1.1  Etätyötä tekevät työntekijät

Se, missä maassa etätyöntekijä tekee työtään fyysisesti, vaikuttaa etätyöntekijään sovellettavaan sosiaaliturvalainsäädäntöön. Etätyöntekijään sovellettava sosiaaliturva ratkaistaan samojen määräysten mukaan kuin ns. läsnätyötä tekevien työntekijöiden. EU:n sosiaaliturva-asetuksessa ei ole erillisiä määräyksiä etätyöntekijöistä. Poikkeuksena ovat eräät EU-tilanteet, joissa etätyöntekijä tekee työtä asuinmaassaan sekä työnantajan kotipaikan sijaintimaassa.

Jos etätyöntekijä tekee työtä vain suomalaiselle julkiselle työnantajalle kuten valtiolle tai kunnalle, voi etätyöntekijä tietyin edellytyksin kuulua virkamiehenä Suomen sosiaaliturvaan. Katso virkamiehiä koskeva ohjeistus, jota sovelletaan sellaisenaan myös etänä työskenteleviin virkamiehiin.

Muiden etätyöntekijöiden osalta lähtökohta on, että etätyötä EU/ETA-maassa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa tekevään työntekijään sovelletaan sen maan sosiaaliturvalainsäädäntöä, missä työntekijä tekee työnsä fyysisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi suomalaisen työnantajan tulee järjestää etätyöntekijänsä sosiaaliturva työntekijän fyysisessä työskentelymaassa eikä Suomessa, ellei etätyöntekijään sovellu jokin alla kuvatuista poikkeussäännöistä.

Tilapäisesti toisesta EU-maasta käsin etätyötä tekevä työntekijä voi kuulua edelleen Suomen sosiaaliturvaan ja etätyöntekijää voidaan pitää EU-asetuksen tarkoittamana lähetettynä työntekijänä. Etätyötä toisessa EU-maassa tekevää työntekijää voidaan pitää Suomesta lähetettynä työntekijänä, jos

  • etätyö ulkomailla on tilapäistä (enintään 24 kk, poikkeusluvalla enintään 5 vuotta)
  • työnantaja harjoittaa tavallisesti toimintaa Suomessa
  • työ ulkomailla tehdään Suomessa toimivan työnantajan lukuun
  • työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan välittömästi ennen ulkomaantyön alkua ja
  • etätyöntekijää ei lähetetä korvaamaan toista työntekijää.

Edellytykset Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi ovat siis samat kuin lähetetyillä työntekijöillä, jotka tekevät ulkomailla ns. läsnätyötä.

Etätyöntekijää voidaan pitää EU-asetuksen tarkoittamana lähetettynä työntekijä, vaikka etätyö ulkomailla tapahtuisi työntekijän itsensä aloitteesta. Työnantajan tulee kuitenkin suostua ulkomailla tehtävään etätyöhön ja siihen, että etätyöstä sosiaaliturva järjestetään Suomessa. Työnantajan tulee hakea etätyöntekijälle Eläketurvakeskukselta A1-todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Jos työnantaja ei hae työntekijälle A1- todistusta tai sitä ei jostain syystä voida myöntää, tulee työnantajan järjestää etätyöntekijän sosiaaliturva työskentelymaassa.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki 1

Etätyössä toisessa EU-maassa
Suomalainen työnantaja ja työntekijä sopivat, että työntekijä voi lähteä 4 kuukaudeksi Espanjaan ja tehdä työnsä etänä Espanjasta loma-asunnoltaan käsin. Työntekijä palaa Suomeen työskentelemään Espanjan jakson jälkeen. Työnantajalla on toimintaa Suomessa ja työntekijä on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen Espanjan työn alkamista. Työnantajan tulee hakea työntekijälle Eläketurvakeskukselta A1-todistusta, jos työnantaja haluaa järjestää työntekijän sosiaaliturvan Suomessa eikä Espanjassa.

