1.1 Suomen ja Australian välinen sosiaaliturvasopimus voimaan 1.7.2009
Suomen ja Australian välinen sosiaaliturvasopimus astui voimaan 1.7.2009. Suomen ja Australian välinen sosiaaliturvasopimus koskee vain eläkkeitä.
Suomi ja Australia ovat myös solmineet kahdenvälisen sairaanhoitoa koskevan sopimuksen. Tämä sopimus on ollut voimassa jo vuodesta 1993 lähtien.
Suomen ja Australian välisen sairaanhoitosopimuksen perusteella Suomessa vakuutetulla on oikeus tilapäisen oleskelunsa aikana välittömästi tarvittaviin sairaanhoitopalveluihin Australiassa sen järjestelmän mukaisena ja siellä käytössä olevilla menettelyillä sekä kustannuksilla.
Tarkempia tietoja Suomen ja Australian välisestä sairaanhoitosopimuksesta saa Kelasta.
Tarkemmat tiedot
1.2 Vakuuttaminen vain yhdessä maassa
Sopimuksen yhtenä tarkoituksena on kaksinkertaisen vakuuttamisen välttäminen. Sopimuksen perusteella työntekijän eläketurva järjestetään lähtökohtaisesti vain yhden sopimusmaan lainsäädännön tarkoittamalla tavalla.
1.2.1 Pääsääntönä työskentelymaassa vakuuttaminen
Pääsääntönä on työskentelymaassa vakuuttaminen. Vakuutusmaksut maksetaan sopimuksen kattaminen osin vain työskentelymaahan.
1.2.2 Poikkeukset työntekomaan lainsäädännön soveltamiseen
Työnantaja voi lähettää työntekijän toisen sopimusmaan alueelle. Tällöin työntekijään sovelletaan sopimuksen kattamin osin lähettäjävaltion sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Sopimus sisältää poikkeuksia myös virkamiesten ja perheenjäsenten vakuuttamiseen.
1.3 Australian eläkeoikeuden syntymistä helpotetaan
Australian vanhuuseläkkeen (Age Pension) odotusaikoja varten rinnastetaan tarvittaesa
- Suomen työeläkelakien mukaiset vakuutuskaudet ja
- asumiskaudet Suomessa.
Sopimuksen voimaantulon jälkeen oikeus Australian eläkkeeseen voi näin ollen syntyä Suomen vakuutuskausien avulla.
Sopimuksen merkitys Suomen työeläkkeiden kannalta on vähäinen, koska työeläkeoikeuden saamiseksi ei ole varsinaisia odotusaikoja.
1.4 Eläkkeiden maksaminen Australiasta Suomeen ja Suomesta Australiaan
Sopimuksen nojalla seuraavat sopimuksen kattamat eläkkeet maksetaan vain Suomeen ja Australiaan:
- Australian vanhuuseläke ja
- Suomen kansaneläkejärjestelmän vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke.
Suomen työeläkkeiden kannalta eläkkeiden maasta toiseen maksamista koskevalla sopimusmääräyksellä ei ole enää merkitystä, sillä työeläkkeet maksetaan rajoituksetta kaikkiin maihin.
1.5 Eläkkeiden hakeminen hoidetaan keskitetysti
Sopimuksella helpotetaan eläkkeenhakijoiden asemaa, sillä yhteyselimet välittävät eläkehakemuksen ulkomaille eläkkeenhakijan puolesta.
1.6 Yhdenvertainen kohtelu
Sopimuksen piiriin kuuluvia henkilöitä tulee kohdella yhdenvertaisesti.
2.1 Sopimus koskee vain eläkkeitä
Suomen ja Australian välinen sosiaaliturvasopimus koskee vain eläkkeitä. Sopimuksessa määritellään tarkemmin,
- kumman sopijavaltion eläkejärjestelmässä henkilöt vakuutetaan
- miten eläkkeet määräytyvät ja
- millä edellytyksillä eläkkeet maksetaan eläkkeensaajille.
Suomessa sopimus koskee
- työeläkejärjestelmää kokonaisuudessaan
- kansaneläkejärjestelmän osalta vanhuuseläkettä ja varhennettua vanhuuseläkettä.
Sopimus koskee myös työnantajan sosiaaliturvamaksua kansaneläkemaksun osalta, mutta työnantajan kansaneläkemaksu on poistunut kansallisesta laista 1.1.2010 alkaen.
Tarkemmat tiedot
Australiassa sopimus koskee
- vanhuuseläkettä (Age pension)
- Superannuation Guarantee -järjestelmää vain sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien määräysten osalta, ei etuuksien osalta.
Superannuation Guarantee -järjestelmä on työntekoon perustuva, pakollinen, lakisääteinen lisäeläkejärjestelmä. Superannuation Guarantee -järjestelmä perustuu kolmeen säädökseen:
- Superannuation Guarantee Administration Act 1992
- Superannuation Guarantee Charge Act 1992 ja
- Superannuation Guarantee Administration Regulations.
Sosiaaliturvasopimuksen sovellettavaa lainsäädäntöä koskevilla määräyksillä (sopimuksen II osa) vältetään kaksikertaisten vakuutusmaksujen tilanne silloin, kun henkilö työskentelee toisessa sopimusmaassa ja kuuluu lähtömaan sosiaaliturvaan lähetettynä työntekijänä, virkamiehenä tai poikkeusluvalla.
Superannuation Guarantee -järjestelmän etuudet eivät sitä vastoin kuulu Suomen ja Australian väliseen sosiaaliturvasopimukseen. Näin ollen ne määräytyvät ja maksetaan ulkomaille Australian kansallisen lainsäädännön mukaan.
Jos taas henkilö lähtee työskentelemään paikallisella sopimuksella, henkilö vakuutetaan myös Superannuation Guarantee -järjestelmässä, jos Australian kansallisen lain edellytykset täyttyvät. Superannuation Guarantee -järjestelmän mukaisten etuuksien maksaminen Australian ulkopuolelle ratkeaa kuitenkin pelkästään Australian kansallisen lain perusteella.
Tarkemmat tiedot
2.2 Sopimuksen ulkopuolelle jäävät sosiaaliturvaetuudet
Oikeus etuuksiin, joita Suomen ja Australian sosiaaliturvasopimus ei koske, ratkaistaan molempien sopimusmaiden kansallisten lakien perusteella. Työnantaja ja työntekijä voivat myös joutua maksamaan vakuutusmaksuja kahteen maahan niiden etuuksien osalta, joita Suomen ja Australian välinen sosiaaliturvasopimus ei koske.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Sopimusta sovelletaan henkilöön, joka
- asuu tai on asunut Australiassa tai
- kuuluu tai on kuulunut Suomen lainsäädännön piiriin (asumisperusteiseen ja/tai työperusteiseen sosiaaliturvaan).
