittaa se viipymättä oikean EU-maan laitokselle.

Jos eläkkeenhakija on jättänyt hakemuksen kahteen EU-maahan, vireilletuloajankohta määräytyy ensiksi jätetyn hakemuksen ajankohdan mukaan.   

5.3.1 Hakemuksen toimittaminen toimivaltaiselle laitokselle (H_BUC_06)

Hakemusten toimittamiseksi ja siirtämiseksi toimivaltaiselle laitokselle on luotu horisontaaliprosessi EESSI:in ja tätä koskee H_BUC_06 (Hakemuksen siirto). Eläkehakemusten osalta tätä BUC:ia voidaan käyttää siirrettäessä eläkehakemus siihen EU-maahan, jossa yhteyslaitos sijaitsee tai maahan, jonka kansallisesta eläkehakemuksesta on kyse.

Se laitos, jonka tulee siirtää hakemus, on tässä horisontaaliprosessissa EESSI-asian omistaja.

Prosessi etenee seuraavasti:

• EESSI-asian omistaja lähettää SED H065:n (Hakemuksen/asiakirjojen/tietojen toimittaminen) sen EU-maan laitokselle, jolle hakemus tulee siirtää. Vastaanottajia voi olla vain yksi.
• EESSI-asian vastapuoli lähettää SED H066:n (Vastaus hakemuksen/asiakirjojen/tietojen toimittamiseen) ja ilmoittaa päätöksensä siirrosta: hyväksyy, hylkää tai lähettää hakemuksen edelleen uudelle osapuolelle.

H_BUC_ 06:een liittyy myös aliprosesseja, joilla voi muun muassa ohjata EESSI-asian uudelle osapuolelle.

5.3.1.1 Suomessa asuva henkilö jättää hakemuksen toiseen EU-maahan

Jos hakemus tulee siirtää toisesta EU-maasta Suomeen, siirron voi tehdä H_BUC_06:ssa tai eläkesektorin tiedonvälitykseen tarkoitetussa P_BUC_06:ssa. EESSI-asian omistaja on toisessa EU-maassa. Toisen maan laitos voi siirtää hakemuksen vain yhdelle laitokselle. EESSI-asian vastapuoli eli toisesta EU-maasta hakemuksen vastaanottava laitos Suomessa vastaa siitä, että hakemus siirretään oikealle laitokselle tai laitos käynnistää itse tarvittavan eläkkeen hakemisprosessin. Kyseessä voi olla kansallinen hakemus tai EU-hakemus, jolloin Eläketurvakeskus toimii yhteyslaitoksena.

5.3.1.2 Ulkomailla asuva henkilö jättää hakemuksen Suomeen

Jos hakemus tulee siirtää Suomesta toiseen EU-maahan, siirron voi tehdä H_BUC_06:ssa tai  P_BUC_06:ssa. EESSI-asian omistaja on Suomessa. Hakemuksen vastaanottaja vastaa hakemuksen siirtämisestä toiseen EU-maahan. Eläkelaitos voi lähettää hakemuksen myös Eläketurvakeskukselle, jos on epäselvää, tulisiko Eläketurvakeskuksen toimia yhteyslaitoksena. Tällöin Eläketurvakeskus vastaa hakemuksen lähettämisestä edelleen toiseen EU-maahan. Eläketurvakeskus välittää tarvittaessa hakemuksen edelleen toiseen maahan näissä tilanteissa eläkesektorin tiedonannolla P_BUC_6:lla ja lisää hakijan täyttämän hakemuslomakkeen P10000 SED:in liitteeksi. 

6.1 Eläkehakemuksen voi peruuttaa erikseen kunkin maan osalta

Eläkehakemuksen peruuttaminen yhdessä maassa ei tarkoita sitä, että eläkehakemus peruutettaisiin samanaikaisesti kaikissa muissa EU-maissa. Eläkkeenhakija voi siis peruuttaa eläkehakemuksen erikseen kunkin maan osalta.

Eläkehakemuksen peruuttaminen ennen kuin eläkepäätös on lainvoimainen aiheuttaa sen, että oikeutta eläkkeen saamiseen ei lainkaan synny.

Suomen työeläkelait eivät sisällä säännöksiä eläkehakemuksen peruuttamisesta lukuunottamatta mahdollisuutta peruuttaa osittainen vanhuuseläke 3 kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. Soveltamiskäytännössä on kuitenkin pidetty mahdollisena peruuttaa hakemus ennen kuin sen perusteella annettu eläkepäätös on tullut lainvoimaiseksi eli ennen kuin päätöstä koskeva valitusaika on kulunut umpeen.

