1.1 Virkamies kuuluu EU-tilanteissa työnantajamaan sosiaaliturvaan
Virkamies on sen EU/ETA-maan tai Sveitsin (jäljempänä EU-maa) sosiaaliturvalainsäädännön alainen, johon virkamiehen työnantajana toimiva hallinto kuuluu. Jokaisen EU-maan toimivaltainen viranomainen, Suomessa Eläketurvakeskus, määrittelee kansallisen lainsäädäntönsä perusteella sen, ketkä ovat virkamiehiä kyseisessä maassa.
Maan johon työnantajana toimiva hallinto kuuluu, lainsäädäntöä sovelletaan siitä riippumatta, missä EU-maassa tai EU-maissa työ tehdään tai missä virkamies asuu. Virkamiehen kansalaisuudella ei myöskään lähtökohtaisesti ole merkitystä. Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan virkamieheen ilman aikarajaa.
Virkamieheen sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö määritellään EU:n sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 (perusasetus) 11.3.b artiklassa. Virkamiehen määritelmä on puolestaan todettu perustasetuksen 1.d artiklassa.
1.2 Kuka on virkamies tai virkamiehenä pidettävä henkilö Suomessa
Suomessa virkamiehenä pidetään henkilöä, joka on virka- tai työsuhteessa julkiseen työnantajaan.
EU:n sosiaaliturva-asetusten määräyksiä tulkitaan kuitenkin eri tavoin riippuen siitä, millaisesta palvelussuhteesta on kyse, eli onko henkilö virka- vai työsuhteessa.
1.3 Virkasuhteessa julkiseen työnantajaan
Virkasuhteessa suomalaiseen julkiseen työnantajaan oleva henkilö on aina EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittama virkamies. Näin ollen virkasuhteinen henkilö vakuutetaan aina virkamiehiä koskevan määräyksen perusteella työnantajamaassa Suomessa.
Virkasuhteessa oleva henkilö voi olla Suomesta lähetetty työntekijä tai henkilö on voitu palkata suoraan ulkomailta. Kummassakin tilanteessa henkilö kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ulkomaantyönsä aikana.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki
Suomen valtio palkkaa Ruotsin sosiaaliturvaan kuuluneen Norjan kansalaisen virkasuhteeseen työskentelemään Ruotsissa. Henkilö kuuluu Suomen sosiaaliturvaan virkamiehenä. Eläketurvakeskus myöntää henkilölle hakemuksesta A1-todistuksen.
1.4 Työsuhteessa julkiseen työnantajaan
Työsuhteessa suomalaiseen julkiseen työnantajaan olevaa henkilöä kohdellaan EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamana virkamiehenä, jos henkilö välittömästi ennen työsuhteensa alkua ulkomailla kuuluu Suomen sosiaaliturvaan
- joko työntekonsa tai
- Suomessa asumisensa perusteella
Henkilön tulee kuulua Suomen sosiaaliturvaan vähintään 1 kuukauden ajan ennen ulkomaantyön alkua, jotta henkilöä voidaan pitää virkamiehenä. Henkilön tulee olla Suomessa työeläkevakuutettu tai henkilön tulee olla oikeutettu Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki
Suomalainen kunta palkkaa työsuhteeseen henkilön työskentelemään Ruotsissa. Henkilö on välittömästi ennen työsuhteen alkua opiskellut Ruotsissa. Kelan päätöksellä henkilöllä on ollut opiskelunsa aikana oikeus Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin. Henkilö on siten virkamiehenä pidettävä ja henkilöön sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Eläketurvakeskus antaa henkilölle hakemuksesta A1-todistuksen.
