EU:n sosiaaliturva-asetuksissa on säädetty henkilön suojaksi säännökset, joiden mukaan häneen sovelletaan aina jonkin EU-maan lainsäädäntöä. Jos EU-maiden viranomaiset ovat eri mieltä siitä, mitä lainsäädäntöä henkilöön tulisi soveltaa, henkilöön sovellettava lainsäädäntö määritellään kuitenkin aina tilapäisesti.
1.1 Sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien erimielisyyksien ratkaiseminen EU-maiden kesken
Jos henkilön työskentelyn tai asumisen perusteella ei ole selvää, minkä maan sosiaaliturvaan hän kuuluu, tulee asianosaisten maiden yhdessä selvittää asia.
EU:n sosiaaliturva-asetuksilla on pyritty turvaamaan keinoja, joilla henkilön oikeusturva varmistetaan tällaisissa epäselvissä tilanteissa. Näitä keinoja ovat muun muassa
- asian käsittely hallintotoimikunnassa
- ns. vuoropuhelu- ja sovintomenettely
- lainsäädännön tilapäinen soveltaminen
- etuuksien väliaikainen maksaminen.
1.1.1 Asian käsittely hallintotoimikunnassa
Jos laitokset tai viranomaiset eivät pääse sopimukseen siitä, minkä maan sosiaaliturvaa henkilöön tulisi soveltaa, asia on mahdollista viedä jäsenmaiden toimivaltaisten viranomaisten (Suomessa sosiaali- ja terveysministeriö) kautta EU-maiden edustajista koostuvan hallintotoimikunnan käsittelyyn. Hallintotoimikunnan tehtävänä on pyrkiä sovittelemaan erimielisten EU-maiden näkökantoja 6 kuukauden kuluessa siitä, kun asia on annettu sen käsiteltäväksi.
1.1.2 Vuoropuhelu- ja sovintomenettely
Hallintotoimikunta on antanut päätöksen A1 koskien jäsenmaiden vuoropuhelu- ja sovintomenettelyä. Lähtökohtana on, että jäsenmaiden on noudatettava A1 päätöksen mukaista menettelyä ennen kuin ne voivat viedä asian hallintotoimikunnan käsittelyyn.
EU-maiden erimielisyystilanteista ja niitä koskevasta sovittelumenettelystä on annettu Hallintotoimikunnan päätös A1. Sen mukaan erimielisyystilanteissa (esimerkiksi EU-maa kyseenalaistaa toisen maan antaman A1-todistuksen) lähtökohtana on yhteyslaitosten välinen vuoropuhelu.
Menettelyä pyytävä laitos ottaa yhteyttä ja pyytää vastaanottavaa laitosta antamaan selvityksen tai tarvittaessa peruuttamaan A1-todistuksen tai julistamaan todistuksen mitättömäksi. Pyynnön vastaanottava laitos vahvistaa pyynnön saapumisen viipymättä viimeistään 10 työpäivän kuluttua ja ilmoittaa asian yhdyshenkilön. Kyseinen laitos ilmoittaa menettelyä pyytäneelle laitokselle päätöksensä mahdollisimman pian, viimeistään 3 kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamisesta. Laitos myös ilmoittaa henkilölle ja työnantajalle päätöksestä sekä siitä, miten siihen voi hakea muutosta.
Jos asia ei ratkea laitosten välisissä keskusteluissa, siirtyy asia toimivaltaisten viranomaisten (ministeriöt, Suomessa STM) käsiteltäväksi. Viime vaiheessa asia viedään hallintotoimikunnan yhteydessä toimivaan sovittelulautakuntaan. Kukin viranomainen laatii tuolloin muistion kiistanalaisista kysymyksistä. Sovittelulautakunta pyrkii sovittamaan näkökannat 6 kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut asian käsiteltäväkseen.
Tarkemmat tiedot
1.1.3 Lainsäädännön tilapäinen soveltaminen
1.1.3.1 Henkilö työskentelee yhdessä EU-maassa
Henkilöön sovelletaan tilapäisesti sen EU-maan lainsäädäntöä, jossa hän työskentelee (palkkatyössä tai yrittäjänä).