6.2 EU-eläkehakemus saatetaan haluta peruuttaa, jos Suomen eläkehakemus on hylätty

Jos Suomen työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty ja päätös on tullut lainvoimaiseksi, hakija saattaa pyytää toisen EU-maan eläkehakemuksen peruuttamista. Ulkomainen eläke vaikuttaa eläkkeenhakijan tilanteeseen Suomessa mm. siksi, että ulkomaan eläke on työttömyysetuuden estävä tai sitä vähentävä etuus.

6.3 Hakemuksen peruuttamisesta ilmoittaminen EESSI:ssä

Peruuttamisesta on ilmoitettava muihin eläkehakemusprosessissa mukana oleviin maihin. Tieto yhden maan eläkkeen peruuttamisesta ilmoitetaan kaikkiin niihin maihin, joihin eläkehakemus on toimitettu.

6.3.1 Tieto peruutuksesta P10000 SED:llä eläkehakemusta koskevan BUC:n sisällä

Kun eläkehakemus on lähetetty toisiin EU-maihin, hakemuksen peruuttaminen tapahtuu eläkehakemusta koskevan BUC: sisällä ja siinä käytetään SED:iä P10000 (Lisätietojen toimittaminen). SED:ssä on kohta 17, joka tulee täyttää ilmoitettaessa eläkehakemuksen peruuttamisesta. Kohtaan 17.1.1. tulee ilmoittaa kaikki ne maat, joiden osalta hakemus on peruutettu. Kohdassa 17.1.2. ilmoitetaan hakemuksen peruutuksen päivämäärä.

Jos eläkkeenhakija asuu Suomessa ja ilmoittaa peruuttavansa eläkehakemuksen, Eläketurvakeskus lähettää ilmoituksen peruutuksesta eli P10000 SED:n kaikille niille osapuolille, jotka ovat olleet mukana eläkkeen hakemista koskevassa BUC:ssa. On tärkeää, että kaikki osapuolet sekä Suomessa ja toisissa EU-maissa saavat tiedon peruutuksesta. Vaikka tieto hakemuksen peruuttamisesta tulisi eläkelaitokselle, Eläketurvakeskus eläkehakemusta koskevan BUC:n omistajana lähettää tiedon peruutuksesta eri osapuolille. 

Jos eläkkeenhakija ilmoittaa peruuttavansa Suomen eläkettä koskevan hakemuksen ja P10000 tulee toisesta EU-maasta, on tärkeää, että SED:n vastaanottaja huolehtii tiedon välittymisestä kaikille Suomen osapuolille.

Suomessa asuvan vanhuuseläkkeen hakijan täytyy ilmoittaa eläkehakemuksella

• hakeeko hän vanhuuseläkettä toisesta EU-maasta
• mistä ajankohdasta alkaen hän hakee toisen EU-maan vanhuuseläkettä.

Jos eläkkeenhakija on ilmoittanut hakevansa toisen EU-maan vanhuuseläkettä, teoreettinen laitos virittää hakemuksen EU-hakemuksena. Yleensä vanhuuseläkettä kannattaa hakea toisesta EU-maasta 6 kuukautta tai enintään vuosi ennen kyseisen EU-maan vanhuuseläkeikää.

7.1 Vanhuuseläkkeen lykkääminen

EU-tilanteissa vanhuuseläkkeen lykkääminen tarkoittaa sitä, että eläkkeenhakija on jo täyttänyt eläkkeen saamisen edellytykset, mutta hän ei halua hakea eläkettä. Jos eläkkeenhakija ei ole vielä täyttänyt eläkkeen saamisen edellytyksiä, kysymyksessä ei ole vanhuuseläkkeen lykkääminen. Hakijan omalla vastuulla on selvittää, onko hän jo täyttänyt vanhuuseläkeiän siinä EU-maassa, jonka eläkkeen hakemista hän haluaa lykätä.

Eläkkeenhakijan on eläkehakemuksessaan todettava, että hän pyytää tietyn maan vanhuuseläkkeen lykkäämistä. 

Jos eläkkeenhakija ilmoittaa, että hän ei vielä hae toisen maan eläkettä, tämä voi tarkoittaa myös sitä, että hakija haluaa lykätä vanhuuseläkkeen hakemista toisesta EU-maasta.

Jos eläkkeenhakija haluaa lykätä vanhuuseläkkeen alkamista jossain EU-maassa, on tämän EU-maan laitoksen ilmoitettava hakijalle tämän pyynnöstä lykkäämisen vaikutuksista.

Suomen vanhuuseläkettä lykkäävälle eläkkeenhakijalle on hänen pyynnöstään ilmoitettava, että

• lykkäysaika lasketaan ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta
• ansaittua eläkettä korotetaan 0,4 prosenttia jokaiselta lykätyltä kuukaudelta.