Esimerkki 2

Etätyötä toisessa EU-maassa loman yhteydessä
Suomalainen työnantaja ja työntekijä sopivat, että työntekijä tekee etänä työtään 2 viikkoa Espanjassa ja jää sen jälkeen vuosilomalleen Espanjaan 3 viikoksi. Työntekijä palaa Suomeen työskentelemään lomansa jälkeen. Työnantajalla on toimintaa Suomessa ja työntekijä on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen Espanjan työn alkamista. Työnantajan tulee hakea työntekijälle Eläketurvakeskukselta A1-todistusta, jos työnantaja haluaa järjestää työntekijän sosiaaliturvan Suomessa eikä Espanjassa. A1-todistusta tulee hakea vain etätyöskentelyn ajalle. Vuosiloman aikana A1-todistusta ei tarvita.

Jos etätyöntekijä tekee työtä fyysisesti useasta eri EU-maasta käsin etä- tai läsnätyönä, sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö ratkaistaan EU-asetuksen ns. useassa EU-maassa työskenteleviä työntekijöitä koskevien määräysten mukaisesti. Sovellettavaan sosiaaliturvalainsäädäntöön vaikuttaa tällöin mm.

  • etätyöntekijän vakituinen asuinmaa,
  • tekeekö etätyöntekijä huomattavan osan työstään (25 % tai enemmän) asuinmaassaan
  • minkä maalaiselle työnantajalle/työnantajille etätyöntekijä tekee työtään ja
  • työskenteleekö etätyöntekijä lisäksi esimerkiksi virkamiehenä tai yrittäjänä.

Jos etätyöntekijä tekee huomattavan osan työstään asuinmaassaan, sovelletaan etätyöntekijään asuinmaan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Jos etätyöntekijä ei tee huomattavaa osaa työstään asuinmaassaan tai jos etätyöntekijällä on lisäksi erilaisia töitä esimerkiksi virkamiehenä tai yrittäjänä, tutustu useassa EU-maassa työskentelyä koskevaan ohjeistukseen. Kyseisissä ohjeissa kerrotaan, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntö tulee sovellettavaksi eri tilanteissa. Useassa eri EU-maassa työskentelevälle etätyöntekijälle, tulee hakea A1-todistusta etätyöntekijän vakituisesta asuinmaasta. Suomessa asuville etätyöntekijöille A1-todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta.

Tarkemmat tiedot

Esimerkki 1

Työtä useassa eri EU-maassa ja asuinmaan lainsäädäntö soveltuu
Työntekijä asuu Iso-Britanniassa ja tekee työtä vain suomalaiselle työnantajalle. Työntekijä tekee fyysisesti työtään etänä asuinmaassaan Iso-Britanniassa ja työnantajansa toimitiloissa Suomessa. Työntekijä tekee asuinmaassaan etätyötä 2 päivää viikossa, mikä on huomattava osa työajasta. Työntekijään sovelletaan työntekijän asuinmaan Iso-Britannian sosiaaliturvalainsäädäntöä. Työntekijälle tulee hakea A1-todistusta asuinmaasta Iso-Britanniasta. Suomalaisen työnantajan tulee vakuuttaa työntekijä Iso-Britannian sosiaaliturvalainsäädännön mukaisesti.

Esimerkki 2

Työtä useassa eri EU-maassa ja työnantajan kotipaikan lainsäädäntö soveltuu
Työntekijä asuu Iso-Britanniassa ja tekee työtä vain suomalaiselle työnantajalle. Työntekijä tekee fyysisesti työtään etänä asuinmaassaan Iso-Britanniassa ja työnantajansa toimitiloissa Suomessa. Työntekijä tekee asuinmaassaan etätyötä 1 päivän viikossa, mikä jää alle huomattavan osan työajasta. Työntekijään sovelletaan työnantajan kotipaikan eli Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Työntekijälle tulee hakea A1-todistusta asuinmaasta Iso-Britanniasta, mutta Suomi myöntää A1-todistuksen. Suomalaisen työnantajan tulee vakuuttaa työntekijä Suomen sosiaaliturvalainsäädännön mukaisesti.