Jollei sopimuksessa toisin määrätä, sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia henkilöitä on kohdeltava yhdenvertaisesti. Henkilöitä ei saa syrjiä esimerkiksi kansalaisuuden perusteella.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Korjattu ohjeen kieliasua
Sopimuksen lähtökohtana on, että työskentelevään henkilöön sovelletaan työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä (artikla 9.1). Työstä saatuihin tuloihin liittyvät sopimuksen kattamat vakuutusmaksut maksetaan siten vain yhteen maahan.
Työnantaja voi vakuuttaa työntekijän vapaaehtoisesti Suomen työeläkejärjestelmässä Australiassa työskentelyn aikana (7 artikla).
Esimerkki työskentelymaassa vakuuttamisesta: Henkilö lähetetään Australiaan 2 vuoden työkomennukselle. Henkilö saa Eläketurvakeskukselta lähetetyn työntekijän todistuksen. Henkilö vakuutetaan Suomessa ja hän välttyy kaikilta eläkevakuutusmaksuilta Australiassa. Koska Suomen ja Australian sopimus koskee vain eläkkeitä, on mahdollista, että henkilölle joudutaan ottamaan esimerkiksi tapaturmavakuutus Australiassa, jos Australian kansallinen lainsäädäntö sitä edellyttää.
Toisin kuin EU-tilanteissa, vakuuttaminen voi sosiaaliturvasopimusmaiden kohdalla jakaantua erityistapauksissa.
Esimerkki, jossa henkilöllä on kaksi työnantajaa: Henkilöllä B on kaksi työnantajaa, joista toinen toimii Australiassa ja toinen Suomessa. Henkilö työskentelee joka toinen kuukausi Australiassa paikalliselle työnantajalle ja joka toinen kuukausi suomalaiselle työnantajalle Suomessa. Henkilöön B sovelletaan Australian lainsäädäntöä Australiassa tapahtuvan työskentelynsä osalta ja Suomen lainsäädäntöä Suomessa tapahtuvan työskentelyn osalta.
Esimerkki, jossa virkamies on kohdemaassaan lisäksi työsuhteessa: Henkilö C lähtee Australiaan valtion lähettämänä virkamiehenä. Henkilö C vakuutetaan Suomessa tämän työskentelyn osalta. Henkilö C ottaa vastaan lisäksi osa-aikaisen työn Australiassa paikallisesta yliopistosta. Henkilö C vakuutetaan tämän osa-aikaisen työn osalta Australian lainsäädännön mukaisesti.
4.1.1 Kela ratkaisee asumisperusteisen sosiaaliturvan kansallisen lainsäädännön perusteella
Koska sosiaaliturvasopimus kattaa vain eläkkeet, Kela ratkaisee oikeuden Suomen asumisperusteisiin etuuksiin kansallisen lainsäädännön perusteella.
4.1.2 Superannuation Guarantee -järjestelmä
Sosiaaliturvasopimuksen määräyksillä Suomesta Australiaan lähetetty työntekijä, virkamies tai poikkeusluvalla Suomen sosiaaliturvaan kuuluva välttyy Superannuation Guarantee -järjestelmän vakuutusmaksuilta.
Tarkemmat tiedot
Jos henkilöön sovelletaan sopimuksen lainvalintasääntöjen mukaan Australian lainsäädäntöä, henkilö tulee vakuuttaa Superannuation Guarantee -järjestelmässä kansallisten edellytysten täyttyessä.
Esimerkki Superannuation Guarantee järjestelmästä: Henkilö lähtee Australiaan ja tekee paikallisen sopimuksen australialaisen työnantajan kanssa. Henkilö vakuutetaan Australian lainsäädännön mukaan myös pakollisessa lakisääteisessä Superannuation Guarantee -järjestelmässä, jos henkilö täyttää kansallisen lainsäädännön edellytykset.
Myös eläkkeen maksaminen Superannuation Guarantee -järjestelmän mukaan karttuneesta eläkkeestä Australiasta Suomeen riippuu Australian kansallisen lainsäädännön määräyksistä. Suomen ja Australian välinen sosiaaliturvasopimus ei toisin sanoen takaa, että Superannuation Guarantee -järjestelmän mukaisesti ansaitut eläkkeet maksettaisiin aikanaan Suomeen.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Korjattu ohjeen kieliasua ja rakennetta.
4.2.1 Työntekijä voidaan lähettää toisen sopimusmaan alueelle enintään viideksi vuodeksi
Lähetetty työntekijä,
- joka kuuluu sopimusmaan lainsäädännön piiriin, ja
- jonka sopimusmaan lainsäädännön piiriin kuuluva työnantaja lähettää toiseen sopimusmaahan tekemään työtä tälle työnantajalle tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle ja
- joka työskentelee toisessa sopimusmaassa tilapäisesti (enintään 5 vuotta)
kuuluu tämän työskentelyn osalta lähtömaan lainsäädännön piiriin.
Työntekijän tulee olla ennen komennuksen alkua kuulunut Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin vähintään 1 kuukauden ajan.
Etätyöntekijä voidaan pitää lähetettynä työntekijänä, kun lähettämisen edellytykset täyttyvät.
Esimerkki lähetetystä työntekijästä: Suomen sosiaaliturvaan kuuluva henkilö lähtee Australiaan 3 vuodeksi suomalaisen yrityksen tytäryritykseen. Eläketurvakeskus myöntää henkilölle todistuksen työnantajan hakemuksesta. Henkilön eläkevakuutus hoidetaan Suomessa kokonaisuudessaan. Muiden sosiaalivakuutusten osalta asia ratkeaa Australian kansallisen lainsäädännön perusteella.
Tarkemmat tiedot
Erityissäännös 5 vuoden määräajasta
Suomesta Australiaan lähetetyn työntekijän 5 vuoden määräaika lasketaan sopimuksen voimaantulosta alkaen, jos työntekijä kuului tällöin myös Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan sopimuksen kattamien etuuksien piiriin (24.7 artikla). Sama soveltuu tilanteisiin, joissa haetaan poikkeuslupaa.
Määräajan laskeminen tällä tavoin koskee ainoastaan tilanteita, joissa henkilö on ollut jo lähetettynä työntekijänä Australiassa ennen sopimuksen voimaantuloa. Artiklaa ei voida kuitenkaan soveltaa sellaisiin henkilöihin, jotka eivät ole kuuluneet Suomen asumisperustaiseen sosiaaliturvaan Australiassa ollessaan.
Lähetettyä työntekijää koskevaa sopimusmääräystä sovelletaan vastaavasti Australiasta Suomeen lähetettyihin työntekijöihin.