Käytännössä kysymyksessä voi olla esimerkiksi tilanne, jossa työskentelymaa katsoo, että työntekijä on lähetetty työntekijä, mutta työntekijän lähtömaa on tästä eri mieltä.
Tämän kohdan perusteella ei ratkaista tilannetta, jossa työskentelymaa kiistää toisen EU-maan antaman lähetetyn työntekijän todistuksen A1 sillä perusteella, että työskentelymaa ei pidä työntekijää lähetettynä työntekijänä. Tällöin sovelletaan täytäntöönpanoasetuksen (5 artiklan) mukaista menettelyä, jonka perusteella toista EU-maata voidaan pyytää peruuttamaan antamansa asiakirja tai todistus.
Tarkemmat tiedot
1.1.3.2 Henkilö työskentelee kahdessa tai useammassa EU-maassa
Jos henkilö työskentelee (palkkatyössä tai yrittäjänä) kahdessa tai useammassa EU-maassa, sovelletaan häneen tilapäisesti asuinmaan lainsäädäntöä, jos hän työskentelee siellä osittain. Asuinmaan lainsäädäntöä sovelletaan myös henkilöön, joka on työelämän ulkopuolella.
Jos henkilö työskentelee (palkkatyössä tai yrittäjänä) kahdessa tai useammassa EU-maassa, mutta asuinmaan lainsäädäntöä ei voida soveltaa, sovelletaan henkilöön tilapäisesti sen maan lainsäädäntöä, jonka soveltamista hän on ensin hakenut.
Käytännössä edellisessä on kysymys tilanteesta, jossa henkilö työskentelee useammassa kuin yhdessä EU-maassa, mutta ei lainkaan asuinmaassaan. Tämä kohta voi tulla sovellettavaksi myös silloin, kun asuinmaasta on epäselvyyttä.
Kun kysymyksessä on työskentely tai toiminta itsenäisenä ammatinharjoittajana kahdessa tai useammassa jäsenmaassa, säännökset tilapäisestä lainsäädännön soveltamisesta voivat tulla myös sovellettavaksi, jos EU-maiden laitokset eivät pääse sopimukseen.
1.1.4 Etuuksien väliaikainen maksaminen
Jos kahden tai useamman EU-maan laitokset tai viranomaiset ovat eri mieltä siitä, minkä EU-maan olisi myönnettävä henkilölle raha- tai luontoisetuuksia, henkilölle on maksettava tilapäisesti etuuksia hänen asuinpaikkansa soveltaman lainsäädännön mukaisesti.
Jos henkilö asuu jossain muualla kuin hänelle raha- tai luontoisetuuksia maksavassa EU-maassa, etuudet myöntää sen EU-maan laitos, jonne hakemus on jätetty ensimmäisenä.
1.2 Lainsäädännön ja toimivaltaisen laitoksen lopullinen vahvistaminen
Jos lopullisesti sovellettava lainsäädäntö ei ole sama kuin henkilön tilapäisesti vakuuttaneen EU-maan lainsäädäntö, lopullisesti sovellettavaa lainsäädäntöä sovelletaan taannehtivasti viimeistään siitä päivästä, jona tilapäinen vakuuttaminen alkoi.
Samoin jos lopullisesti toimivaltaisen EU-maan laitos ei ole sama kuin tilapäisesti etuudet myöntäneen maan laitos, lopullisesti toimivaltainen laitos vastaa etuuksista viimeistään siitä päivästä, jona kyseiset etuudet ensimmäisen kerran tilapäisesti myönnettiin.
Toimivaltaiseksi vahvistettu laitos ja rahaetuudet tilapäisesti maksanut tai maksuja tilapäisesti perinyt laitos selvittävät tarvittaessa asianomaisen henkilön taloudellisen tilanteen.
Lopullisesti toimivaltaisen laitoksen on korvattava myös toisen laitoksen tilapäisesti myöntämät luontoisetuudet.
Katso lisää työskentelystä kahdessa tai useammassa maassa ohjeistosta Työskentely useassa EU-maassa.
Vakuutusmaksut kuitataan EU-maiden laitosten kesken, jos henkilö on tilapäisesti vakuutettu jossakin EU-maassa ja tämän maan lainsäädäntöä ei vahvisteta lopullisesti sovellettavaksi lainsäädännöksi.
