1.1 Suomen ja Chilen välistä sosiaaliturvasopimusta on sovellettu 1.1.2008 alkaen
Suomen ja Chilen välinen sosiaaliturvasopimus tuli voimaan 1.1.2008. Hallituksen esitys sopimusteksteineen löytyy Yleiskirjeen A37/98 liitteistä. Sopimuksen toimeenpanosta on tehty erillinen toimeenpanosopimus.
1.2 Vakuuttaminen vain yhdessä maassa
Työntekijä vakuutetaan lähtökohtaisesti vain yhden sopimusmaan lainsäädännön mukaan. Sopimuksella vältytään kaksinkertaisilta eläkevakuutusmaksuilta.
1.2.1 Pääsääntönä työskentelymaassa vakuuttaminen
Pääsääntönä on työskentelymaassa vakuuttaminen. Tällöin vakuutusmaksut maksetaan työskentelyvaltioon sen lainsäädännön mukaisesti.
1.2.2 Poikkeukset työntekomaan lainsäädännön soveltamiseen
Työnantaja voi lähettää työntekijänsä toisen jäsenvaltion alueelle. Tällöin työntekijään sovelletaan sopimuksen kattamin osin lähettäjävaltion sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Sopimus sisältää poikkeuksia myös virkamiesten ja merimiesten osalta.
1.3 Chilen eläkeoikeuden syntymistä helpotetaan
Chilen työeläkejärjestelmässä edellytetään määrätyn mittaista vakuutusmaksuaikaa eläkkeen saamiseksi. Vaadittavan vakuutusmaksuajan pituus riippuu siitä, kuuluuko henkilö uuteen vai vanhaan järjestelmään ja mitä eläkettä haetaan. Sopimuksen voimaantulon jälkeen oikeus Chilen eläkkeeseen voi kuitenkin syntyä Suomen vakuutuskausien avulla.
1.4 Eläke-etuuksien maastavienti
Sopimuksen nojalla sopimuksen kattamat eläkkeet maksetaan Suomeen ja Chileen. Suomen työeläkkeiden kannalta tällä määräyksellä ei ole enää merkitystä, sillä Suomen työeläke maksetaan kaikkiin maihin ilman rajoituksia.
1.5 Eläkkeiden hakeminen hoidetaan keskitetysti
Sopimuksella helpotetaan eläkkeenhakijoiden asemaa, sillä yhteyslaitokset hoitavat eläkehakemusprosessin keskitetysti.
2.1 Sopimus koskee eläkkeitä ja eläkeläisten sairaanhoitoetuuksia
Sopimus kattaa sopimusvaltioiden eläkejärjestelmät sekä eläkeläisten sairaanhoidon (2 artikla). Sopimuksesta löytyy tarkemmat määräykset siitä,
- kumman sopimusvaltion lainsäädäntöä sovelletaan
- miten eläkkeet määräytyvät ja
- millä edellytyksillä eläkkeet maksetaan eläkkeensaajalle.
Suomessa sopimus koskee
- työeläkejärjestelmää (vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, perhe-eläke)
- kansaneläkejärjestelmää (kansaneläkelain mukainen vanhuuseläke ja perhe-eläke) sekä
- eläkeläisten sairaanhoitoetuuksia.
Sopimus koskee myös työnantajan sosiaaliturvamaksua kansaneläkemaksun osalta. Kyseinen maksu on kuitenkin poistunut kansallisesta laista 1.1.2010 lukien.
Tarkemmat tiedot
2.1.0.2 Chilessä sopimus koskee
- uutta ja vanhaa vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkejärjestelmää sekä
- eläkeläisten sairaanhoitoetuuksia.
2.1.1 Eläkeläisten sairaanhoito ja eläkkeensaajan asumistuki
Henkilöllä, joka saa
- sopimusmaan eläkettä ja
- asuu toisessa sopimusmaassa
on oikeus sairaanhoitoetuuksiin samoin ehdoin kuin asuinmaan lainsäädännön piiriin kuuluvilla eläkeläisillä.