4.2.2 Työnantajaan sidoksissa oleva työnantaja
Yritys on sopimusmääräyksen mukaan työnantajaan sidoksissa oleva yritys, ”jos se kuuluu työnantajan kokonaan tai enemmistöosuudella omistamaan ryhmään” (9.4 artikla). Näin ollen se voi olla esim. työnantajan kanssa samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluva työnantaja eli suomalaisen konserniyrityksen australialainen tytäryhtiö.
Tarkemmat tiedot
Yhteys suomalaiseen työnantajaan
Kun suomalainen työnantaja lähettää työntekijänsä Australiaan, työsuhteen jatkumista lähettävään työnantajaan ei välttämättä vaadita. Näin ollen on mahdollista, että työsuhde solmitaan lähettävän yrityksen ulkomaiseen konserniyritykseen. Suomalainen yritys on kuitenkin viime kädessä vastuussa sosiaalivakuutusmaksujen maksamisesta Suomeen. Jos työntekijä lähetetään muun kuin konserniyrityksen palvelukseen, työsuhde lähettävään työnantajaan tulee jatkua koko ulkomaankomennuksen ajan.
4.2.3 Todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta
Eläketurvakeskus myöntää edellytysten täyttyessä hakemuksesta lähetetylle työntekijälle todistuksen FI/AUS 1.
Lähetetyn työntekijän todistuksella osoitetaan kuuluminen Suomen
- työeläkejärjestelmään ja
- kansaneläkejärjestelmään sopimuksen kattamin osin.
Australian yhteyselin antaa vastaavasti Australiasta Suomeen lähetetyille työntekijöille todistuksen AUS/FI 1 kuulumisesta Australian sosiaaliturvaan.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Korjattu ohjeen kieliasua.
Suomen ja Australian välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole yrittäjiä koskevia määräyksiä. Yrittäjien sosiaaliturva määräytyy näin ollen kansallisen lainsäädännön mukaan. Pääsääntöisesti yrittäjään sovelletaan työskentelymaansa sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Eläketurvakeskus ei anna lähetetylle yrittäjälle todistusta.
Yrittäjän tulee ilmoittaa Australiassa työskentelystään Kelalle.
Alle vuodeksi Australiaan lähtevä yrittäjä voi pitää YEL-vakuutuksensa voimassa, jos yrittäjä täyttää YEL:n mukaiset edellytykset.
Australiassa yrittäjät voivat liittyä Superannuation Guarantee -järjestelmään, joka on lakisääteinen lisäeläkejärjestelmä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Korjattu kieliasua
Suomen ja Australian välinen sosiaaliturvasopimus ei sisällä säännöksiä yrittäjistä tai apurahansaajista.
Australiaan pelkällä suomalaisella apurahalla lähteviin apurahansaajiin sovelletaan kansallista lainsäädäntöä. Tilanne on siis samankaltainen kuin henkilö lähtisi apurahansaajana sopimuksettomaan maahan. Eläketurvakeskuksella ei näin ollen ole toimivaltaa apurahalla Australiaan lähtevien henkilöiden osalta eikä Eläketurvakeskus myönnä Australiaan lähteville apurahansaajille todistusta.
Esimerkki Australiaan lähtevästä apurahansaajasta: Henkilö lähtee Australiaan apurahatutkijaksi suomalaisen apurahan turvin. Henkilön on oltava yhteydessä Kelaan, joka ratkaisee Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen asumisperusteisten etuuksien osalta. Apurahansaajan pitää myös olla yhteydessä Melaan.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Korjattu kieliasua
4.5.1 Valtion virkamiehet kuuluvat työnantajana toimivan hallinnon sosiaaliturvaan
Virkamies, joka
- kuuluu sopimusmaan lainsäädännön piiriin ja
- jonka sopimusmaan hallitus lähettää tekemään työtä lähettävän hallituksen lukuun tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle ja
- työskentelee toisessa sopimusmaassa tilapäisesti
kuuluu tämän työskentelyn osalta lähtömaan lainsäädännön piiriin (artikla 9.2).
Hallituksella tarkoitetaan tässä artiklassa
- Australian osalta liittovaltio- ja aluehallintorakenteen viranomaisia tai paikallisviranomaisia
- Suomen osalta valtion viranomaiset mukaan lukien organisaatiot, joiden henkilökuta on vakuutettu valtion eläkelain mukaan.
Eläketurvakeskus ei myönnä todistusta Australiaan lähetetylle virkamiehelle.
Esimerkki paikalta palkatusta henkilöstä: Australiassa opiskelijana toimiva henkilö palkataan Suomen suurlähetystöön tulkiksi. Henkilö on kuulunut Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan välittömästi ennen töiden aloittamista Suomen suurlähetystössä. Henkilö vakuutetaan Suomen lainsäädännön mukaisesti.
Esimerkki paikalta palkatusta henkilöstä: Australiassa asuva suomalainen henkilö palkataan Suomen suurlähetystöön tulkiksi. Koska henkilö ei ole kuulunut Suomen sosiaaliturvaan työn alkaessa, henkilöön ei sovelleta Suomen lainsäädäntöä.
4.5.2 Diplomaatti- ja konsuliedustustojen henkilökunta
Diplomaatti- ja konsuliedustustojen palveluksessa työskenteleviin sovelletaan diplomaattisia suhteita koskevaa Wienin yleissopimusta ja konsulisuhteita koskevaa Wienin yleissopimusta.
Pääsääntönä näissä sopimuksissa on, että toisen maan hallituksen lukuun työtä tekevät henkilöt vapautetaan vakuutusmaksuista siinä maassa, jossa he työskentelevät.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Korjattu kieliasua
4.6.1 Poikkeukset sovellettavaa lainsäädäntöä koskevista määräyksistä
Toimivaltaiset viranomaiset tai heidän valtuuttamansa toimielimet voivat sopia kirjallisesti, että tietyn henkilön tai henkilöryhmän osalta poiketaan sopimuksen sovellettavaa lainsäädäntöä koskevista määräyksistä (10 artikla).
Tavallisimmin työnantaja hakee poikkeuslupaa, jos lähetettyä työntekijää koskeva 5 vuoden määräaika ylittyy ja työnantaja haluaa vakuuttaa komennuksella olevan työntekijän lähtömaassaan. Poikkeusluvan myöntäminen edellyttää, että myös työntekijä yhtyy hakemukseen.
Poikkeuslupa edellyttää, että molemmat sopimusmaat suostuvat poikkeuslupahakemukseen.
Eläketurvakeskuksen vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan poikkeuslupia ei haeta yli 5 vuoden komennuksille.
4.6.1.1 Menettely poikkeuslupien kohdalla
Poikkeuslupaa haetaan Eläketurvakeskukselta samalla sähköisellä lomakkeella kuin todistusta muutenkin. Jos Eläketurvakeskus puoltaa poikkeuluvan myöntämistä, Eläketurvakeskus on yhteydessä Australian yhteyselimeen suostumuksen saamiseksi.
