Poikkeuslupa EU-tilanteissa

Toimivaltaiset viranomaiset voivat yhteisellä sopimuksella tehdä poikkeuksia kaikista sovellettavaa lainsäädäntöä koskevista säännöistä. Poikkeusluvasta säädetään EU:n sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 (perusasetus) 16 artiklassa. Poikkeuslupa koskee koko sosiaaliturvaa eli Suomen osalta sekä työskente-lyyn liittyvää että asumiseen perustuvaa sosiaaliturvaa.

Poikkeus voi koskea yksittäistä henkilöä tai määrättyä ryhmää. Käytännössä Eläketurvakeskus sopii poikkeuksista yksittäisten henkilöiden osalta.

Poikkeusluvan käyttäminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan. Ainoa EU:n sosiaaliturva-asetusten asettama edellytys on, että poikkeuksen tulee koitua niiden henkilöiden eduksi, joita se koskee.

Työnantajan tai asianomaisen henkilön pyyntö poiketa perusasetuksen 11–15 artiklasta on toimitettava mahdollisuuksien mukaan ennalta sen jäsenvaltion viranomaiselle, jonka lainsäädännön soveltamista työnantaja tai asianomainen henkilö pyytää. Suomessa tämä viranomainen on Eläketurvakeskus. Lisätietoja poikkeusluvan hakemisesta on erillisessä ohjeessa.

Poikkeuslupaa voidaan käyttää esimerkiksi tilanteissa, joissa

• lähetetyn työntekijän tai yrittäjän komennus yhteen maahan kestää 2 – 5 vuotta,
• lähettämisen edellytykset täyttyvät osittain tai
• henkilöllä on muita henkilökohtaisia syitä poiketa lainvalintasäännöistä.

Poikkeuslupa voi tulla kyseeseen myös tietyissä etätyötä koskevissa tilanteissa, kun työntekijä tekee säännöllisesti etätyötä asuinmaassaan ja työskentelee lisäksi työnantajansa kotimaassa. Katso erillinen ohjeistus etätyöstä.

Poikkeuslupaa saatetaan käyttää myös, kun henkilö tekee osa-aikatyötä ja tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi kun:

• henkilö tekee ulkomailla osa-aikaista työtä ja saa samanaikaisesti soviteltua työttömyysetuutta Suomesta tai
• henkilö tekee osa-aikatyötä virkamiehenä toisessa EU-maassa ja työntekijänä Suomessa.

Katso erilliset ohjeet näistä tilanteista.

Kukin EU/ETA-maa tai Sveitsi (jäljempänä EU-maa) päättää itsenäisesti, millaisissa tilanteissa kyseinen EU-maa suostuu poikkeuslupaan.

Eläketurvakeskus harkitsee poikkeuslupahakemuksen saatuaan tapauskohtaisesti, puoltaako se poikkeuslupaa. Henkilön edunmukaisuutta arvioitaessa Eläketurvakeskus ottaa poikkeuslupaharkinnassa huomioon muun muassa, onko henkilöllä kiinteämät siteet Suomeen vai johonkin muuhun maahan.

Jos Eläketurvakeskus puoltaa poikkeuslupaa, se hakee poikkeuslupaa työskentelymaasta. Poikkeusluvan käyttäminen edellyttää aina myös työntekomaan viranomaisen suostumusta. Eläketurvakeskus tiedustelee toisen maan viranomaisen suostumusta viranomaisten välisen sähköisen järjestelmän (EESSI) kautta.

1.1 Osapuolten suostumus poikkeuslupamenettelyyn

Henkilön itsensä tulee suostua poikkeuslupamenettelyyn, jotta poikkeuslupaa voidaan käyttää. Poikkeusluvan tulee olla henkilön edun mukainen.

Työnantajan etu ei vaikuta poikkeuslupaharkintaan. Työnantajan tulee kuitenkin suostua poikkeuslupaan esimerkiksi, jos kyseessä on lähetettynä työntekijänä tilapäisesti toisessa EU-maassa työskentely. Vaikka poikkeuslupaan ei kaikissa tilanteissa tarvita työnantajan suostumusta, on suositeltavaa, että myös työnantaja on tietoinen poikkeusluvan hakemisesta.

