Mihin vakuutuskausia tarvitaan?
EU-maat tarvitsevat toisen EU-maan vakuutuskausia EU-säännösten mukaisen eläkkeen laskemiseksi, jos eläkkeenhakija (perhe-eläkkeissä edunjättäjä) on ollut vakuutettuna kahdessa tai useammassa EU-maassa. Jokaisen maan toimivaltainen laitos laskee eläkkeen kahdella tavalla:
- itsenäisenä etuutena
- teoreettisena eläkkeenä.
Itsenäinen etuus voidaan laskea
- puhtaan kansallisena etuutena
- asetuksen mukaisena kansallisena etuutena.
Teoreettisen eläkkeen perusteella lasketaan pro rata -eläke.
Toimivaltainen laitos myöntää hakijalle näin lasketuista eläkkeistä suuremman. Toimivaltaisella laitoksella tarkoitetaan laitosta, jossa eläkkeenhakija tai edunjättäjä on ollut vakuutettuna.
EU-maat voivat tarvita toisen EU-maan vakuutuskausia myös siksi, että vakuutuskaudet otetaan huomioon tutkittaessa eläkeoikeuden edellytyksiä. Monet EU-maat edellyttävät pitkää työskentelyä, jotta eläkkeenhakijalle syntyisi eläkeoikeus. Täyden vanhuuseläkkeen saaminen EU-maassa voi edellyttää esimerkiksi 15 vuoden työskentelyä. EU-maa ottaa tarvittaessa huomioon myös muiden EU-maiden vakuutuskaudet.
Suomen työeläkejärjestelmässä Suomen ja toisen EU-maan vakuutuskausia tarvitaan
- teoreettisen eläkkeen ja sen perusteella laskettavan pro rata -eläkkeen laskemisessa
- asetuksen mukaisen kansallisen eläkkeen tulevan ajan eläkkeen osituksessa
- eläkeoikeutta tutkittaessa.
Vakuutuskausia koskeva määritelmä EU:n sosiaaliturva-asetuksissa
Vakuutuskausi -termi on määritelty perusasetuksessa. Perusasetuksen mukaan vakuutuskausilla tarkoitetaan kausia, jotka on määritelty tai tunnustettu vakuutuskausiksi siinä lainsäädännössä, jonka mukaan ne ovat täyttyneet tai katsotaan täyttyneiksi.
Vakuutuskaudet voivat olla
- maksukausia
- työskentelykausia
- itsenäisen ammatinharjoittamisen kausia
- kaikkia sellaisena käsiteltäviä kausia, jos niiden katsotaan kyseisen maan lainsäädännössä vastaavan vakuutuskausia.
Työskentelykausilla ja itsenäisen ammatinharjoittamisen kausilla tarkoitetaan kausia, jotka on sellaisiksi määritelty tai tunnustettu siinä lainsäädännössä, jonka mukaan ne ovat täyttyneet. Työskentelykausia ja itsenäisen ammatinharjoittamisen kausia ovat myös kaudet, joiden katsotaan kyseisen EU-maan lainsäädännön mukaan vastaavan työskentelykausia tai itsenäisen ammatinharjoittamisen kausia.
Asumiskausi on perusasetuksen määritelmän mukaan kausi, joka on määritelty tai tunnustettu sellaiseksi siinä lainsäädännössä, jonka mukaan se on täyttynyt tai katsotaan täyttyneeksi.
EU-maiden velvollisuus ilmoittaa vakuutuskaudet
EU-maat ovat velvollisia ilmoittamaan mahdollisimman pian yhteyslaitokselle ja muille asianomaisille laitoksille soveltamansa lainsäädännön mukaisesti täyttyneet vakuutus- tai asumiskaudet.
Vakuutuskausien oikeusperusta
Vakuutuskaudet perustuvat Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT). Sopimuksen artiklan 48 mukaan työntekijöiden vapaan liikkuvuuden toteuttamiseksi sosiaaliturvan alalla on oltava järjestelmä, jonka mukaan eri EU-maiden vakuutuskaudet lasketaan yhteen määritettäessä
- oikeutta etuuteen
- etuuden säilyttämistä sekä
- etuuden määrän laskemista.
Vakuutuskausien yhteenlaskeminen
EU-maat soveltavat täytäntöönpanoasetuksen säännöksiä vakuutuskausien yhteenlaskemisesta laskiessaan
- teoreettista eläkettä
- pro rata -eläkettä.
EU-maat ottavat huomioon toisen EU-maan lainsäädännön mukaisia vakuutuskausia, jos maan lainsäädäntö edellyttää kausien täyttymistä
- eläkeoikeuden saamiseksi, säilyttämiseksi, keston määrittämiseksi tai takaisinsaamiseksi
- lainsäädännön soveltamiseksi tai
- pakollisen, valinnaisen jatkuvan tai vapaaehtoisen vakuutuksen piiriin pääsemiseksi tai siitä vapauttamiseksi.
EU-maat ottavat toisen EU-maan vakuutuskaudet huomioon tarpeellisin määrin ikään kuin ne olisivat niiden oman lainsäädännön mukaisia kausia.
Säännökset vakuutuskausien yhteenlaskemisesta ja muuntamisesta ovat täytäntöönpanoasetuksessa
Vakuutuskausien yhteenlaskemista ja kausien muuntamista koskevat säännökset ovat täytäntöönpanoasetuksessa. Toimivaltainen laitos pyytää vakuutuskaudet niistä EU-maista, joissa henkilö on ollut vakuutettuna. Vakuutuskaudet otetaan huomioon vain yhteen kertaan. Vakuutuskaudet lasketaan siksi yhteen vain, jos ne eivät ole päällekkäisiä.
Kun lasketaan Suomen työeläkettä, toisen EU-maan ilmoittamat vakuutuskaudet otetaan huomioon sellaisena, kuin toinen maa on ne ilmoittanut. Vakuutuskausien laatua ei kyseenalaisteta. Kun vakuutuskaudet otetaan huomioon, sovelletaan Suomen työeläkejärjestelmän
- aikarajoja
- ikärajoja ja
- vähimmäiskestoja.
Erityissäännökset vakuutuskausien yhteenlaskemisesta eläke-etuuksissa
Perusasetuksessa on erityissäännökset, jotka koskevat vakuutuskausien yhteenlaskemista työkyvyttömyys-, vanhuus- ja perhe-eläkkeiden määräämistä varten.
Erityissäännöksissä on säädetty
- vakuutuskausien yhteenlaskemisesta työtekijöiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien erityisjärjestelmien mukaisista eläkkeistä
- eläkkeistä, jotka myönnetään tietyn palkkatyön tai itsenäisen ammatinharjoittamisen perusteella.
Suomessa tämän erityissäännöksen piirin kuuluvia työskentelykausia ovat MEL:n ja YEL:n mukaan vakuutetut ajat.
Vakuutuskausitietojen ilmoittaminen toiselle EU-maalle
EU-maa ilmoittaa muille EU-maille oman maansa lainsäädännön mukaiset vakuutuskaudet, kun se on osapuolena EU-eläkehakemusliikenteessä tai vakuutuskausia pyydetään erikseen. EU-maat ilmoittavat vakuutuskaudet joko lomakkeella E205 tai P5000-asiakirjalla.
Ilmoitettavat vakuutuskaudet
Hallintotoimikunnan päätöksen mukaisesti P5000 -asiakirjalla ilmoitettavat vakuutuskaudet ovat lähtökohtaisesti kausia, jotka otetaan huomioon:
- eläkkeen laskennassa (eläkettä kartuttavat kaudet)
- ainoastaan eläkeoikeutta varten (ei eläkettä kartuttavat kaudet)
- sekä eläkkeen laskennassa että eläkeoikeutta varten.
Eläkkeen laskennassa huomioon otettavilla kausilla tarkoitetaan eläkettä kartuttavia kausia. Kukin EU-maa ilmoittaa ne eläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet, jotka siinä maassa kartuttavat eläkettä.
Eläkkeen laskennassa huomioon otettavia kausia ovat pääsääntöisesti myös työskentelyä vastaavat, rinnasteiset kaudet. EU-maat ilmoittavat rinnasteiset kaudet oman lainsäädäntönsä mukaisesti. Tällaisia rinnasteisia kausia voivat olla esimerkiksi
- lastenhoitoajat
- työkyvyttömyys-, sairauspäiväraha- ja työttömyyskorvauskaudet
- asevelvollisuusajat
- opiskeluajat.
Suomi ilmoittaa P5000 –asiakirjalla rinnasteisina kausina
- tutkintoon johtaneen opiskeluajan
- lastenhoitoajan
- eläkesuhdeajan.
Vakuutuskaudet voivat olla myös vapaaehtoiseen vakuuttamiseen perustuvia.
Ainoastaan eläkeoikeutta varten ilmoitettuja vakuutuskausia ei oteta huomioon eläkkeen laskennassa. Vakuutuskausilla eläkeoikeutta varten tarkoitetaan kausia, joita voidaan tarvita eläkeoikeuden saamiseksi.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty tieto, että 1.1.2017 alkaen työskentely otetaan huomioon työntekijällä 17 vuoden iän ja yrittäjällä 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämiskuukauden loppuun. Ohjeeseen on myös lisätty toimintaohje toisen EU-maan vakuutuskausien huomioimisesta työuraeläkettä tai osittaista vanhuuseläkettä laskettaessa.
Miten EU-maat ilmoittavat vakuutuskaudet?
EU-maat ilmoittavat perusasetuksen soveltamisalaan kuuluvat, lakisääteisten järjestelmiensä mukaiset
- eläkkeeseen oikeuttavat vakuutuskaudet
- eläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet.
Muut EU-maat ottavat huomioon toisen EU-maan eläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet sen pituisina kuin toinen maa on ne ilmoittanut. Jos toinen EU-maa ilmoittaa eläkettä kartuttavaksi ajaksi esimerkiksi kuukauden, otetaan laskennassa huomioon kokonainen 1 kuukausi, vaikka todellisuudessa aika olisi ollut 2 viikkoa.
Toisen EU-maan ilmoittamien vakuutuskausien laatuun ei kiinnitetä huomiota. Toisen maan ilmoittamat vakuutuskaudet otetaan huomioon EU-eläkkeen laskennassa riippumatta siitä, oikeuttaisiko kyseinen kausi Suomessa eläkkeeseen. Asumiskausia ei oteta huomioon Suomen työeläkkeen laskennassa, vaikka toinen EU-maa olisi ilmoittanut asumiskaudet laskennassa huomioon otettaviksi kausiksi.
Seuraavat toisen EU-maan ilmoittamat vakuutuskaudet otetaan huomioon samalla tavalla kuin työskentelykaudet:
- rinnasteiset vakuutuskaudet, esimerkiksi lastenhoitoaika tai työttömyysaika
- varusmiespalvelusaika tai virkamiesten erityisjärjestelmän mukainen aika, jos ajat on ilmoitettu eläkettä kartuttavaksi.
Jos vakuutuskaudet ovat keskenään päällekkäisiä, päällekkäisten kausien huomioon ottamisessa noudatetaan vakuutuskausien ensisijaisuusjärjestystä.
Hallintotoimikunta on 16.12.2010 antanut päätöksen H6, joka koskee tiettyjä perusasetuksen mukaisten vakuutuskausien yhteenlaskemisessa sovellettavia periaatteita. Päätöksen mukaan kaikki vakuutuskaudet (sekä maksukaudet että kaudet, joiden katsotaan vastaavan vakuutuskausia) täyttävät vakuutuskauden määritelmän.
Kausien yhteenlaskemisperiaatteen mukaan toisen EU-maan ilmoittamat kaudet on laskettava yhteen kyseenalaistamatta niiden laatua. EU-maalla on kuitenkin toimivalta yhteenlaskemisperiaatetta sovellettuaan määrittää muut ehtonsa sosiaaliturvaetuuksien myöntämiselle edellyttäen, että näitä ehtoja sovelletaan ketään syrjimättä.
Kun toisen EU-maan vakuutuskausia otetaan huomioon EU-eläkkeen laskennassa, sovelletaan Suomen työeläkejärjestelmän aikarajoja, ikärajoja ja vähimmäiskestoja:
- ennen työeläkelakien voimaantuloa päättyneet vakuutuskaudet otetaan huomioon Suomen työeläkelakien voimaantulosäännösten aikarajoja noudattaen
- toisen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon siitä iästä lähtien, josta alkaen henkilölle karttuisi Suomesta eläkettä
- vakuutuskausien vähimmäiskestolta vaaditaan samaa odotusaikaa kuin eläkkeeseen oikeuttavan työsuhteen tai yrittäjätoiminnan kestolta Suomessa; EU-eläkkeen laskennassa ei oteta huomioon toisen EU-maan kausia, jotka ovat kestäneet lyhyemmän ajan kuin Suomen kansallisessa lainsäädännössä säädetty odotusaika.
Työskentelyyn perustuvilla toisen EU-maan vakuutuskausilla on merkitystä myös laskettaessa korotetun karttuman osuutta.
Työskentelyaika toisessa EU-maassa otetaan huomioon samojen iän mukaan porrastettujen karttumisprosenttien mukaisesti, kuin jos henkilö olisi työskennellyt Suomessa. Kun lasketaan korotetun karttuman osuutta toisen EU-maan työskentelyn perusteella, noudatetaan EU-eläkkeen korotettua karttumaa koskevaa ohjeistusta.
Toisen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon siten, että ensin yhdistetään samaa laatua olevat, toisiaan välittömästi seuraavat kaudet. Tämän jälkeen toisen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon teoreettisen eläkkeen laskevan eläkelaitoksen soveltamassa eläkelaissa olevien
- aikarajojen
- ikärajojen ja
- vähimmäiskestojen mukaisesti.
TEL:n, LEL:n, TaEL:n ja TyEL:n mukaiset vähimmäiskestot:
- 6 kuukautta 31.12.1964 saakka
- 4 kuukautta 1.1.1965 – 30.6.1971
- 1 kuukausi 1.7.1971 – 31.12.1997
- 1.1.1998 alkaen toisen EU-maan vakuutuskausien kestolla ei ole merkitystä (1.1.1998 alkaen alle kuukaudenkin jatkunut työskentely kuului yksityisten alojen työeläkelakien piiriin ja vuoden 2007 alusta voimaan tulleen TyEL:n mukaan laissa ei ole työsuhteen vähimmäiskestoa koskevaa edellytystä).
Ennen 8.7.1961 päättyneitä toisen EU-maan ilmoittamia vakuutuskausia ei oteta huomioon. Aika ennen 1.7.1962 otetaan huomioon puolikkaana, jos työsuhde on ollut voimassa 8.7.1961 tai sen jälkeen.