Jos sekä Eläketurvakeskus että Australian yhteyselin suostuvat poikkeulupamenettelyyn, jonka nojalla henkilöön sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, Eläketurvakeskus myöntää poikkeuslupaa hakeneelle todistuksen sovellettavasta lainsäädännöstä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Korjattu kieliasua
4.7.1 Lähetetyt työntekijät Suomesta Australiaan
Eläketurvakeskus käsittelee ja myöntää työnantajan tai työntekijän hakemuksesta todistukset Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin kuulumisesta. Eläketurvakeskus myöntää FI/AUS 1 todistuksen:
- Australiaan lähetetyille työntekijöille (artikla 9.3) ja
- poikkeusluvan saaneille (artikla 10).
Lähetetyille virkamiehille ei anneta todistusta sovellettavasta lainsäädännöstä. Lähetetyt virkamiehet kuuluvat Suomen lainsäädännön piiriin suoraan sopimuksen nojalla.
Työnantajan tai työntekijän tulee hakea todistusta mahdollisuuksien mukaan ennen ulkomaille työskentelemään lähtemistä. Todistus voidaan antaa hakemuksesta myös jälkikäteen, jos todistuksen antamisen edellytykset ovat täyttyneet.
4.7.1.1 Hakemuslomakkeet
Työnantajan tulee hakea todistusta lähetetylle työntekijälle. Työnantaja tekee hakemuksen sähköisessä asiointipalvelussa.
Eläketurvakeskus lähettää kopion lähetetyn työntekijän todistuksista
- Australian yhteyselimelle
- työnantajan työeläkelaitokseen, jonka tehtävänä on valvoa, että lähetetyn työntekijän eläketurva on järjestetty asianmukaisella tavalla ulkomaan työskentelyn aikana.
Kela saa tiedon todistuksesta sähköisesti.
Tarkemmat tiedot
Eläketurvakeskus toimittaa kopion lähetetyn työntekijän todistuksesta Australiaan yhteyselimelle (Todistukset ja neljännesvuosittainen raportointi), jonka yhteystiedot ovat:
Australian Taxation Office
Superannuation Business Delivery
Bi-Lateral Agreements (Certificate of Coverage)
Attention: Carl Neary
NSW 2500
Phone: +61 2 4223 2272
Fax: +61 2 4223 2450
Email: cassuperbi-lateralagreements@ato.gov.au
Kun on kysymys tulkintaohjeista ja poikkeuslupapyynnöistä, yhteystiedot Australiassa ovat:
Australian Taxation Office
Interpretation advice and extension requests; Superannuation
Penrith NSW 2740
Fax: +61 3 6221 0370
BilateralAgreementInternationalCorrespondence@ato.gov.au
4.7.2 Lähetetyt työntekijät Australiasta Suomeen
Australian Taxation Office käsittelee ja myöntää Suomeen työkomennukselle (”secondment”) lähetetyille työntekijöille todistukset ”Certificate of coverage”.
4.7.2.1 Australia ei myönnä todistuksia poikkeuslupatilanteissa
Poikkeuslupatilanteissa Australia ei anna todistuksia, vaan maiden yhteyselinten välinen kirjeenvaihto on todisteena siitä, että henkilöön sovelletaan Australian lainsäädäntöä.
Eläketurvakeskus antaa todistuksen poikkeuslupatilanteissa Suomesta Australiaan lähetetyille työntekijöille.
Australian viranomainen toimittaa tilaston lähetetyistä työntekijöistä Suomeen neljännesvuosittain. Tilasto sisältää sekä lähetetyt työntekijät että poikkeusluvan saaneet henkilöt.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on muutettu Australian vanhuuseläkkeen määrän laskemista koskevaa kohtaa. Jotta Suomessa asuvalla henkilöllä olisi oikeus täyteen eläkkeeseen Australiasta, hänellä täytyy olla 35 vuotta asumisaikaa (AWLR) Australiassa. Aiemmin vaadittiin 25 vuotta. Australian kansallisen lainsäädännön muutos on tullut voimaan 1.7.2014. Muutos koskee lähinnä niitä sosiaalliturvasopimuksen mukaisia eläkkeitä, jotka on myönnetty muutoksen voimaantulon jälkeen. Lisäksi ohjeessa on tarkennettu osa-aikaeläkkeen määräymistä koskevaa tarkemmat tiedot – kohtaa.
5.1 Eläkkeen määräytyminen Suomen lainsäädännön mukaan
5.1.1 Työeläkkeen määräytyminen
Suomen työeläke määräytyy ja lasketaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Eläkelaitos voi tarvittaessa ottaa huomioon Australian työskentelykaudet eläkeoikeutta varten (16.2 artikla). Eläkelaitos voi esimerkiksi lukea hyväksi Australiassa ansaittuja työskentelykausia osa-aikaeläkeoikeutta varten.
Osa-aikaeläkkeen voi saada vain, jos hakijalla on työskentelyä 5 vuotta osa-aikaeläkkeen alkamista välittömästi edeltäneiden 15 kalenterivuoden aikana. 5/15 –edellytyksen täyttymistä tarkastellaan työansioiden perusteella, työansiot muunnetaan laskennallisesti vastaamaan työssäoloaikaa. 5/15 –edellytys täyttyy, jos eläkkeenhakijalla on työeläkelakien mukaan vakuutettuja ansioita vähintään lukua 60 vastaava määrä. Ansiot muunnetaan laissa määritellyllä laskentakaavalla.
Työskentelykaudet Australiassa otetaan huomioon työhistoriaedellytyksessä. Tällöin lukua 60 vastaa 60 kuukautta Australian työskentelykausia. Eläkkeenhakijan tulee ensisijaisesti itse todentaa nämä kaudet.
Esimerkki vakuutuskausien yhteenlaskemisesta: Henkilö A on viimeisen 15 vuoden aikana työskennellyt lähinnä kolmansissa maissa, joiden kanssa Suomella ei ole kahdenvälisiä sosiaaliturvasopimuksia. Henkilö A on kuitenkin työskennellyt myös Suomessa 2 vuotta ja Australiassa 4 vuotta. Kun Suomen ja Australian työskentelykaudet lasketaan yhteen, henkilölle A syntyy oikeus Suomen lainsäädännön mukaiseen osa-aikaeläkkeeseen.
Australia ei rekisteröi työskentelykausia. Australian yhteyselin Centrelink on kuitenkin luvannut avustaa Eläketurvakeskuksen ulkomaanpalvelujen osaston pyynnöstä työskentelykausien selvittämisessä. Selvittelypyynnössä tulee tarkalleen täsmentää, mitä vuosia pyyntö koskee.