1.2 Ulkomaantyö kestää yli lähettämisajan (24 kuukautta)

1.2.1 Ulkomaantyö yli 24 kuukautta, mutta alle 5 vuotta

Eläketurvakeskus puoltaa yleensä poikkeuslupaa, kun

• työntekijän työkomennus tai yrittäjän tai apurahansaajan ulkomaan työskentely kestää yli 24 kuukautta tai kun jo 24 kuukaudeksi myönettyyn A1-todistukseen haetaan jatkoa,
• muut lähettämisen edellytykset täyttyvät ja
• yhteenlaskettu komennusaika ei ylitä 5 vuotta.

Jos työskentelymaa ei suostu Eläketurvakeskuksen lähettämään poikkeuslupapyyntöön, tulee henkilö vakuuttaa työskentelymaassa, eikä Eläketurvakeskus voi antaa A1-todistusta.

Useat EU-maat noudattavat poikkeusluvissa 5 vuoden enimmäisaikaa. Jotkin EU-maat suostuvat kuitenkin ainoastaan poikkeuslupiin, joissa komennuksen arvioitu kesto ei ylitä 3 vuotta.

Eläketurvakeskus arvioi poikkeusluvan 5 vuoden enimmäisajan maakohtaisesti eikä työskentelyä eri maissa lasketa yhteen kokonaiskomennusaikaan.

1.2.2 Ulkomaantyö kestää yli 5 vuotta

Jos ulkomaille lähetetyn henkilön työskentelyn on tarkoitus kestää yli 5 vuotta, tulee työskentelyyn soveltaa työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä ulkomaantyön alusta alkaen. Henkilön sosiaaliturva tulee siten järjestää työskentelymaassa eikä Suomeen saa maksaa lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja. Eläketurvakeskus ei lähtökohtaisesti puolla poikkeuslupaa, kun työskentely ulkomailla kestää yli 5 vuotta. Poikkeuslupaharkinta tehdään aina henkilön tosiasiallisen työskentelyn keston perusteella.

Yli 5 vuotta pidemmäksi ajaksi poikkeuslupa voidaan myöntää vain erityistapauksissa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi terveydelliset ja elämäntilanteeseen liittyvät syyt, jotka Eläketurvakeskus arvioi tapauskohtaisesti ja tarvittaessa muiden sosiaaliturvaviranomaisten kanssa.

Jos henkilölle on myönnetty poikkeuslupa 5 vuodeksi, voidaan henkilölle hakea poikkeuslupaa samaan maahan vielä enintään 1 vuoden ajaksi, jos työskentely kyseessä olevassa maassa jatkuu aiemmin ennakoimattomasta syystä ja

• henkilön komennus päättyy 6:nen vuoden aikana tai
• henkilö täyttää ylimmän henkilökohtaisen eläkeikänsä 6:nen vuoden aikana.

Jos asianosaiset haluavat hakea poikkeuslupaa 6:nelle vuodelle, asianosaisten tulee esittää Eläketurvakeskukselle luotettava kirjallinen selvitys ulkomailla työskentelyn ennakoimattomasta jatkumisesta (esimerkiksi komennus- tai toimeksiantosopimus tai selvitys projektin jatkosta) sekä Suomeen paluusta. Jos poikkeuslupaa haetaan eläkkeelle jäännin vuoksi, tulee myös siitä esittää kirjallinen selvitys.

1.2.3 Kuinka kauan henkilön tulee ulkomaantöiden välillä työskennellä Suomessa, jotta uusi poikkeuslupa voidaan myöntää samaan EU-maahan

Kun ulkomaille lähetetty henkilö on työskennellyt yhdessä EU-maassa enintään 24 kuukautta ja henkilölle on myönnetty A1-todistus, tulee henkilön palata työskentelemään Suomeen vähintään 2 kuukaudeksi, jotta ulkomaantyön jaksojen pituutta ei lasketa yhteen ensimmäisen jakson alusta alkaen. Katso lähetettyjä työntekijöitä koskevasta ohjeesta tarkemmin tiedot lähettämisajan laskennasta.