Etätyötä ulkomailla tehtäessä tulee työntekijälle määrittää vakuutuspalkka samoilla ehdoilla kuin lähetetyillä työntekijöillä. Katso vakuutuspalkkaa koskeva ohjeistus.

1.1.1 Kahdessa EU-maassa työskentelevien työntekijöiden etätyösopimus ja poikkeuslupa

EU:n sosiaaliturva-asetuksessa ei ole erillisiä määräyksiä etätyöntekijöistä. Osa EU-maista on kuitenkin tehnyt keskenään sopimuksen, jonka nojalla työntekijän sosiaaliturva voidaan järjestää normaaleista EU-asetuksen sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskevista määräyksistä poikkeavalla tavalla. Tiettyjen edellytysten täyttyessä työnantajalla ja sekä etä- että läsnätyötä tekevällä työntekijällä on mahdollisuus hakea työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista, vaikka EU:n sosiaaliturva-asetuksen määräysten mukaan tulisi soveltaa työntekijän asuinmaan sosiaaliturvalainsäädäntöä.
    
Rajat ylittävää etätyötä koskeva sopimus on nimeltään ” Framework  Agreement on the application of Article 16 (1) of Regulation (EC)  No.  883/2004 in cases of habitual cross-border telework.“ jäljempänä ”etätyösopimus”. Etätyösopimus perustuu EU-asetuksen 16 artiklaan (ns. poikkeuslupa).

Etätyösopimusta sovelletaan sopimuksen allekirjoittaneiden maiden välillä liikkuviin etätyöntekijöihin, jotka täyttävät tietyt edellytykset. Etätyösopimus koskee vain rajat ylittävissä tilanteissa olevia etätyöntekijöitä, jotka tekevät etätyötä asuinmaassaan tietotekniikan välityksellä ja jotka työskentelevät muun ajan työnantajansa kotimaassa. Etätyösopimus ei siten vaikuta esimerkiksi rakennustyömailla tai asiakkaiden tiloissa ulkomailla työskentelevien työntekijöiden vakuuttamiseen. Etätyösopimus ei myöskään vaikuta tilanteisiin, joissa työntekijä tekee työtään vain yhdessä maassa, tai joissa työntekijä työskentelee virkamiehenä.

Tarkemmat tiedot

Etätyösopimuksessa ovat mukana 1.7.2023 alkaen seuraavat maat:

  • Suomi
  • Saksa
  • Sveitsi
  • Liechtenstein
  • Kroatia
  • Tsekki
  • Itävalta
  • Alankomaat
  • Slovakia
  • Belgia
  • Luxembourg
  • Malta
  • Norja
  • Puola
  • Portugali
  • Espanja
  • Ruotsi
  • Ranska

Mukana myös:

  • 1.9.2023 alkaen Slovenia.
  • 1.1.2024 alkaen Italia.
  • 1.5.2024 alkaen Liettua.
  • 1.6.2024 alkaen Irlanti.

Belgia on sopimuksen ns. säilyttäjä ja ylläpitää tietoja etätyösopimuksessa mukana olevista EU-maista.

Jos jokin EU-maa liittyy etätyösopimukseen myöhemmin, etätyösopimus tulee voimaan kyseisen EU-maan osalta allekirjoitusta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Mikä tahansa allekirjoittajamaa voi irtisanoa etätyösopimuksen noudattamisen ilmoittamalla siitä kirjallisesti Belgialle kolme kuukautta aikaisemmin.

Etätyösopimus maiden välillä on voimassa 1.7.2023 alkaen seuraavat viisi vuotta ja etätyösopimusta jatketaan automaattisesti seuraavat viisi vuotta.