2.1.1.1 Eläkkeensaajien asumistukea ei makseta ulkomaille
Suomen eläkkeensaajien asumistukea ei makseta sopimuksen nojalla ulkomaille.
Sopimuksessa Suomen osalta sairaanhoitoetuudella tarkoitetaan Suomen julkisen terveydenhuoltojärjestelmän mukaisia palveluja ja sairausvakuutuslain perusteella maksettavia sairaanhoitokorvauksia. Chileen muuttavalla eläkeläisellä on oikeus sairaanhoitoetuuksiin samaan tapaan kuten chileläisellä eläkeläisellä. Hän on myös velvollinen maksamaan Chilen terveydenhuoltomaksua.
Kela antaa Chilessä asuvalle eläkkeensaajalle todistuksen (FI/CL 5) Suomesta myönnetyistä eläkkeistä (kansaneläke ja työeläke). Suomen eläkkeet otetaan huomioon määrättäessä eläkkeensaajalle terveydenhuoltomaksua.
Tarkemmat tiedot
2.1.2 Sopimuksen ulkopuolelle jäävät sosiaaliturvaetuudet
Oikeus etuuksiin, joita Suomen ja Chilen sosiaaliturvasopimus ei koske, ratkaistaan molempien sopimusmaiden kansallisten lakien perusteella.
Työnantaja ja työntekijä voivat myös joutua maksamaan vakuutusmaksuja kahteen maahan niiden etuuksien osalta, joita Suomen ja Chilen välinen sosiaaliturvasopimus ei koske.
3.1 Sopimusta sovelletaan jommankumman sopimusmaan lainsäädännön piiriin kuuluneisiin
Sopimusta sovelletaan kaikkiin niihin henkilöihin, jotka
- kuuluvat tai ovat kuuluneet sopimuksessa tarkoitetun lainsäädännön piiriin tai
- ovat näiden perheenjäseniä tai edunsaajia (3 artikla).
Esimerkki sopimuksen henkilöllisestä soveltamisalasta: Suomessa vakuutetun ja Chilessä työskennelleen japanilaisen henkilön eläkeoikeuden syntymiseksi sovelletaan tarvittaessa sopimusta.
3.2 Yhdenvertainen kohtelu
Sopimuksen piiriin kuuluneilla, pakolaisilla, valtiottomilla sekä näistä oikeutensa johtavilla on samat sopimusmaiden lainsäädännön mukaiset oikeudet ja velvollisuudet (4 artikla).
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
4.1.1 Pääsääntönä työskentelymaassa vakuuttaminen
Sopimuksen pääsääntönä on, että työskentelevään henkilöön sovelletaan työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä (6 artikla). Tämä pätee sekä työntekijöihin että yrittäjiin. Työhön perustuvat Suomen ja Chilen välisen sosiaaliturvasopimuksen piiriin kuuluvat lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan lähtökohtaisesti vain yhteen sopimusmaahan, jolloin vältytään kaksinkertaiselta vakuuttamiselta.
Vakuuttaminen voi EU-maista poiketen jakaantua erityistilanteissa sosiaaliturvasopimusmaiden kohdalla.
Esimerkki, jossa henkilöllä on kaksi työnantajaa: Henkilöllä B on kaksi työnantajaa, joista toinen toimii Chilessä ja toinen Suomessa. Henkilö työskentelee joka toinen kuukausi Chilessä paikalliselle työnantajalle ja joka toinen kuukausi suomalaiselle työnantajalle Suomessa. Henkilöön B sovelletaan Chilen lainsäädäntöä Chilessä tapahtuvan työskentelyn osalta ja Suomen lainsäädäntöä Suomessa tapahtuvan työskentelyn osalta.
Esimerkki, jossa virkamies on kohdemaassaan lisäksi työsuhteessa: C lähtee Chileen Suomen valtion lähettämänä virkamiehenä. Henkilö C vakuutetaan Suomessa tämän työskentelyn osalta. Henkilö C ottaa vastaan lisäksi osa-aikaisen työn Chilessä paikallisesta yliopistosta. Henkilö C vakuutetaan tämän osa-aikaisen työn osalta Chilen lainsäädännön mukaisesti.