KVTEL:n, KuEL:n ja JuEL:n mukaiset vähimmäiskestot:
- 4 kuukautta 30.6.1971 saakka
- 1 kuukausi 1.7.1971 – 31.12.1997
- 1.1.1998 alkaen toisen maan vakuutuskausien kestolla ei ole merkitystä (1.1.1998 alkaen alle kuukaudenkin jatkunut työskentely kuului KVTEL:n piiriin eikä 1.8.2003 voimaan tulleessa KuEL:ssa ollut ja 1.1.2017 voimaan tulleessa JuEL:ssa ole työsuhteen vähimmäiskestoa koskevaa edellytystä).
VEL:n, VaEL:n ja JuEL:n mukaiset vähimmäiskestot:
- 4 kuukautta 31.12.1966 saakka
- 1 kuukausi 1.1.1967 alkaen.
- 1.1.1998 alkaen toisen maan vakuutuskausien kestolla ei ole merkitystä (alle kuukauden jatkunut työskentely kuului LYVEL:n piiriin eikä vuoden 2007 alusta voimaan tulleessa VaEL:ssa ollut ja 1.1.2017 voimaan tulleessa JuEL:ssa ole työsuhteen vähimmäiskestoa koskevaa edellytystä).
YEL:n ja MYEL:n mukaan edellytyksenä on, että
- yrittäjätoiminta on jatkunut vähintään 4 kuukautta yhdenjaksoisesti
- toisen EU-maan yrittäjäjaksot otetaan huomioon 1.1.1970 alkaen
- jos toisen EU-maan ilmoittamasta vakuutuskaudesta ei ilmene, onko ilmoitettu jakso (ennen 1.1.1970) ollut yrittäjätoimintaa, käsitellään jaksoa työsuhteena.
Toisen EU-maan vakuutuskausia huomioon otettaessa noudatetaan lisäksi seuraavia eläkkeen karttumista koskevia ikärajoja:
- 31.12.2004 saakka toisen EU-maan työsuhdekausia, jotka ovat täyttyneet ennen henkilön 23 vuoden iän täyttämistä tai 65 vuoden iän täyttämisen jälkeen, ei pääsääntöisesti oteta huomioon.
- ajalla 1.1.2005 – 31.12.2016 työskentely otetaan huomioon pääsääntöisesti 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun.
- 1.1.2017 alkaen työskentely otetaan huomioon työntekijällä 17 vuoden iän ja yrittäjällä 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttämiskuukauden loppuun.
EU-sosiaaliturva-asetusten mukaista työkyvyttömyys- tai perhe-eläkettä laskettaessa toisen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon enintään
- eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun, jos Suomen eläkkeessä on tulevan ajan eläkkeenosa
- eläketapahtumavuoden loppuun, jos Suomen eläkkeessä ei ole tulevan ajan eläkkeenosaa.
Työuraeläkkeeseen sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeen määräytymistä koskevia EU-säännöksiä. Työuraeläkettä laskettaessa toisen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon kuitenkin enintään Suomen eläkkeen eläketapahtumavuoden loppuun.
EU-sosiaaliturva-asetusten mukaista vanhuuseläkettä laskettaessa toisen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon enintään Suomen vanhuuseläkkeen eläketapahtumavuoden loppuun.
Osittaista vanhuuseläkettä laskettaessa toisen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon enintään Suomen osittaisen vanhuuseläkkeen eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun.
EU-sosiaaliturva-asetusten mukaisen teoreettisen eläkkeen korotetun karttuman osuutta laskettaessa toisen EU-maan työskentelyyn tai yrittäjätoimintaan perustuva aika otetaan huomioon enintään
- työskentelyn tai yrittäjätoiminnan päättymiseen asti toisessa EU-maassa
- samojen iän mukaan porrastettujen karttumisprosenttien mukaisesti, kuin jos henkilö olisi työskennellyt Suomessa.
Miten eri yksikössä ilmoitetut vakuutuskaudet muunnetaan toiseen aikayksikköön?
Kukin EU-maa ilmoittaa vakuutuskautensa oman lainsäädäntönsä mukaisesti vuosina, neljännesvuosina, kuukausina, viikkoina tai päivinä.
Muuntamisen perustana on se aikayksikkö, jossa toisen EU-maan laitos on ilmoittanut vakuutuskausien täyttyneen. Vakuutuskausien muuntamista koskevat säännöt ovat täytäntöönpanoasetuksessa.
Suomessa EU-eläkkeen laskennassa vakuutuskausien aikayksikkö on kuukausi. Jos toinen EU-maa ilmoittaa vakuutuskautensa muussa aikayksikössä kuin kuukausina, nämä toisen EU-maan ilmoittamat vakuutuskaudet muunnetaan Suomen käyttämään aikayksikköön.
Päivinä ilmoitettujen vakuutuskausien muuntaminen
Vakuutuskausien muuntamisessa aikayksiköstä toiseen käytetään seuraavaa taulukkoa:
Järjestelmä, jonka perustana on | 1 päivä vastaa | 1 viikko vastaa | 1 kuukausi vastaa | 1 neljännes- vuosi vastaa | Päivien enimmäismäärä kalenteri- vuodessa |
5 päivää | 9 tuntia | 5 päivää | 22 päivää | 66 päivää | 264 päivää |
6 päivää | 8 tuntia | 6 päivää | 26 päivää | 78 päivää | 312 päivää |
7 päivää | 6 tuntia | 7 päivää | 30 päivää | 90 päivää | 360 päivää |
Jos toisen EU-maan laitos ilmoittaa vakuutuskaudet päivinä, laitos ilmoittaa myös, käytetäänkö laitoksen hallinnoimassa järjestelmässä vakuutuskausien perustana 5, 6 vai 7 päivää. Päivät muunnetaan kuukausiksi jakamalla päivien lukumäärä vastaavien kuukauteen sisältyvien päivien lukumäärällä.
Muina aikayksikköinä kuin päivinä ilmoitettujen vakuutuskausien muuntaminen
Muina aikayksikköinä kuin päivinä ilmoitetut vakuutuskaudet muunnetaan seuraavasti:
- vuosi vastaa 4 neljännesvuotta, 12:ta kuukautta tai 52:ta viikkoa ja päinvastoin
- neljännesvuosi vastaa 3 kuukautta tai 13 viikkoa ja päinvastoin
- viikot ja kuukaudet muunnetaan päiviksi käyttäen taulukossa esitettyjen 6 päivään perustuville järjestelmille tarkoitettuja muuntamissääntöjä.
Jos vakuutuskaudet on ilmoitettu osina, osina ilmoitetut kaudet on muunnettava seuraavaan pienempään kokonaisyksikköön (esimerkiksi viikot päiviksi) käyttäen yllä kuvattuja sääntöjä. Vuosien osat muunnetaan kuukausiksi. Jos muuntamisen jälkeen jää edelleen tulokseksi jonkin yksikön osa, tulokseksi katsotaan seuraava suurempi kokonaisyksikkö.
Esimerkki:
EU-maa ilmoittaa vakuutusajaksi 35,25 viikkoa. Koska vakuutusaika on ilmoitettu osina, vakuutusajan muuntaminen kuukausiksi edellyttää ensin, että viikot muunnetaan seuraavaan pienempään kokonaisyksikköön eli päiviksi. Kun viikot ensin muunnetaan päiviksi, käytetään kuuteen päivään perustuvaa muuntamissääntöä. Näin ollen 35,25 viikkoa kerrotaan luvulla 6 (35,25 x 6= 211,5 päivää). Päivien lukumäärä 211,5 jaetaan luvulla 26, jotta päivät muuntuvat kuukausiksi (211,5:26 = 8,135 kk). Koska lopputuloksena on edelleen osina ilmaistu luku, pyöristetään lopputulos ylöspäin seuraavaan suurempaan kokonaisyksikköön. Näin laskettuna vakuutusajaksi saadaan 9 kuukautta.
Kokonaisen vakuutusvuoden tulee aina vastata vakuutuskausien vuotuista enimmäismäärää myös muiden EU-maiden järjestelmissä. Kalenterivuoden aikana täyttyneiden kausien kokonaismäärä ei saa muuntamisen jälkeen olla suurempi kuin taulukon viimeisessä sarakkeessa ilmoitettujen päivien lukumäärä (52 viikkoa, 12 kuukautta tai 4 neljännesvuotta). Jos toinen EU-maa ilmoittaa vakuutuskausinaan vuotuisen enimmäismäärän, vakuutuskausien muuntamisen lopputuloksen tulee olla muuntavan maan oman lainsäädännön mukainen vuotuinen enimmäismäärä.
Muuntaminen suoritetaan
- yhtenä toimenpiteenä, joka kattaa kaikki ilmoitetut vakuutuskaudet tai
- kultakin vuodelta, jos kaudet ilmoitetaan vuosikohtaisesti.
Toisen EU-maan vakuutuskausien muuntaminen Suomen työeläkejärjestelmän vakuutuskausia vastaavaksi
Toisen EU-maan vakuutuskaudet muunnetaan kuukausiksi käyttäen täytäntöönpanoasetuksen mukaisia muuntamissääntöjä.
Jos toinen maa ilmoittaa vakuutuskautensa päivinä, saman maan eri jaksojen irtopäivät kerätään täysiksi kuukausiksi. Jos jää ylimääräisiä päiviä, lopputulos pyöristetään seuraavaan kuukauteen.
Vastaavasti EU-eläkkeen laskentaa varten myös Suomen vakuutuskaudet pyöristetään seuraavaan suurempaan kokonaisyksikköön eli kuukauteen, jos Suomen vakuutuskausien yhteismääräksi tulee kuukausia ja yksittäisiä päiviä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen kirjoitusasua on täsmennetty.
Yhdessä maassa vakuuttamisen periaatteen mukaan henkilö kuuluu tiettynä aikana vain yhden jäsenvaltion lainsäädännön alaisuuteen.
Sovellettavan lainsäädännön osalta henkilö voi liittyä jäsenvaltion vapaaehtoiseen tai valinnaiseen jatkuvaan vakuutusjärjestelmään.
Myös aiemman asetuksen 1408/71 säännökset lähtivät siitä, että henkilö vakuutetaan ainoastaan yhdessä EU-maassa (artikla 13). Tästä säännöstä oli ainoastaan yksi poikkeus.
Asetuksen 1408/71 liitteessä VII oli lueteltu ne tilanteet, joissa jäsenvaltio poikkesi yhdessä maassa vakuuttamisen periaatteesta. Suomella oli liitteessä VII määräys, jonka mukaan Suomessa asuvaan ja täällä yritystoimintaa harjoittavaan henkilöön sovellettiin Suomessa tehdyn yritystoiminnan osalta Suomen lainsäädäntöä, vaikka yrittäjä samanaikaisesti työskenteli työsuhteessa toisessa EU-maassa. Tällöin hänet vakuutettiin työsuhteen osalta kyseisessä toisessa EU-maassa.
Milloin eri EU-maiden vakuutuskaudet voivat olla keskenään päällekkäisiä?
EU-maiden vakuutuskaudet voivat olla keskenään päällekkäisiä, kun
- eri EU-maat ilmoittavat vakuutuskautensa eri aikayksiköissä
- vakuutuskaudet kohdistuvat aikaan, jolloin jäsenvaltio ei soveltanut EU:n sosiaaliturvasäännöksiä, eikä maiden välillä ole ollut sosiaaliturvasopimusta
- henkilö on ollut vakuutettuna samaan aikaan toisen EU-maan vapaaehtoisessa tai valinnaisessa vakuutusjärjestelmässä.
Esimerkkejä:
Eri aikayksiköissä ilmoitetut vakuutuskaudet
Ruotsi ilmoittaa koko vuoden eläkettä kartuttavaksi ajaksi, vaikka henkilö on työskennellyt vain osan vuotta. Jos henkilö on saman vuoden aikana työskennellyt myös Suomessa, ovat Ruotsin ilmoittamat vakuutuskaudet päällekkäisiä Suomen kausien kanssa.
Suomen kokonaisina vuosina ilmoittamat ansioperusteiset vakuutuskaudet voivat olla päällekkäisiä toisen EU-maan vakuutuskausien kanssa.
Vakuutuskaudet kohdistuvat aikaan, jolloin maiden välillä ei sovellettu EU:n sosiaaliturvasäännöksiä tai sosiaaliturvasopimusta
Joidenkin uusien EU-maiden vakuutuskaudet voivat olla päällekkäisiä Suomen vakuutuskausien kanssa sen vuoksi, että maiden kansalaiset ovat saattaneet olla siellä vakuutettuna, vaikka ovatkin työskennelleet ja olleet vakuutettuna samaan aikaan Suomessa.
Henkilö on vakuutettu toisen EU-maan vapaaehtoisessa vakuutusjärjestelmässä
Huolimatta yhdessä maassa vakuuttamisen periaatteesta eri EU-maiden vakuutuskaudet voivat olla päällekkäin, jos henkilö on vakuutettu toisen EU-maan vapaaehtoisessa vakuutusjärjestelmässä. Henkilö voi olla vakuutettuna EU-maan vapaaehtoisessa tai valinnaisessa jatkuvassa vakuutusjärjestelmässä, vaikka hän olisi samanaikaisesti pakollisesti vakuutettu toisessa EU-maassa. Edellytyksenä vapaaehtoiselle vakuuttamiselle on, että henkilö on ollut aikaisemmin vakuutettu työntekijänä tai ammatinharjoittajana kyseisessä EU-maassa ja että tämän EU-maan lainsäädännössä hyväksytään tällainen päällekkäisyys.
Miten päällekkäiset vakuutuskaudet otetaan huomioon EU-eläkkeen laskennassa?
Jos Suomen vakuutusajat ovat päällekkäisiä toisen EU-maan vakuutuskausien kanssa, EU-eläkettä laskettaessa otetaan rinnakkaiset vakuutusajat huomioon ainoastaan yhteen kertaan. Jos toisen maan vakuutuskaudet ovat kokonaan päällekkäisiä Suomen vakuutuskausien kanssa, teoreettista eläkettä ei voida laskea.
Suomessa päällekkäisten kausien karsimisessa noudatetaan seuraavaa täytäntöönpanoasetuksen mukaista ensisijaisuusjärjestystä:
- Työskentelykausi (pakollinen)
- Rinnasteinen kausi (pakollinen)
- Vapaaehtoinen kausi (voi olla myös työskentelyä)
Ensisijaisuusjärjestyksen vuoksi:
- Pakollinen vakuutuskausi on ensisijainen vapaaehtoiseen kauteen nähden.
- Suomen työskentelykausi on ensisijainen toisen maan vakuutuskauteen nähden, jos Suomen työskentelykausi on päällekkäinen toisen maan vakuutuskauden kanssa.