Jos julkisen työnantajan palveluksessa työsuhteessa oleva henkilö ei ole kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen ulkomaantyön alkua, henkilöä ei voida pitää virkamiehenä ulkomaantyön aikana. Henkilön vakuuttaminen ratkaistaan tuolloin työntekijöitä koskevien sääntöjen mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jos henkilö työskentelee vain yhdessä EU-maassa, sovelletaan henkilöön työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Jos henkilö työskentelee tavallisesti useassa EU-maassa, mutta ei lainkaan Suomessa, ratkeaa henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö niiden sääntöjen mukaan, joista on kerrottu ohjeissa koskien työtä useassa EU-maassa.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki
Suomen valtio palkkaa työsuhteeseen Norjasta työntekijän työskentelemään Norjassa. Työntekijä kuuluu Norjan sosiaaliturvaan ennen työsuhteen alkua, koska työntekijä on työskennellyt Norjassa paikallisen työnantajan palveluksessa. Työntekijä ei ole virkamiehenä pidettävä vaan työntekijään tulee soveltaa työskentelymaan Norjan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Suomen valtion tulee järjestää työntekijän sosiaaliturva Norjan lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
1.5 Virkamiehelle on haettava A1-todistus
Säännös virkamiehen vakuuttamisesta on pakottava, joten virkamies ja hänen työnantajansa eivät voi valita, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä virkamieheen sovelletaan.
Toisessa EU-maassa kuin Suomessa suomalaiselle julkiselle työnantajalle työskentelevälle virkamiehelle tulee hakea A1-todistus osoitukseksi Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta. Eläketurvakeskus myöntää hakemuksesta A1-todistuksen määräajaksi. Eläketurvakeskus myöntää A1-todistuksen yleensä 3 vuodeksi kerrallaan silloin, kun työskentely ulkomailla jatkuu toistaiseksi. Todistuksen voimassaolon jälkeen henkilölle tulee hakea uudelleen A1-todistusta, jos ulkomailla työskentely jatkuu.
1.6 Muuta työtä virkasuhteisen tai virkamieheksi katsottavan työn rinnalla
Jos henkilöllä on suomalaisen virkamiestyönsä lisäksi muuta työtä työntekijänä tai yrittäjänä, ratkaistaan työskentelyyn sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö useassa EU-maassa työskentelyä koskevien sääntöjen perusteella.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki
Suomen valtio palkkaa työsuhteeseen Ruotsista työntekijän työskentelemään Ruotsissa ja Tanskassa. Työntekijä asuu Ruotsissa ja kuuluu Ruotsin sosiaaliturvaan ennen työsuhteen alkua. Työntekijä ei ole virkamiehenä pidettävä vaan työntekijään tulee soveltaa useassa EU-maassa työskenteleviä työntekijöitä koskevia määräyksiä. Se, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä tilanteessa sovelletaan, riippuu siitä, miten työntekijän työskentely jakaantuu eri maiden kesken. Asianosaisten tulee hakea A1-todistusta työntekijän asuinmaasta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Julkisena työnantajana Suomessa pidetään lähtökohtaisesti julkisten alojen työeläkelaeissa (JuEL) tarkoitettuja työnantajia. Vain julkiseen työnantajaan palvelussuhteessa oleva henkilö voi olla virkamies tai sellaisena pidettävä EU:n sosiaaliturva-asetuksia sovellettaessa.
Julkisia työnantajia ovat Suomessa seuraavat:
- Valtio
- Eduskunta
- Kevan jäsenyhteisöt
- Ahvenanmaan maakuntahallitus
- Evankelis-luterilainen kirkko
- Ortodoksinen kirkko
- Kansaneläkelaitos (Kela)
- Suomen Pankki
Tarkemmat tiedot
Julkisten alojen eläkelakeja ovat seuraavat:
- Julkisten alojen eläkelaki (81/2016)
- Laki ortodoksisesta kirkosta (985/2006)
- Suomen Pankista annetun lain (214/1998) 11 §:n 2 momentin 6 kohdan nojalla annettu eläkesääntö (SPELAS)
- Eräiden valtakunnassa voimassa olevien julkisten alojen eläkkeitä koskevien säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annettu maakuntalaki (Ålands författningssamling 2016:76).
Mainituissa laeissa tarkoitetut työnantajat ovat julkisia työnantajia.
Julkisten alojen eläkelakiin yhdistettiin vuoden 2017 alusta kunnallinen eläkelaki (KuEL), valtion eläkelaki (VaEL), evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki (KiEL) sekä Kelan työntekijöiden työeläketurvaa koskevat säännökset. Myös Suomen Pankin eläketurvasta on säädetty julkisten alojen eläkelaissa vuoden 2021 alusta lukien.
