Lähetetty työntekijä on henkilö, jonka Suomessa toimiva työnantaja lähettää
- toiseen EU-maahan
- ETA-maahan tai
- Sveitsiin
tekemään siellä tilapäisesti työtä lähettävän työnantajan lukuun.
Ohjeistossa Edellytykset lähtömaassa vakuuttamiselle kerrotaan, millä edellytyksillä lähetetty työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan.
Jos työntekijä vaihtaa työskentelymaata säännöllisesti 12 kuukauden tarkastelujaksolla tai tekee säännöllisesti lyhyitä työmatkoja eri EU-maihin, kyseessä saattaa olla useissa EU-maissa työskentelyn tilanne. Lisätietoja useissa EU-maissa työskentelevän henkilön vakuuttamisesta on ohjeistossa Useassa EU-maassa työskentelevän henkilön vakuuttaminen.
1 A1-todistus lähetetylle työntekijälle
Eläketurvakeskus myöntää hakemuksesta työntekijälle A1-todistuksen, jos edellytykset Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta täyttyvät. A1-todistuksella työnantaja ja työntekijä välttyvät työskentelymaan lakisääteisiltä sosiaalivakuutusmaksuilta. A1-todistuksen johdosta sosiaalivakuutusmaksut maksetaan Suomeen ja työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen tarkoittaa sitä, että
- työntekijän eläke karttuu Suomeen
- työntekijä saa esimerkiksi mahdolliset sairauspäivärahat Suomesta.
A1-todistusta tulisi hakea hyvissä ajoin ennen ulkomaantyön alkamista. Eläketurvakeskus voi kuitenkin myöntää A1-todistuksen myös takautuvasti, jos työntekijän ulkomailla työskentely täyttää Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen edellytykset.
Jos työntekijällä ei ole A1-todistusta, tulee työnantajan järjestää työntekijän sosiaaliturva työskentelymaan lainsäädännön mukaisesti. Käytännössä työnantajan tulee siis maksaa sosiaalivakuutusmaksut kyseiseen maahan. Tällöin työntekijä ei voi saada sosiaaliturvaetuuksia Suomesta. Vastaavasti sosiaalivakuutusmaksuja ei tällöin voi maksaa Suomeen.
Säännöt, joilla määritetään, minkä EU-maan lainsäädäntöä lähetettyihin työntekijöihin sovelletaan, on annettu asetuksen (EY) N:o 883/2004 11–16 artikloissa, ja niihin liittyvät täytäntöönpanosäännöt on annettu asetuksen (EY) N:o 987/2009 14–21 artikloissa. Näitä sääntöjä tulkitsee myös sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevä hallintotoimikunta päätöksessä N:o A2 ja Euroopan Komission julkaisema Käytännön opas.
Soveltamiskäytännössä seurataan myös Unionin tuomioistuimen ulkomaantyötilanteista antamia päätöksiä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Lähettävänä työnantajana toimivan yrityksen tulee tavallisesti harjoittaa toimialansa mukaista toimintaa Suomessa. Toimialan mukaisen toiminnan tulee lisäksi olla merkittävää. Yrityksen ei katsota tavallisesti harjoittavan toimintaansa Suomessa jos yrityksen toiminta Suomessa liittyy ainoastaan yrityksen sisäiseen hallintoon.
2.1.1 Merkittävän toiminnan arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja
Kun arvioidaan, harjoittaako yritys merkittävää toimintaa Suomessa, otetaan huomioon muun muassa seuraavia seikkoja:
• yrityksen rekisteröity kotipaikka
• yrityksen hallinnollinen keskus
• missä lähetetyt työntekijät palkataan
• miten yrityksen liikevaihto jakautuu lähettävän valtion ja vastaanottavan valtion kesken
• minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan yrityksen työntekijöiden työsopimuksiin ja yrityksen asiakkaidensa kanssa tekemiin sopimuksiin
2.1.2 Toiminnan laajuuden arviointi
Toiminnan laajuuden arvioinnissa otetaan huomioon kunkin yrityksen erityispiirteet ja harjoitetun toiminnan todellinen luonne sekä yrityksen koko.