Kun henkilö on työskennellyt yhdessä EU-maassa ja henkilölle on myönnetty A1-todistus poikkeusluvalla, tulee henkilön palata tosiasiallisesti työskentelemään Suomeen pidemmäksi aikaa kuin 2 kuukaudeksi, jotta henkilölle voitaisiin myöntää uusi poikkeuslupa samaan EU-maahan. EU:n sosiaaliturva-asetuksissa ei ole säännöksiä siitä, miten kauan poikkeusluvan saaneen työntekijän, yrittäjän tai apurahansaajan tulee työskennellä lähettäjävaltiossa ennen uutta ulkomaankomennusta, jotta uusi poikkeuslupa voitaisiin myöntää yli 24 kuukautta kestävälle työskentelylle samaan EU-maahan. Vakiintunut soveltamiskäytäntö on, että henkilön tulee palata Suomeen työskentelemään vähintään 6 kuukaudeksi. Poikkeuslupa perustuu kuitenkin aina kokonaisharkintaan ja luvan myöntäminen ratkaistaan tapauskohtaisesti. Lähtökohta on, että jos henkilö on palannut Suomeen vain sen takia, että henkilöön voitaisiin edelleen soveltaa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, ei poikkeuslupaa haeta. Poikkeuslupaa ei haeta myöskään, jos henkilöllä on pysyvät siteet työskentelymaahan. Kiinteiden siteiden ei yleensä voida katsoa olevan enää Suomeen esimerkiksi, jos henkilö asuu pysyvästi ulkomailla. Jotta Eläketurvakeskus voi puoltaa uutta poikkeuslupaa samaan EU-maahan vähintään 6 kuukauden mittaisen Suomessa työskentelyn jälkeen, tulee henkilöllä olla kiinteät siteet edelleen Suomeen.

1.3 Poikkeuslupa, kun lähettämisen edellytykset täyttyvät osittain

Poikkeuslupaa voidaan mahdollisesti käyttää, jos henkilön ulkomaantyössä poikkeusluvan edellytykset täyttyvät vain osittain.

Henkilön on välittömästi ennen työkomennuksen aloittamista kuuluttava lähtömaan sosiaaliturvaan, jotta henkilöä voidaan pitää lähetettynä työntekijänä. Hallintotoimikunnan päätöksessä A2 on todettu, että edellytyksenä voidaan pitää 1 kuukauden kuulumista lähtövaltion sosiaaliturvalainsäädännön piiriin. Jos henkilö on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan alle kuukauden ennen työkomennuksen alkamista, voi-daan harkita poikkeusluvan hakemista, kun muut lähettämisen edellytykset täyttyvät. Tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti ja huomioon otetaan ottaa mm. henkilön aikaisempi työhistoria Suomessa, kuinka pitkä katkos Suomen sosiaaliturvaan kuulumisessa on ollut ja tulevan työkomennuksen pituus. Kokonaisharkinnassa huomioidaan henkilön etu.

Yrittäjän on tullut harjoittaa yrittäjätoimintaa Suomessa vähintään 4 kuukautta ennen ulkomaille lähtöä, jotta yrittäjää voidaan pitää Suomesta lähetettynä. Yrittäjän kohdalla voidaan muiden lähettämisen edellytysten toteutuessa tietyissä tilanteissa harkita poikkeusluvan hakemista, jos 4 kuukauden edellytys ei täyty. Poikkeuslupa voi tulla harkittavaksi esimerkiksi silloin, kun YEL-vakuutus on ollut voimassa jonkin aikaa, mutta alle 4 kuukautta ennen ulkomaantyön alkamista, ja ulkomailla työskentelyn aika on lyhyt.

1.4 Poikkeuslupa henkilökohtaisiin syihin perustuen

Poikkeuslupaa voidaan harkita tilanteissa, joissa henkilöllä tai lähetetyn henkilön perheenjäsenellä on erityisen painava henkilökohtainen syy sille, että Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen olisi henkilön edun mukaista. Eläketurvakeskus arvioi tilanteen tapauskohtaisesti ja tarvittaessa muiden sosiaaliturvaviranomaisten kanssa.