7.2 Ruotsin vanhuuseläkkeen hakeminen

Ruotsin työeläkejärjestelmän mukainen vanhuuseläkeikä nousee porrastetusti

• vuonna 2020 eläkeikä noussut 62 vuoteen (ollut aiemmin 61 v.)
• vuonna 2024 eläkeikä noussut 63 vuoteen 
• vuonna 2027 eläkeikä nousee 64 vuoteen.

7.2.1 Mistä Ruotsin työeläke koostuu?

Työntekoon perustuva vanhuuseläke koostuu

• ansaintaeläkkeestä (inkomstpension IP)
• lisäeläkkeestä (tilläggspension TP) 
• rahastoeläkkeestä (premiepension).

Rahastoeläkettä voi hakea samasta tai eri ajankohdasta kuin ansainta- ja lisäeläkettä. Jos asiasta ei ole mainintaa hakemuksella, Ruotsi olettaa, että Suomessa asuva eläkkeenhakija hakee kaikkia eläkkeen osia samanaikaisesti.

Jos eläkkeenhakijalla on oikeus rahastoeläkkeeseen, Ruotsi lähettää hakijalle lisälomakkeen täytettäväksi. Lomakkeella kysytään

• eläkkeen alkamisajankohtaa
• haluaako hakija pitää rahastoeläkevarojaan edelleen rahastoissa vai siirtää perinteiseen vakuutukseen ja
• haluaako hän liittää rahastoeläkkeeseen leskeneläketurvan.

7.2.2 Ruotsin takuueläke

Alin ikä, josta on Ruotsin asumisperusteista takuueläkettä (garantipension) voidaan myöntää, on 66 vuotta, mutta sitä ei enää makseta ulkomaille 1.1.2023 lähtien. Muutos koskee niitä henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1938 tai myöhemmin. Takuueläkkeen maksu jatkuu edelleen henkilöillä, jotka ovat syntyneet vuonna 1937 tai aikaisemmin.

7.3 Työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen myönnettävä vanhuuseläke EU-tilanteissa

Suomessa työkyvyttömyyseläke muuttuu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi, kun työkyvyttömyyseläkkeen saaja täyttää vanhuuseläkeikänsä. Vanhuuseläkkeestä ei anneta erillistä päätöstä.

Jos eläkkeensaaja on työkyvyttömyyseläkkeen aikana työskennellyt Suomessa, on eläkkeensaajalla eläkeaikaisen työskentelyn perusteella oikeus vanhuuseläkkeeseen. Eläkeaikaisen työskentelyn perusteella karttunutta eläkettä on haettava. Asiasta annetaan valituskelpoinen päätös.

7.3.1 Vanhuuseläkettä ulkomailta pitää hakea

Ulkomainen työkyvyttömyyseläke ei välttämättä muutu automaattisesti vanhuuseläkkeeksi. Kun Suomessa asuva työkyvyttömyyseläkkeen saaja hakee vanhuuseläkettä ulkomailta, hänen on täytettävä Suomen kansallinen vanhuuseläkehakemus. Suomen kansallisen vanhuuseläkehakemuksen voi jättää

• Kelan toimistoon
• eläkelaitokseen
• työeläkejärjestelmän palveluspisteeseen
• Eläketurvakeskukseen.

Vanhuuseläkehakemus toimitetaan Eläketurvakeskukseen, joka välittää hakemuksen ulkomaille.

7.3.2 Työkyvyttömyyseläkkeen jälkeistä vanhuuseläkettä koskevan ulkomailta tulleen hakemuksen käsittely

Jos ulkomailla asuva henkilö hakee Suomeen työkyvyttömyyseläkkeen jälkeistä vanhuuseläkettä ja tätä koskeva hakemus tulee Suomeen P2000 SED:llä, se välitetään toimivaltaiselle eläkelaitokselle.

Kun henkilölle myönnetään työkyvyttömyyseläkkeen ja vanhuuseläkkeen rinnalla karttunut eläke, tästä ei lähetetä P6000 SED:iä. Myöskään tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole uutta eläkekarttumaa ja hakemus hylätään, ei lähetetä P6000 SED:iä.

Eläkelaitos ilmoittaa ulkomaiselle laitokselle P8000 SED:llä

• maksussa olevan työeläkkeen määrän ja
• tiedon, että työkyvyttömyyseläke muuttuu tai on muuttunut automaattiseksi vanhuuseläkkeeksi.

EU-viritys hakemusrekisteristä mitätöidään.

Jos Suomen työkyvyttömyyseläkehakemus on aiemmin hylätty syyllä ”ei eläkkeeseen oikeuttavaa työskentelyä”, eläkehakemusta koskeva SED P2000 välitetään työeläkelaitokselle käsiteltäväksi, jotta se voi tutkia onko henkilö kartuttanut työeläkettä Suomessa hylkäävän päätöksen jälkeen.