Tarkemmat tiedot
5.1.2 Kansaneläkkeen määräytyminen
Suomen kansaneläkejärjestelmän mukaisen vanhuuseläkkeen eläkeikä on 65 vuotta. Eläkkeen voi kuitenkin halutessaan ottaa varhennettuna 62 vuotta täytettyään mutta tällöin eläkkeen määrää vähennetään pysyvästi 0,4 prosenttia jokaiselta varhennuskuukaudelta.
Australiassa asuvalle Suomen tai Australian kansalaiselle voidaan myöntää vanhuuseläke, jos hän on
- 16 vuotta täytettyään
- asunut Suomessa vähintään 3 vuotta.
Vanhuuseläkkeen määrä suhteutetaan henkilön Suomessa asumaan aikaan. Lisäksi vanhuuseläkkeeseen vaikuttavat henkilön saamat jatkuvat eläketulot.
Henkilön Suomessa asuman ajan pituudella 16 – 65 vuoden iän välisenä aikana on vaikutusta vanhuuseläkkeen määrään. Henkilö saa asumisen perusteella täyden kansaneläkkeen, jos hän on asunut Suomessa vähintään 80 prosenttia 16 – 65 ikävuosien välisestä kokonaisajasta. Jos Suomen asumisaikaa on vähemmän kuin 80 prosenttia, eläkkeen määrää pienennetään suhteessa Suomessa asuttuun aikaan.
Tarkemmat tiedot
5.1.3 Mitkä etuudet vähentävät kansaneläkkeen määrää
Australiassa asuvan henkilön vanhuuseläkkeeseen (kansaneläke) vaikuttavina tuloina huomioidaan:
- Suomesta maksettava työeläke sekä
- jatkuva Australian Superannuation Guarantee -järjestelmän eläke.
Australian Age Pension ei sen sijaan ole vanhuuseläkkeeseen vaikuttavaa tuloa laskettaessa Suomen kansaneläkettä Australiassa asuvalle.
Suomessa asuvan henkilön vanhuuseläkettä laskettaessa Suomen kansaneläkkeeseen vaikuttavina tuloina otetaan huomioon:
- Suomesta maksettava työeläke
- Australian Age Pension ja
- jatkuva Superannuation Guarantee -järjestelmän eläke.
5.2 Eläkkeen määräytyminen Australian lainsäädännön mukaan
5.2.1 Australian vanhuuseläke (Age Pension)
Australian vanhuuseläkkeen voi saada 65-vuotias tai sitä vanhempi mies. Naisten eläkeikä on tällä hetkellä 63 ja puoli vuotta, mutta myös naisten eläkeikä on nousemassa asteittain 65 vuoteen.
Sopimuksen voimaantullessa eläkettä voi hakea 63,5 -vuotias tai sitä vanhempi nainen, joka on syntynyt ennen 1.1.1946. Aikavälillä 1.1.1946 – 30.6.1947 syntyneillä naisilla eläkeikä on 64 vuotta, 1.7.1947 – 31.12.1948 syntyneillä 64,5 vuotta ja 1.1.1949 tai sen jälkeen syntyneillä 65 vuotta. Australian vanhuuseläkettä ei ole mahdollista ottaa varhennettuna.
Tarkemmat tiedot
5.2.1.1 Odotusaika Australian vanhuuseläkkeessä
Australian vanhuuseläkkeen saamiseksi edellytetään, että eläkkeenhakija on asunut Australiassa (Australian resident) elämänsä aikana vähintään 10 vuotta. Suomen lainsäädännön mukaiset vakuutuskaudet (asumiskaudet ja/tai työeläkelakien mukaiset vakuutuskaudet) voidaan tarvittaessa ottaa huomioon tätä 10 vuoden edellytystä varten.
Eläkeoikeuden saamiseksi edellytetään kuitenkin vähintään 12 kuukauden asumisaikaa Australiassa.
Jos henkilö asuu Australian ulkopuolella, Australian eläkeviranomaiset edellyttävät lisäksi, että 12 kuukauden asumisedellytyksestä vähintään 6 kuukautta on oltava yhtäjaksoista asumista Australiassa.
5.2.1.2 Australian vanhuuseläkkeen määrä
Australian vanhuuseläke on tasasuuruinen, mutta tiukasti tulo- tai varallisuusharkintainen (means-test). Australian vanhuuseläkkeen määrään vaikuttavat Australiassa asutun ajan lisäksi myös olennaisesti hakijan ja hänen puolisonsa tulot sekä varallisuus.
Tulo- tai varallisuusharkintaa sovelletaan eläkeoikeutta määrättäessä riippuen siitä, kumpi johtaa pienempään eläkkeeseen. Jos tulojen tai varallisuuden määrä ylittää määrätyn rajan, ei vanhuuseläkettä voida myöntää.
Kun Australian vanhuuseläkettä maksetaan ulkomaille, Australian vanhuuseläkkeen määrä suhteutetaan asumisaikaan Australiassa. Jos henkilö asuu Suomessa ja asumisaika Australiassa on alle 35 vuotta, Australian vanhuuseläkettä laskettaessa Suomen työeläkkeestä luetaan tuloksi asumisaikaan suhteutettu osuus. Sosiaaliturvasopimuksella on tällä tavalla lievennetty Australian vanhuuseläkkeen tiukkaa tuloharkintaa.
Tarkempia tietoja Australian eläkejärjestelmästä löytyy sivuilta: www.etk.fi ja www.centrelink.gov.au
5.2.2 Australian Superannuation Guarantee-järjestelmä
Australian Superannuation Guarantee-järjestelmän etuudet eivät kuulu Suomen ja Australian väliseen sosiaaliturvasopimukseen. Näin ollen ne määräytyvät ja maksetaan ulkomaille Australian kansallisen lainsäädännön mukaan.
5.3 Eläkkeen tarkistaminen henkilön muuttaessa sopimusmaasta toiseen sopimusmaahan
Jos kansaneläkejärjestelmän mukainen vanhuuseläke myönnetään sopimuspuolen kansalaiselle hänen asuessaan Suomessa ja hän muuttaa Australiaan, tämän eläkkeen maksamista jatketaan, jos hän on 16 vuotta täytettyään asunut Suomessa vähintään 3 vuotta.
Eläke tarkistetaan asuinmaan vaihtuessa, koska sopimuksen mukaan vain asuinmaa saa ottaa toisen maan peruseläkkeen huomioon oman lainsäädäntönsä mukaisena.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
6.1 Eläkkeenhakija asuu Suomessa
6.1.1 Australian vanhuuseläkkeen hakeminen
Australian vanhuuseläkkeen hakemista varten eläkkeenhakijan tulee täyttää
- Suomen kansallinen vanhuuseläkehakemus (ETK/KELA 7001) sekä
- U-liite (ETK/Kela 7110).
Hakemuslomakkeita saa
- Kelan toimistoista
- työeläkelaitoksista ja niiden palvelupisteistä sekä
- Eläketurvakeskuksesta.