- Työskentelykausi on ensisijainen rinnasteiseen vakuutuskauteen nähden. Rinnasteinen vakuutuskausi voi olla esimerkiksi lastenhoitoaika tai eläkkeellä oloaika. Toisen maan työskentelykausi on ensisijainen Suomen rinnasteiseen vakuutuskauteen nähden, jos toisen maan ilmoittama työskentelykausi on päällekkäinen Suomen rinnasteisen vakuutuskauden kanssa.
Kahden tai useamman EU-maan lainsäädännön mukaan rinnasteinen, vakuutuskautta vastaavaksi katsottava kausi otetaan huomioon maassa, jossa henkilö on ollut sitä ennen pakollisesti vakuutettu. Jos henkilö ei ole ollut pakollisesti vakuutettu EU-maassa ennen kyseistä kautta, rinnasteinen kausi otetaan huomioon maassa, jossa henkilö vakuutetaan pakollisesti ensimmäisen kerran kyseisen kauden jälkeen.
Jos toisen EU-maan vakuutuskautta ei ole tarkalleen ajallisesti määritelty, oletetaan, että kausi ei ole päällekkäinen Suomen kausien kanssa. Tällaiset kaudet on laskettava mukaan, jos
- ne kohtuudella voidaan määrittää
- se on asianomaisen henkilön edun mukaista.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen kirjoitusasua on täsmennetty.
Miten vakuutuskaudet ilmoitetaan?
EU-eläkehakemusliikenteessä jokainen osapuolena oleva EU-maan laitos ilmoittaa toisille EU-maille oman maansa lainsäädännön mukaiset vakuutuskaudet.
EU-maat ilmoittavat vakuutuskaudet hallintotoimikunnan hyväksymillä tavoilla:
- E205 -vakuutuskausitodistuslomakkeella tai
- P5000 -asiakirjalla eli P5000 paperiSED:llä (SED = Structured Electronic Document).
Eläketurvakeskus ja Kela ilmoittavat muille EU-maille vakuutuskaudet eri asiakirjoilla. Molemmat asiakirjat toimitetaan kaikkiin EU-eläkehakemusliikenteessä osapuolena oleviin maihin.
ETK:n ja Kelan vakuutuskausien ilmoittamisessa käyttämät asiakirjat
- Eläketurvakeskus ilmoittaa P5000-asiakirjalla henkilön Suomen työskentelyyn perustuvat vakuutuskaudet.
- Kela ilmoittaa E205-lomakkeella henkilön asumiseen perustuvat vakuutuskaudet.
P5000-asiakirja on hallintotoimikunnan hyväksymä P5000 SEDin paperituloste. Lyhenne SED tulee sanoista Structured Electronic Document. P5000 SED-sanoma on tarkoitettu sähköiseen sanomanvälitykseen EESSI-järjestelmässä. Hallintotoimikunnan E1-päätöksen mukaan jäsenmaat voivat ennen sähköiseen tiedonsiirtoon siirtymistä käyttää EU-eläkehakemusliikenteessä nykyisiä E-lomakkeita tai hallintotoimikunnan hyväksymiä SED:ien paperitulosteita. Kun EESSI-järjestelmä on käytettävissä, vakuutuskausitiedot välitetään sähköisesti P5000 -SED -sanomalla.
Miten Suomi ilmoittaa työskentelykaudet?
Perusasetuksen mukaan vakuutuskaudet ilmoitetaan sen mukaisina kuin ne on määritelty sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa ne ovat täyttyneet.
Työskentelykausina Suomi ilmoittaa
- varsinaisen työskentelyajan ja yrittäjätoiminta-ajan 31.12.2004 asti
- työansioihin ja yrittäjätoimintaan perustuvan ajan 1.1.2005 alkaen
- etuusansioihin perustuvan ajan.
Rinnasteisina vakuutuskausina Suomi ilmoittaa
- eläkesuhdeajan
- eläkettä kartuttavan lastenhoitoajan
- eläkettä kartuttavan, tutkintoon johtaneen opiskeluajan.
Vapaaehtoisesti vakuutettuna aikana Suomi ilmoittaa
- vapaaehtoisesti vakuutetun työskentelyajan
- vapaaehtoisesti vakuutetun yrittäjätoimintaan perustuvan ajan.
Suomen työskentelyyn perustuvien vakuutuskausien muodostaminen on jaoteltu kansallisen työeläkelainsäädännön muutosten perusteella
- vakuutuskausiin ennen 1.1.2005
- vakuutuskausiin 1.1.2005 alkaen
Työskentelyyn perustuvat vakuutuskaudet muodostetaan työeläkejärjestelmän yhteisellä vakuutuskausisovelluksella. Vakuutuskausisovellus muodostaa kaudet ansaintarekisterin ja eläkepäätösrekisterin tietojen sekä eläkelaitoksen antamien tietojen pohjalta.
Vastuu vakuutuskausien oikeellisuudesta:
- Eläkelaitos vastaa omien rekisteritietojensa sekä vakuutuskausipyynnöllä antamiensa päivämäärä- ja muiden tietojen oikeellisuudesta.
- Eläketurvakeskus vastaa siitä, että vakuutuskaudet muodostuvat oikein rekisteritietojen ja eläkelaitoksen antamien tietojen perusteella. Eläketurvakeskus käynnistää lisäselvityksen, jos vakuutuskausia ei pystytä muodostamaan automaattisesti eläkelaitoksen antamien tietojen pohjalta.
Vakuutuskausisovellus
P5000-vakuutuskausisovellus otettiin käyttöön 2.3.2012. Koska eläkkeen laskenta on perustunut vuoden 2005 alusta lukien vuosiansioihin, työsuhteen kestolla ei enää ole pääsääntöisesti merkitystä eläkkeen laskennassa. Eläke lasketaan 1.1.2005 alkaen kunakin kalenterivuonna saatujen ansioiden perusteella.
Lähtökohdaksi uudessa vakuutuskausisovelluksessa on otettu vakuutuskausien ilmoittaminen P5000 -asiakirjalla, koska EESSI:n siirtymäajan päättyessä tullaan käyttämään sähköistä P5000 SED -sanomaa. Vakuutuskausisovellus tuottaa paperisen lomakkeen, jossa vakuutuskaudet on muodostettu P5000 SED:n tietojen mukaisesti. Suomen työeläkejärjestelmässä käytetään ennen EESSI:n siirtymäajan päättymistä tätä paperimuotoista P5000-asiakirjaa.
Aikaisemman vakuutuskausisovelluksen aikana vakuutuskaudet ilmoitettiin E205 -lomakkeella.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen kirjoitusasua on täsmennetty.
Arekin ansaintarekisteristä saadaan 31.12.2004 asti työskentely- ja yrittäjätoiminta-ajat. Vakuutuskaudet muodostetaan työskentely- ja yrittäjätoiminta-aikojen perusteella.
Työskentely- ja yrittäjätoiminta-ajat otetaan huomioon noudattaen
- lakikohtaisia vakuuttamisvelvollisuutta
- eläkkeen karttumista koskevia ikärajoja.
P5000-asiakirjalla ilmoitetaan vain vakuutuskausia, joita tarvitaan
- eläkeoikeuden tutkimisessa ja
- eläkkeen laskemisessa.
Työansioihin perustuvat palkattomat ajat ilmoitetaan vakuutuskausissa työskentelyaikana samalla tavalla kuin 1.1.2005 alkaen. Kausien ilmoittamisen ensisijaisuusjärjestys määräytyy samalla tavoin kuin vakuutuskausissa 1.1.2005 alkaen.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty menettelyohje tulevan ajan laskemisesta poikkeussäännön mukaan tilanteessa, jossa vakuutusaikaa on vain eläketapahtumavuonna ja eläkkeessä on tuleva aika. Suomen vakuutuskausina käytetään silloin eläketapahtumavuoden vakuutusaikaa.
Vakuutuskauden muodostumisen lähtökohtana 1.1.2005 alkaen on kalenterivuosittainen ansio.
Vakuutusvuoden muodostavat
- työeläkettä kartuttavat ansiot
- työeläkettä kartuttavat palkattomat jaksot.
Työeläkejärjestelmässä kaikki vakuutuskaudet ilmoitetaan sekä eläkkeeseen oikeuttavina että eläkkeen laskennassa huomioon otettavina kausina.
Vakuutuskauden muodostuminen työansioista
Vakuutuskausia muodostettaessa työskentely otetaan huomioon
- vuosina 2005–2016 18 vuoden iän täyttämisvuoden alusta 68 vuoden iän täyttämisvuoden loppuun
- vuoden 2017 alusta lukien työntekijän 17 vuoden iän täyttämisvuoden alusta vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan saavuttamisvuoden loppuun
- vuoden 2017 alusta lukien yrittäjän 18 vuoden iän täyttämisvuoden alusta vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan saavuttamisvuoden loppuun.
Vakuutuskausissa otetaan huomioon työeläkelakien mukaan vakuutetut työansiot. Vuosityöansiot muodostavat yhden vakuutusvuoden.
Jos LEL- ja TaEL-työskentelystä kertyneet työansiot jäivät vuosina 2005–2006 alle näiden lakien mukaisen eläkkeeseen oikeuttavan ansiorajan, niitä ei oteta huomioon vakuutuskausissa.
Vakuutuskausien muodostuminen vanhuus- ja työuraeläkkeessä
Vanhuus- tai työuraeläkettä laskettaessa työansiot ja etuusansiot otetaan huomioon eläketapahtumakuukauden loppuun asti. Vakuutuskausi muodostuu vuosiperusteisesti, joten vanhuus- tai työuraeläkkeen eläketapahtumavuodesta muodostuu vakuutusvuosi, jos sinä vuonna on ollut työansioita tai etuusansioita.
Vakuutuskausissa vakuutusaika ilmoitetaan
- eläketapahtumavuoden loppuun tai
- sen vuoden loppuun, jolloin henkilöllä on viimeksi ollut työansioita tai etuusansioita.
Vakuutuskausien muodostuminen osittaisessa vanhuuseläkkeessä
Osittaista vanhuuseläkettä laskettaessa työansiot ja etuusansiot otetaan huomioon osittaisen vanhuuseläkkeen alkamista edeltävän vuoden loppuun.
Vakuutuskausissa vakuutusaika ilmoitetaan
- eläkkeen alkamista edeltävän vuoden loppuun tai
- sen vuoden loppuun, jolloin henkilöllä on viimeksi ollut työansioita tai etuusansioita.
Vakuutuskausien muodostuminen työkyvyttömyyseläkkeessä
Jos henkilölle myönnetään tulevan ajan eläkeosan sisältävä työkyvyttömyyseläke, eläkkeessä otetaan huomioon työansioita ja etuusansioita eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun.
Vakuutuskausissa vakuutusaika ilmoitetaan
- eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun tai
- sen vuoden loppuun, jolloin henkilöllä on viimeksi ollut työansioita tai etuusansioita.
Jos henkilölle myönnettävä työkyvyttömyyseläke ei sisällä tulevan ajan eläkeosaa, eläkkeessä otetaan huomioon eläketapahtumakuukauden loppuun mennessä saadut työansiot ja etuusansiot. Vakuutuskaudet muodostetaan samalla tavalla kuin vanhuuseläkkeessä.
Jos tulevan ajan poikkeussäännöksen mukaan laskettaessa tilanteessa, jossa ansioita on vain eläketapahtumavuonna, eläkkeessä on vain tuleva aika. Näissä tilanteissa vakuutuskausina otetaan huomioon vakuutusaika eläketapahtumavuodelta.
Vakuutuskausien muodostuminen perhe-eläkkeessä
Jos edunjättäjän jälkeen myönnetään tulevan ajan eläkeosan sisältävä perhe-eläke, vakuutuskausissa työansiot ja etuusansiot otetaan huomioon edunjättäjän kuolinvuotta edeltävän vuoden loppuun.
Vakuutuskausissa vakuutusaika ilmoitetaan
- eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun tai
- sen vuoden loppuun, jolloin edunjättäjällä on viimeksi ollut työansioita tai etuusansioita.
Jos edunjättäjän jälkeen myönnettävä perhe-eläke ei sisällä tulevan ajan eläkeosaa, eläkkeessä otetaan huomioon eläketapahtumakuukauden loppuun mennessä saadut työansiot ja etuusansiot. Vakuutuskaudet muodostetaan samalla tavalla kuin vanhuuseläkkeessä.
Vakuutuskausien muodostuminen kun eläkehakemus hylätään
Jos eläkkeenhakijalle ei myönnetä eläkettä (eläkehakemus hylätään), vakuutuskausissa vakuutusaika ilmoitetaan kuluvan vuoden loppuun tai sen vuoden loppuun, jolloin eläkkeenhakijalla on viimeksi ollut työansioita tai etuusansioita.
Työskentely työkyvyttömyyseläkkeen aikana tai eläkkeiden välillä
Työskentely työkyvyttömyyseläkkeiden välillä tai aikana otetaan huomioon vakuutuskausissa, jos työskentely on ollut eläkettä kartuttavaa. Työskentelyjaksosta muodostuu vakuutusvuosi.
Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään entisin perustein, vakuutuskausissa ei oteta huomioon työskentelyä eläkkeen aikana tai eläkkeiden välillä. Vakuutuskaudet päättyvät aiemman eläkkeen eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun.
Vakuutuskausien muodostuminen palkattomista ajoista
Perusasetuksen mukaan palkkatyön tai ammatinharjoittamisen perusteella raha-etuutta saavan henkilön katsotaan harjoittavan tätä työtä tai ammattia. Säännöstä ei sovelleta eläkkeisiin.
Työskentelykausina ilmoitetaan Suomen vakuutuskausissa sellaiset eläkettä kartuttavat palkattomat ajat, joilta maksetaan työansioon perustuvaa etuutta. Eläkettä kartuttavia palkattoman ajan työansioihin perustuvia etuuksia ovat mm. sairauspäiväraha, äitiys- isyys- ja vanhempainpäiväraha sekä ansioperusteinen työttömyyspäiväraha.
Rinnasteisina kausina ilmoitetaan Suomen vakuutuskausissa eläkettä kartuttavat lapsenhoito- ja opiskeluajat. Eläkettä karttuu 1.1.2005 lukien myös tutkintoon johtaneen opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ajalta.
Palkattomat ajat ilmoitetaan vakuutuskausissa vakuutusvuosina.
Eläkesuhdeaika vakuutuskausissa
Jos eläkesuhteesta karttuu eläkettä, eläkesuhdeaika ilmoitetaan vakuutuskausissa rinnasteisena kautena. Eläkesuhteesta karttuu eläkettä silloin, kun henkilö on ollut sellaisella työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeellä, johon sisältyy tulevan ajan eläkeosa tai lepäävä tuleva aika. Eläkesuhteesta voi karttua eläkettä vain, jos aiemmin myönnetty eläke on päättynyt ja eläke myönnetään uusin perustein.