Keva (aikaisemmin Kuntien eläkevakuutus) hoitaa kunta-alan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kelan toimihenkilöiden ja Suomen Pankin henkilökunnan eläketurvan toimeenpanon.
2.1 Valtiotyönantajat
Valtiotyönantajana pidetään Suomen valtion lisäksi valtion virastoja, laitoksia ja liikelaitoksia sekä diplomaatti- ja konsuliedustustoja.
Julkisia valtiotyönantajia ovat esimerkiksi
- Diplomaatti- ja konsuliedustustot
- Eduskunta
- Ministeriöt
- Puolustusvoimat
- Maanpuolustuskorkeakoulu
- Keskusrikospoliisi
- Tilastokeskus
- Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
- Suomen Akatemia
- Suomen ympäristökeskus SYKE
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
- Ilmatieteen laitos
- Metsähallitus
- Senaattikiinteistöt
- Lisäksi kansanedustajien, valtioneuvoston jäsenten, tasavallan presidentin ja Suomesta Euroopan parlamenttiin valittujen edustajien työnantajana voidaan katsoa myös olevan Suomen valtio.
2.2 Kevan jäsenyhteisöt
Kevan jäsenyhteisöjä ovat kunnat ja kuntayhtymät. Kevan jäsenyhteisöjä voi tietyin edellytyksin olla myös osakeyhtiöt, säätiöt ja yhdistykset. Kevan jäsenyhteisöt vakuuttavat työntekijänsä julkisten alojen eläkelain mukaisesti.
Kevan jäsenyhteistöjä ovat esimerkiksi:
- Kunnat
- Kuntayhtymät
- Hyvinvointialueet
- Maakuntien liitot
- Useat ammattikorkeakoulut
Lisätietoja siitä, millä edellytyksin jokin taho voi liittyä Kevan jäsenyhteisöksi ja vakuuttaa työntekijänsä julkisten alojen eläkelain mukaan saa Kevasta.
2.2.1 Maakuntien liitot
Maakuntien liitot ovat aluekehitysviranomaisia. Maakunnan liitto on alueensa lakisääteinen kuntayhtymä, jossa jokaisen kunnan on oltava jäsenenä.
2.2.2 Ammattikorkeakoulut
Ammattikorkeakoulu on julkinen työnantaja, jos se on Kevan jäsenyhteisö. Muut ammattikorkeakoulut eivät ole julkisia työnantajia.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki ammattikorkeakoulusta julkisena työnantajana
Ammattikorkeakoulu Oy hakee työntekijälleen A1-todistusta ajalle 1.1.2023-31.12.2023 Ruotsiin. Lähettämisen edellytykset täyttyvät ja henkilö on vakuutettu JuEL:n mukaisesti ammattikorkeakoulun toimesta. Ammattikorkeakoulu Oy:n työntekijä on virkamies ja Eläketurvakeskus myöntää työntekijälle A1-todistuksen virkamiehenä.
Esimerkki ammattikorkeakoulusta yksityisenä työnantajana
Ammattikorkeakoulu Oy hakee työntekijälleen A1-todistusta ajalle 1.1.2023-31.12.2023 Ruotsiin. Lähettämisen edellytykset täyttyvät ja henkilö on vakuutettu TyEL:n mukaisesti ammattikorkeakoulun toimesta. Työntekijä on työsuhteinen eikä työskentele julkisena pidettävälle työnantajalle. Eläketurvakeskus myöntää työntekijälle A1-todistuksen lähetettynä työntekijänä.
2.3 Ahvenanmaan maakunta
Ahvenanmaan maakuntahallitus on julkinen työnantaja riippumatta siitä, minkä eläkelain mukaan työntekijöiden vakuuttaminen on järjestetty.