Hakemuslomakkeet ovat saatavilla myös internetsivuilta:
- www.kela.fi
- www.etk.fi
- www.tyoelake.fi.
Eläkkeenhakija voi jättää Australian eläkehakemuksen joko
- Kelaan
- Eläketurvakeskukseen tai
- työeläkelaitokseen.
6.1.2 Eläkehakemusprosessin kulku Suomessa
Työeläkelaitoksen tai Kelan tulee heti eläkehakemuksen vastaanotettuaan toimittaa eläkehakemus liitteineen edelleen Eläketurvakeskuksen ulkomaanpalvelujen osastolle (UP-osastolle). Kansallisen hakemuksen vastaanottajan tulee aina toimittaa eläkehakemus Eläketurvakeskuksen UP-osastolle, jos eläkkeenhakija on ilmoittanut asuneensa tai työskennelleensä Australiassa.
Kun Eläketurvakeskuksen UP-osasto on saanut kansallisen eläkehakemuksen, Eläketurvakeskus lähettää eläkkeenhakijalle täytettäväksi sosiaaliturvasopimuksen mukaisen Australian vanhuuseläkehakemuksen liitteineen.
Kun eläkkeenhakija on palauttanut sosiaaliturvasopimuksen mukaisen vanhuuseläkehakemuksen, Eläketurvakeskuksen UP-osasto vahvistaa hakemuslomakkeiden tietoja, mm. henkilötiedot, ja tarkistaa, että kaikki eläkehakemuksen kohdat on täytetty asianmukaisesti.
Eläkehakemukseen liitetään vakuutuskausitodistus ja Kelan asumiskaudet. Sen jälkeen eläkehakemus lähetetään Australian yhteyselimelle Centrelinkille.
Eläketurvakeskuksen UP-osasto antaa aina eläkkeenhakijalle ohjeet Australian vanhuuseläkkeen hakemista varten sekä tarvittavat yhteystiedot, jotta eläkkeenhakija voi itse selvittää oikeutensa Superannuation Guarantee-järjestelmän mukaisiin etuuksiin.
Myös kaikki työkyvyttömyys- ja perhe-eläkehakemukset tulee toimittaa edelleen Eläketurvakeskuksen UP-osastolle, jotta eläkkeenhakijoita voidaan informoida Australian eläketurvasta. Eläkehakemuksen liitteenä olevia lääkärinlausuntoja ei kuitenkaan tarvitse lähettää Eläketurvakeskukseen.
Tarkemmat tiedot
6.1.3 Australian vanhuuseläkettä ei voi hakea takautuvasti
Australian vanhuuseläke voidaan maksaa takautuvasti aikaisintaan siitä päivästä lukien kuin eläkehakemus on jätetty. Aikaisintaan eläkettä voi hakea kuitenkin vasta sopimuksen voimaantulosta 1.7.2009 lukien.
Esimerkikki eläkkeen hakemisajankohdasta: Jos vanhuuseläkettä haetaan 15.7.2009, niin vanhuuseläke voi alkaa aikaisintaan kyseisestä päivästä.
6.1.3.1 Australian vanhuuseläkettä tulee hakea aikaisintaan 13 viikkoa ennen eläkeiän täyttämistä
Sosiaaliturvasopimuksen mukaista Australian eläkehakemusta ei voi jättää aiemmin kuin 13 viikkoa ennen eläkeikää. Kansallisen eläkehakemuksen voi kuitenkin jättää myös aiemmin. Tällöin Eläketurvakeskuksen UP-osasto ilmoittaa eläkkeenhakijalle, milloin hän aikaisintaan voi jättää sosiaaliturvasopimuksen mukaisen eläkehakemuslomakkeen.
6.2 Eläkkeenhakija asuu Australiassa
6.2.4 Suomen eläkkeen hakeminen
Australiassa asuva eläkkeenhakija saa Suomen eläkettä koskevan eläkehakemuslomakkeen Australian yhteyselimeltä Centrelinkiltä, joka toimittaa sen Suomeen Kelaan eläkehakemuslomakkeessa olevaan osoitteeseen. Kela välittää eläkehakemuksen mahdollisen työeläkeasian käsittelemistä varten edelleen Suomen työeläkejärjestelmän toimivaltaiselle laitokselle.
Australiassa asuva eläkkeenhakija täyttää tilanteen mukaan FI/AUS 3-lomakkeen hakiessaan
- Suomen työeläkejärjestelmän ja kansaneläkejärjestelmän vanhuuseläkettä
- varhennettua vanhuuseläkettä sekä
- työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkettä
ja FI/AUS 4-lomakkeen sekä lisälomakkeen FI/AUS 4A jokaisesta lapsesta erikseen hakiessaan
- Suomen työeläkelakien mukaista perhe-eläkettä (lesken- ja lapseneläkettä).
Kansaneläkkeessä on 6 kuukauden takautuva hakuaika. Jotta kansaneläke voidaan myöntää takautuvasti sopimuksen voimaantulosta 1.7.2009 lähtien, tulee eläkehakemus jättää viimeistään 31.1.2010.
6.2.5 Eläkehakemusprosessin kulku Australiassa
Kun eläkkeenhakija on täyttänyt Suomen eläkehakemuksen ja toimittanut sen yhteyselimelle Centrelinkille Australiassa, Australian yhteyslaitos vahvistaa sosiaaliturvasopimuksen mukaisten hakemuslomakkeiden tietoja, mm. henkilötiedot, ja tarkistaa, että kaikki eläkehakemuksen kohdat on täytetty asianmukaisesti.
Tämän jälkeen Centrelink toimittaa eläkehakemuksen yhteydenpitolomakkeen kanssa Suomeen Kelaan eläkelomakkeessa olevaan osoitteeseen. Kela välittää eläkehakemuksen mahdollisen työeläkeasian käsittelemistä varten edelleen Suomen työeläkejärjestelmän toimivaltaiselle laitokselle.
6.2.6 Australian Superannuation Guarantee-järjestelmä
Superannuation Guarantee-järjestelmä ei kuulu etuuksien osalta sosiaaliturvasopimuksen piiriin. Sen mukaisia etuuksia tulee hakea itse suoraan Australiasta. Lisätietoja saa omalta rahastolta tai työnantajalta. Yleistä neuvontaa antaa Australian veroviranomainen, Australian Taxation Office:
DASPmail@ato.gov.au
Australian Taxation Office
PO Box 3100
Penrith NSW 2740
Australia
Eläkehakemuksen katsotaan tulleen vireille sinä päivänä, jona se on jätetty sopimusmaan toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos eläkkeenhakija on ilmoittanut eläkehakemuksessaan kuuluvansa tai kuuluneensa toisen sopimusmaan sosiaaliturvajärjestelmään, eläkehakemuksen katsotaan tulleen vireille samana ajankohtana myös toisessa maassa. Tällöin edellytetään, että toisen sopimusmaan laitos saa tiedon asiasta 12 kuukauden kuluessa (17 artikla).