8.1 Osittaiseen vanhuuseläkkeeseen sovelletaan yleensä vanhuuseläkettä koskevia ohjeita

Osittaisen vanhuuseläkkeen hakemisen osalta toimitaan EU-tilanteissa lähtökohtaisesti samoin kuin vanhuuseläkkeen osalta toimitaan.

Ulkomainen eläke ei estä osittaisen vanhuuseläkkeen myöntämistä tai maksamista. Ulkomaisen eläkkeen saaminen ei myöskään estä osittaiseen vanhuuseläkkeeseen liittyvää lykkäyskorotusta tai 1,7 %:n korotettua karttumaa.

8.2 Osittaisen vanhuuseläkkeen hakemuksella voi hakea ulkomaan vanhuuseläkettä

Osittaista vanhuuseläkettä koskevalla hakemuksella voi hakea myös ulkomaan vanhuuseläkettä. Hakijan oletetaan hakevan ulkomailta täyttä vanhuuseläkettä, jos hakemuksella ei nimenomaan muuta mainita. Jos henkilö haluaa hakea Kelan eläkettä, sitä varten tulee täyttää erillinen vanhuuseläkehakemus.

Toisen EU-maan yhteyslaitokselta tulevalla P2000 SED:llä tai sen liitteillä tulee olla nimenomainen maininta osittaisen vanhuuseläkkeen hakemisesta. Jos mainintaa ei ole, hakijan oletetaan hakevan täyttä vanhuuseläkettä.

8.3 Eläkelaitoksella on neuvontavelvollisuus osittaisen vanhuuseläkkeen hakemisesta ja sen vaikutuksesta

Eläkkeenhakijalle tulee tarjota osittaista vanhuuseläkettä, jos eläkkeenhakija hakee vanhuuseläkettä ennen alinta vanhuuseläkeikäänsä niin, että vanhuuseläkehakemus tulisi hylätä. Hallinto-oikeudellisen neuvontavelvollisuuden voitaneen ajatella velvoittavan eläkelaitoksia antamaan asiakkailleen tietoa vaihtoehtoisista eläkeratkaisuista. Eläkelaitos lähettää hakijalle kirjeen, jossa se kertoo mahdollisuudesta hakea osittaista vanhuuseläkettä. Kirjeessä kerrotaan osittaiseen vanhuuseläkkeeseen tehtävästä varhennusvähennyksestä ja sen vaikutuksista tulevaan vanhuuseläkkeeseen. Jos hakija päättää ottaa osittaisen vanhuuseläkkeen, se voidaan myöntää hakijan kirjallisen ilmoituksen perusteella. Ennen alinta vanhuuseläkeikää haetusta vanhuuseläkkeestä tulisi antaa hylkäyspäätös myös silloin, kun eläkkeenhakija päätyy samassa yhteydessä hakemaan osittaista vanhuuseläkettä.

Suomessa asuvan eläkkeenhakijan työkyvyttömyyseläkehakemus toimitetaan lähtökohtaisesti niihin maihin, joista hakija hakee eläkettä.

9.1 Hakijan työ- ja toimintakyvystä toimitettavat selvitykset

Ruotsi, Norja ja moni muu maa tarvitsee työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisua varten hakijan työ- ja toimintakyvystä tiedon siitä

• miten toimintakyky on alentunut
• miten sitä on tutkittu ja hoidettu
• mitä on tehty esimerkiksi soveltuvamman työn järjestämiseksi.

Työeläkelaitosten tulee liittää hakemukseen kaikki näihin asioihin, myös kuntoutukseen, liittyvät asiakirjat. Tieto siitä, onko kuntoutus Suomen eläkkeen kannalta tarkoituksenmukaista ei ole ratkaisevaa. Toinen maa tarvitsee tiedot omaa työkyvyttömyyseläkkeen ratkaisuaan varten.

Eläketurvakeskus toimittaa Ruotsiin hakemuksen mukana kopion myös kansallisesta eläkehakemuslomakkeesta.

Norja tarvitsee työkyvyttömyyseläkkeen laskentaa varten tiedon siitä, sisältyykö Suomen työeläkkeeseen tuleva aika vai ei.

9.2 Miten toimitaan, jos ulkomaan eläkettä haetaan myöhemmin kuin Suomen eläkettä?

Jos eläkkeenhakija ei hae ulkomaan työkyvyttömyyseläkettä samanaikaisesti Suomen eläkkeen kanssa, vaan hän hakee ulkomailta eläkettä vasta myöhemmin, eläkelaitos toimittaa eläkehakemuksen Eläketurvakeskukseen toiseen maahan toimitettavaksi. Eläkelaitos ei tee viritystä hakemusrekisteriin, vaan se tehdään Eläketurvakeskuksessa.