1.5 Poikkeuslupa osittain työttömälle osa-aika työtä tekevälle henkilölle

Osittain työttömään henkilöön voidaan soveltaa asuinmaan sosiaaliturvalainsäädäntöä poikkeusluvalla tietyissä tilanteissa silloin, kun osittain työtön henkilö saa asuinmaastaan soviteltua työttömyysturvaa ja samanaikaisesti työskentelee osa-aikaisesti toisessa EU-maassa. Poikkeuslupamenettelyn käyttäminen edellyttää asianosaisen henkilön suotumusta.

1.6 Poikkeusluvalla lainvalintasäännöistä poikkeaminen usean EU-maan tilanteessa

Poikkeuslupamenettelyä käytetään hyvin harvoin tilanteissa, joissa henkilö työskentelee useassa EU-maassa. Poikkeuslupamenettely voi kuitenkin tulla kyseeseen usean EU-maan tilanteessa, jos kyseessä on EU-maiden välisen etätyösopimuksen mukainen tilanne. Katso erillinen ohjeistus etätyöstä.

Poikkeuslupamenettelyä voidaan käyttää useassa EU-maassa työskentelevän henkilön kohdalla tiettyjen edellytysten täyttyessä myös silloin, kun henkilöllä on virka muussa EU-maassa kuin Suomessa ja henkilö työskentelee lisäksi suomalaiselle yliopistolle tai muulle tutkimuslaitokselle. Katso erillinen ohjeistus näistä tilanteista.

EU/ETA-maiden ja Sveitsin (jäljempänä EU-maat) toimivaltaiset viranomaiset voivat yhteisellä sopimuksella tehdä poikkeuksia kaikista EU:n sosiaaliturva-asetusten sovellettavaa lainsäädäntöä koskevista säännöistä. Katso erillinen ohje poikkeusluvan käytöstä.

Poikkeuslupaa tulee hakea sen EU-maan sosiaaliturvaviranomaiselta, jonka lainsäädännön soveltamista työntekijä tai asianomainen henkilö haluaa pyytää. EU:n sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 täytäntöön-panoa koskevan asetuksen 987/2009 (täytäntöönpanoasetus) 18 artiklan mukaan poikkeuslupaa koskeva hakemus tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan etukäteen.

Jos henkilölle haetaan poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamiseksi, työntekijän, virkamiehen, yrittäjän tai työnantajan tulee toimittaa hakemu Eläketurvakeskukselle. Hakemusmenettely on sama kuin haettaessa A1-todistusta. Jos työnantaja hakee poikkeuslupaa, hakemukseen on oltava myös työntekijän suostumus.

Poikkeuslupaprosessi kestää usein kauemmin kuin normaalin A1-todistushakemuksen käsittely, joten poikkeuslupaa on syytä hakea hyvissä ajoin ennen ulkomaantyötä tai ulkomaantyön jatkumista

Eläketurvakeskus sopii poikkeusluvista työskentelymaan viranomaisen kanssa viranomaisten välisessä sähköisessä järjestelmässä (EESSI).

Eläketurvakeskus myöntää henkilölle A1-todistuksen, jos sekä Eläketurvakeskus että toisen EU-maan sosiaaliturvaviranomainen suostuvat poikkeuslupaan.

Jos poikkeuslupaa haetaan sen jälkeen, kun työskentely toisessa EU-maassa on jo alkanut, edellytyksenä poikkeuslupamenettelyn käyttämiselle on, että Eläketurvakeskus olisi puoltanut poikkeuslupaa työskentelymaan viranomaiselta, jos poikkeuslupaa olisi haettu ennen työn aloittamista.

Jos työskentelymaassa on jo maksettu lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ja ukomaantyö on jatkunut pitkään, tai se on päättynyt, ei poikkeuslupaa yleensä haeta takautuvasti.

2.1 Toimivalta poikkeuslupa-asioissa

Silloin kun poikkeuslupaa hakee työntekijä, työnantaja, yrittäjä tai virkamies, Eläketurvakeskus on toimivaltainen käsittelemään EU/ETA-maita, Sveitsiä, Isoa-Britanniaa ja kahdenvälisiä sosiaaliturvasopimusmaita koskevan poikkeuslupahakemuksen.

Silloin kun poikkeuslupaa hakee työelämän ulkopuolella oleva henkilö, Kela on toimivaltainen ratkaisemaan poikkeuslupahakemuksen.

