1.1 Oikeus sosiaaliturvaan määräytyy sekä Suomen että sopimuksettoman maan lainsäädännön mukaan

Kun henkilö työskentelee sopimuksettomassa maassa, henkilön oikeus sosiaaliturvaan määräytyy sekä Suomen että kyseisen sopimuksettoman maan kansallisen lainsäädännön mukaan. Henkilön työeläkevakuuttaminen Suomessa määräytyy henkilön työskentelyyn sovellettavan työeläkelain määräysten mukaan. Se, tuleeko henkilö vakuuttaa myös työskentelymaassaan, määräytyy puolestaan kyseisen maan kansallisen lainsäädännön perusteella. Henkilö ja henkilön työnantaja saattavat siten olla velvollisia maksamaan lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja molempiin maihin tai voi syntyä tilanne, että henkilöön ei sovelleta kummankaan maan sosiaaliturvalainsäädäntöä.

Kun maiden välillä ei ole sosiaaliturvaa koskevaa sopimusta, sosiaaliturvaetuuksia ei välttämättä makseta maasta toiseen. Suomi kuitenkin maksaa aina tänne kertyneen työeläkkeen mihin tahansa maahan.

1.1.1 EU:n sosiaaliturva-asetuksen soveltaminen sopimuksettomassa maassa työskentelyyn

EU:n sosiaaliturva-asetusta saatetaan soveltaa EU/ETA-alueen tai Sveitsin ulkopuolella tapahtuvaan työhön, jos sopimuksettomassa maassa työskentelyn aikana työntekijä asuu vakituisesti yhdessä EU-maassa ja tekee työtä toisessa EU-maassa sijaitsevalle työnantajalle. Tämä koskee myös tilanteita, jos työntekijä työskentelee sopimuksettoman maan lipun alla olevalla aluksella.

EU:n sosiaaliturva-asetuksen soveltaminen sopimuksettomassa maassa työskentelyyn perustuu unionin tuomioistuimen ratkaisuihin. EU-asetuksen 883/2004 voimassa oloaikana annetut päätökset ovat C-631/17 SF v. Inspecteur van de Belastingdienst ja C-372/20 QY vs. Finanzamt Österreich.

Jos sopimuksettomassa maassa työskentelevään työntekijään sovelletaan EU-asetusta, sovellettavaksi voi tulla työnantajan kotipaikan tai työntekijän asuinmaan sosiaaliturvalainsäädäntö. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella työntekijään sovelletaan työnantajan kotipaikan lainsäädäntöä, jos työntekijän tilanne liittyy läheisesti työnantajan sijaintimaahan. Jos työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädäntö ei sovellu tilanteeseen, työntekijään sovelletaan työntekijän asuinmaan sosiaaliturvalainsäädäntöä EU-asetuksen artiklan 11.3.e nojalla.

1.1.2 Eläketurvakeskuksen rooli ratkaisuissa, jotka koskevat työskentelyä sopimuksettomassa maassa

Henkilön eläkelaitos tekee ensijaisesti henkilön Suomen työeläkevakuuttamista koskevat ratkaisut, kun henkilö työskentelee sopimuksettomassa maassa. Eläketurvakeskukselle ei yleensä tarvitse ilmoittaa asiasta eikä Eläketurvakeskus anna henkilölle todistusta Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta. Eläketurvakeskus voi kuitenkin antaa

  • työnteettäjän
  • työntekijän
  • työnsuorittajan tai
  • eläkelaitoksen hakemuksesta

valituskelpoisen päätöksen siitä, sovelletaanko työhön TYEL:a, YEL:a tai MYEL:a, jos asiasta on epäselvyyttä.

Jos työntekijä asuu vakituisesti Suomessa ja tekee työtä sopimuksettomassa maassa toisessa EU-maassa sijaitsevalle työnantajalle, tulee työntekijän olla yhteydessä Eläketurvakeskukseen sosiaaliturvansa selvittämiseksi.

1.2 Kela tekee ratkaisun oikeudesta Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan

Kela ratkaisee itsenäisesti oman lainsäädäntönsä mukaisesti henkilön oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin. Henkilön tulee aina ilmoittaa Kelalle työskentelystään sopimuksettomassa maassa.

1.3 Tapaturmavakuutusyhtiö tekee ratkaisun tapaturmavakuuttamisvelvollisuudesta

Tapaturmavakuutusyhtiö tekee työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti ratkaisun tapaturmavakuuttamisvelvollisuudesta, kun henkilö työskentelee sopimuksettomassa maassa.

1.4 Maita, joiden kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta

Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta esimerkiksi seuraavien maiden kanssa:

  • Venäjä
  • Uusi-Seelanti
  • Afrikan maat
  • suurin osa Etelä-Amerikan ja Aasian maista.