Väliaikaisesti vakuutusmaksuja vastaanottanut EU-maan laitos ei saa palauttaa maksuja työntekijälle tai työnantajalle ennen kuin lopullisesti toimivaltaiseksi vahvistettu laitos on ilmoittanut sille maksettavan määrän. Lopullisesti toimivaltaisen laitoksen on ilmoitettava sille maksettava määrä 3 kuukauden kuluessa sovellettavan lainsäädännön vahvistamisesta.
Maksujen kuittaaminen koskee takautuvaa aikaa eli aikaa, jolloin henkilöön sovellettiin jonkin EU-maan lainsäädäntöä väliaikaisesti.
Jos vakuutusmaksuja on maksettu väliaikaisesti enemmän kuin mitä toimivaltaiseksi vahvistetulle laitokselle tulisi maksuja maksaa, väliaikaisesti maksuja vastaanottanut laitos palauttaa ylimenevän osan takaisin maksuja maksaneelle.
Käytännössä väliaikaisesti maksettujen vakuutusmaksujen kuittaaminen voi tulla sovellettavaksi tilanteessa, jossa henkilö työskentelee kahdessa tai useammassa EU-maassa ja häneen sovellettavasta lainsäädännöstä tulee erimielisyyttä kahden tai useamman EU-maan kesken.
Jos Suomen lainsäädännön katsottaisiin edellä mainitussa tilanteessa soveltuvan tilapäisesti, ilmoittaa Eläketurvakeskus työeläkelaitokselle ja muille sosiaaliturvalaitoksille, että henkilöön sovelletaan tilapäisesti Suomen lainsäädäntöä. Sen jälkeen Eläketurvakeskus selvittää toisen EU-maan laitoksen kanssa sen, mihin maahan työntekijästä tulisi lopullisesti maksaa vakuutusmaksut. Kun Eläketurvakeskus on saanut selvitettyä lopullisesti sovellettavan lainsäädännön, Eläketurvakeskus ilmoittaa tästä työeläkelaitokselle ja muille sosiaaliturvalaitoksille, jotka ovat väliaikaisesti vastaanottaneet vakuutusmaksuja.
On myös mahdollista, että jonkun muun EU-maan lainsäädäntöä sovelletaan väliaikaisesti ja Suomen lainsäädäntö vahvistetaan lopullisesti sovellettavaksi lainsäädännöksi. Myös tällöin Eläketurvakeskus selvittää toisen EU-maan laitoksen kanssa sen, mihin maahan työntekijästä tulisi lopullisesti maksaa vakuutusmaksut.
Tarkemmat tiedot
Maksetut etuudet kuitataan EU-maiden laitosten kesken, jos henkilö on saanut etuuksia väliaikaisesti jossakin EU-maassa ja tämän maan lainsäädäntöä ei vahvisteta lopullisesti sovellettavaksi lainsäädännöksi.
Kun lopullisesti toimivaltainen EU-maa on vahvistettu, väliaikaisesti etuuksia maksanut EU-maan laitos tekee selvityksen näistä väliaikaisesti maksetuista etuuksista ja lähettää tiedon lopullisesti toimivaltaisen EU-maan laitokselle. Lopullisesti toimivaltainen laitos vähentää takautuvasti maksettavista eristä väliaikaisesti etuuksia maksaneelle laitokselle kuuluvat määrät.
Jos lopullisesti toimivaltainen laitos ei maksa takautuvasti etuuksia tai jos takautuvasti maksettava etuus on vähemmän kuin mitä väliaikaisesti etuutta maksanut laitos on vaatinut, lopullisesti toimivaltainen laitos vähentää liikamaksun maksussa olevasta etuudesta. Viimeksi mainittu laitos tekee vähentämisen sen soveltamassa lainsäädännössä tällaiselle vähentämiselle säädetyin edellytyksin ja rajoituksin.
Näitä säännöksiä sovelletaan ainoastaan väliaikaisesti maksettuihin etuuksiin. Muissa tilanteissa perusteetta maksettujen eläkkeiden kuittaamisesta on ohjeistettu eläkkeiden liikamaksun takaisinperintä -ohjeessa.