9.3 Milloin kuntoutustuen jatkamista koskeva hakemus toimitetaan toiseen EU-maahan?

Jos eläkkeenhakija ei ensimmäisen hakemuksensa yhteydessä ole halunnut, että hakemus toimitetaan muihin EU-maihin, ei myöskään kuntoutustuen jatkamista koskevaa hakemusta toimiteta EU-maihin, jollei eläkkeenhakija tätä erityisesti pyydä.

Eläkelaitos toimittaa kuntoutustuen jatkohakemukseksi tarkoitetun lääkärinlausunnon Eläketurvakeskukseen, joka toimittaa lääkärinlausunnon SED:in P 10000 liitteenä toiseen EU-maahan, jos ulkomaan päätöstä alkuperäiseen hakemukseen ei ole vielä saatu.

• Jos Eläketurvakeskus on saanut Suomen jatkopäätöksen, se toimittaa myös Suomen jatkopäätöksen toiseen EU-maahan.
• Jos Eläketurvakeskus ei ole vielä saanut Suomen jatkopäätöstä, Suomen jatkopäätös toimitetaan myöhemmin toiseen EU-maahan.

Eläkelaitos toimittaa P6000 SED:n kuntoutustuen jatkopäätöksestä kaikille hakemus-BUC:n osapuolille.

Jos Eläketurvakeskus on jo saanut ulkomaan päätöksen edellisen hakemuksen perusteella, uudet lääkärinlausunnot muodostavat osan uutta hakemusta. Tällöin Eläketurvakeskus toimittaa toiseen EU-maahan

• P 2200 SED:in ja
• uudet lääkärinlausunnot.

Eläkelaitos lähettää P6000 SED:n mahdollisesta uudesta päätöksestään.

9.3.1 Suomen työkyvyttömyyseläkehakemus on aiemmin hylätty

Teoreettisen laitoksen on selvitettävä hakijalta, haluaako hän, että asiakirjat toimitetaan toiseen EU-maahan, jos

• Suomen työkyvyttömyyseläkehakemus on hylätty ja
• toinen EU-maa on myöntänyt määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen tai hylännyt sen ja
• hakija toimittaa uuden lääkärinlausunnon valitusta varten.

Hakijalta olisi selvyyden vuoksi tarkistettava, onko uusi lääkärinlausunto tarkoitettu vain Suomen valitusta koskevaksi lisäselvitykseksi vai haluaako hakija, että se toimitetaan myös toiseen EU-maahan. Jos hakija haluaa lääkärinlausunnon toimitettavaksi toiseen EU-maahan, tulee yhteydenotosta hakijaan mainita samalla, kun lääkärinlausunto lähetetään Eläketurvakeskukseen. Eläketurvakeskus voi tarvittaessa olla yhteydessä hakijaan.

9.4 Eläkkeenhakija hakee osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätöstä

Eläkkeenhakija voi hakea osatyökyvyttömyyseläkkeestä ensin ennakkopäätöksen.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätös on voimassa 9 kuukautta, jonka kuluessa hakijan on päätettävä, ottaako hän eläkkeen maksuun vai ei. Jos hakemus on tullut Eläketurvakeskukseen jo ennakkopäätösvaiheessa, ei hakemusta toimiteta ulkomaille ennen kuin hakija on ilmoittanut ottavansa osatyökyvyttömyyseläkkeen maksuun. Eläkehakemusta koskeva SED lähetetään toiseen EU-maahan, kun maksupäätös on annettu. Työeläkelaitoksen tulee ilmoittaa Eläketurvakeskukseen myös siitä, jos hakija ei halua ottaa osatyökyvyttömyyseläkettä maksuun.  

Jos eläkelaitos hylkää ennakkopäätöshakemuksen, on eläkkeenhakijalle päätöksen yhteydessä tiedotettava, ettei työkyvyttömyyseläkehakemusta toimiteta toiseen EU-maahan. Hakemus toimitetaan kuitenkin toiseen EU-maahan, jos eläkkeenhakija haluaa.

9.5 Eläkkeenhakija hakee täyttä työkyvyttömyyseläkettä, mutta eläkelaitos antaa eläkkeenhakijalle ennakkopäätöksen osatyökyvyttömyyseläkkeestä

Jos täyttä työkyvyttömyyseläkettä koskeva eläkehakemus hylätään, eläkelaitos antaa eläkkeenhakijalle edellytysten täyttyessä ennakkopäätöksen osatyökyvyttömyyseläkkeestä.

Eläketurvakeskus toimittaa ulkomaille

• täyttä työkyvyttömyyseläkettä koskevan hakemuksen heti
• tiedon mahdollisen osatyökyvyttömyyseläkkeen myöntämisestä myöhemmin.