Etätyösopimus koskee seuraavanlaisia tilanteita, joissa työntekijä tekee etätyötä asuinmaassaan ja läsnätyötä työnantajan kotimaassa:

  • työntekijä asuu yhdessä EU-maassa, joka on etätyösopimuksessa mukana
  • työntekijän työnantajan kotipaikka sijaitsee toisessa EU-maassa, joka on etätyösopimuksessa mukana. Työntekijällä voi olla myös useita työnantajia, mutta kaikkien työnantajien tulee sijaita samassa maassa.
  • työntekijä tekee etätyötä asuinmaassaan ja asuinmaassa tehtävän työn osuus on 25 % tai yli, mutta alle 50 % kokonaistyöajasta.
  • työntekijän tekemän etätyön tulee olla sellaista toimintaa/työtä, jota voidaan harjoittaa mistä tahansa paikasta käsin. Etätyöntekijän tulee hoitaa työtehtäviään ja yhteydenpito työnantajaan ja asiakkaisiin/sidosryhmiin tietoteknisesti.
  • muun ajan eli 50 % tai yli työajasta työntekijä tekee työtä maassa, jossa työnantajan kotipaikka on.
  • työnantaja ja työntekijä haluavat poiketa normaaleista sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskevista määräyksistä ja
  • työskentelytilanne voi olla määräaikainen tai toistaiseksi jatkuva.

EU:n sosiaaliturva-asetuksen määräysten mukaan normaalisti tällaisessa tilanteessa tulee soveltaa työntekijän asuinmaan sosiaaliturvalainsäädäntöä, koska työntekijä tekee työstään huomattavan osan (25 % tai yli) asuinmaassaan. Jos työnantaja ja työntekijä haluavat, työntekijän sosiaaliturva voidaan kuitenkin etätyösopimuksen perusteella poikkeuksellisesti järjestää työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön mukaisesti. Sekä työntekijän että työnantajan tulee suostua normaaleista säännöistä poikkeamiseen. Työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen edellyttää, että työnantaja hakee A1-todistusta ja poikkeuslupaa työnantajan kotipaikan sosiaaliturvaviranomaisilta.

Kun työntekijän molemmat työskentelymaat ovat mukana etätyösopimuksessa, työnantajan kotipaikan sosiaaliturvaviranomaiset voivat myöntää A1-todistuksen ilman työntekijän asuinmaan sosiaaliturvaviranomaisten nimenomaista suostumusta, jos etätyösopimuksen edellytykset täyttyvät. Työnantajan kotipaikan sosiaaliturvaviranomaiset ilmoittavat työntekijän asuinmaalle myönnetystä A1-todistuksesta.

Etätyösopimuksen perusteella työntekijä voi tehdä etätyötä asuinmaassaan yli 25 % mutta alle 50 % kokonaistyöajastaan ja pysyä edelleen työnantajansa kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön mukaan vakuutettuna. Etätyöntekijän työskentelymaa voi vaihdella esimerkiksi viikoittain tai kuukausittain. Työn jakaantumista asuinmaan ja työnantajan kotipaikan välillä arvioidaan 12 kuukauden tarkastelujaksolla. Työnantajan ja työntekijän tulee itse arvioida A1-todistushakemuksella, kuinka työntekijän työ maiden välillä tulee jakaantumaan seuraavien 12 kuukauden aikana. Työn jakautumisesta tulee tarvittaessa esittää selvitys sosiaaliturvaviranomaisille.

Esimerkkejä erilaisista tilanteista tarkemmissa tiedoissa.

Tarkemmat tiedot

Esimerkkejä tilanteista, joissa etätyösopimusta voidaan soveltaa:

  1. Työntekijä asuu vakituisesti Saksassa. Työnantaja on yritys, jonka kotipaikka on Suomessa. Työntekijä tekee etätyötä kotoaan käsin asuinmaassaan kahtena päivänä viikossa. Muun ajan viikosta työntekijä työskentelee Suomessa työnantajansa toimistolla. Koska työntekijä tekee huomattavan osan (yli 25 %) työstään asuinmaassaan, työntekijään tulisi soveltaa työntekijän asuinmaan Saksan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Koska sekä Suomi että Saksa ovat mukana etätyösopimuksessa, voi työnantaja hakea Suomesta Eläketurvakeskukselta A1-todistusta ja poikkeuslupaa, jonka perusteella työntekijän sosiaaliturva järjestetään Suomessa. Poikkeusluvan käyttö edellyttää, että työntekijä suostuu poikkeuslupaan.
  2. Työntekijä asuu vakituisesti Sveitsissä. Työnantaja on yritys, jonka kotipaikka on Suomessa. Työntekijä tekee vuorotellen etätyötä kotoaan Sveitsistä käsin ja Suomessa työtä työnantajan tiloissa. Työntekijä vaihtaa työskentelymaataan siten, että työntekijä tekee vuorotellen kaksi viikkoa etätyötä asuinmaassaan ja kolme viikkoa työnantajansa kotipaikassa. Työntekijän asuinmaassa tehtävän työn osuus on siten yli 25 %, mutta alle 50 %. Koska työntekijä tekee huomattavan osan (yli 25 %) työstään asuinmaassaan, työntekijään tulisi soveltaa työntekijän asuinmaan Sveitsin sosiaaliturvalainsäädäntöä. Koska sekä Suomi että Sveitsi ovat mukana etätyösopimuksessa, voi työnantaja hakea Suomesta Eläketurvakeskukselta A1-todistusta ja poikkeuslupaa, jonka perusteella työntekijän sosiaaliturva järjestetään Suomessa. Poikkeusluvan käyttö edellyttää, että työntekijä suostuu poikkeuslupaan.
  3. Työntekijä asuu vakituisesti Suomessa. Työnantaja on yritys, jonka kotipaikka on Saksassa. Työntekijä ja työnantaja ovat sopineet, että työntekijän tulee tehdä työtä Saksassa vähintään 50 % työajastaan. Muun ajan työntekijä tekee etätyötä kotoaan käsin asuinmaassaan. Koska työntekijä tekee huomattavan osan (yli 25 %) työstään asuinmaassaan, työntekijään tulisi soveltaa työntekijän asuinmaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Koska sekä Suomi että Saksa ovat mukana etätyösopimuksessa, voi työnantaja hakea Saksasta A1-todistusta ja poikkeuslupaa, jonka perusteella työntekijän sosiaaliturva järjestetään Saksassa. Poikkeusluvan käyttö edellyttää, että työntekijä suostuu poikkeuslupaan.