4.1.1.1 Asumisperusteinen sosiaaliturva
Etuudet, jotka eivät ole riippuvaisia työskentelystä, ja jotka kuuluvat sopimuksen soveltamisalaan, määräytyvät sen sopimusmaan lainsäädännön mukaan, jossa henkilö asuu (6 artikla).
Asuminen tarkoittaa Suomen osalta sitä, että henkilöllä on varsinainen asunto ja koti Suomessa, ja että henkilö pääasiallisesti oleskelee Suomessa.
Chilen osalta asumisella tarkoitetaan Chilen lainsäädännössä määriteltyä asumista (1.g artikla).
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
4.2.1 Työntekijä voidaan lähettää toisen sopimusosapuolen alueelle enintään kolmeksi vuodeksi
Työntekijä, joka
- on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on Suomessa,
- kuuluu lähtiessään Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin,
- lähetetään Chileen lähettävän suomalaisen työnantajan tai siihen sidoksissa olevan työnantajan palvelukseen työhön ja
- työskentelee Chilessä enintään 3 vuotta
pysyy Suomen eläkelainsäädännön piirissä (7.1 artikla).
Lähetetyn työntekijän tulee olla kuulunut Suomen sosiaaliturvaan vähintään 1 kuukauden ajan ennen komennuksen alkua.
Etätyöntekijä voidaan pitää lähetettynä työntekijänä, kun lähettämisen edellytykset täyttyvät.
Työnantajan on erikseen haettava Suomen sosiaaliturvaan kuulumista lähetetylle työntekijälle.
Tarkemmat tiedot
Suomalaiseen ”työnantajaan sidoksissa olevalla työnantajalla” tarkoitetaan työnantajan kanssa samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvaa työnantajaa eli chileläistä emo- tai tytäryhtiötä. Kun suomalainen työnantaja lähettää työntekijänsä Chileen, työsuhteen jatkumista lähettävään työnantajaan ei välttämättä vaadita. Näin ollen on mahdollista, että työsuhde solmitaan lähettävän yrityksen ulkomaiseen konserniyritykseen. Suomalainen yritys on kuitenkin viime kädessä vastuussa sosiaalivakuutusmaksujen maksamisesta Suomeen. Jos työntekijä lähetetään muun kuin konserniyrityksen palvelukseen, työsuhteen lähettävään työnantajaan tulee jatkua koko ulkomaankomennuksen ajan.
4.2.2 Todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta
Eläketurvakeskus myöntää hakemuksesta lähetetylle työntekijälle todistuksen FI/CL 1.
Lähetetyn työntekijän todistuksella osoitetaan kuuluminen Suomen
- työeläkejärjestelmään ja
- kansaneläkejärjestelmään.
Lähetettyä työntekijää koskevaa sopimusmääräystä sovelletaan vastaavasti Chilestä Suomeen lähetettyihin työntekijöihin. Chilen toimivaltainen laitos myöntää Chilestä Suomeen lähetetyille työntekijöille todistuksen Chilen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Tarkennettu ohjeen kieliasua.
Suomen ja Chilen välisen sosiaaliturvasopimuksen mukaan yrittäjä kuuluu sen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jonka alueella yrittäjä toimii yrittäjänä. Suomen ja Chilen välisellä sosiaaliturvasopimuksella ei ole määräyksiä lähetetyistä yrittäjistä.
Eläketurvakeskus voi kuitenkin hakea Suomessa asuvalle yrittäjille poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta, mikäli yrittäjätoiminta Chilessä kestää alle vuoden. Poikkeuslupamenettelyn käyttäminen edellyttää aina kokonaisharkintaa ja myös Chilen viranomaisen suostumusta.
On huomattava, että yrittäjällä tulee olla YEL-vakuutus voimassa 4 kuukautta ennen lähtöä Chileen.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Korjattu ohjeen kieliasua.