Vapaaehtoisesti vakuutettu aika vakuutuskausissa
Jos henkilö on vakuutettu vapaaehtoisesti TyEL:n tai YEL:n mukaan, vakuutusaika ilmoitetaan vapaaehtoisesti vakuutettuna kautena.
Erityismerkityksen omaavat kaudet vakuutuskausissa
Erityismerkityksen omaavana työskentelykautena ilmoitetaan Suomessa
- MEL:n alaiseen työskentelyyn perustuva aika
- YEL:n ja MYEL:n alaiseen yrittäjätoimintaan perustuva aika.
MEL:n, YEL:n ja MYEL:n mukaan vakuutettuun työskentelyyn perustuvat kaudet on priorisoitu ensisijaisuusjärjestyksessä perusasetuksen perusteella. Näillä kausilla voi olla erityistä merkitystä kausien yhteenlaskemisessa silloin, kun jokin EU-maa myöntää etuuksia näistä järjestelmistä. Monissa EU-maissa esimerkiksi merimiehillä tai yrittäjillä on erityisiä järjestelmiä, joissa eläkkeen myöntämisen edellytyksenä on tässä työssä tai ammatinharjoittamisessa täyttyneet vakuutuskaudet.
Vakuutuskausien keskinäinen ensisijaisuusjärjestys
Täytäntöönpanoasetuksessa on säädetty vakuutuskausien keskinäisestä ensisijaisuusjärjestyksestä. Suomen vakuutuskaudet yhdistetään vakuutusvuodeksi päällekkäisiä jaksoja karsimalla ottaen huomioon täytäntöönpanoasetuksen ensisijaisuusjärjestys.
Suomen vakuutuskaudet ilmoitetaan seuraavaa ensisijaisuusjärjestystä noudattaen:
- Erityismerkityksen omaava työskentelykausi (MEL, YEL, MYEL)
- Työskentelykausi
- Rinnasteinen kausi
- Vapaaehtoinen kausi
Erityismerkityksen omaavana työskentelykautena ilmoitetaan:
- MEL:n alainen varsinainen työskentelyaika
- YEL:n ja MYEL:n alainen yrittäjätoimintaan perustuva aika.
Työskentelykautena ilmoitetaan:
- varsinainen työskentelyaika
- palkaton aika, josta karttuu työeläkelakien mukaan eläkettä
- työeläkelisäpäivät.
Rinnasteisena kautena ilmoitetaan:
- eläkesuhdeaika
- eläkettä kartuttava lastenhoitoaika
- eläkettä kartuttava opiskeluaika.
Vapaaehtoisena kautena ilmoitetaan:
- vapaaehtoisesti vakuutettu työskentely
- vapaaehtoisesti vakuutettu yrittäjätoiminta.
Perusasetuksen mukaan jos jäsenvaltion lainsäädännössä tiettyjen etuuksien myöntämiseksi edellytetään, että vakuutuskaudet täyttyvät yksinomaan
- tietyssä palkkatyössä
- itsenäisessä ammatinharjoittamisessa
- tehtävässä, joka kuuluu palkattujen työntekijöiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien erityisjärjestelmään,
kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen laitos ottaa huomioon muiden jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen perusteella täyttyneet kaudet vain, jos ne ovat täyttyneet
- vastaavassa järjestelmässä
- samassa tehtävässä
- soveltuvassa tapauksessa samassa palkkatyössä tai
- samassa itsenäisessä ammatinharjoittamisessa.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen alkuun on lisätty maininta siitä, että yleiset ohjeet löytyvät ohjeesta ”Toisen EU-maan vakuutuskausien huomioon ottaminen”.
Tiedot muiden EU-maiden vakuutuskausista perustuvat niihin tietoihin, jotka pääsääntöisesti on kerätty asetusten 1408/71 ja 574/72 soveltamisen aikana.
Useat EU-maat tulevat ilmoittamaan vakuutuskaudet käyttämällä E 205 lomaketta uusien asetusten sähköistä tietojenvaihtoa koskevana siirtymäaikana.
Yleiset ohjeet vakuutuskausien huomioon ottamisesta löytyvät ohjeesta Toisen EU-maan vakuutuskausien huomioon ottaminen.
Pohjoismaat
Ruotsi E 205 SE
Ruotsi ilmoittaa vakuutuskautensa
- työeläkevakuutuskausina (1. sarake, aina kokonaisia vuosia)
- rinnasteisina vakuutuskausina (2. sarake, aina kokonaisia vuosia)
- asumiskausina (3. sarake).
1. sarake: Tuloihin perustuvaan eläkkeeseen/sairauskorvaukseen oikeuttavat vakuutuskaudet, ”Försäkringsperioder som ger rätt till inkomstgrundad pension/sjukersättning”. Sarakkeessa ilmoitetut vakuutuskaudet ovat ensisijaisia vakuutuskausia.
Tässä sarakkeessa Ruotsi ilmoittaa myös
- 1953 ja sitä ennen syntyneiden ulkomaalaisten työskentelykaudet merillä vuosina 1960 – 1973
- ennen vuotta 2003 maksettuun työkyvyttömyyseläkkeeseen sisältyvät tulevan ajan vuodet, jos henkilö on saanut ansioihin perustuvaa eläkettä
- vuodesta 2003 alkaen ansioperusteisen sairauskorvauksen maksuvuodet, jos kokonaisansiot ylittävät maksuvuoden eläkkeeseen oikeuttavan ansiorajan.
2. sarake: Vakuutuskausina pidettävät kaudet, ”Perioder som behandlas som försäkringsperioder”. Ruotsi ilmoittaa sarakkeessa vain ne rinnasteiset vuodet, jotka eivät mene päällekkäin 1. sarakkeen vuosien kanssa.
Tässä sarakkeessa Ruotsi ilmoittaa rinnasteiset vakuutuskaudet, joita ovat:
- opiskelu- ja asevelvollisuusvuodet
- pienten lasten hoitovuodet
- ne ansioperusteisen sairauskorvauksen maksuvuodet, jolloin kokonaisansiot eivät ylitä maksuvuoden eläkkeeseen oikeuttavaa ansiorajaa.
Ruotsi voi joissakin tapauksissa ilmoittaa 1. ja 2. sarakkeissa vuodet ”År med omdebitering”. Nämä vuodet ovat yrittäjätoimintavuosia.
3. sarake: Asumiskaudet, jotka oikeuttavat takuukorvaukseen/takuueläkkeeseen, ”Bosättningsperioder som ger rätt till garantiersättning/garantipension”
Tässä sarakkeessa Ruotsi ilmoittaa ne tarkat ajat, jolloin henkilö on ollut vakuutettuna Ruotsin asumisperusteisessä eläketurvassa. Vakuutuskaudet kertovat yleensä todellisen asumisajan.
Jos kyseessä on esimerkiksi Suomessa asuva merimies, joka työskentelee Ruotsin lipun alla kulkevassa laivassa, 3. sarakkeen vakuutuskaudet kertovat todellisen työskentelyajan. Sama pätee Suomessa asuvaan rajatyöntekijään, joka työskentelee Ruotsissa. Ruotsi ilmoittaa takuueläkkeen laskemisessa huomioon otettavat vakuutuskaudet 3. sarakkeessa.
Kohdassa 8.4 Ruotsi täsmentää tarvittaessa, kuinka kaudet otetaan Ruotsissa huomioon.
Esimerkkejä
- ”Åren 1970-2002 är tidigare antagna år för sjukersättning men är nu faktiska år för ålderspension (8.1).” Tätä fraasia Ruotsi käyttää silloin, kun henkilölle on kertynyt uutta vanhuuseläkeoikeutta ennen v. 2003 myönnetyn tulevan ajan työkyvyttömyyseläkkeen perusteella (förtidspension med antagande).
- ”Bosättningstid är jämställd tid med sjötjänstgöring på svenska fartyg (8.3)”. Tätä fraasia Ruotsi käyttää silloin kun henkilö on työskennellyt Ruotsin lipun alla purjehtivassa laivassa, mutta asunut Suomessa.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat kaudet Ruotsi ilmoittaa yleensä 1. ja 2. sarakkeissa.
Ruotsi ilmoittaa työeläkevakuutuskaudet sen vuoden loppuun, johon saakka verotus on vahvistettu.
Jos muun selvittelyn perusteella nähdään, että henkilö on jatkanut työskentelyä pidempään, kuin Ruotsi on ne ilmoittanut, Ruotsin vakuutuskaudet otetaan huomioon työskentelyn päättymisvuoden loppuun saakka tai Ruotsin eläkkeen alkamiseen saakka.
Vakuutuskausien muuntaminen
Ruotsi vahvistaa vakuutuskausitodistuksella täysiä vuosia. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla vuodet 12:lla.
Norja E 205 NO
Norja ilmoittaa vakuutuskautensa
- asumiskausina ja rinnasteisina kausina (1. sarake)
- työeläkevakuutuskausina (2. sarake, aina kokonaisia vuosia).
1. sarake: Norjan sosiaaliturvalainsäädännön mukainen asumisaika tai rinnasteiset kaudet, ”Botid og likestilte perioder tilbakelagt etter norsk trygdelovgivning”
Tässä sarakkeessa Norja ilmoittaa todelliset vakuutuskaudet eli todellisen jäsenyysajan Norjan sosiaaliturvassa, kansanvakuutusjärjestelmässä (folketrygden). Sarakkeessa ilmoitetut ajat ovat yleensä asumisaikoja. Sarakkeessa näkyvät todelliset työskentelyajat, jos henkilö esimerkiksi on asunut toisessa maassa ja ollut samanaikaisesti pelkän työskentelyn perusteella kansanvakuutusjärjestelmän jäsen.
2. sarake: Eläkepistevuodet, ”År med opptjente pensjonspoäng”
Tässä sarakkeessa Norja ilmoittaa vakuutusvuodet palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana (eläkepistevuodet). Eläkepistevuosiin voi sisältyä myös rinnasteisia kausia. Eläkepistevuodet Norja ilmoittaa yleensä kokonaisina vuosina myös kohdassa 8.2 ”Samlet tid etter norsk lovgivning”.
Jos henkilön todellinen vakuutusaika Norjan kansanvakuutusjärjestelmässä (työskentelyaika tai asumisaika) on kestänyt yhteensä alle vuoden, hän ei voi saada eläkettä Norjasta. Näin siitä huolimatta, että Norja on saattanut vahvistaa hänelle eläkepisteitä yhdelle tai useammalle vuodelle. Näissä tilanteissa Norjassa NAV:n työkyvyttömyysosasto on ilmoittanut ottaneensa käyttöön 1.1.2015 lähtien seuraavan menettelyn: Sarakkeeseen ”År med opptjente pensjonspoäng” merkitään myös sellaiset vuodet, jolloin henkilöllä on tuloja, mutta ei tarpeeksi saadakseen eläkepisteitä. Kyseiset vuodet on merkitty tähdellä ja sivun alaosaan on kirjoitettu kohtaan ”merknader” teksti: ”År med pensjonsgivende inntekt, men ikke pensjonspoeng”. Joissain vakuutuskausitodistuksissa kohtaan on kirjoitettu tätä samaa asiaa tarkoittava kohta englanniksi ”only pensionable income”. Aikaisemman käytännön mukaan sarake ”År med opptjente pensjonspoäng” saatettiin jättää tyhjäksi tilanteessa, jossa henkilöllä oli tuloja Norjasta, mutta ei riittävästi saadakseen eläkepisteitä.
3. sarake: Jokaisen vakuutusjakson summa (vuosina, kuukausina ja päivinä), ”Sum av hver trygdetidsperiode”
Tässä sarakkeessa eläkepistevuodet on huomioitu kokonaisina vuosina, jos todellista jäsenyysaikaa kansanvakuutusjärjestelmässä on ollut vähintään 12 kuukautta.
Kohta 8.2 Norjan lainsäädännön mukainen kokonaisvakuutusaika, ”Samlet tid etter norsk lovgivning”
Kohdassa 8.2 Norja ilmoittaa kokonaisvakuutusajan. Jos henkilön todellinen jäsenyysaika Norjan kansanvakuutusjärjestelmässä on kestänyt vähintään vuoden, eläkepistevuodet on huomioitu tässä kokonaisina.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Eläkepistevuodet (sarakkeesta 2) otetaan huomioon kokonaisina vuosina eläkkeen laskennassa, vaikka henkilö olisi todellisuudessa ollut työssä alle vuoden
Jos henkilön jäsenyysaika Norjassa on alle 12 kuukautta, kohdassa 8.2 näkyy todellinen vakuutusaika. Todellinen vakuutusaika voi olla asumista, työskentelyä tai kumpaakin. Tämä on se aika, joka näissä tapauksissa otetaan huomioon Suomen teoreettisen eläkkeen EU-laskennassa, jollei eläkepäätöksessä ole erityisesti mainittu henkilön työskentelyaikaa Norjassa. Vakuutuskauden voi jättää ottamatta huomioon, jos muun aineiston perusteella voidaan päätellä, että henkilö ei ole työskennellyt Norjassa, vaan ainoastaan asunut.
Norja ilmoittaa työeläkevakuutuskaudet (samalla tavalla kuin Ruotsi) sen vuoden loppuun, mihin saakka verotus on vahvistettu.
Jos muun selvittelyn perusteella nähdään, että henkilö on jatkanut työskentelyä pidempään kuin mitä Norja on ilmoittanut, Norjan vakuutuskaudet otetaan huomioon työskentelyn päättymisvuoden loppuun saakka tai Norjan eläkkeen alkamiseen saakka.
Vakuutuskausien muuntaminen
Norja vahvistaa vakuutuskausitodistuksella täysiä vuosia. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne 12:lla.
Tanska E 205 DK ja ATP-maksutiedot
Tanska vahvistaa lomakkeella E 205 DK vain sosiaalilainsäädäntönsä mukaisia asumiskausia, ”Bopaelsperioder eller dermed ligestillede perioder efter den sociale pensionslovgivning”.
Työskentelykaudet selvitetään ATP-husetin antamien tietojen perusteella. Tanska lähettää maksujen yleiskatsauksen, josta ilmenevät henkilön maksamat maksut kuukausi- ja vuositasolla. Yleiskatsauksessa on todettu henkilön maksama maksu, maksutyyppi (esimerkiksi A-osa) ja aika, jolle maksu kohdistuu.
ATP-huset on vahvistanut henkilöiden ATP -maksut 1.4.1964 lukien. Suurin osa Tanskassa työskennelleistä (ml. yrittäjät) on maksanut A-osaan kuuluvia yleisiä ATP-maksuja. Jos henkilö on ollut vakuutettuna tietyllä julkisella alalla, ATP-maksut on ilmoitettu B-, C-, D-, E- ja F-osissa. ATP-huset vahvistaa eri osille eri kuukausimaksut.