10.1 Kuntoutuksen hakeminen ei käynnistä EU-hakemusprosessia

EU-tilanteessa kuntoutusetuutena maksettavaa kuntoutusrahaa ei pidetä eläkkeenä, koska kuntoutusrahan hakijaa ei pidetä työkyvyttömänä. Kuntoutuksen hakeminen ei käynnistä EU-hakemusprosessia.

Jos eläkelaitos ryhtyy kuntouttamaan työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella olevaa henkilöä, kuntoutuskorotus lasketaan siihen työeläkkeeseen, jota hakija saa Suomesta. Pelkän kuntoutuskorotuksen vuoksi ei käynnistetä EU-hakemusprosessia.

10.2 Jos kuntoutustukea on haettu toisesta EU-maasta, toimitetaan kuntoutusta koskevat lisäselvitykset toisiin EU-maihin

Jos toiseen maahan toimitetun kuntoutustukihakemuksen jälkeen myönnetään kuntoutusraha tai kuntoutustuki, johon lisätään kuntoutuskorotus, eläkelaitos lähettää Eläketurvakeskukselle

• kuntoutusraha- tai kuntoutustukipäätöksen
• lääkärinlausunnon 
• muut kuntoutusselvitykset.

Eläketurvakeskus lähettää tiedot toisiin EU-maihin.

Jos eläkkeenhakija haluaa hakea työkyvyttömyyseläkettä toisesta EU-maasta, EU-hakemusprosessi (P_BUC_03) käynnistyy myös, kun

• Suomen eläkelaitos on hylkäämässä hakijan työkyvyttömyyseläkehakemuksen, mutta katsoo että hakijalla voisi olla oikeus työeläkekuntoutukseen
• toisessa EU-maassa työskennellyt henkilö hakee kuntoutusrahakauden jälkeen työkyvyttömyyseläkettä.

Suomessa asuvan eläkkeenhakijan perhe-eläkehakemus (SED P2100) toimitetaan lähtökohtaisesti maihin, joista hakija hakee eläkettä.

Perhe-eläkeasioissa jokaiselle hakijalle perustuu aina oma hakemusasia ja jokaisesta hakijasta lähetetään myös oma hakemus ulkomaille. 

Perhe-eläkehakemuksessa käytetään aina ensimmäistä mahdollista vireilletulopäivää, vaikka hakija ei olisi ilmoittanut edunjättäjän ulkomaan kausia ensimmäisellä hakemuksella. Jos hakijoita on eri perheistä, kaikilla saman perheen hakijoilla käytetään samaa vireilletulopäivää. 

Eläkelaitos toimittaa eläkehakemuksen Eläketurvakeskukselle toiseen maahan lähetettäväksi, jos eläkkeenhakija ei ole hakenut ulkomaan perhe-eläkettä samanaikaisesti Suomen eläkkeen kanssa ja hän myöhemmin hakee ulkomaan perhe-eläkettä. Eläkelaitos ei tee viritystä hakemusrekisteriin, vaan se tehdään Eläketurvakeskuksessa.

Eläkkeenhakija voi jättää perhe-eläkehakemuksen asuinvaltionsa sosiaaliturvalaitokseen, vaikka edunjättäjä ei olisikaan ollut vakuutettu hakijan asuinmaassa. Jos edunjättäjä ei koskaan ole ollut vakuutettuna Suomessa, mutta on ollut vakuutettuna kahdessa tai useammassa EU-maassa, hakemusasiakirjat lähetetään maahan, jossa edunjättäjä viimeksi oli vakuutettuna. 

12.1 Työuraeläke on EU-säännösten mukainen työkyvyttömyyseläke

Työuraeläkkeeseen sovelletaan säännöksiä

• EU-eläkkeen määräytymisestä
• EU-eläkkeen hakemusmenettelystä.

12.1.1  EU-maissa työskentely otetaan huomioon 38 vuoden työskentelyedellytyksessä

Työuraeläkkeen 38 vuoden työskentelyedellytystä varten otetaan huomioon myös EU-maissa tehty työ. Hakijan vastuulla on toimittaa selvitys ulkomaan työskentelystä ja siitä, onko kyseessä ollut työuraeläkkeen edellyttämä raskas työ. Jos henkilö ei ole hakenut ulkomaan eläkettä, voi eläkelaitos pyytää työskentelyn keston vahvistamista varten toisen maan vakuutuskausitodistuksen.

12.2 Työuraeläkkeen hakeminen

12.2.1 Työuraeläkettä varten on oma eläkehakemus

Työuraeläkettä varten on oma eläkehakemus, jolla voi hakea samanaikaisesti myös ulkomaan työkyvyttömyyseläkettä. Jos henkilö on jo täyttänyt toisen EU-maan vanhuuseläkeiän, ulkomaisen vanhuuseläkkeen hakemista varten tulee täyttää erillinen vanhuuseläkehakemus. Jos henkilö haluaa hakea Kelan työkyvyttömyyseläkettä, sitä varten tulee täyttää erillinen työkyvyttömyyseläkehakemus.