Perusteita, joita otetaan huomioon arvioitaessa sitä, harjoittaako yritys merkittävää toimintaa, sisältyy asetuksiin. Lisäksi niitä on käsitelty
• hallintotoimikunnan päätöksessä A2
• Käytännön oppaassa
• Unionin tuomioistuimen aiemmassa oikeuskäytännössä, muun muassa päätöksessä C-202/97 Fitzwilliam.
2.1.3 Yrityksen ei tarvitse olla rekisteröity Suomeen, mutta toimintaa pitää olla Suomessa
Lähettävänä työnantajana toimivan yrityksen ei tarvitse olla rekisteröity Suomeen eikä muuhunkaan EU-maahan. Yrityksen on kuitenkin esitettävä näyttö siitä, että yritys harjoittaa säännöllistä toimintaa Suomessa. Osoituksena säännöllisestä toiminnasta on esimerkiksi se, että yrityksellä on työntekijöitä Suomessa ja että yritys on järjestänyt työntekijöilleen työeläkevakuutuksen Suomessa.
Jos yritys on perustettu ainoastaan ulkomaantyötä varten, ei yrityksen voida katsoa tavallisesti harjoittavan toimintaansa Suomessa.
Työntekijän tulee kuulua välittömästi ennen ulkomaille lähtöään Suomen sosiaaliturvaan. Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijä on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan joko työskentelynsä tai asumisensa perusteella.
Käytännössä riittää, että työntekijä on työskennellyt Suomessa vähintään kuukauden välittömästi ennen ulkomaantyön alkua.
Jos työntekijä ei ole työskennellyt Suomessa, täyttyy Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen edellytys myös sillä, että työntekijä on kuulunut Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan (niin sanotun Kela-turvan) piiriin vähintään 1 kuukauden ennen tilapäisen ulkomaantyöskentelyn aloittamista.
Työnantaja voi myös palkata työntekijän lähetettäväksi suoraan ulkomaantyöhön. Työntekijä voi kuulua ulkomaantyön aikana Suomen sosiaaliturvaan, kunhan työntekijä ennen työn aloittamista
- kuuluu Suomen sosiaaliturvaan aiemman työskentelyn tai Suomessa asumisen kautta ja
- muut lähettämisen edellytykset täyttyvät.
Jos työntekijä ei kuulu Suomen sosiaaliturvaan 1 kuukauden vähimmäisaikaa ennen ulkomaantyön alkua, arvioidaan Suomessa vakuuttamisen edellytykset tapauskohtaisesti.
Suomessa vakuuttamisen edellytyksenä on lisäksi, ettei työntekijää lähetetä korvaamaan toista lähetettyä työntekijää.
Työkomennusta koskevien järjestelyjen on tarkoitus auttaa työnantajia ja työntekijöitä kun työntekijä lähetetään työskentelemään toiseen EU-maahan. Näin ollen järjestelyä ei voida soveltaa henkilöyrityksiin tai pysyviin sopimuksiin, joissa eri työntekijöitä lähetetään toistuvasti samoihin työpaikkoihin ja samoihin työtehtäviin.
Esimerkki: työntekijä palkataan suoraan ulkomaantyöhön
Työntekijä työskentelee hitsaajana A Oy:ssä. Kun B Oy:ssä avautuu houkutteleva työpaikka, jossa työkohteena on iso tehdastyömaa Espanjassa, päättää työntekijä hakea paikkaa ja irtisanoutuu A Oy:n palveluksesta. B Oy hakee työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta, koska työntekijän työ Espanjassa kestää 1,5 vuotta ja työntekijä kuuluu Espanjan työn alkaessa aikaisemman työskentelynsä johdosta Suomen sosiaaliturvaan. Työntekijälle voidaan myöntää A1-todistus.