Aika |
A-osan maksu/ kk |
B-osan maksu/ kk |
C-osan maksu/ kk |
D-osan maksu/ kk |
E-osan maksu/ kk |
F-osan maksu/kk |
01.04.1964 – 30.09.1972 |
21,60 kr |
|
|
|
|
|
01.10.1972 – 31.12.1981 |
36,00 kr |
|
|
|
|
|
01.01.1982 – 31.12.1987 |
97,20 kr |
|
|
|
|
|
01.01.1988 – 31.12.1989 |
145,80 kr |
97,20 kr |
|
|
|
|
01.01.1990 – 31.12.1995 |
194,40 kr |
97,20 kr |
|
|
|
|
01.01.1996 – 31.12.2005 |
223,65 kr |
97,20 kr |
126,45 kr |
|
|
|
01.01.2006 – 31.12.2008 |
243,90 kr |
97,20 kr |
146,70 kr |
117,45 kr |
|
|
01.01.2009 – |
270,00 kr |
97,20 kr |
172,80 kr |
144,00 kr |
|
|
01.01.2010 – |
|
|
|
|
205,20 kr |
|
01.01.2012 – |
|
|
|
|
|
237,60 kr |
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Laskennassa otetaan huomioon ATP-husetin vahvistamien henkilön ATP-maksutietojen perusteella lasketut kaudet. Maksutiedot saadaan ATP-husetin ilmoitukselta.
Vakuutuskausien muuntaminen
Henkilön ATP-maksua vastaava vakuutusaika arvioidaan siten, että hänen yksittäisenä vuonna maksamansa ATP-maksu jaetaan ko. vuodelle vahvistetulla ATP:n kuukausimaksulla (”gaeldende bidragssats”). Jos näin laskemalla Tanskan vakuutusajaksi saadaan enemmän kuin 12 kuukautta vuotta kohden, otetaan Tanskan kausina huomioon ainoastaan 12 kuukautta. Joissakin ATP-tulosteissa maksukuukaudet on laskettu valmiiksi.
Esimerkki: Jos henkilöllä on ollut vuonna 1987 maksuja 1069,20 kr, se jaetaan 97,20 kr:lla ja näin saadaan 11 kuukautta vakuutusaikaa.
Islanti E 205 IS
Islanti ilmoittaa vakuutuskautensa
- 1. sarake: lisäeläkkeeseen oikeuttavat työeläkejärjestelmän alaiset kaudet, ”Starfstimabil sem veita rétt til viobótar-lifeyrissjóoum”
- 2. sarake: peruseläkkeeseen oikeuttavat asumiskaudet, ”Búsetutimabil er veita rétt til grunnlifeyris”
- 3. sarake: työskentelykausien yhteismäärä
- 4. sarake: asumiskausien yhteismäärä.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Lähtökohtaisesti kaikki Islannin työeläkejärjestelmän alaiset vakuutuskaudet ovat laskennassa huomioon otettavia.
Vakuutuskausien muuntaminen
Islanti ilmoittaa vakuutuskautensa vuosina, kuukausina ja päivinä. Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivien lukumäärä jaetaan 30:llä (päivät/30). Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne 12:lla.
Muut EU-maat ja Sveitsi
Alankomaat E 205 NL
Alankomaat ilmoittavat vakuutuskautensa
- vakuutuskausina P
- rinnasteisina kausina G
- vapaaehtoisina kausina V.
Sociale Verzekeringsbank SVB ilmoittaa yleisen vanhuuseläkelain (AOW) ja yleisen perhe-eläkelain ANV (ennen AWW) mukaiset vakuutuskaudet. SVB:n ilmoittamista vakuutuskausista ei ilmene, ovatko ne työskentelykausia ja/tai asumiskausia.
Työskentelykaudet ja kaudet työkyvyttömyyseläkettä varten vahvistaa työkyvyttömyyseläkkeitä (WIA) tai nuorten työkyvyttömyyseläkkeitä (WAJONG) hallinnoiva Sosiaalivakuutuslaitos UWV GAK.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Työeläkelaitoksen on pyydettävä työskentelykaudet erikseen vanhuuseläkettä ja perhe-eläkettä varten UWV GAK:sta. UWV GAK vahvistaa työskentelykaudet ja kaudet työkyvyttömyyseläkettä varten. Alankomaiden ilmoittamista kausista otetaan eläkkeen laskennassa huomioon ainoastaan UWV GAK ilmoittamat työskentelyaikaa vastaavat vakuutuskaudet.
Vakuutuskausien muuntaminen
Alankomaat ilmoittavat vakuutuskautensa vuosina ”jaren”, kuukausina ”maanden” ja päivinä ”dagen” (7 päivää viikko, 30 päivää kuukausi, 12 kuukautta vuosi, 360 päivää vuosi). Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivien lukumäärä jaetaan 30:llä (päivät/30). Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne 12:lla.
Belgia E 205 BE
Belgia ilmoittaa vakuutuskautensa
- vakuutuskausina ”Verzekeringstijdvakken”/ ”Périodes d’assurance”
- rinnasteisina kausina ”Gelijkgestelde tijdvakken”/ ”Periodes assimilées” (mm. asevelvollisuus-, työttömyys- ja työkyvyttömyyskaudet).
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Kaikki Belgian ilmoittamat vakuutuskaudet ovat laskennassa huomioon otettavia.
Vakuutuskausien muuntaminen
Belgia ilmoittaa vakuutuskaudet päivinä (6 päivää viikko, 312 päivää vuosi). Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivien lukumäärä jaetaan 26:lla (päivät/26).
Bulgaria E 205 BG
Bulgaria ilmoittaa vakuutuskautensa
- vakuutuskausina
- rinnasteisina kausina (mm. äitiys- ja lastenhoitoajat, sairaan lapsen hoitoajat, lyhytkestoiset työkyvyttömyysajat, työttömyys- ja asevelvollisuusajat, palkattomat poissaoloajat (30 pv/vuosi) sekä opiskeluajat, joilta henkilö on maksanut itse vakuutusmaksuja).
Bulgariassa ei ole asetuksen tarkoittamia asumiskausia.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Lähtökohtaisesti kaikki Bulgarian ilmoitamat vakuutuskaudet ovat laskennassa huomioon otettavia.
Vakuutuskausien muuntaminen
Bulgaria ilmoittaa vakuutuskautensa vuosina, kuukausina ja päivinä. Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivien lukumäärä jaetaan 30:llä (päivät/30). Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne 12:lla.
Espanja E 205 ES
Espanja ilmoittaa vakuutuskautensa
- vakuutuskausina
- rinnasteisina kausina (mm. lastenhoitoajat).
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Lähtökohtaisesti kaikki Espanjan ilmoittamat vakuutuskaudet ovat laskennassa huomioon otettavia vakuutuskausia, jollei Espanja ole erityisesti ilmoittanut kausia ainoastaan eläkeoikeutta varten.
Vakuutuskausien muuntaminen
Espanja ilmoittaa vakuutuskautensa yleensä päivinä ”dias” tai joskus vuosina ”anos” ja päivinä ”dias” (7 päivää viikko, 360 päivää vuosi). Joskus Espanja ilmoittaa 365/366 päivää vuodessa. Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivien lukumäärä jaetaan 30:llä (päivät/30). Vuodessa on enintään 360 päivää. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne 12:lla.
Irlanti E 205 IE
Irlanti ilmoittaa vakuutuskautensa
- vakuutuskausina
- rinnasteisina kausina
- vapaaehtoisina kausina V.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Kaikki Irlannin kaudet ovat laskennassa huomioon otettavia vakuutuskausia.
Vakuutuskausien muuntaminen
Irlanti ilmoittaa vakuutuskaudet viikkoina. Viikot muunnetaan kuukausiksi kertomalla viikkojen lukumäärä 6:lla ja jakamalla 26:llä eli (viikkojen lukumäärä x 6)/26.
Iso-Britannia E 205 UK
Iso-Britannia ilmoittaa vakuutuskautensa
- vakuutuskausina
- rinnasteisina kausina
- vapaaehtoisina kausina.
Peruseläkkeiden lisäksi Britanniassa on palkansaajien lakisääteinen lisäeläkejärjestelmä, State Second Pension (AP/S2P), joka korvasi sitä edeltäneen SERPS-lisäeläkejärjestelmän huhtikuussa 2002. Työnantaja sekä yksittäinen työntekijä ovat voineet myös korvata lakisääteisen lisäeläketurvan työnantajakohtaisella eläkejärjestelyllä tai henkilökohtaisella eläkkeellä. Näiden järjestelmien tai järjestelyjen mukaisia kausia ei ilmoiteta erikseen E 205 UK –lomakkeella.
Iso-Britannia ilmoittaa joskus kausia, joita kutsutaan ”pre 16 credits”, ”pre entry credits”, ”pension credits” tai ”opening credits”. Nämä ovat vakuutuskausia ajalta ennen henkilön 16 vuoden iän täyttämistä ja jäävät Suomessa työeläkkeen laskennassa ulkopuolelle.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Kaikki Iso-Britannian ilmoittamat vakuutuskaudet ovat laskennassa huomioon otettavia.
Vakuutuskausien muuntaminen
Iso-Britannia ilmoittaa vakuutuskaudet viikkoina. Yksikin työpäivä viikossa näkyy vakuutusmaksuviikkona. Iso-Britannia ilmoittaa viikot siten, että vuodessa on joko 52 tai 53 viikkoa (joka 6. vuosi).
Viikot muunnetaan kuukausiksi kertomalla viikkojen lukumäärä 6:lla ja jakamalla 26:lla eli (viikkojen lukumäärä x 6)/26. Tällöin vuodessa ei voi olla kuitenkaan enemmän kuin 52 viikkoa ja 12 kuukautta. Näin ollen viikot on muunnettava kuukausiksi vuositasolla.
Italia E 205 IT
Lomakkeella E 205 IT Italia ilmoittaa vakuutuskaudet eriteltynä eläkeoikeutta ja laskentaa varten, vakuutuskaudet ainoastaan laskentaa varten ja ainoastaan eläkeoikeutta varten.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Italian ilmoittamat vakuutuskaudet ovat laskennassa huomioon otettavia vakuutuskausia, jollei Italia ole erityisesti ilmoittanut vakuutuskausia ainoastaan eläkeoikeutta varten.
Vakuutuskausien muuntaminen
Italia ilmoittaa vakuutuskaudet yleensä viikkoina ”settimane” tai ”ss”. Vuodessa Italia ilmoittaa 52 viikkoa. Viikot muunnetaan kuukausiksi kertomalla viikkojen lukumäärä 6:lla ja jakamalla 26:llä eli (viikkojen lukumäärä x 6)/26. Vuodessa ei voi olla kuitenkaan enemmän kuin 12 kuukautta.
Italia ilmoittaa vakuutuskaudet joskus kuukausina ”mm” (12 kuukautta/vuosi), vuosineljänneksinä ”tt” (4 vuosineljännestä/vuosi) tai vuosina ”aa” (360 päivää).
Itävalta E 205 AT
Itävalta ilmoittaa vakuutuskautensa
- vakuutuskausina ”Versicherungszeiten”
- rinnasteisina kausina ”Gleichgestellte Zeiten”
- vapaaehtoisina kausina “Monate der freiwilligen Versicherung”.
Kaivostoiminnasta muodostuneiden vakuutuskausien ilmoittamista varten on E 205 AT lisäsivu.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Työskentelykausien lisäksi E 205 AT -lomakkeella on yleensä tarkoin luokiteltu muut eläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet. Lomakkeella on eritelty vakuutuskaudet eläkeoikeutta varten ja vakuutuskaudet laskentaa varten.
Jos lomakkeella on vakuutuskausien jälkeen merkintä
- ”F”, on kyse vapaaehtoisista vakuutuskausista
- ”FS”, henkilö on itse maksanut vakuutusmaksuja kyseiseltä ajalta ja ne otetaan huomioon laskennassa, muttei eläkeoikeutta varten
- ”E” -merkintä rinnasteisien kausien jälkeen, ne otetaan huomioon eläkeoikeutta varten, muttei laskennassa.
Vakuutuskausien muuntaminen
Itävalta ilmoittaa vakuutuskautensa kuukausina ”Monate”.
Kreikka E 205 GR
Kreikka ilmoittaa vakuutuskautensa
- vakuutuskausina
- rinnasteisina kausina (esim. lastenhoitoajat, työkyvyttömyys-, sairauspäiväraha- ja työttömyyskorvauskaudet sekä asevelvollisuus- ja opiskeluajat)
- vapaaehtoisina vakuutuskausina ”V”.
Kreikassa sosiaaliturvaa hoitaa pääasiassa IKA (yleinen sosiaalivakuutusjärjestelmä). IKA:n lisäksi Kreikassa on myös muita sosiaaliturvalaitoksia, mm. OGA (erityisesti maanviljelijöiden ja maataloustyöntekijöiden sosiaalivakuutuslaitos), NAT (Kreikan merimiesten eläkekassa) ja TEVE (kauppiaiden ja käsityöläisten sosiaalivakuutuslaitos).
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
IKA erottelee lomakkeella E 205 GR vakuutuskaudet, jotka ovat laskennassa huomioon otettavia tai eläkeoikeuden syntymiseksi tarvittavia.
Vakuutuskausien muuntaminen
IKA ilmoittaa vakuutuskaudet päivinä (300 päivää vuosi). Päivät muunnetaan jakamalla päivien lukumäärä 25:lla eli päivät/25. (Uuden asetuksen mukaan ei näyttäisi olevan mahdollista käyttää järjestelmää, jossa kuukaudessa on 25 päivää. Siitä, tuleeko IKA ilmoittamaan vakuutusajan toisin uuden asetuksen aikana, ei ole saatu tietoa.)
OGA ilmoittaa vakuutuskautensa vuosina. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne 12:lla.
NAT Ilmoittaa vakuutuskautensa kuukausina ja päivinä (30 päivää kuukausi). Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivien lukumäärä jaetaan 30:lla eli päivät/30.
TEVE ilmoittaa vakuutuskautensa kuukausina.
Kypros E 205 CY
Kypros ilmoittaa vakuutuskautensa
- vakuutuskausina
- vapaaehtoisina vakuutuskausina
- rinnasteisina kausina (mm opiskeluaika ja työttömyysaika).
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Kaikki Kyproksen vakuutuskaudet ovat laskennassa huomioon otettavia vakuutuskausia.
Vakuutuskausien muuntaminen
Kypros ilmoittaa vakuutuskaudet viikkoina. Viikot muunnetaan kuukausiksi kertomalla viikkojen lukumäärä kuudella ja jakamalla 26:llä eli (viikkojen lukumäärä x 6)/26.