Poikkeuslupamenettelyn käyttäminen edellyttää aina sekä Suomen viranomaisen että ulkomaan viranomaisen suostumusta.

Eläketurvakeskus voi antaa poikkeuslupa-asiassa valituskelpoisen päätöksen. Toimivalta antaa poikkeuslupa-asiassa valituskelpoinen päätös siirtyi Eläketurvakeskukselle sosiaali- ja terveysministeriöltä 1.1.2021.

EU:n sosiaaliturva-asetusten mukaan henkilöön, joka virkamiestyönsä lisäksi työskentelee samanaikaisesti työntekijänä tai yrittäjänä yhdessä tai useammassa muussa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä sovelletaan sen EU-maan sosiaaliturvalainsäädäntöä, johon henkilön virkatyönantajana toimiva hallinto kuuluu.

Henkilö, joka työskentelee virkamiehenä ulkomaiselle työnantajalle ja samanaikaisesti suomalaiselle korkeakoululle tai valtion tutkimuslaitokselle, voi tietyin edellytyksin kuitenkin hakea Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista ns. poikkeusluvalla. Poikkeusluvan käyttö tällaisissa tilanteissa perustuu Eläketurvakeskuksen soveltamiskäytäntöön 1.1.2024 alkaen.

Poikkeuslupa edellyttää aina, että sekä Eläketurvakeskus että sen EU-maan viranomainen, jossa henkilöä pidetään virkamiehenä, antavat hyväksyntänsä poikkeusluvalle. Eläketurvakeskus voi puoltaa poikkeuslupaa vain enintään sille ajalle, jona henkilön lyhin työsuhde on voimassa.

EU:n sosiaaliturva-asetusten yleinen edellytys on, että poikkeusluvan tulee olla asianomaisen henkilön eduksi. Henkilön itsensä tulee siten suostua poikkeuslupamenettelyyn ja hakea poikkeuslupaa Eläketurvakeskukselta. Henkilön tulee tällöin hakea A1-todistusta Eläketurvakeskukselta sähköisen asiointipalvelun kautta ja kertoa hakemuksen lisätiedoissa hakevansa nimenomaisesti poikkeuslupaa. Hakemuksen lisäksi henkilön tulee toimittaa Eläketurvakeskukselle:

• työsopimus osa-aikaisesta työstä ulkomaisen työnantajan kanssa tai muu selvitys osa-aikatyön kestosta ja määrästä ja
• kirjallinen sitoumus ulkomaiselta työnantajalta (henkilöstöhallinnosta vastaava) hoitaa sosiaalivakuutusmaksut Suomen sosiaaliturvalainsäädännön mukaisesti Suomeen.

Eläketurvakeskus voi ehdottaa poikkeuslupaa EU-maalle, jossa henkilöä pidetään virkamiehenä, Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamiseksi, kun kaikki alla mainitut ehdot täyttyvät.

1. Henkilö asuu vakituisesti Suomessa.
2. Henkilö työskentelee työntekijäasemassa suomalaiselle korkeakoululle tai valtion tutkimuslaitokselle.
3. Henkilö työskentelee samanaikaisesti virkamiesasemassa yhdelle ulkomaiselle työnantajalle.
4. Henkilön työskentely virkamiehenä ulkomaiselle työnantajalle on osa-aikaista, enintään 25 % virkatyön kokoaikaisesta työajasta.
5. Henkilö työskentelee vain Suomessa tai sekä Suomessa että EU-alueella siten, että henkilö työskentelee Suomessa asianomaisena aikana vähintään 25 % kokonaistyöajastaan.
6. Henkilö on saanut ulkomaiselta työnantajaltaan (HR-vastaava/ organisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö) kirjallisen sitoumuksen siitä, että ulkomainen työnantaja hoitaa sosiaalivakuutusmaksut Suomen lainsäädännön mukaisesti Suomeen asianomaiselta ajalta, jos Suomi myöntää A1-todistuksen Suomen sosiaaliturvan soveltumisesta.

Jos henkilö ei hae poikkeuslupaa, Eläketurvakeskus ratkaisee sovellettavan sosiaaliturvalainsäädännön EU:n sosiaaliturva-asetusten normaalien sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskevien sääntöjen mukaisesti.