Tarkemmat tiedot
Lähetetty työntekijä on henkilö, jonka Suomessa toimiva työnantaja lähettää ulkomaille tilapäisesti, enintään 24 kuukauden pituiseksi ajaksi, työskentelemään tämän työnantajan lukuun. Työtä pidetään lähettävän työnantajan lukuun tehtynä, kun työ tehdään kyseiselle työnantajalle ja työntekijän ja työnantajan välillä säilyy kiinteä yhteys koko ulkomaantyöskentelyn ajan.
Osoituksena kiinteän yhteyden säilymisestä on se, että työntekijä on edelleen lähettävän työnantajan johdon ja valvonnan alainen. Kiinteän yhteyden säilymistä tarkasteltaessa otetaan huomioon
- onko alkuperäinen työsopimus edelleen voimassa
- kenen kanssa työsopimus on tehty ja kenen kanssa on sovittu ulkomaantyöstä
- kenellä on valta irtisanoa työsopimus ja ulkomaantyötä koskeva sopimus
- kenellä on valta päättää lähetetyn työntekijän työn luonteesta
- kenellä on viimekätinen palkanmaksuvelvollisuus (käytännössä palkan voi sopimuksesta maksaa myös vastaanottava yritys)
- onko sovittu työntekijän paluusta Suomeen.
Kiinteän yhteyden voidaan katsoa säilyvän, jos työntekijä on tehnyt sopimuksen ulkomaantyöstä lähettävän työnantajan kanssa tai on olemassa ns. kolmikantasopimus työntekijän, lähettävän työnantajan ja vastaanottavan työnantajan välillä.
Työnantajan on tarvittaessa annettava selvitys siitä, että kiinteä yhteys lähettävän työnantajan ja työntekijän välillä on olemassa koko ulkomaantyöskentelyn ajan. Työntekijällä on siis oltava Suomessa lähettävä työnantaja koko ulkomaantyöskentelyn ajan.
Ulkomailla työskentelyn on oltava aina tilapäistä, jotta henkilöä voitaisiin pitää asetuksen tarkoittamana lähetettynä työntekijänä. Lähetetty työntekijä voi työskennellä ulkomailla ja kuulua Suomen sosiaaliturvaan enintään 24 kuukauden ajan. Tämä 24 kuukauden kokonaisaika on maakohtainen.
Eläketurvakeskus voi myöntää työntekijälle useita peräkkäisiä todistuksia Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta, jos ulkomaantyöskentelyn kokonaisaika samassa maassa on enintään 24 kuukautta.
Esimerkki 24 kuukauden työskentelystä:
Suomessa toimiva työnantaja lähettää työntekijänsä työskentelemään tilapäisesti Ruotsissa 24 kuukaudeksi. Työntekijälle myönnetään A1-todistus kyseiselle 24 kuukauden ajanjaksolle.
Esimerkki peräkkäisistä todistuksista:
Suomessa toimiva työnantaja lähettää työntekijänsä työskentelemään tilapäisesti Ruotsissa 12 kuukaudeksi. Työntekijälle myönnetään A1-todistus kyseiselle 12 kuukauden ajanjaksolle. Ennen 12 kuukauden ajanjakson umpeutumista työnantaja hakee jatkoa A1-todistukselle. Työntekijälle voidaan myöntää uusi A1-todistus Ruotsiin enintään 12 kuukauden ajanjaksolle.
Tarkemmat tiedot
Uusi ulkomaantyöskentelyjakso samaan maahan aloittaa uuden 24 kuukauden lähettämisajan laskemisen. Uutena työskentelyjaksona aikaisempaan työskentymaahan voidaan yleensä pitää työskentelyä, joka alkaa kun edellisen, samaan maahan kohdistuneen ulkomaantyöskentelyjakson päättymisestä on kulunut vähintään 2 kuukautta.
Jos lähetetty työntekijä työskentelee samassa maassa yhdenjaksoisesti yli 24 kuukauden ajan, mutta kuitenkin edelleen tilapäisesti, voidaan työntekijälle myöntää poikkeuslupa Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Poikkeusluvan myöntämisen edellytysten tulee tällöin olla olemassa.