Latvia E 205 LV
Latvia ilmoittaa vakuutuskautensa
- vakuutuskausina
- rinnasteisina kausina (1991 asti).
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat kaudet
Kaikki Latvian lomakkeella ilmoittamat vakuutuskaudet ovat laskennassa huomioon otettavia.
Vakuutuskausien muuntaminen
Latvia ilmoittaa vakuutuskautensa 31.12.1995 saakka vuosina, kuukausina ja päivinä ja 1.1.1996 alkaen vuosina ja kuukausina. Päivät muunnetaan kuukausiksi jakamalla päivien lukumäärä 30:llä eli päivät/30. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla niiden lukumäärä 12:lla.
Liettua E 205 LT
Liettua ilmoittaa vakuutuskautensa
- vakuutuskausina, jotka perustuvat työsuhteeseen tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen
- rinnasteisina pidettävinä vakuutuskausina.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Kaikki Liettuan lomakkeella ilmoittamat vakuutuskaudet ovat laskennassa huomioon otettavia.
Vakuutuskausien muuntaminen
Liettua ilmoittaa vakuutuskautensa vuosina. Vaikka henkilö olisi työskennellyt vain muutamia kuukausia, mutta hänen tulonsa ovat olleet riittävän korkeat, lomakkeella ilmoitetaan 1 vuosi vakuutusaikaa. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne 12:lla.
Luxemburg E 205 LU
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Kaikki Luxemburgin ilmoittamat vakuutuskaudet ovat laskennassa huomioon otettavia.
Vakuutuskausien muuntaminen
Luxemburg ilmoittaa vakuutuskausien yhteismäärän päivinä ”Jours” ja kuukausina ”Mois” (yleensä kuukausina), (6 päivää viikko, 312 päivää vuosi, karkausvuonna 313 päivää). Päivät muunnetaan kuukausiksi jakamalla päivien lukumäärä 26:lla (päivät/26).
Malta E 205 MT
Malta ilmoittaa vakuutuskautensa
- vakuutuskausina
- vapaaehtoisina kausina
- rinnasteisina kausina.
Rinnasteisina kausina (Credits-sarake) Malta ilmoittaa muun muassa sairausajan, lastenhoitoajan ja työttömyysajan perusteella hyvitetyt vakuutusmaksut viikkoina.
Maltan sosiaaliturvalainsäädännön mukaan vakuutusmaksuja voidaan hyvittää henkilölle tilanteissa, joissa hän ei itse ole velvollinen maksamaan vakuutusmaksuja muun muassa sairauden, lapsen hoitamisen tai työttömyyden vuoksi.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Kaikki Maltan kaudet ovat laskennassa huomioon otettavia kausia.
Vakuutuskausien muuntaminen
Malta ilmoittaa vakuutuskaudet viikkoina. Viikot muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne kuudella ja jakamalla 26:lla eli (viikkojen lukumäärä x 6)/26.
Portugali E 205 PT tai E 205 P
Portugali ilmoittaa vakuutuskautensa
- vakuutuskausina ”Periodos de seguro”
- rinnasteisina vakuutuskausina ”Periodos equiparados”
- kaivoksissa ja niihin verrattavissa yrityksissä työskennelleiden kohdalla on omat tunnuksensa: 1 = työskentely maan päällä, 2 = työskentely maan alla, 3 = erittelemätön työskentely.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
E 205 PT –versiossa vakuutuskaudet on lisäksi jaoteltu vakuutuskaudet eläkeoikeutta varten ja vakuutuskaudet laskentaa varten.
Vakuutuskausien muuntaminen
Portugali ilmoittaa vakuutuskautensa vuotta 1994 edeltävältä ajalta kuukausina tai vuosina ja vuodesta 1994 lukien vuosina (joissakin versioissa myös päivinä). Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla niiden lukumäärä 12:lla.
Puola E 205 PL
Puola ilmoittaa vakuutuskautensa
- vakuutuskausina ”Okresy ubezpieczenia”
- rinnasteisina vakuutuskausina ”Okresy traktowane jako ubezpieczenia”. Rinnasteisia vakuutuskausia ovat mm. lastenhoito-, työkyvyttömyys- ja opiskeluajat (edellyttää valmistumista). Rinnasteiset kaudet on täsmennetty lomakkeen kohdassa 8.3.
- vapaaehtoisina vakuutuskausina, jolloin vakuutuskausien jälkeen on merkitty”D”.
Kaivostoiminnasta muodostuneiden vakuutuskausien ilmoittamista varten on E 205 PL lisäsivu.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Lomakkeella on eritelty vakuutuskaudet eläkeoikeutta varten ja vakuutuskaudet laskentaa varten. Työeläkkeen laskennassa otetaan huomioon vakuutuskaudet, jotka on ilmoitettu eläkkeen laskentaa varten.
Vakuutuskausien muuntaminen
Puola ilmoittaa vakuutuskaudet kuukausina ja päivinä. Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivien lukumäärä jaetaan 30:llä.
Ranska E 205 FR
Ranska ilmoittaa vakuutuskautensa
- vakuutuskausina
- rinnasteisina kausina (mm. lastenhoitoajat, sairaus-, äitiys- ja työtapaturmakorvausajat, työttömyys- ja asevelvollisuusajat)
- vapaaehtoisina kausina, jolloin vakuutuskausien jälkeen merkitty ”V”.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Kaikki Ranskan ilmoittamat vakuutuskaudet ovat laskennassa huomioon otettavia vakuutuskausia (mukaan lukien mm. äitiysavustuksen korotus -vuosineljännekset, ”Majoration annuités pour mère de famille”, joita Ranska ei ole ilmoita kohdistuvan ajallisesti mistä – mihin).
Vakuutuskausien muuntaminen
Ranska ilmoittaa vakuutuskaudet vuosineljänneksinä ”Trimestres”. Vuosineljännekset muutetaan kuukausiksi kertomalla niiden yhteismäärä 3:lla.
Romania E 205 RO
Romania ilmoittaa vakuutuskautensa
- vakuutuskausina ”O” -koodi
- vapaaehtoisina kausina ”F” -koodi
- rinnasteisina kausina ”A” –koodi
- rinnasteisia kausia ovat esim. lastenhoitoajat, sairaan lapsen hoitoajat, sairausajat, yliopisto-opiskeluajat (edellyttää valmistumista) ja asevelvollisuusajat.
Romanian lainsäädännön mukaan on myös palvelusaikaa pidentäviä tiettyjä erityiskausia, joilta ei ole maksettu maksuja (esimerkiksi poliittisen vainon johdosta).
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Kaikki Romanian ilmoittamat vakuutuskaudet ovat laskennassa huomioon otettavia. Romania ilmoittaa vakuutuskaudet vuosina, kuukausina ja päivinä.
Vakuutuskausien muuntaminen
Romania ilmoittaa kaudet vuosina, kuukausina ja päivinä. Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivien lukumäärä jaetaan 30:llä. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne 12:lla.
Saksa E 205 DE
Saksa ilmoittaa vakuutuskautensa
- vakuutuskausina ”Versicherungszeiten” ja
- rinnasteisina kausina ”Gleichgestellte Zeiten”
- vapaaehtoisina kausina ”Zeiten freiwilliger Versicherung”
Saksa ilmoittaa seuraavien vakuutusjärjestelmien kaudet erillisillä E 205 DE -lomakkeilla
- yleinen järjestelmä
- virkamiesten järjestelmä ja
- ammatillinen järjestelmä.
Vakuutusjärjestelmän Saksa ilmoittaa lyhenteellä:
- AN = työntekijä
- SB = yrittäjä
- BT = virkamies tai
- BV = ammatilliseen erityisjärjestelmään kuuluva työsuhteinen/yrittäjä 1.1.2005 lukien.
Lomakkeen vakuutusjärjestelmäsarakkeissa on ao. henkilöryhmien eläkejärjestelmää kuvaava lyhenne:
- ”ArV” tai ”AV” työskentely ennen 1.1.2005
- ”RV” työskentely 1.1.2005 alkaen
- Kaivostyöntekijöiden kaudet ilmoitetaan lyhenteellä ”KnV”.
Saksa ilmoittaa E 205 DE -lomakkeella erikseen kohdassa
- 8.1.1, kaudet oikeuden saamiseksi kaikkien eläkkeiden osalta
- 8.1.2, kaudet varhennettua vanhuuseläkettä varten henkilölle, jolla on pitkä työura (35 v.)
- 8.2, kaudet laskentaa varten.
Saksa ilmoittaa yleensä samojen kohtien numerot myös sarakkeessa ”Ammatti”. Sarakkeesta voi seurata riveittäin miten vakuutuskaudet on Saksassa kulloinkin otettu huomioon. Jos vakuutuskauden kohdalla on esim. merkintä 8.1.2 ja 8.2 (yleisesti esiintyvä merkintä), se otetaan Suomessa huomioon eläkkeen laskennassa. Jos vakuutuskauden kohdalla on vain 8.1.2, sitä ei Suomessa oteta laskentaa varten huomioon.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Laskennassa otetaan huomioon työskentelykaudet työntekijänä, yrittäjänä tai virkamiehenä. Jos vakuutuskauden kohdalla on esim. merkintä 8.1.1 ja 8.2 (yleisesti esiintyvä merkintä), se otetaan Suomessa huomioon laskennassa. Jos vakuutuskauden kohdalla on vain 8.1.2, sitä ei Suomessa oteta laskentaa varten huomioon.
Työskentelykausien lisäksi laskennassa otetaan huomioon vakuutuskausina mm.
- lastenhoitoaikoja ”Kindererziehung” (ennen 1.1.1992 1 vuosi, 1.1.1992 alkaen 3 vuotta/lapsi)
- vapaaehtoisia maksukausia ”Freiwillige Versicherungszeiten”
- rinnasteisia vakuutuskausia, joita ovat esim. raskausaika ”Schwangerschaft”, ammattikoulutusaika ”Fachschulausbildung” (3 vuotta) ja työttömyysaika ”Arbeitslosigkeit”
- kaavamainen mukaan luettava aika ”Pauschale Anrechnungszeit”, jos se on merkitty lomakkeella 8.2.
Koulunkäynnin ja korkeakouluopiskelun huomioon ottaminen eläkettä kartuttavina vakuutuskausina poistuu Saksassa vuoteen 2009 mennessä. Vain mainittu ammattikoulutusaika ”Fachschulausbildung” on jatkossa laskennassa huomioon otettavaa aikaa.
Seuraavia vakuutuskausia ei oteta laskennassa huomioon:
- henkilö on eronnut ja puolisoiden kesken on tehty ns. avioerotasaus ”Versorgungsausgleich”
- puolisoiden kesken on tehty eläkeoikeuksien jako ”Rentensplitting”
- henkilö on työskennellyt vähän, eikä hän ole itse tuolloin maksanut vapaaehtoisesti maksuja ”Zeiten aufgrund des geringfühigen Beschäftigungsverhältnisses ohne Zuschlag”
- henkilö on hoitanut kotona jatkuvan avun tarpeessa olevaa henkilöä tai lasta 10 vuoden ikään saakka siltä osin kuin se ei ole varsinaista vakuutusaikaa ”Berücksichtigungszeit”.
Vakuutuskausien muuntaminen
Saksa ilmoittaa vakuutuskautensa kuukausina (Monate).
Slovakia E 205 SK
Slovakia ilmoittaa vakuutuskautensa
- vakuutuskausina ja
- rinnasteisina kausina.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Slovakia on eritellyt E 205 SK -lomakkeella eritelty vakuutuskaudet eläkeoikeutta varten sekä vakuutuskaudet laskentaa varten.
Vakuutuskausien muuntaminen
Slovakia ilmoittaa kaudet vuosina, kuukausina ja päivinä tai pelkästään vuosina. Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivien lukumäärät jaetaan 30:llä eli päivät/30. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne 12:lla.
Slovenia E 205 SI
Slovenia ilmoittaa vakuutuskautensa
- vakuutuskausina ja
- rinnasteisina kausina.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Slovenia on eritellyt E 205 SI -lomakkeella vakuutuskaudet
- eläkeoikeutta varten (kaikki eläkkeet)
- ainoastaan vanhuuseläkeoikeutta varten ja
- laskentaa varten.
Vakuutuskausien muuntaminen
Slovenia ilmoittaa vakuutuskaudet vuosina, kuukausina ja päivinä. Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivien lukumäärä jaetaan 30:llä (päivät/30). Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne 12:lla.
Sveitsi E 205 CH
Schweizerische Ausgleichskasse Genevessä vahvistaa vakuutuskaudet, joita ovat:
- ”AHV-kaudet” eli yleisen vanhuus- ja perhe-eläkevakuutuksen kaudet ja
- ”IV –kaudet” eli työkyvyttömyysvakuutuksen kaudet.
Vakuutuskausilomakkeella on eritelty 5 vakuutusmaksulajia:
- palkansaajien maksut ”Beiträge aus Arbeitnehmertätigkeit”, ”Cotisations de salariés”
- vapaaehtoiset vakuutusmaksut ”Beiträge aus freiwilliger Versicherung”, ”Cotisations d’assurance volontaire”
- yrittäjien maksut ”Beiträge aus selbständiger Tätigkeit”, ”Cotisations de non-salariés”
- ei työssä käyvien maksut ”Beiträge Nichterwerbstätiger”, ”Cotisations de non-actif”
- vakuutuskaudet ilman maksuvelvollisuutta ”Versicherungszeiten ohne Beitragspflicht”, ”Périodes d’assurance san obligation de cotiser”. Nämä vakuutuskaudet koskevat henkilöitä, jotka ovat olleet vakuutettuja aviopuolison maksujen kautta.
Pakollista BVG-lisäeläkejärjestelmää hallinnoiva Sicherheitsfonds BVG ei vahvista vakuutuskausia. Jos henkilö kuuluu yleiseen järjestelmään, hän kuuluu myös BVG-järjestelmään.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Kaikki edellä mainitut vakuutuskaudet ovat laskennassa huomioon otettavia.
Vakuutuskausien muuntaminen
Sveitsi ilmoittaa vakuutuskaudet kuukausina, ”Zahl der Monate” tai ”Nombre de mois”.
Tsekin tasavalta P 5000 CZ
Tsekin tasavalta ilmoittaa vakuutuskautensa
- vakuutuskausina ”P”
- rinnasteisina kausina ”N”. Rinnasteisia vakuutuskausia ovat kaudet, joilta ei ole maksettu vakuutusmaksuja; tällaisia vakuutuskausia ovat esimerkiksi korkeakouluopiskelu- ja työttömyyskaudet ja kaudet, jolloin henkilön työkyky on alentunut, työkyvyttömyyseläke-, asevelvollisuus-, lastenhoito- ja omaishoitaja-ajat.
- vapaaehtoisina kausina ”D”.