3.1 Henkilön tulee asua vakituisesti Suomessa

Poikkeusluvan edellytyksenä on, että henkilö asuu vakituisesti Suomessa EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamalla tavalla. Asumisen määrittelystä EU-tilanteissa katso erillinen ohje.

3.2 Suomalaisen työnantajan tulee olla suomalainen korkeakoulu tai valtion tutkimuslaitos

Henkilön suomalaisen työnantajan tulee olla:
• suomalainen yliopisto riippumatta siitä, onko kyseinen työntekijä vakuutettu TyEL:n vai JuEL:n mukaan
• suomalainen ammattikorkeakoulu, joka ei ole Kevan jäsenyhteisö ja joka vakuuttaa työntekijänsä TyEL:n mukaan tai
• valtion tutkimuslaitos, jota pidetään yksityisenä työnantajana, kuten Työterveyslaitos tai VTT Oy.

Poikkeuslupamenettely on rajattu koskemaan tiettyjä työnantajia, joille työskenteleviä työntekijöitä ei pidetä Suomessa virkamiehinä. Poikkeuslupamenettelyllä pyritään saattamaan suomalaisia korkeakouluja ja valtion tutkimuslaitoksia yhtäläiseen asemaan vastaavien ulkomaisten organisaatioiden kanssa sekä osaltaan tukemaan suomalaisen tutkimuksen kansainvälistymistä ja tutkijoiden liikkuvuutta osa-aikaisen ulkomaantyön tilanteissa. Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen poikkeuslupamenettelyllä ei yleensä ole tarpeellista, jos henkilön työnantaja katsotaan Suomessa julkiseksi työnantajaksi.

Henkilöllä voi olla korkeakoulun tai valtion tutkimuslaitoksen ohella olla myös jokin muu Suomessa toimiva työnantaja.

3.3 Virkamiehenä tapahtuvan työn tulee olla osa-aikaista

Poikkeusluvan edellytyksenä on, että henkilön työskentely ulkomaiselle virkatyönantajalle on osa-aikaista. Osa-aikatyö saa olla enintään 25 % virkatyön kokoaikaisesta työajasta. Henkilön tulee liittää poikkeuslupahakemukseensa ulkomaiselle työnantajalle työskentelyä koskeva työsopimus tai antaa muu luotettava selvitys osa-aikatyön määrästä.

Mikäli henkilön työskentely suomalaiselle työnantajalle on myös osa-aikaista, ulkomaiselle työnantajalle tehtävän osa-aikatyön virkamiesasemassa on oltava vähäisempi osa (enintään 25 %) henkilön säännöllisestä kokonaistyöajasta.

Jos henkilön työskentely virkamiehenä ulkomaiselle työnantajalle on pienimuotoista, sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetusten normaaleja lainvalintasääntöjä, eikä poikkeuslupamenettely yleensä ole tarpeen Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamiseksi. Pienimuotoista on työskentely, joka on alle 5 % henkilön työajasta/palkasta. Aiheesta tarkemmin erillisessä ohjeessa pienimuotoisuudesta.

Poikkeusluvan edellytyksenä on, että henkilön työskentely ulkomaiselle virkatyönantajalle on osa-aikaista. Osa-aikatyö saa olla enintään 25 % virkatyön kokoaikaisesta työajasta. Henkilön tulee liittää poikkeuslupahakemukseensa ulkomaiselle työnantajalle työskentelyä koskeva työsopimus tai antaa muu luotettava selvitys osa-aikatyön määrästä.

Mikäli henkilön työskentely suomalaiselle työnantajalle on myös osa-aikaista, ulkomaiselle työnantajalle tehtävän osa-aikatyön virkamiesasemassa on oltava vähäisempi osa (enintään 25 %) henkilön säännöllisestä kokonaistyöajasta.

Jos henkilön työskentely virkamiehenä ulkomaiselle työnantajalle on pienimuotoista, sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetusten normaaleja lainvalintasääntöjä, eikä poikkeuslupamenettely yleensä ole tarpeen Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamiseksi. Pienimuotoista on työskentely, joka on alle 5 % henkilön työajasta/palkasta. Aiheesta tarkemmin erillisessä ohjeessa pienimuotoisuudesta.