12.2.2 Työuraeläkkeen hakijan työkyvyttömyyseläkeoikeus tutkitaan

Työuraeläkkeen käsittelyssä tutkitaan oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Jos hakijalla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, eläkelaitos tiedustelee hakijalta, haluaako hän työuraeläkkeen sijasta työkyvyttömyyseläkkeen. Tällä ei ole vaikutusta ulkomailta haettavaan eläkkeeseen, sillä ulkomailta on haettu joko työkyvyttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä. Hakemusrekisteriin ei tarvitse virittää työkyvyttömyyseläkehakemusta, sillä eläkerekisteriin rekisteröity työkyvyttömyyseläkepäätös päättää hakemusrekisterissä olevan työuraeläkevirityksen.

12.2.3 Eläkehakemuksessa on mainittava, että hakee Suomen työuraeläkettä

Ulkomailta tulevalla eläkehakemuksella (P2000 SED tai P2200 SED) tai sen liitteillä pitää mainita, että Suomesta haetaan työuraeläkettä. Jos mainintaa ei ole, eläkelaitos käsittelee hakemuksen vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkehakemuksena. Oikeutta työuraeläkkeeseen ei tutkita.

Ulkomailla asuvilta työuraeläkkeen hakijoilta tutkitaan työkyvyttömyyseläkeoikeus samoin kuin Suomessa asuvilta. Jos henkilöllä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, eläkelaitos on yhteydessä hakijaan, jollei hakemus ole tullut työkyvyttömyyseläkettä varten tarkoitetulla SED:llä P2200.

Hakemus-SED:eillä P2000 tai P2200 ei pääsääntöisesti ole riittäviä tietoja työuraeläkehakemuksen ratkaisemista varten. Eläkelaitos pyytää tarvittavan lisäselvityksen suoraan hakijalta. Hakija täyttää kansallisen eläkehakemuksen tai toimittaa vastaavat tiedot muuten.

13.1 Siirtyminen EESSI-prosessiin

Paperilomakkeilla alkaneen EU-eläkehakemusprosessin aikana pitää siirtyä käyttämään EESSI:n mukaista sähköistä tietojen vaihtoa, kun viimeinenkin mukana olevista osapuolista on siirtynyt EESSI:n käyttäjäksi.

13.1.1 Siirtymävaiheen tapauksiin käytettävä P_BUC_10

P_BUC_10 koskee vain eläkehakemusprosessia ja siihen liittyvää tietojen vaihtoa. Lisätietopyynnöt saatetaan loppuun paperiprosessin mukaisesti. Jos varsinainen hakemusprosessi on jo saatettu loppuun paperilla, ei lisätietojen lähettäminen enää muuta tapausta EESSI-prosessin mukaiseksi.

P_BUC_10 soveltuu tilanteisiin, joissa

• vähintään yksi tieto on vaihdettu paperilomakkeella jäsenvaltioiden välillä,
• vähintään yksi tietojen vaihto on odotettavissa eläkeprosessissa ja
• prosessissa mukana olevat laitokset siirtyvät EESSI:n käyttäjäksi.

Tässä BUC:ssa EESSI-asian omistaja on se osapuoli, joka aloittaa BUC:n. EESSI-asian omistaja voi olla yhteyslaitos tai joku muista osapuolista.

EESSI-asian vastapuolina ovat tässä BUC:ssa kaikki muut prosessissa mukana olevat osapuolet. Tässä BUC:ssa yhteyslaitos voi olla myös EESSI-asian vastapuolena.

BUC käynnistyy siten, että EESSI-asian omistaja lähettää P15000 SED:n kaikille muille prosessin osapuolille. P15000 SED:n lähettämisen jälkeen, kaikki osapuolet lähettävät asiakirjat sähköisinä SED:einä.

13.2 Siirtymävaiheen prosessi, kun yhteyslaitos on toisessa maassa

13.2.1 Toisen EU-maan laitos aloittaa P_BUC_10:n

• Oletuslaitoksina eurooppalaisessa sosiaaliturvalaitosten hakemistossa Suomen osalta ovat Kela ja Eläketurvakeskus, koska ulkomaan laitos ei välttämättä osaa liittää oikeaa työeläkelaitosta osapuoleksi.
• Jos P15000 on lähetetty Eläketurvakeskukselle, Eläketurvakeskus ohjaa EESSI-asian (forward case) oikealle eläkelaitokselle.
• Jos BUC on lähetetty vain Kelalle, Kela lisäyttää oikean eläkelaitoksen.
• Jos BUC on lähetetty vain eläkelaitokselle, tulee Kela lisätä osapuoleksi BUC:lle.