Tarkemmat tiedot
Julkisia työnantajia ovat esimerkiksi:
- Ahvenanmaan maakuntahallitus (Ålands landskapsregering)
- Ahvenanmaan valtionvirasto (Statens ämbetsverk på Åland)
- Ahvenanmaan maakunnanvoudinvirasto (Landskapsfogdeämbetet i landskapet Åland)
- Ahvenanmaan sairaanhoitopiiri (Ålands hälso- och sjukvård)
- Ahvenanmaan poliisi (Ålands polismyndighet)
- Ahvenanmaan käräjäoikeus (Ålands tingsrätt)
- Oikeusaputoimisto (Rättshjälpsbyrån på Åland)
- tietyt maakunnan koulut (Ålands gymnasium, Ålands folkhögskola, Ålands musikinstitut ja Högskolan på Åland)
2.4 Kirkot
Julkisena työnantajana pidetään evankelisluterilaista kirkkoa ja ortodoksista kirkkoa.
Julkisena työnantajana pidetään evankelisluterilaisen kirkon työnantajia kuten seurakuntia, seurakuntayhtymiä, tuomiokapitulia sekä kirkkohallitusta.
Ortodoksinen kirkko ja sen hiippakunnat, seurakunnat sekä luostarit ovat julkisia työnantajia.
Muut kirkot eivät ole julkisena työnantajana pidettäviä.
2.5 Esimerkkejä yksityisistä työnantajista Suomessa
Jos työnantaja ei ole julkinen työnantaja, sen palveluksessa olevien työntekijöiden vakuuttamista ei ratkaista virkamiehiä koskevien EU:n sosiaaliturva-asetusten määräysten mukaan. Asia ratkaistaan tuolloin työntekijöiden vakuuttamista koskevien määräysten mukaan.
Tarkemmat tiedot
Työntekijöitä koskevien määräyksien soveltaminen tarkoittaa sitä, että jos työntekijä työskentelee vain yhdessä maassa, sovelletaan työntekijään lähtökohtaisesti työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Tiettyjen edellytysten täyttyessä työntekijää voidaan pitää myös ns. lähetettynä työntekijänä ja työntekijä voi kuulua edelleen Suomen sosiaaliturvaan ulkomaantyönsä aikana. Edellytyksistä on kerrottu työntekijän ulkomailla työskentelyä koskevissa ohjeissa.
Jos työntekijä työskentelee tavallisesti useassa EU-maassa työnantajalle, jota ei voida pitää julkisena työnantajana, ratkeaa työntekijän vakuuttaminen niiden sääntöjen mukaan, joista kerrottu useassa EU-maassa työskentelyä koskevissa ohjeissa.
Julkisia työnantajia eivät ole esimerkiksi seuraavat:
- yliopistot
- yksityiset ammattikorkeakoulut
- Sitra (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto)
- Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
- lakisääteistä tai harkinnanvaraista valtion apua saavat laitokset (ns. VAL- ja VALTAVA-laitokset) kuten liikunnan koulutuskeskukset (urheiluopistot), kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot, musiikkioppilaitokset, yksityiset päiväkodit ja yksityiset kehitysvammalaitokset
- valtioyhtiöt ts. valtion osittain tai kokonaan omistamat osakeyhtiöt tai julkiset osakeyhtiöt.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Henkilölle tulee hakea A1-todistusta, jos henkilö työskentelee esimerkiksi
- virkamiehenä yhdelle julkiselle työnantajalle useassa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä (jäljempänä EU-maassa)
- usealle julkiselle työnantajalle virkamiehenä tai
- virkamiehenä yhdessä EU- maassa ja työntekijänä tai yrittäjänä toisessa.
Katso tarkempi ohjeistus eri tilanteista alla olevista ohjeista.
Tässä ohjeessa kerrotaan myös henkilön työskentelystä virkavapaan aikana.
3.1 Henkilö on virkasuhteessa suomalaiseen julkiseen työnantajaan
Henkilöön sovelletaan työnantajamaan eli Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, kun henkilö
- tekee työtä useassa EU-maassa ja
- on virkasuhteessa vain suomalaiseen työnantajaan.
Henkilöön sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä EU:n sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 (perusasetus) virkamiehiä koskevan 11.3.b artiklan perusteella. Tällaisessa tilanteessa henkilöön sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä ei siten määritellä kahdessa tai useammassa EU-maassa työskenteleviä henkilöitä koskevien määräysten mukaan. Virkamiehenä työskentelevän henkilön kohdalla ei ole merkitystä sillä, miten henkilön työskentely jakaantuu eri EU-maiden välillä tai missä maassa henkilö asuu.