Poikkeuslupamenettelyä voidaan käyttää vain, jos henkilöllä on virkamiestyötä ulkomailla yhdessä EU-maassa. Eläketurvakeskus ei lähtökohtaisesti puolla poikkeuslupaa, jos henkilöllä on useissa eri EU-maissa virkatyönantajia.

Ulkomaisen osa-aikatyön lisäksi henkilön tulee tehdä työtä myös suomalaiselle korkeakoululle tai valtion tutkimuslaitokselle. Eläketurvakeskus ei puolla poikkeuslupaa, jos henkilö työskentelee vain ulkomaiselle virkatyönantajalle, vaikka kyseessä olisi osa-aikatyö.

3.4 Työskentelypaikkaa koskevat edellytykset

Henkilön tulee tehdä työtään

• vain Suomessa tai
• Suomessa ja EU-alueella. Tällöin työstä vähintään 25 % tulee tapahtua Suomessa.

Eläketurvakeskus ei puolla poikkeuslupaa , jos henkilö tekee työnsä pelkästään ulkomailla. Työskentelyä Suomessa arvioidaan soveltuvin osin kuten tilanteissa, joissa määritellään se, tapahtuuko huomattava osa työstä henkilön asuinmaassa.

3.5 Ulkomaisen työnantajan sitoumus sosiaalivakuutusmaksujen suorittamisesta

Myönteinen poikkeuslupa johtaa siihen, että myös henkilön ulkomainen työnantaja on velvollinen maksamaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Suomeen. Koska virkamiehiä koskevista määräyksistä poikkeaminen on erittäin poikkeuksellista ja vaatii myös ulkomaan sosiaaliturvaviranomaisen suostumuksen, henkilön tulee liittää poikkeuslupahakemukseensa ulkomaisen työnantajan kirjallinen sitoumus siitä, että sosiaalivakuutusmaksut hoidetaan Suomen lainsäädännön mukaisesti Suomeen poikkeuslupaa koskevalta ajalta. Henkilön itsensä tulee hankkia sitoumus työnantajaltaan.

Sitoumuksen tulee olla kyseisen työnantajaorganisaation henkilöstöhallinnosta vastaavan tai nimenkirjoitusoikeuden omaavan henkilön allekirjoittama. On henkilön etujen mukaista, että ulkomainen työnantaja tiedostaa Suomen sosiaaliturvan soveltamisesta seuraavat työnantajavelvoitteensa ja hoitaa nämä Suomeen.

3.6 Mille ajalle ja mistä alkaen poikkeusluvan voi saada

Poikkeusluvan alainen työskentelytilanne voi olla määräaikainen tai toistaiseksi jatkuva. Poikkeuslupa myönnetään kuitenkin aina määräajaksi ja lähtökohtaisesti enintään 2 vuodeksi kerrallaan. Ensimmäinen poikkeuslupa myönnetään lähtökohtaisesti kuitenkin 1 vuodeksi, jotta viranomaiset voivat varmistua sosiaaliturvan hoitamisesta Suomeen. Jos henkilön työsuhteet ovat voimassa lyhyemmän ajan kuin 1–2 vuotta, Eläketurvakeskus voi puoltaa poikkeuslupaa vain enintään sille ajalle, jolloin henkilön lyhin työsuhde on voimassa.

3.7 Ulkomaisen virkatyönantajan kotimaan sosiaaliturvaviranomaisten suostumus

Jos poikkeusluvan käyttämisen kaikki edellytykset täyttyvät, Eläketurvakeskus ehdottaa ulkomaisen virkatyönantajan kotimaan sosiaaliturvaviranomaisille poikkeusluvan käyttöä.

Jos ulkomaan sosiaaliturvaviranomainen suostuu poikkeuslupaan, Eläketurvakeskus myöntää henkilölle A1-todistuksen osoitukseksi Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta.

Jos ulkomaan sosiaaliturvaviranomainen ei suostu poikkeuslupamenettelyyn, henkilöön ei voida soveltaa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Henkilöön sovelletaan tällöin ulkomaisen virkatyönantajan kotimaan sosiaaliturvalainsäädäntöä ja kyseinen EU-maa antaa henkilölle A1-todistuksen.