13.2.2 Eläkelaitos tai Kela aloittaa P_BUC_10:n

• Eläkelaitos tai Kela perustaa RINA:aan P_BUC_10:n ja lisää oikeat osapuolet (Kela, eläkelaitos ja toisten EU-maiden laitokset).
• Eläkelaitos tai Kela lähettää ensin P15000 SED:n ja sen jälkeen oikeat liiketoimintasanomat.

Toisen EU-maan laitoksen valitseminen (P_BUC_10):

• Eläkelaitos tai Kela valitsee paperikäsittelyssä mukana olleen laitoksen, jos sama laitos on toimivaltainen myös EESSI:ssä (P_BUC_10 ja paperikäsittelyssä oleva eläkeasia).
• Jos paperikäsittelyssä mukana ollut toisen EU-maan laitos ei ole toimivaltainen EESSI:ssä, oikea osapuoli ilmenee CAI:sta (Clerk Access Interface).

Jos asia muuttuu EESSI-asiaksi sillä aikaa, kun työeläkelaitoksen paperilomakkeella lähettämä E210 tai P5000 odottavat Kelassa, Kela lähettää ne edelleen ulkomaille paperilla.

13.3 Siirtymävaiheen prosessi, kun Eläketurvakeskus on yhteyslaitos

13.3.1 Eläketurvakeskus aloittaa P_BUC_10:n

Eläketurvakeskus aloittaa BUC:n esimerkiksi tilanteessa, jossa toisen EU-maan laitokselle tarvitsee lähettää lisätietoa hakemusprosessin kuluessa tai kiirehtiä toisen EU-maan vakuutuskausia tai päätöstä.

13.3.2 Eläkelaitos aloittaa P_BUC_10:n

• Eläkelaitos aloittaa BUC:n esimerkiksi tilanteessa, jossa toisen EU-maan laitokselle tulee lähettää seuraavaksi vakuutuskaudet (P5000) tai eläkepäätös (P6000).

Jos eläkelaitos lähettää asiassa seuraavaksi vakuutuskaudet (P5000) tai päätöksen (P6000), riippuu tilanteesta perustaako BUC:in eläkelaitos vai Eläketurvakeskus.

13.3.2.1 Kyseessä on P5000 sanoma tai eläkelaitoksen omalla järjestelmällä tuotettu P6000-sanoma

• Eläkelaitos muodostaa sanomat ilman EESSI-asian tunnistetta, jolloin Eläketurvakeskus saa niistä tiedon Arekin herätteenä.
• Eläketurvakeskus luo BUC:in RINA:ssa, tekee sanoman P15000 ja käy sen jälkeen lisäämässä eläkelaitoksen sanomille tarvittavat tunnisteet Arekin EESSI-tunnisteen lisäys -käyttöliittymällä.

13.3.2.2 Kyseessä on P6000 sanoma, joka täytetään JINA:ssa

• Eläkelaitos perustaa BUC:n JINA:ssa itse ja lisää ulkomaan laitokset hakemusrekisterin perusteella.
• Eläkelaitos lähettää sanoman P15000 ja täyttää sen jälkeen P6000 sanoman tiedot ja lähettää sanoman.

13.3.3 Kela aloittaa P_BUC_10:n

• Kela aloittaa BUC:n esimerkiksi tilanteessa, jossa toisen EU-maan laitokselle tulee lähettää seuraavaksi asumiskaudet (P5000) tai Kelan eläkepäätös (P6000).
• Kela perustaa BUC:n JINA:ssa ja lähettää SED:n P15000 sekä tarvittavat liiketoimintasanomat.
• Jos lähetettävänä on eläkehakemusprosessin lopuksi kansaneläkepäätös, Kela voi lähettää sen Eläketurvakeskukselle paperilla ja Eläketurvakeskus ilmoittaa päätöstiedot toisten EU-maiden laitoksille paperilomakkeella E001, koska tässä vaiheessa ei ole enää tarkoituksenmukaista siirtyä EESSI:in.

13.3.4 Toisen EU-maan laitos aloittaa P_BUC_10:n

• Toisen EU-maan laitos aloittaa BUC:n esimerkiksi tilanteessa, jossa Suomeen tulee lähettää vakuutuskaudet (P5000) tai eläkepäätös (P6000).
• Toisen EU-maan laitos ei välttämättä osaa liittää asiaan kaikkia Suomen osapuolia.
• Todennäköisesti toisen EU-maan laitos avaa BUC:n Eläketurvakeskukselle, joka on yhteyslaitoksena lähettänyt hakemuksen. Eläketurvakeskus tarkistaa hakemuksen osapuolet ja tekee tarvittavat lisäytykset.