Suomen ja Chilen välisen sosiaaliturvasopimuksen mukaan yrittäjä kuuluu sen sopimuspuolen lainsäädännön piiriin, jonka alueella yrittäjä toimii yrittäjänä. Apurahansaajat rinnastetaan yrittäjiin Suomen ja Chilen välistä sosiaaliturvasopimusta sovellettaessa. Suomen ja Chilen välisellä sosiaaliturvasopimuksella ei ole määräyksiä lähetetyistä yrittäjistä tai apurahansaajista.
Apurahansaaja, joka on vakuuttanut itsensä MYEL:n mukaan, voi hakea Eläketurvakeskukselta poikkeuslupaa Chilessä työskentelynsä ajalle. Apurahansaaja on tullut kuulua Suomen sosiaaliturvaan vähintään 1 kuukauden ajan ennen Chilessä työskentelynsä alkamista, jotta Eläketurvakeskus voi puoltaa poikkeuslupamenettelyn käyttämistä. Eläketurvakeskus voi puoltaa poikkeuslupaa enintään 5 vuotta kestävän Chilessä työskentelyn ajalle.
Poikkeusluvan käyttäminen edellyttää aina kokonaisharkintaa ja myös Chilen viranomaisen hyväksyntää.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
4.5.1 Virkamiehet kuuluvat lähtökohtaisesti lähettäjävaltionsa lainsäädännön alaisuuteen
Valtion ja muun julkisyhteisön palvelukseen toiseen sopimusmaahan lähetettyihin työntekijöihin sovelletaan lähtömaan lainsäädäntöä edellyttäen, että he ovat lähettävän maan kansalaisia (7.3 artiklan kohdat a ja c).
Virkamieheksi tai sellaisena pidettäväksi henkilöksi katsotaan henkilö, joka on virkasuhteessa tai työsuhteessa sellaiseen työnantajaan, ja jonka toiminta rahoitetaan julkisista varoista.
Työnantaja on tällöin käytännössä valtio, kunta, Ahvenanmaan maakunta, kirkko, seurakunnat, Kansaneläkelaitos tai Suomen Pankki, joka on lähettänyt virkamiehen tai sellaisena pidettävän työntekijän Suomesta Chileen.
Virkamiehinä pidettävien henkilöiden kohdalla, heidän palvelusuhteensa tulee säilyä lähettävään suomalaiseen työnantajaan ulkomaankomennuksen ajan. Ennen lähtöään työntekijän on tullut kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin vähintään 1 kuukauden ajan.
Eläketurvakeskus ei myönnä Chileen lähetetylle virkamiehelle todistusta.
Työntekomaassa ns. paikalta palkattu henkilö kuuluu pääsäännön mukaan työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädännön piiriin (6 artikla).
4.5.2 Diplomaatti- ja konsuliedustustojen jäsenet ja edustustojen paikalta palkattu henkilöstö
Diplomaatti- ja konsuliedustustojen jäsenet kuuluvat lähettäjämaan lainsäädännön piiriin, jos he ovat sen maan kansalaisia. Diplomaattiedustuston ns. paikalta palkattu hallinnollinen ja tekninen henkilökunta sekä palveluskunta samoin kuin konsuliviranomaisen toimihenkilöt ja palveluskunta kuuluvat sen sijaan työntekomaan lainsäädännön piiriin. He voivat kuitenkin halutessaan valita myös toisen sopimusmaan sosiaaliturvan, jos ovat sen maan kansalaisia. Valinta on tehtävä 6 kuukauden kuluessa sosiaaliturvasopimuksen voimaantulosta tai päivästä, jolloin työskentely toisessa sopimusmaassa alkaa (7.3 artikla).