Työnantajan tulee hakea henkilölle A1-todistusta Eläketurvakeskukselta.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki
Suomalaiseen kuntaan virkasuhteessa oleva henkilö työskentelee sekä Suomessa että Saksassa ja asuu vakinaisesti Saksassa. Kunnan virkamieheen sovelletaan työnantajamaa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä virkamiehiä koskevien määräysten mukaan.
3.2 Työ työsuhteisena suomalaiseen julkiseen työnantajaan Suomessa ja toisessa EU-maassa
Jos henkilö työskentelee työsuhteisena suomalaiselle julkiselle työnantajalle Suomessa ja jossakin toisessa EU-maassa, sovelletaan henkilöön työnantajamaan eli Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Henkilö kuuluu Suomen sosiaaliturvaan virkamiehiä koskevan määräyksen perusteella. Koska osa työstä tehdään Suomessa, henkilöä pidetään Suomessa virkamiehenä eikä työsuhteessa olevalta henkilöltä edellytetä kuulumista Suomen sosiaaliturvaan välittömästi ennen työsuhteen alkua. Tällaisessa tilanteessa henkilöön sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä ei siten määritellä kahdessa tai useammassa EU-maassa työskenteleviä henkilöitä koskevien määräysten mukaan. Virkamiehenä työskentelevän henkilön kohdalla ei ole merkitystä sillä, miten henkilön työskentely jakaantuu eri EU-maiden välillä tai missä maassa henkilö asuu.
Työnantajan tulee hakea henkilölle A1-todistusta Eläketurvakeskukselta.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki
Suomalaiseen kuntaan työsuhteessa oleva henkilö työskentelee Suomessa ja Virossa suomalaiselle julkiselle työnantajalle ja asuu Virossa. Henkilöön sovelletaan työnantajamaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä virkamiehiä koskevien määräysten mukaan.
3.3 Työ työsuhteisena suomalaiselle julkiselle työnantajalle muissa EU-maissa kuin Suomessa
Jos henkilö työskentelee työsuhteisena suomalaiselle julkiselle työnantajalle useassa EU-maassa, mutta ei lainkaan Suomessa, sovellettavan sosiaaliturvalainsäädännön määrittelyn vaikuttaa se, onko henkilö kuulunut Suomen sosiaaliturvaan välittömästi ennen työsuhteensa alkua vai ei.
Jos henkilö on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan välittömästi ennen työsuhteensa alkua, sovelletaan henkilöön Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä virkamiehenä. Työnantajan tulee hakea henkilölle A1-todistusta Eläketurvakeskukselta.
Jos henkilö ei ole ennen työsuhteen alkua kuulunut Suomen sosiaaliturvaan, henkilöä ei voida pitää Suomessa virkamiehenä. Jos tällainen työntekijä työskentelee useissa EU-maissa, ratkaistaan työntekijään sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö useassa EU-maassa työskenteleviä työntekijöitä koskevien määräysten mukaan. Ratkaisun tekee henkilön asuinmaan sosiaaliturvaviranomainen. Työntekijäasemassa työskentelevän henkilön kohdalla on merkitystä sillä, miten henkilön työskentely jakaantuu eri EU-maiden välillä ja missä maassa henkilö asuu. Katso erillinen ohjeistus useassa eri EU-maassa työskentelevistä työntekijöistä. Lähtökohtaisesti tällaisessa tilanteessa A1-todistusta tulee hakea henkilön asuinmaasta. Jos työnantajalla on epäselvyyttä siitä, pidetäänkö henkilöä työntekijänä vai virkamiehenä Suomessa, todistushakemuksen voi tehdä myös Eläketurvakeskukselle, joka selvittää asian.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki 1
Suomalainen kunta palkkaa työsuhteeseen Suomen sosiaaliturvaan kuuluvan henkilön. Henkilö tekee työnsä Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Henkilöä pidetään virkamiehenä ja henkilöön sovelletaan siten Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä kyseisissä Baltian maissa työskentelyn aikana.