Muissa tapauksissa eläkehakemus tulee toisessa sopimusmaassa vireille, kun kyseinen sopimusmaa saa asiasta tiedon.
8.1 Yhteyselimet Suomessa
8.1.1 Eläketurvakeskus (ETK)
Ulkomaanpalvelujen osasto
FI-00065 ELÄKETURVAKESKUS
Puh. 029 411 2110 (ulkomailta soitettaessa +358 29 411 2110)
Vakuuttaminen: ulkomaanasiat@etk.fi
Eläkeasiat: ulkomaiset.elakeasiat@etk.fi
8.1.2 Kansaneläkelaitos (Kela)
8.1.2.1 Kansainvälisten asioiden keskus (KV-keskus)
PL 78
FI-00381 HELSINKI
Puh. 020 634 0200 (ulkomailta soitettaessa +358 20 634 0200
Faksi: 020 634 1599 (ulkomailta soitettaessa+358 20 634 1599)
inter.helsinki@kela.fi
8.2 Yhteyselin Australiassa
Centrelink
Centrelink
International Services
GPO Box 273, Hobart, TAS 7001
AUSTRALIA
Puh. +61 3 6222 2706
Telefax +61 3 6222 2724
Sähköposti:
INTERNATIONAL.SERVICES@centrelink.gov.au (asiakaspalvelu)
BUS.MGR.TAS.INTERNATIONAL@centrelink.gov.au (hallinto)
9.1 Yleistä tietojenvaihdosta maiden välillä
Toimeenpanosopimus sisältää tarkemmat säännökset Suomen ja Australian välisen sosiaaliturvasopimuksen toimeenpanosta. Hakemusliikenne hoidetaan maiden välillä samalla tavalla kuin muidenkin sopimusmaiden kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että
- Eläketurvakeskuksen UP-osasto välittää Suomessa asuvien henkilöiden eläkehakemukset Australiaan
- Australian yhteyselin toimittaa Australiassa asuvien eläkehakemukset Kelaan, joka välittää ne tarvittaessa työeläkejärjestelmään.
Sopimusmaiden viranomaiset ja laitokset antavat toisilleen apua sopimuksen toimeenpanemiseksi (sopimuksen 19 artikla ja toimeenpanosopimuksen 13 kappale).
Yhteydenpitoa varten on hakemuslomakkeiden lisäksi laadittu yhteydenpitolomakkeet sekä nimetty eläkeasioissa yhteyselimet:
- Suomessa Eläketurvakeskus sekä Kansaneläkelaitos ja
- Australiassa Centrelink.
9.2 Hakemus ja sen liitteet
Eläkehakemus tehdään sekä Suomessa että Australiassa maan kansallisella lomakkeella. Hakemustiedot välitetään toiseen sopimusmaahan sopimuksen mukaisilla hakemuslomakkeilla.
9.3 Tiedot eläkepäätöksistä
9.3.1 Suomesta Australiaan
Eläketurvakeskus ja Kela ilmoittavat Australiaan eläkepäätöksistä ja muista eläkkeen myöntämisen kannalta merkityksellisistä seikoista yhteydenpitolomakkeella FI/AUS 2. Työeläkelaitos lähettää kopion eläkepäätöksestään Eläketurvakeskuksen UP-osastolle, joka välittää eläkepäätöstiedot yhteydenpitolomakkeella Australiaan.
Australiassa asuvien osalta eläkepäätös tulee aina lähettää UP-osastolle.
Suomessa asuvien osalta eläkepäätös tulee lähettää UP-osastolle silloin, kun henkilö on hakenut tai saa Australian eläkettä.
Eläkepäätösten rekisteröinnissä noudatetaan kahdenvälisten sosiaaliturvasopimuseläkkeiden rekisteröintiohjeita.
9.3.2 Australiasta Suomeen
Vastaavasti Australian yhteyslaitos ilmoittaa omaa eläkepäätöstään koskevat tiedot yhteydenpitolomakkeellaan Suomeen.
Suomessa asuvien osalta eläkepäätöstiedot tulevat Eläketurvakeskuksen UP-osastolle, joka rekisteröi eläkepäätöstiedot eläkerekisteriin ja välittää ne edelleen työeläkelaitokselle ja Kelalle.
Australiassa asuvien osalta eläkepäätöstiedot tulevat Kelan ulkomaan yksikölle, josta tiedot välitetään työeläkelaitokselle Eläketurvakeskuksen UP-osaston kautta, joka rekisteröi eläkepäätöstiedot.
Yhteyselimet ilmoittavat toisilleen tietoonsa tulleista, eläkkeen määräytymisen kannalta merkittävistä seikoista myös yhteydenpitolomakkeilla. Tällaisia tietoja/muutostietoja ovat esim. kuolinpäivä, syntymäpäivä, sukupuoli, vakuutusnumerot, nimet, siviilisääty, osoite, oikeus suomalaiseen etuuteen ja tulot. Australia toimittaa kuolintiedot kuukausitasolla ja tietoja muista muutoksista kahdesti vuodessa.
Tarkemmat tiedot
9.4 Tietosuoja eläkehakemusmenettelyssä
Sopimuksen toimeenpanemiseksi tarvittavat tiedot voidaan ilmoittaa toisen sopimuspuolen toimivaltaiselle laitokselle. Tietopyynnössä on mainittava tietojen käyttötarkoitus. Edellä mainittuja tietoja on käsiteltävä luottamuksellisesti (19 artikla).
9.4.1 Tilastot ja käytettävät kielet
Yhteyselimet voivat sopia tilastojen vaihtamisesta vuosittain. Tilastoihin tulisi sisältyä eläkkeensaajien lukumäärä ja määrä eläkelajeittain. Toistaiseksi tilastoinnista ei ole sovittu.
Sopimuksen mukaisia virallisia kieliä ovat suomi, ruotsi ja englanti.
10.1 Lääkärinlausunnot hakemuksen liitteiksi
Suomen työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke kuuluu Suomen ja Australian väliseen sosiaaliturvasopimukseen soveltamisalaan, ei kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke.
Kun Australiassa asuva henkilö hakee Suomen työkyvyttömyyseläkettä, tulee työkyvyttömyyseläkehakemuksessa olla liitteenä ne lääketieteelliset lisäselvitykset eli lääkärinlausunnot, jotka ovat saatavilla. Ilman lääkärinlausuntoja eläkehakemusta ei voida ratkaista.
Suomen työeläkelaitos voi lisäksi pyytää Australian laitosta
- toimittamaan mahdollista lisäaineistoa Australiassa asuvan henkilön työkyvyttömyydestä (toimeenpanoasetuksen 10.1 kappale) tai
- suorituttamaan lääkärintarkastuksen (toimeenpanosopimuksen 10.2 kappale).