Esimerkkejä tilanteista, joissa etätyösopimusta ei voida soveltaa

  1. Työntekijä asuu vakituisesti Saksassa. Työntekijällä on sekä suomalainen että saksalainen työnantaja. Työntekijä tekee etätyötä kotoaan käsin asuinmaassaan Saksassa kahtena päivänä viikossa. Muun ajan viikosta työntekijä työskentelee Suomessa suomalaisen työnantajansa toimistolla ja saksalaisen työnantajansa suomalaisten asiakkaiden tiloissa. Koska työntekijä tekee huomattavan osan (yli 25 %) työstään asuinmaassaan, työntekijään tulee soveltaa työntekijän asuinmaan Saksan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Vaikka sekä Suomi että Saksa ovat mukana etätyösopimuksessa, etätyösopimusta ei voida soveltaa, koska henkilön työnantajat sijaitsevat eri maissa. Työntekijälle tulee hakea A1-todistusta työntekijän asuinmaasta Saksasta. Myös suomalainen työnantaja vakuuttaa Suomessa tehdyn työn Saksassa, ja maksaa lakisääteiset vakuutusmaksut Saksan lainsäädännön mukaisesti.
  2. Työntekijä asuu vakituisesti Belgiassa. Työnantaja on yritys, jonka kotipaikka on Suomessa. Työntekijä tekee vuorotellen työtä Suomessa työnantajan tiloissa sekä Belgiassa suomalaisen työnantajansa asiakkaiden tiloissa ja rakennustyömailla. Työntekijä vaihtaa työskentelymaataan kuukausittain siten, että asuinmaassa tehtävän työn osuus on yli 25 %, mutta alle 50 %. Koska työntekijä tekee huomattavan osan (yli 25 %) työstään asuinmaassaan, työntekijään tulee soveltaa työntekijän asuinmaan Belgian sosiaaliturvalainsäädäntöä. Vaikka sekä Suomi että Belgia ovat mukana etätyösopimuksessa, etätyösopimusta ei voida soveltaa, koska työntekijä ei tee asuinmaassaan etätyötä. Työntekijälle tulee hakea A1-todistusta työntekijän asuinmaasta Belgiasta. Suomalaisen työnantajan tulee vakuuttaa työntekijä Belgiassa, ja maksaa lakisääteiset vakuutusmaksut Belgian lainsäädännön mukaisesti.
  3. Työntekijä asuu vakituisesti Suomessa. Työnantaja on yritys, jonka kotipaikka on Sveitsissä. Työntekijä tekee etätyötä kotoaan käsin asuinmaassaan kahtena päivänä viikossa. Muun ajan viikosta työntekijä työskentelee Sveitsissä työnantajansa toimistolla sekä asiakkaiden tiloissa Alankomaissa ja Belgiassa. Koska työntekijä tekee huomattavan osan (yli 25 %) työstään asuinmaassaan, työntekijään tulee soveltaa työntekijän asuinmaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Vaikka sekä Suomi että työntekijän muut työskentelymaat ovat mukana etätyösopimuksessa, etätyösopimusta ei voida soveltaa, koska työntekijä tekee työtään myös muissa maissa kuin asuinmaassaan ja työnantajansa kotimaassa. Työntekijälle tulee hakea A1-todistusta työntekijän asuinmaasta Suomesta. Sveitsiläisen työnantajan tulee vakuuttaa työntekijä Suomen lainsäädännön mukaisesti.
  4. Työntekijä asuu vakituisesti Saksassa. Työnantaja on yritys, jonka kotipaikka on Suomessa. Työntekijä tekee etätyötä kotoaan käsin asuinmaassaan päivän viikossa. Muun ajan viikosta työntekijä työskentelee Suomessa työnantajansa toimistolla ja asiakkaiden tiloissa. Koska työntekijä ei tee huomattavaa osaa (yli 25 %) työstään asuinmaassaan, työntekijään tulee soveltaa työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Etätyösopimusta ei sovelleta, koska normaalit EU:n sosiaaliturva-asetuksen lainvalintasäännöt tuovat työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön sovellettavaksi. Työntekijälle tulee hakea A1-todistusta työntekijän asuinmaasta Saksasta, mutta A1-todistuksen myöntää Suomi. Suomalaisen työnantajan tulee vakuuttaa työntekijä Suomen lainsäädännön mukaisesti.
  5. Työntekijä asuu Belgiassa ja tekee Belgiassa etätyötä 40 % työajasta ja 60 % työajasta työnantajansa toimitiloissa Alankomaissa. Työnantaja on yritys, jonka kotipaikka on Suomessa. Etätyösopimusta ei voida soveltaa tilanteessa, koska työntekijä ei tee työtä työnantajansa kotipaikan sijaintimaassa. Työntekijään sovelletaan asuinmaan Belgian sosiaaliturvalainsäädäntöä ja työntekijälle tulee hakea A1-todistusta Belgiasta. Suomalaisen työnantajan tulee vakuuttaa työntekijä Belgiassa, ja maksaa lakisääteiset vakuutusmaksut Belgian lainsäädännön mukaisesti.
  6. Työntekijä asuu perheineen vakituisesti Suomessa. Työnantaja on suomalainen yritys. Työntekijä tekee työtä Suomessa yli 25 % työajastaan työnantajan tiloissa sekä etänä. Lisäksi työntekijä tekee etätyötä Saksassa loma-asunnollaan ja isovanhempiensa luona. Etätyösopimusta ei sovelleta tilanteessa vaan työntekijään sovelletaan asuinmaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä EU-asetuksen normaalien lainvalintaa koskevien määräysten mukaan. Kyseessä ei ole etätyösopimuksen tarkoittama rajat ylittävä etätyö, koska työnantaja sijaitsee samassa maassa, missä työntekijä asuu vakituisesti. Työntekijälle tulee hakea A1-todistusta Eläketurvakeskukselta. Suomalaisen työnantajan tulee vakuuttaa työntekijä Suomen lainsäädännön mukaisesti.
  7. Yrittäjä asuu Saksassa ja tekee Saksassa etätyötä Suomeen rekisteröidylle yritykselleen. Lisäksi yrittäjä käy tekemässä työtä Suomessa yrityksensä toimitiloissa. Saksassa tehtävän työn osuus on yli 25 % työajasta, mutta alle 50 %. Etätyösopimusta ei voida soveltaa tilanteessa, koska etätyösopimus ei koske lainkaan yrittäjäasemassa työskenteleviä henkilöitä. Yrittäjään sovelletaan asuinmaan Saksan sosiaaliturvalainsäädäntöä ja yrittäjän tulee hakea A1-todistusta Saksasta.

Työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista voi hakea 1.7.2023 alkaen. Etätyösopimuksen perusteella työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädäntöä ei voida soveltaa tätä edeltävänä aikana.

Työnantajan kotipaikan Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista tulee hakea etukäteen ja etätyösopimuksen mukainen A1-todistus voidaan antaa hakuhetkestä ajassa eteenpäin. Takautuvasti työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen on mahdollista vain tiettyjen kriteerien täyttyessä. Asiaan vaikuttaa se, mihin maahan sosiaalivakuutusmaksut on maksettu ja milloin työnantaja ja työntekijä tekevät hakemuksen työnantajan kotipaikan sosiaaliturvaviranomaisille.

Jos etätyösopimuksen edellytykset eivät täyty, työntekijän sosiaaliturva ratkaistaan normaalien EU-asetuksen lainvalintaa koskevien sääntöjen mukaisesti.

1.1.1.1 Miten työnantajan tulee toimia, jos työnantaja ja työntekijä haluavat hakea etätyösopimuksen mukaista poikkeuslupaa Suomesta?

A1-todistusta ja poikkeuslupaa tulee aina hakea työnantajan kotipaikan sosiaaliturvaviranomaisilta, jos työnantaja ja työntekijä haluavat, että työntekijään sovelletaan etätyösopimusta. Suomessa hakemus tulee tehdä Eläketurvakeskukselle.

Työnantajan tulee tehdä hakemus Eläketurvakeskuksen sähköisessä asiointipalvelussa. Työnantajan tulee täyttää A1-todistushakemus ja ilmoittaa hakemuksen lisätietoja-kohdassa seuraavat asiat:

  • työnantaja ja työntekijä haluavat, että työntekijän sosiaaliturva järjestetään etätyösopimuksen nojalla Suomessa ja
  • työntekijä tekee asuinmaassaan vain etätyötä 25 %- 49 % työajastaan ja muun ajan työskentelee Suomessa työnantajan kotimaassa.

Eläketurvakeskus voi myöntää A1-todistuksen etätyösopimuksen perusteella enintään 3 vuodeksi kerrallaan. Jos työntekijän työskentely ja asuminen jatkuvat samanlaisena A1-todistuksen päättymisen jälkeen, työntekijälle voi hakea uuden A1-todistuksen. Etätyösopimuksessa ei ole aikarajaa, kuinka kauan asuinmaan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta voidaan poiketa. Jos työntekijän tilanteessa tapahtuu muutoksia todistuksen voimassaoloaikana, tulee muutoksista ilmoittaa Eläketurvakeskukselle.

Etätyösopimuksen soveltamista tulee lähtökohtaisesti hakea etukäteen. Etätyösopimusta voidaan soveltaa takautuvasti vain tietyin kriteerein.