Esimerkki 2
Suomalainen kunta palkkaa työsuhteeseen Ruotsissa asuvan ja Ruotsin sosiaaliturvaan kuuluvan työntekijän työskentelemään sekä Ruotsissa että Norjassa. Henkilö ei voi olla virkamiehenä pidettävä, koska henkilö ei kuulu Suomen sosiaaliturvaan välittömästi ennen työsuhteen alkua eikä henkilö työskentele lainkaan Suomessa. Henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö riippuu useassa EU-maassa työskenteleviä työntekijöitä koskevien sääntöjen mukaan siitä, kuinka suuren osan työstään henkilö tekee asuinmaassaan. Henkilöön sovellettavan sosiaaliturvalainsäädännön ratkaisee henkilön asuinmaan Ruotsin sosiaaliturvaviranomainen. A1-todistusta tulee siten hakea Ruotsin sosiaaliturvaviranomaiselta.
3.4 Henkilö työskentelee ulkomaiselle julkiselle työnantajalle virkamiehenä
Jos henkilö työskentelee virkamiehenä ainoastaan yhden ulkomaisen julkisen työnantajan palveluksessa Suomessa ja toisessa EU-maassa, henkilöön sovelletaan työnantajamaan sosiaaliturvalainsäädäntöä EU:n sosiaaliturva-asetusten virkamiehiä koskevan määräyksen perusteella.
Työnantajan tulee hakea henkilölle A1-todistusta kotimaansa sosiaaliturvaviranomaisilta.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki
Ruotsalaiseen julkiseen työnantajaan virkasuhteessa oleva henkilö työskentelee sekä Suomessa että Ruotsissa ja asuu vakinaisesti Suomessa. Virkamiehenä ulkomaiselle työnantajalle työskentelevään henkilöön sovelletaan työnantajamaan Ruotsin sosiaaliturvalainsäädäntöä virkamiehiä koskevien määräysten mukaan.
3.5 Työ suomalaiselle ja ulkomaiselle julkiselle työnantajalle virkamiehenä
Virkamiehen työskennellessä suomalaiselle julkiselle työnantajalle sekä ulkomaiselle julkiselle työnantajalle, virkamieheen sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö ratkaistaan useassa EU-maassa työskenteleviä työntekijöitä koskevien määräysten mukaan. Merkitystä on sillä, miten henkilön työskentely jakaantuu eri EU-maiden välillä ja missä maassa henkilö asuu. Katso erillinen ohjeistus useassa eri EU-maassa työskentelevistä työntekijöistä. Virkamiehen sosiaaliturva ratkaistaan vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaisesti useassa EU-maassa työskenteleviä työntekijöitä koskevien sääntöjen perusteella myös siinä tilanteessa, jossa virkamiehellä on suomalainen ja ulkomainen julkinen työnantaja, mutta työ tehdään fyysisesti vain yhdessä EU-maassa.
Tällaisissa tilanteissa A1-todistusta tulee hakea henkilön asuinmaasta.
Tarkemmat tiedot
EU:n sosiaaliturva-asetuksissa ei ole erillistä määräystä tilanteeseen, jossa henkilö työskentelee virkamiehenä kahdelle eri maalaiselle työnantajalle. Vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan tilanne ratkaistaan kuitenkin useassa EU-maassa työskenteleviä työntekijöitä koskevien määräysten mukaan, jotta myös virkamiehenä työskentelevään henkilöön sovellettaisiin vain yhden EU-maan sosiaaliturvalainsäädäntöä kerrallaan.
Esimerkki
Suomessa asuva henkilö työskentelee virkasuhteessa suomalaiseen työnantajaan Suomessa ja ruotsalaiseen työnantajaan Ruotsissa. Koska henkilön työnantajat ovat eri EU-maista, riippuu henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö siitä, kuinka suuren osan työstään henkilö tekee asuinmaassaan. Koska henkilö asuu Suomessa, Eläketurvakeskus ratkaisee asian.
3.6 Työ virkamiehenä yhdessä EU- maassa ja työntekijänä tai yrittäjänä toisessa EU-maassa
Jos henkilö virkamiestyönsä lisäksi työskentelee samanaikaisesti työntekijänä tai yrittäjänä yhdessä tai useammassa muussa EU-maassa, sovelletaan henkilöön sen EU-maan sosiaaliturvalainsäädäntöä, jossa henkilöä pidetään virkamiehenä. Virkamiehenä tapahtuva työskentely määrää siis tällaisessa tilanteessa sen, minkä EU-maan sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan.