Eläketurvakeskuksen UP-osasto välittää kyseisen tarkastuspyynnön Australiaan käyttäen yhteydenpitolomaketta FI/AUS 2. Työeläkelaitos maksaa tutkimuksesta aiheutuneet kustannukset.
11.1 Eläkkeen maksaminen ulkomaille
Sopimuksen kattamat eläkkeet maksetaan sopimusmaasta toiseen. Australian vanhuuseläkettä ei myönnetä ilman sosiaaliturvasopimusta ulkomaille.
Nykyisin Suomen työeläkkeet maksetaan rajoituksetta kaikkiin maihin, joten tällä sopimusmääräyksellä ei ole Suomelle enää merkitystä.
11.1.1 Eläkkeen maksaminen takautuvasti
Australian vanhuuseläkettä ei voida maksaa takautuvasti.
Suomen työeläkkeitä voidaan maksaa takautuvasti seuraavasti:
- Suomen työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä voidaan maksaa 3 kuukaudelta takautuvasti
- Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä (lesken- ja lapseneläkettä) voidaan maksaa 6 kuukaudelta takautuvasti
- Erittäin painavista syistä eläkettä voidaan maksaa pidemmältäkin ajalta takautuvasti.
11.1.2 Viivästyskorotus
Suomen työeläkkeen käsittely on viivästynyt, jos eläke ei ole maksussa 3 kuukauden kuluttua eläkkeen hakemiskuukauden päättymisestä. Tämä 3 kuukauden käsittelyaika lasketaan kuitenkin vasta siitä alkaen, kun kaikki tarvittavat tiedot on saatu Australiasta Suomen toimivaltaiselle laitokselle (17.5 artikla).
11.1.3 Suomen työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen
Australiassa ei ole vastaavanlaista sairauspäivärahaa kuin Suomessa, joten se ei voi siirtää Suomen työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohtaa.
11.1.4 Regressi
Jos toisen sopimuspuolen laitos on maksanut liikaa eläkettä, se voi pyytää toisen sopimuspuolen laitosta pidättämään liikamaksun maksamastaan eläkkeestä ja maksamaan sen liikamaksun suorittajalle (Sopimuksen 19 artikla, toimeenpanosopimuksen 9 kappale).
Käytännössä tämä tarkoittaa liikaa maksettujen eläke-erien perimistä toisen maan takautuvasta eläkkeestä.
11.1.4.1 Australian laitos perii liikaa maksettuja eläkkeitä Suomen työeläkkeestä
Jos Australian toimivaltainen laitos pyytää Suomen työeläkelaitosta pidättämään liikaa maksamansa eläkkeen Suomen työeläkkeestä, työeläkelaitos pidättää koko takautuvan eläkkeen ja maksaa sen Australian toimivaltaiselle laitokselle. Australian toimivaltaista laitosta pyydetään samalla maksamaan liikamaksun ylittävä osa eläkkeensaajalle.
11.1.4.2 Suomen työeläkelaitos perii liikaa maksettuja eläkkeitä Australian eläkkeestä
Työeläkelaitos toimittaa mahdolliset regressivaatimuksensa Eläketurvakeskuksen UP-osastolle, joka välittää ne edelleen Australiaan.
Toisen sopimuspuolen toimivaltaiselle laitokselle jätetty muutoksenhakukirjelmä katsotaan jätetyksi samanaikaisesti myös toisen sopimuspuolen toimivaltaiselle laitokselle (17 artikla).
Eläkepäätökseen haetaan muutosta eläkepäätöksen liitteenä olevan muutoksenhakuohjeen mukaisesti.
13.1 Sopimus astui voimaan 1.7.2009
Suomen ja Australian välinen sosiaaliturvasopimus tuli voimaan 1.7.2009. Sopimuksen perusteella oikeutta eläkkeeseen ei synny sopimuksen voimaantuloa edeltävältä ajalta.
Määrättäessä eläkettä sopimuksen mukaan myös ennen sopimuksen voimaantuloa täyttyneet vakuutuskaudet otetaan huomioon.
Sopimusta sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa sattuneisiin eläketapahtumiin.
Esimerkiksi Australian vanhuuseläkkeen edellytykset jo 1.1.2009 täyttänyt, Suomessa asuva henkilö ei voi hakea sopimuksen perusteella eläkettä alkavaksi vuoden 2009 alusta, vaan vasta voimaantulosta 1.7.2009 alkaen.
Suomessa vuosina 2005 – 2006 ansaitut vakuutuskaudet voidaan ottaa huomioon määritettäessä oikeutta Australian vanhuuseläkkeeseen.
Suomessa asuva henkilö voi hakea Australian eläkettä, vaikka olisikin siirtynyt Suomessa eläkkeelle esimerkiksi jo vuonna 2005. Australia ei kuitenkaan myönnä eläkkeitä takautuvasti, joten aikaisintaan Australian eläkkeen sai maksuun 1.7.2009 lukien.
Tarkemmat tiedot
13.1.1 Eläkkeen tarkistaminen eläkkeensaajan pyynnöstä
Eläkkeet, joista on annettu päätös ennen sopimuksen voimaantuloa, voidaan eläkkeensaajan hakemuksesta tarkistaa sopimuksen mukaisiksi. Sopimus ei siis velvoita työeläkelaitoksia tarkistamaan eläkkeitä omasta aloitteestaan. Tarkistaminen ei saa johtaa eläkkeen pienenemiseen.
Jos tarkistushakemus oli jätetty Suomessa 2 vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta, eläkettä maksettiin korotettuna voimaantulopäivästä. Jos pyyntö tehdään myöhemmin, eläkettä maksetaan pyynnön vireilletuloa seuraavan kuukauden alusta (24.4.-24.6 artikla).
Tarkemmat tiedot
13.1.2 Lähetetyt työntekijät ja poikkeuslupatilanteet
Ennen sopimuksen voimaantuloa toisen sopimuspuolen alueelle lähetetyn työntekijän katsotaan aloittaneen työskentelynsä sopimuksen tullessa voimaan. Kun sovelletaan lähetettyä työntekijää tai poikkeuslupaa koskevaa sopimuksen määräystä, sopimuksen voimaantuloa edeltävää työskentelyaikaa ei siis oteta huomioon 5 vuoden määräaikaa tai poikkeuslupaa koskevaa aikaa laskettaessa.
Edellytyksenä näissä tilanteissa on kuitenkin, että työntekijä on kuulunut Australiassa työskennellessään Suomen sosiaaliturvalainsäädännön (sekä työskentelyyn että asumiseen perustuvan sosiaaliturvan) piiriin sopimuksen kattamien etuuksien osalta (24.7 artikla).
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen otsikkojen muotoiluja on päivitetty.