1.1.1.2 Etätyö EU-maassa, joka ei ole mukana etätyösopimuksessa

Etätyösopimus koskee vain maita, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen.

Eläketurvakeskus voi kuitenkin hakea EU:n sosiaaliturva-asetuksen 16.1. artiklan mukaista poikkeuslupaa myös siinä tapauksessa, että työntekijän asuinmaa ei ole mukana etätyösopimuksessa, jos etätyösopimuksen asettamat muut kriteerit täyttyvät. Näiden maiden osalta normaaleista lainvalintaa koskevista säännöistä poikkeaminen ja työntekijän vakuuttaminen työnantajan kotipaikassa edellyttää, että myös toinen EU-maa suostuu 16.1. artiklan mukaiseen menettelyyn. Työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen ei siten ole varmaa samalla tavalla kuin etätyösopimuksessa mukana olevien maiden osalta.

A1-todistusta ja poikkeuslupaa haetaan kuitenkin samalla tavalla kuin etätyösopimuksessa mukana olevien maiden osalta.

1.2 Etätyötä tekevät yrittäjät ja apurahansaajat

Se, missä maassa yrittäjä tai apurahansaaja tekee työtään fyysisesti, vaikuttaa henkilöön sovellettavaan sosiaaliturvalainsäädäntöön. Etätyötä tekevään yrittäjään tai apurahansaajaan sovellettava sosiaaliturva ratkaistaan samojen määräysten mukaan kuin ns. läsnätyötä tekevien yrittäjien tai apurahansaajien.

Yrittäjien ja apurahansaajien osalta lähtökohta on, että etätyötä EU/ETA-maassa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa tekevään henkilöön sovelletaan sen maan sosiaaliturvalainsäädäntöä, missä henkilö tekee työnsä fyysisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi suomalaisen yrittäjän tulee järjestää sosiaaliturvansa ja YEL-vakuutuksensa fyysisessä työskentelymaassaan eikä Suomessa, ellei yrittäjään sovellu jokin poikkeussäännöistä.

Tilapäisesti toisesta EU-maasta käsin etätyötä tekevä yrittäjä ja apurahansaaja voi kuulua edelleen Suomen sosiaaliturvaan tietyin edellytyksin. Katso erilliset ohjeistukset lähetetyistä yrittäjistä ja apurahansaajista. Jotta tilapäisesti toisessa EU-maassa etätyötä tekevä yrittäjä tai apurahansaaja voi kuulua lähtömaansa Suomen sosiaaliturvaan, tulee yrittäjän tai apurahansaajan hakea itse Eläketurvakeskukselta A1-todistusta. Jos henkilö ei hae A1- todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta, tulee henkilön sosiaaliturva järjestää työskentelymaassa.

Jos yrittäjä tai apurahansaaja tekee työtään fyysisesti useasta eri EU-maasta käsin, sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö ratkaistaan EU-asetuksen ns. useassa EU-maassa työskenteleviä henkilöitä koskevien määräysten mukaisesti. Sovellettavaan sosiaaliturvalainsäädäntöön vaikuttaa tällöin mm.

  • henkilön vakituinen asuinmaa
  • tekeekö henkilö huomattavan osan työstään asuinmaassaan
  • missä maassa yrittäjän tai apurahansaajan toiminnan keskuspaikka sijaitsee ja
  • työskenteleekö henkilö lisäksi esimerkiksi virkamiehenä tai työntekijänä.

Katso tarkemmin useassa EU-maassa työskentelyä koskevasta ohjeistuksesta, minkä maan sosiaaliturva tulee sovellettavaksi eri tilanteissa. Useassa eri EU-maassa työskentelevän yrittäjän tai apurahansaajan tulee hakea A1-todistusta vakituisesta asuinmaastaan. Suomessa asuville A1-todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta.

Tiettyjen EU-maiden solmima etätyösopimus ei koske yrittäjiä tai apurahansaajia.