Tsekin tasavallassa ei ole asetuksen tarkoittamia asumiskausia.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Tsekin tasavalta on eritellyt vakuutuskaudet eläkeoikeutta varten ja vakuutuskaudet laskentaa varten. Työeläkkeen laskennassa otetaan huomioon vakuutuskaudet, jotka on ilmoitettu eläkkeen laskentaa varten.
Vakuutuskausien muuntaminen
Tsekin tasavalta ilmoittaa vakuutuskaudet ja niiden rinnasteisina pidettävät kaudet päivinä ”Doby pojisteni a doby postavené jim na roven” (365/366 päivää vuosi). Muunnettaessa päiviä kuukausiksi vuodessa on enintään 360 päivää. Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivien lukumäärä jaetaan 30:llä (päivät/30).
Unkari E 205 HU
Unkari ilmoittaa vakuutuskautensa
- vakuutuskausina, vakuutuskauden tyyppikoodi sarakkeessa ”Tipus” on 1
- vapaaehtoisina kausina, vakuutuskauden tyyppikoodi sarakkeessa ”Tipus” on 2
- rinnasteisina kausina, vakuutuskauden tyyppikoodi sarakkeessa ”Tipus” on 3.
Rinnasteisia vakuutuskausia ovat esimerkiksi kaudet lapsen syntymän johdosta, sairaan lapsen hoidon perusteella, akateemisen koulutuksen perusteella sekä asevelvollisuus- ja siviilipalveluskaudet.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Unkari ilmoittaa E 205 HU -lomakkeella vakuutuskaudet päivinä. Lomakkeen kohdassa 8.1. Unkari ilmoittaa vakuutuskausien yhteismäärän vuosina ja päivinä. Vakuutuskausien tyyppikoodin Unkari ilmoittaa sarakkeessa ”Típus”. Nämä vakuutuskaudet ovat laskennassa huomioon otettavia.
Lisäksi Unkari ilmoittaa lomakkeella kohdassa 8.2 vakuutuskaudet varhennettua vanhuuseläkettä sekä alennettua vanhuuseläkettä varten.
Vakuutuskausien muuntaminen
Unkari ilmoittaa vakuutuskausien yhteismäärän vuosina ja päivinä.
Koska Unkarin vuodessa on todistusten mukaan 365 päivää, muunnettaessa päiviä kuukausiksi päivien lukumäärä jaetaan ensin 365:llä ja kerrotaan sitten 360:lla, minkä jälkeen vasta jako 30:llä. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne 12:lla. (Uuden asetuksen mukaan päivien enimmäismäärä on 360 päivää. Siitä, tuleeko Unkari muuttamaan vakuutusaikansa ilmoittamista, ei ole saatu tietoa).
Viro E 205 EE
Virossa ei ole rekisteriä, josta ilmenisivät kaikki työskentelykaudet. Viron Sosiaalivakuutusvirastolla on rekisteri, josta ilmenevät vakuutuskaudet 1.1.1999 alkaen. Sitä aikaisemmalta ajalta Viro tarvitsee henkilön työkirjoja vakuutuskausien määrittelemiseksi.
Työeläkkeen laskennassa huomioon otettavat vakuutuskaudet
Kaikki Viron ilmoittamat vakuutuskaudet ovat laskennassa huomioon otettavia kausia. Viro vahvistaa vakuutuskautensa vasta, kun verotus on vahvistettu.
Viron vakuutuskausien huomioonottamisessa noudatetaan samaa ohjeistusta kuin Norjan ja Ruotsin kohdalla. Viro ilmoittaa työeläkevakuutuskaudet sen vuoden loppuun, mihin asti verotus on vahvistettu. Vakuutuskausitodistukselta näkyy aika, jolta sosiaaliveroa on Virossa maksettu. Viron vakuutuskausitodistukselta ei suoraan ilmene varsinainen työskentelyaika. Verottajan ylläpitämästä workers´ registeristä on saatavilla tarkempi, tosiasiallinen työskentelyaika.
Jos muun selvittelyn perusteella nähdään, että henkilö on jatkanut työskentelyä pidempään, Viron vakuutuskaudet otetaan huomioon työskentelyn päättymisvuoden loppuun saakka tai Viron eläkkeen alkamiseen saakka. Viron kaudet otetaan kuitenkin huomioon enintään Suomen eläketapahtumakuukauden loppuun tai tilanteen mukaan eläketapahtumavuotta edeltävän vuoden loppuun saakka (jos eläketapahtuma on 1.1.2006 tai sen jälkeen).
Rinnasteiset kaudet eivät välttämättä erotu vakuutuskausitodistukselta, vaan kaudet voivat jäädä vakuutusvuoden sisään. Rinnasteisia kausia voivat olla äitiys- ja isyysvapaakaudet sekä työttömyyskaudet. Valtio vastaa sosiaaliveron maksamisesta äitiysvapaa-, isyysvapaa- ja työttömyyskausien ajalta.
Viron lastenhoitokaudet
Viron lastenhoitokaudet lasketaan kahdella eri tavalla
- Ennen 1.1.1991 syntyneiden lasten lastenhoitokausista muodostuu vakuutuskausia, jotka näkyvät Viron vakuutuskausitodistuksella
- 1.1.1991 ja sen jälkeen syntyneiden lasten lastenhoitokautta ei pidetä vakuutuskautena, joten kausi ei näy Viron vakuutuskausitodistuksella
Vakuutuskausien muuntaminen
Viro ilmoittaa vakuutuskautensa ajalta ennen 31.12.1998 työkirjan tietojen perusteella vuosina, kuukausina ja päivinä. Päivät muunnetaan kuukausiksi siten, että päivien lukumäärä jaetaan 30:llä eli päivät/30. Vuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla ne 12:lla.
1.1.1999 lukien Viro ilmoittaa ns. ”vakuutusvuosia”, ”insurance years” (iy). Eläkkeen karttuminen riippuu siitä, kuinka paljon henkilöstä on maksettu sosiaaliveroa (social tax). Näin ollen vakuutuskausitodistuksella Viro voi ilmoittaa 1 vakuutusvuoden, vaikka henkilö olisi työskennellyt vain muutamia kuukausia, jos hänen tulonsa ovat olleet riittävän korkeat.
Viro ilmoittaa kokonaisen vakuutusvuoden luvulla 1,000. Vakuutusvuosi muunnetaan kuukausiksi kertomalla se luvulla 12.
Esimerkki Viron vakuutuskausien muuntamisesta:
Jos henkilö on työskennellyt vain osan vuodesta, Viro ilmoittaa vakuutusajan esimerkiksi luvulla 0,512. Osavuodet muunnetaan kuukausiksi kertomalla osavuotta vastaava luku 12:lla. Näin ollen 0,512 vuotta kerrotaan luvulla 12, jolloin tuloksi saadaan 6,14 kuukautta. Koska lopputuloksena on edelleen osina ilmaistu luku, pyöristetään lopputulos ylöspäin seuraavaan suurempaan kokonaisyksikköön. Näin laskettuna vakuutusajaksi saadaan 7 kuukautta.
Jos henkilö on kuulunut erityiseen ammattikohtaiseen eläkejärjestelmään tai virkamiesten eläkejärjestelmään, Viro ilmoittaa kaudet edelleenkin vuosina, kuukausina ja päivinä kalenterivuosittain.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty Viron lastenhoitokausia koskevaa tietoa.
EESSI:ssä vakuutuskaudet ilmoitetaan P5000 SED:llä esimerkiksi EU-eläkehakemusprosessin yhteydessä. P5000 SED:llä ilmoitetaan SED:n lähettävässä EU-maassa täyttyneet vakuutus- ja asumiskaudet.
Tarkasteltaessa sitä, otetaanko toisen EU-maan vakuutuskaudet huomioon Suomen työeläkkeen laskennassa, tulee tutkia useita P5000 SED:n kohtia. Tärkeitä kohtia ovat etenkin Tyyppi (Type), Oikeus etuuteen (Contingency relevance) ja Laskentaa koskevat tiedot (Information on calculation), joita käsitellään tässä ohjeessa.
Kun toisen EU-maan vakuutuskausia otetaan huomioon EU-eläkkeen laskennassa, sovelletaan Suomen työeläkejärjestelmän aikarajoja, ikärajoja ja vähimmäiskestoja. Päällekkäisten kausien karsimisessa noudatetaan täytäntöönpanoasetuksen mukaista ensisijaisuusjärjestystä.
Luettelo kaikista P5000 SED:llä käytettävistä koodeista löytyy TELP:ssä polusta Rekisteri- ja tietopalvelut – Vakuutuskausisovelluksen käyttöohje – P5000-sanomalla ja tulosteella käytetyt koodit (vaatii kirjautumisen).
Tiedot vakuutuskausista
P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa yksityiskohtaiset tiedot vakuutus- tai asumiskausista P5000 SED:n kohdassa 4.
P5000 SED:n lähettämisen syy
P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa lähettämisen syyn kohdassa 4.1. Context of transmission. EU-maa ilmoittaa kohdassa 4.1. myös, onko kyseessä osittainen vai lopullinen P5000 SED.
Lähettämisen syy | Lopullinen P5000 | Osittainen P5000 |
Muu | 00 | 01 |
Vanhuuseläke | 10 | 11 |
Perhe-eläke | 20 | 21 |
Työkyvyttömyyseläke | 30 | 31 |
Yleinen sääntö on, että vakuutetulla on yksi lopullinen P5000 SED. Kuitenkin jos P5000 SED:n lähettävässä EU-maassa on vakuutus-/asumiskausia itsenäisissä järjestelmissä, asianomaiset laitokset voivat vahvistaa vakuutuskaudet erillisillä järjestelmäkohtaisilla P5000 SED:eillä (ks. ohjeen lopussa kohta "Tieto erillisestä P5000:sta").
Joissain tapauksissa hakemusprosessin nopeuttamiseksi toisen EU-maan laitos on voinut antaa osittaisen P5000 SED:n, jos kaikkia kausia ei ole voitu vahvistaa samalla kertaa. Osittainen P5000 SED tarkoittaa, että kaikki P5000 SED:llä ilmoitetut kaudet ovat lopullisia, mutta ilmoitettujen kausien lisäksi kyseinen EU-maa saattaa vahvistaa lisäkausia myöhemmin. Osittainen P5000 SED pitäisi lähettää heti, kun täyttyneet kaudet on todettu (kansallisten käytäntöjen mukaisesti) tai pyynnöstä. Mikäli EU-maa on antanut osittaisen P5000 SED:n, sen on lähetettävä lopullinen P5000 SED heti, kun mahdolliset lisäkaudet voidaan vahvistaa.
Ei vakuutus- tai asumiskausia
P5000 SED:n lähettävä EU-maa voi vahvistaa P5000 SED:llä myös, että henkilöllä ei ole vakuutuskausia kyseisessä maassa. Tällöin kohdassa 4.2. Insurance / Residence periods olevassa ruudussa on valinta No (Ei). Jos P5000 SED:n lähettävä laitos on valinnut kohdassa 4.2. No, ei sen tarvitse selvittää tilannetta enempää muilla asiakirjoilla.
Vakuutus- ja asumiskaudet
Kohdassa 4.3. Insurance and residence periods (Vakuutus- ja asumiskaudet) ilmoitetaan
- vakuutus- ja asumiskauden alkamis- ja päättymispäivä
- vakuutus- ja asumiskauden kesto
- vakuutus- ja asumiskauden tyyppi
- oikeuttaako vakuutus- tai asumiskausi etuuteen
- maa
- järjestelmä
- ammatti
- laskentaa koskevat tiedot.
Period (Kausi)
Period-kohdassa P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa kyseisessä maassa täyttyneen vakuutus- tai asumiskauden alkamis- ja päättymispäivän. Jos jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti vakuutuskausi huomioidaan eri pituisena eläkeoikeuden määrittelemiseksi ja eläkkeen laskennan kannalta, kausi on ilmoitettava kohdassa 4.3. kaksi kertaa
- yksi kausi, jonka yhteydessä ilmoitetaan kausien (vuosien, vuosineljännesten, kuukausien, viikkojen ja päivien) määrä eläkeoikeuden täyttymistä sekä eläkkeen laskentaa varten, ja
- lisäkausi, jolla on sama alkamis- ja päättymispäivä ja josta ilmoitetaan erikseen jäljellä olevien kausien (vuosien, vuosineljännesten, kuukausien, viikkojen ja päivien) määrä pelkkää eläkeoikeuden täyttymistä varten.
Total Number (Kokonaiskesto)
Total number -kohdassa P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa vakuutus- tai asumiskauden keston. Vakuutuskauden kesto ilmoitetaan asianmukaisen aikayksikön sarakkeessa. On myös mahdollista, että P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa kauden useana eri aikayksikkönä (esimerkiksi päivinä, kuukausina ja vuosina).
P5000 SED:n lähettävä EU-maa voi ilmoittaa kuukaudet desimaaleina (esimerkiksi 100,1234), samoin jopa vuodet (esimerkiksi 10,123456). Jos kesto ilmoitetaan päivinä, on ilmoitettava, perustuuko päivinä ilmoittaminen 5-, 6- vai 7-päiväiseen järjestelmään, jotta kokonaiskeston muuntaminen kuukausiksi voidaan tehdä oikein.
Eläkkeen laskennassa P5000 SED:n lähettäneen EU-maan vakuutuskaudet otetaan huomioon sen pituisina kuin kyseinen maa on ne ilmoittanut P5000 SED:llä (huomioiden Suomen työeläkejärjestelmän aikarajat, ikärajat ja vähimmäiskestot sekä päällekkäisten vakuutuskausien ensisijaisuusjärjestyksen).
Jos P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa vakuutuskautensa muussa aikayksikössä kuin kuukausina, vakuutuskaudet muunnetaan Suomen käyttämään aikayksikköön.
Esimerkki
Ranska ilmoittaa vakuutuskaudet vuosineljänneksinä. Ranskan ilmoittaman jakson ajalta alla olevassa esimerkissä vuonna 1992 vakuutuskauden kestoksi on vahvistettu kaksi vuosineljännestä, jotka otetaan kyseisen vuoden osalta huomioon Suomen työeläkkeen laskennassa.
Esimerkki
Saksa ilmoittaa vakuutuskaudet kuukausina. Saksan ilmoittaman jakson ajalta alla olevassa esimerkissä vakuutuskauden kestoksi on vahvistettu 1 kuukausi, joka otetaan huomioon Suomen työeläkkeen laskennassa.
Type (Tyyppi)
Type-kohdassa P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa vakuutus- tai asumiskauden tyypin. Kohdassa ilmoitetaan, ovatko kyseiset kaudet pakollisiin vakuutusmaksuihin perustuvia kausia, (koodit 10–13), vapaaehtoisiin maksuihin perustuvia kausia (koodit 20–23), asumiskausia (koodi 30) vai rinnasteisia kausia (koodit 40–52).