Tällaisessa tilanteessa A1-todistusta tulee hakea henkilön asuinmaasta.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki 1
Henkilö on virkasuhteessa Suomen valtioon ja työskentelee tälle työnantajalle Suomessa. Lisäksi henkilöllä on työsuhde virolaiseen työnantajaan, jolle henkilö työskentelee Virossa. Henkilö kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. Suomen valtion ja virolaisen työnantajan tulee maksaa henkilöä koskevat lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Suomeen.
Esimerkki 2
Henkilö työskentelee Suomessa yksityiselle suomalaiselle työnantajalle. Lisäksi henkilö työskentelee Ruotsissa virkamiehenä paikalliselle työnantajalle. Henkilöön sovelletaan Ruotsin sosiaaliturvalainsäädäntöä ja myös suomalaisen työnantajan tulee järjestää henkilön sosiaaliturva Ruotsin lainsäädännön mukaisesti.
Esimerkki 3
Henkilö on virkasuhteessa Suomen valtioon ja työskentelee tälle työnantajalle Suomessa. Lisäksi henkilö toimii yrittäjänä Virossa. Henkilöön sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä molemmissa maissa tehdyn työn osalta. Henkilön tulee siten työeläkevakuuttaa Suomessa Virossa tekemänsä yrittäjätoiminta. Samanaikaisesti yrittäjätoiminnasta ei saa maksaa Viroon sosiaalivakuutusmaksuja.
Esimerkki 4
Henkilö työskentelee yksityiselle suomalaiselle työnantajalle ja virkamiehenä ruotsalaiselle työnantajalle. Henkilö tekee kaiken työn Suomessa. Kaikkeen työskentelyyn sovelletaan Ruotsin sosiaaliturvalainsäädäntöä ja myös suomalaisen työnantajan tulee järjestää henkilön sosiaaliturva Ruotsin lainsäädännön mukaisesti.
3.7 Työskentely virkamiehenä ja työntekijänä tai yrittäjänä fyysisesti yhdessä EU-maassa
Henkilön työskennellessä vain yhdessä EU-maassa ja tehdessä työtä virkamiehenä ja työntekijänä ja/tai yrittäjänä, sovelletaan henkilöön perusasetuksen 13.4 artiklaa siitä huolimatta , että kaikki työskentely tapahtuu yhdessä EU-maassa.
Henkilön tulee aina ilmoittaa asuinmaansa sosiaaliturvaviranomaisille työskentelystä useassa EU-maassa. Ilmoitus tulee tehdä myös silloin, kun henkilö työskentelee ainoastaan yhdessä EU-maassa ja työtä tehdään virkamiehenä yhdenmaalaiselle työnantajalle ja työsuhteessa toisen maalaiselle työnantajalle tai yrittäjänä toisen maalaiselle yritykselle. Maa, jonka sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan antaa henkilölle A1-todistuksen.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki
Suomessa asuva henkilö työskentelee suomalaiselle työnantajalle työsuhteessa ja ruotsalaiselle työnantajalle virkasuhteessa ja tekee kaiken työn Suomessa. Henkilön työskentelyyn sovelletaan Ruotsin sosiaaliturvalainsäädäntöä perusasetuksen 13.4 artiklan nojalla. Eläketurvakeskus siirtää hakemuksen todistuksen myöntämistä varten Ruotsiin.
3.8 Työ virkavapaan aikana yhdessä EU-maassa
Suomesta palkattomalla virkavapaalla oleva virkamies vakuutetaan EU:n sosiaaliturva-asetusten pääsäännön mukaisesti työskentelymaassa, jos virkamies
- on virkavapaalla tai osittaisella virkavapaalla työstään suomalaisen julkisen työnantajan palveluksesta
- ei tee fyysisesti lainkaan töitä Suomessa
- lähtee työskentelemään toiseen EU-maahan
- solmii toisessa EU-maassa työsopimuksen paikallisen työnantajan kanssa, joka maksaa palkkaa ja
- ei tee lainkaan työtä suomalaiselle julkiselle työnantajalleen ulkomaantyön aikana.