Toisen EU-maan ilmoittamista kausista pakollisiin maksuihin perustuvat kaudet, rinnasteiset kaudet ja vapaaehtoisiin maksuihin perustuvat kaudet voivat tulla huomioitavaksi Suomen työeläkkeen laskennassa. Asumiskausia ei oteta huomioon Suomen työeläkkeen laskennassa (koodi 30), vaikka toinen EU-maa olisi ilmoittanut asumiskaudet laskennassa huomioon otettaviksi kausiksi.
Viron Sotsiaalkindlustusamet ilmoittaa P5000 SED:llä työskentelykausia tyypillisesti koodeilla 10, 11 ja 12. Kyseisillä koodeilla ilmoitetut vakuutuskaudet voivat sisältää sekä työskentelykausia että rinnasteisia kausia. Rinnasteisia kausia voivat olla äitiys- ja isyysvapaakaudet sekä työttömyyskaudet ja lapsenhoitokaudet. Rinnasteiset kaudet eivät välttämättä erotu vakuutuskausitodistukselta, vaan rinnasteiset kaudet saattavat jäädä vakuutusvuoden sisään. Viron ilmoittamat vakuutuskaudet voivat tulla huomioiduksi Suomen työeläkkeen laskennassa sellaisenaan, mikäli ne on ilmoitettu P5000 SED:llä eläkkeeseen oikeuttavina ja eläkkeen laskennassa huomioitavina kausina.
Viron Töötukassan ilmoittamia asumiskausia ei oteta huomioon Suomen työeläkkeen laskennassa.
Katso Viron lastenhoitokausista myös esimerkki kappaleessa 1.3.9 Additional periods without start and end date (Muut vakuutuskaudet, joihin ei liity alkamis- ja päättymispäivää).
Contingency relevance (Oikeus etuuteen)
Contingency relevance -kohdassa P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa, missä etuuslajeissa vakuutus- tai asumiskausi otetaan huomioon kyseisen EU-maan kansallisessa lainsäädännössä. Eläkesektorilla on käytössä kolme etuuslajia: vanhuuseläke, perhe-eläke ja työkyvyttömyyseläke. Joidenkin EU-maiden kansallisissa lainsäädännöissä ei välttämättä oteta kaikkia vakuutuskausia huomioon kaikissa etuuslajeissa. Esimerkiksi erillisten eläkejärjestelmien vuoksi vakuutuskausi saatetaan ottaa huomioon vain työkyvyttömyyseläkkeessä tai vain varhaiseläkkeessä. Tällä tavoin eritellyt tiedot vakuutuskausien huomioon ottamisesta ilmoitetaan Contingency relevance -kentässä (Oikeus etuuteen).
001 | Ainoastaan työkyvyttömyyseläkkeen osalta |
010 | Ainoastaan perhe-eläkkeen osalta |
011 | Ainoastaan perhe-eläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen osalta |
100 | Ainoastaan vanhuuseläkeen osalta |
101 | Ainoastaan vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen osalta |
110 | Ainoastaan vanhuus- ja perhe-eläkkeen osalta |
111 | Yleisesti kaikkien eläke-etuuksien osalta (käytetään myös silloin, kun kansallisessa lainsäädännössä ei tehdä eroa eri eläke-etuuksien välillä) |
Jos P5000 SED:n lähettävän EU-maan eläkejärjestelmässä ei ole tällaista erottelua eri etuuslajien välillä, lähettävä laitos käyttää koodia 111.
Suomen työeläkkeen laskennassa ei oteta huomioon vakuutuskausia, jotka P5000 SED:n lähettävä EU-maa on ilmoittanut ainoastaan eläkeoikeutta varten. Jotta kaudet otetaan huomioon Suomen työeläkkeen laskennassa, tulee niiden olla eläkkeen laskennassa huomioitavia kausia (ks. kohta Information on calculation).
Country (Maa)
Country-kohdassa ilmoitetaan maatunnus. P5000 SED:n lähettävä EU-maa vahvistaa vain kyseisessä EU-maassa täyttyneet vakuutus- ja asumiskaudet. Siten yksittäisten kausien maatunnus on aina P5000 SED:n lähettävän laitoksen maatunnus.
Scheme (Järjestelmä)
Scheme-kohdassa ilmoitetaan järjestelmä.
00 | Yleinen |
01 | Palkkatyö |
02 | Itsenäinen ammatinharjoittaja |
03 | Virkamies |
04 | Kaivostyöntekijä |
05 | Asuminen |
06 | Maanviljelijä |
07 | Merimies |
08/99 | Muut |
Jos järjestelmä on tuntematon, P5000 SED:n lähettävä EU-maa käyttää koodia 08 (tai 99).
Occupation (Ammatti)
Jos P5000 SED:n lähettävän EU-maan lainsäädäntö edellyttää vakuutetun ammattitietojen tallentamista omaan järjestelmäänsä, kyseisen kauden ammattitieto ilmoitetaan Occupation (Ammatti) -kentässä. Ammatti ilmoitetaan nelinumeroisena ISCO-08-koodina. Jos ammatti ei ole tiedossa tai tietoja ei ole saatavilla, kenttään merkitään koodi 0000.
Jos kyseessä on kaivostoiminta, käytetään joitain seuraavista koodeista: 0001 Maanpäällinen kaivostoiminta, 0002 Maanalainen kaivostoiminta, 0003 Määrittelemätön kaivostoiminta.
Suomen työeläkkeen laskennassa vakuutuskauden ammattiluokituksella ei ole merkitystä.
Information on calculation (Laskentaa koskevat tiedot)
Information on calculation -kohdassa P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa, otetaanko vakuutus- tai asumiskausi huomioon eläkkeen laskennassa kyseisen EU-maan kansallisessa lainsäädännössä.
Eläkesektorilla on käytössä kolme etuuslajia: vanhuuseläke, perhe-eläke ja työkyvyttömyyseläke. Jos P5000 SED:n lähettävän EU-maan kansallisen lainsäädännön mukaisesti jotakin kautta ei huomioida EU-eläkkeen laskennassa, tätä kautta koskevat eritellyt tiedot merkitään Information on calculation (Laskentaa koskevat tiedot) -kenttään.
000 | Ei huomioida laskennassa |
001 | Ainoastaan työkyvyttömyyseläkkeen osalta |
010 | Ainoastaan perhe-eläkkeen osalta |
011 | Ainoastaan perhe-eläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen osalta |
100 | Ainoastaan vanhuuseläkeen osalta |
101 | Ainoastaan vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen osalta |
110 | Ainoastaan vanhuus- ja perhe-eläkkeen osalta |
111 | Yleisesti kaikkien eläke-etuuksien osalta (käytetään myös silloin, kun kansallisessa lainsäädännössä ei tehdä eroa eri eläke-etuuksien välillä) |
Jos P5000 SED:n lähettävän EU-maan eläkejärjestelmässä ei ole tällaista erottelua eri etuuslajien välillä, lähettävä laitos käyttää koodia 111.
P5000 SED:n lähettävän EU-maan ilmoittama vakuutuskausi otetaan Suomen työeläkkeen laskennassa huomioon sen mukaisesti, kuin kyseinen maa sen ilmoittaa P5000 SED:illä (huomioiden Suomen työeläkejärjestelmän aikarajat, ikärajat ja vähimmäiskestot sekä päällekkäisten vakuutuskausien ensisijaisuusjärjestyksen). Asumiskausia ei kuitenkaan oteta huomioon Suomen työeläkkeen laskennassa, vaikka P5000 SED:n lähettävä EU-maa olisi ilmoittanut asumiskaudet laskennassa huomioon otettaviksi kausiksi.
Esimerkki
Saksan ilmoittamista rinnasteisista kausista (Type-kohdan koodi 44) Suomen työeläkkeen laskennassa voivat tulla huomioiduksi vain ne kaudet, joiden osalta Saksa on ilmoittanut P5000 SED:n Contingency relevance -kohdassa, että kaudet ovat eläkkeeseen oikeuttavia ja Information on calculation -kohdassa, että kaudet otetaan huomioon eläkkeen laskennassa (koodi 111). Alla olevassa esimerkkitapauksessa P5000 SED:n perusteella Saksan vakuutuskausista 5 kuukautta huomioidaan Suomen työeläkkeen laskennassa.
Additional periods without start and end date (Muut vakuutuskaudet, joihin ei liity alkamis- ja päättymispäivää)
Vakuutuskausi, joka ei perustu kalenteriaikaan tai johon ajalla ei ole vaikutusta, ilmoitetaan Additional periods without start and end date -kohdassa. P5000 SED:n lähettävä EU-maa ei ilmoita tällaisesta kaudesta alkamis- ja päättymispäivää, vaan ainoastaan sen keston.
Saksan ilmoittama avioerotasauksen perusteella saatu entisen puolison eläkeoikeus on tyypillinen esimerkki vakuutuskaudesta, johon ei liity alkamis- ja päättymispäivää.
Viron lastenhoitokaudet lasketaan kahdella eri tavalla
- Ennen 1.1.1991 syntyneiden lasten lastenhoitokausista muodostuu vakuutuskausia, jotka näkyvät Viron vakuutuskausitodistuksella (koodi 45)
- 1.1.1991 ja sen jälkeen syntyneiden lasten lastenhoitokautta ei pidetä vakuutuskautena, joten kausi ei näy Viron vakuutuskausitodistuksella.
Viro saattaa ilmoittaa lastenhoitokausia P5000 SED:llä sekä kohdassa 4.3.1. että kohdassa 4.3.2.
Esimerkki
Alla olevassa esimerkkitapauksessa Viro ilmoittaa rinnasteisia kausia kohdassa 4.3.2. koodilla 45 (lapsenhoitokaudet).
Vakuutus- tai asumiskausien kokonaiskesto
P5000 SED:n kohdassa 5 ilmoitetaan kausien kokonaiskesto. P5000 SED:n kohta 4 sisältää usein 5-kohtaa tarkemmat tiedot vakuutus- ja asumiskausista.
Contingency relevance (Oikeus etuuteen)
Kohdassa 5.1. Contingency relevance P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa eläkkeeseen oikeuttavien kausien kokonaiskeston. Kohdassa 5.1. yhteenlasketusta kaudesta ilmoitetaan
- vakuutus- ja asumiskauden tyyppi
- oikeuttaako vakuutus- tai asumiskausi etuuteen
- vakuutus- ja asumiskauden kesto.
Information of calculation (Laskentaa koskevat tiedot)
Kohdassa 5.2. Information on calculation ilmoitetaan eläkkeen laskennassa huomioitavien kausien kokonaiskesto. Kohdassa 5.2. yhteenlasketusta kaudesta ilmoitetaan
- vakuutus- ja asumiskauden tyyppi
- laskentaa koskevat tiedot
- vakuutus- ja asumiskauden kesto.
Kohdassa 4 olevia kausia, joita ei oteta P5000 SED:n lähettävän EU-maan järjestelmässä huomioon eläkkeen laskennassa (laskentaa koskevien tietojen arvo on 000), ei huomioida kohdassa 5.2.
Esimerkki
Rinnasteisia lastenhoitokausia sisältäneessä esimerkkitapauksessa Viron lähettämän P5000 SED:n perusteella Viron vakuutuskaudet ovat eläkkeeseen oikeuttavia kausia, mutta P5000 SED:ltä puuttuu kokonaan laskentaa koskevat tiedot kohdasta 4.3. Esimerkkitapauksessa tiedon siitä, ovatko kohdassa 4.3. ilmoitetut vakuutuskaudet eläkkeen laskennassa huomioitavia kausia, voi päätellä kohdan 5. Vakuutus-/asumiskausien kokonaiskesto avulla.
Kohdassa 4.3. ilmoitettujen pakollisiin vakuutusmaksuihin perustuvien kausien ja rinnasteisten kausien pituudet yhteen laskemalla ja vertaamalla summaa kohdassa 5 ilmoitettuihin tietoihin voidaan päätellä, että Viron ilmoittamat vakuutuskaudet ovat kokonaisuudessaan eläkkeeseen oikeuttavia ja laskennassa huomioitavia kausia. Lisäksi Virosta saadun tiedon mukaan Viron vakuutuskaudet ovat tavanomaisesti eläkkeeseen oikeuttavia ja laskennassa huomioitavia.
Esimerkkitapauksessa Viro kuitenkin ilmoittaa vakuutuskausien tyyppinä kohdassa 5 yksinomaan pakollisiin vakuutusmaksuihin perustuvat kaudet (koodi 10). Laskemalla Viron ilmoittamat kohdan 4.3.1. pakollisiin vakuutusmaksuihin perustuvat kaudet ja kohdan 4.3.2. rinnasteiset kaudet yhteen, voidaan havaita, että tässä esimerkkitapauksessa myös kohdassa 4.3.2. ilmoitetut rinnasteiset kaudet (koodi 45) näyttävät sisältyvän kohdassa 5 ilmoitettuun kausien kokonaiskestoon 42 vuotta 10 kuukautta ja 19 päivää.
Oikeus eläkkeeseen alle vuoden pituisen vakuutuskauden perusteella
P5000 SED:n lähettävä EU-maa ilmoittaa kohdassa 6, voiko vakuutettu saada SED:n lähettävän maan kansallisen lainsäädännön perusteella eläkettä alle vuoden pituisen vakuutus-/asumiskauden perusteella.
Lähtökohtaisesti P5000 SED:n lähettävä EU-maa täyttää kohdan 6 vain, jos vakuutuskauden kesto on alle vuoden. Jos vakuutuskauden kesto on yli vuoden, ei kohtaa tarvitse täyttää.
Tieto erillisestä P5000:sta
Jos jossakin jäsenvaltiossa on vakuutus- tai asumiskausia useissa itsenäisissä järjestelmissä, asianomaiset laitokset voivat vahvistaa ne järjestelmäkohtaisilla P5000 SED:eillä tai yhdellä kootulla P5000 SED:llä. P5000 SED:n lähettävä latios ilmoittaa kohdassa 7, vahvistaako saman EU-maan toinen laitos lisää vakuutus- tai asumiskausia erillisellä P5000 SED:llä.
Esimerkki
Viron Töötukassa vahvistaa asumiskaudet ja Sotsiaalkindlustusamet vahvistaa työskentelykaudet sekä rinnasteiset kaudet. Suomen työeläkkeen laskennassa tarvitaan Virosta Sotsiaalkindlustusametin lähettämä P5000 SED. Alla olevalla P5000 SED:llä Viron Töötukassa ilmoittaa, että Sotsiaalkindlustusamet on lähettämässä erillisen P5000 SED:n.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen kirjoitusasua on täsmennetty.