Henkilöä ei voida pitää Suomen sosiaaliturvaan kuuluvana virkamiehenä, jos henkilö saa ainoastaan matkakuluja tai muita kustannusten korvauksiksi katsottavia etuja, ja henkilöllä on työsuhde toisessa maassa paikallisen työnantajan kanssa.
Henkilön sosiaaliturva järjestetään työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädännön mukaan myös, jos
- henkilö on vuosilomalla virkamiestyöstään Suomessa ja saa vuosiloma-ajan palkkaa suomalaiselta julkiselta työnantajaltaan
- henkilö lähtee työskentelemään toiseen EU-maahan paikallisen työnantajan palvelukseen
- henkilö ei tee tosiasiallisesti työtä suomalaiselle julkiselle työnantajalleen ulkomaantyön aikana ja
- kyseessä on yksittäinen vuosiloman aikana tapahtuva ulkomaantyö.
Vaikka ulkomaantyön aikana henkilöön tällöin sovelletaan työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä, vuosiloma-ajan palkan työeläkevakuuttaminen tapahtuu Suomessa. Katso erillinen ohje Maksettava palkka, kun työntekijä on siirtynyt Suomesta ulkomaille. Jos henkilö toistuvasti käy työskentelemässä ulkomailla vuosilomiensa tai virkavapaidensa aikana, ratkaistaan henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö useassa eri EU-maassa työskenteleviä henkilöitä koskevien määräysten mukaan.
3.9 Työ virkavapaan aikana useassa EU-maassa
Henkilön sosiaaliturva ratkaistaan useassa EU-maassa työskenteleviä henkilöitä koskevien määräysten mukaan, jos
- henkilöllä on toistuvasti virkavapaajaksoja (esimerkiksi perättäisinä vuosina), joiden aikana henkilö työskentelee ulkomailla paikalliselle työnantajalle
- henkilö virkavapaajaksojen välillä työskentelee Suomessa suomalaiselle julkiselle työnantajalle ja
- työskentelyn voidaan katsoa olevan vuorottelevaa kahdessa tai useammassa EU-maassa 12 kuukauden tarkastelujaksolla.
Kun henkilö työskentelee tavallisesti useassa EU-maassa, tulee henkilön hakea A1-todistusta asuinmaastaan.
Jos henkilöä voidaan pitää useassa EU-maassa työskentelevänä, sovelletaan henkilöön tiettyjen edellytysten täyttyessä Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä myös niiden virkavapaajaksojen aikana, jolloin henkilö työskentelee toisessa EU-maassa.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki 1
Henkilö työskentelee virkamiehenä suomalaiselle julkiselle työnantajalle Suomessa. Lisäksi henkilöllä on sovittuna 3 virkavapaajaksoa seuraavien 12 kuukauden aikana. Jaksot kestävät 1–2 kuukautta ja niiden aikana henkilö työskentelee työntekijänä Saksassa paikalliselle yksityiselle työnantajalle. Kyseisten virkavapaajaksojen aikana henkilö ei saa lainkaan palkkaa Suomesta. Muun ajan henkilö työskentelee Suomessa. Koska henkilön voidaan katsoa työskentelevän tavallisesti virkamiehenä Suomessa ja työntekijänä Saksassa, vakuutetaan myös saksalaiselle työnantajalle tehtävä työ virkasuhdemaassa Suomessa.
Esimerkki 2
Henkilö asuu Suomessa ja työskentelee täällä virkamiehenä suomalaiselle julkiselle työnantajalle. Lisäksi henkilöllä on sovittuna 2 virkavapaajaksoa seuraavien 12 kuukauden aikana. Kumpikin jakso kestää 3 kuukautta ja niiden aikana henkilö työskentelee Ruotsissa virkamiehenä ruotsalaiselle työnantajalle. Koska henkilön voidaan katsoa työskentelevän tavallisesti useassa EU-maassa ja henkilö tekee huomattavan osan työstään asuinmaastaan, sovelletaan henkilöön asuinmaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Ruotsalainen julkinen työnantaja on siis velvollinen järjestämään henkilön sosiaaliturvan Suomessa.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.