4.5.3 Kansalaisuusvaatimuksesta
Vaikka Suomen ja Chilen sosiaaliturvasopimuksen sanamuoto koskee pelkästään Suomen ja Chilen kansalaisia, on Suomi EU-jäsenyytensä myötä sidottu EU-lainsäädännön määräyksiin. Gottardo-ratkaisussa (C-55/00) ja sitä seuranneessa hallintotoimikunnan (sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevä hallintotoimikunta) suosituksessa P1 (annettu 12 kesäkuuta 2009, EUVL C 106/47) suositellaan jäsenvaltioita jättämään huomiotta kansalaisuuteen perustuvat rajoitukset kahdenvälisistä sosiaaliturvasopimuksista ja toimimaan unionin lainsäädännön mukaisesti silloin, kun kyse on jäsenvaltion lainsäädännön piiriin kuuluvasta henkilöstä.
Hallintotoimikunnan suositus P1 on myöhemmin korvattu hallintotoimikunnan suosituksella H1 (annettu 19 kesäkuuta 2013, EUVL C 279/13), joka koskee koko koordinaation piirissä olevaa lainsäädäntöä, ei pelkästään eläkesektoria.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Korjattu merimies-sanan tilalle merenkulkija.
Merenkulkijat kuuluvat sen sopimusmaan lainsäädännön piiriin, jonka lipun alla alus purjehtii, jos työnantajan kotipaikka sijaitsee tuossa valtiossa (7.2 artikla).
Eläketurvakeskus ei anna todistusta sovellettavasta sosiaaliturvalainsäädännöstä Chilen sopimuksen mukaiselle merenkulkijalle.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
4.7.1 Poikkeukset sovellettavaa lainsäädäntöä koskeviin sääntöihin
Suomi ja Chile voivat sopia poikkeuksista sovellettavaa lainsäädäntöä koskeviin määräyksiin (8 artikla).
Tavallisimmin työnantaja hakee poikkeuslupaa, jos lähetettyä työntekijää koskeva 3 vuoden määräaika ylittyy, ja komennuksella oleva työntekijä halutaan edelleen vakuuttaa lähtömaassa.
Poikkeusluvan myöntäminen edellyttää, että myös työntekijä yhtyy hakemukseen. Poikkeulupamenettelyn käyttäminen edellyttää aina kokonaisharkintaa. Poikkeuslupa edellyttää lisäksi, että molemmat sopimusmaat suostuvat poikkeuslupahakemukseen.
Eläketurvakeskuksen vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan poikkeuslupia ei haeta yli 5 vuoden komennuksille.
4.7.1.1 Menettely
Eläketurvakeskus on yhteydessä Chilen yhteyselimeen suostumuksen saamiseksi.
Poikkeuslupaa haetaan Eläketurvakeskukselta samalla sähköisellä hakemuslomakkeella kuin todistusta muutenkin. Edellytysten täyttyessä Eläketurvakeskus myöntää poikkeuslupaa hakeneelle todistuksen sovellettavasta lainsäädännöstä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Eläketurvakeskus antaa hakemuksesta todistukset FI/CL 1 lähetetyille työntekijöille ja poikkeusluvan saaneille Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin kuulumisesta.
Diplomaateille, virkamiehille, virkamiehinä pidettäville ja merenkulkijoille ei anneta todistuksia. Suomen ja Chilen välisellä sosiaaliturvasopimuksella ei ole lähetettyjä yrittäjiä koskevia määräyksiä.
Työnantajan tai työntekijän tulee hakea todistusta mahdollisuuksien mukaan ennen ulkomaille työskentelemään lähtemistä, mutta se voidaan antaa hakemuksesta myös jälkikäteen, jos todistuksen antamisen edellytykset ovat täyttyneet.
Todistusta haetaan sähköisellä hakemuslomakkeella.
Eläketurvakeskus lähettää kopion todistuksista Chilen yhteyselimelle. Todistuskopiot lähetetään myös ao. työeläkelaitokseen, jonka tehtävänä on valvoa, että lähetetyn työntekijän eläketurva on järjestetty asianmukaisella tavalla ulkomaan työskentelyn aikana. Kela saa tiedon todistuksesta sähköisesti.
Chilen yhteyselin antaa lähetetyn todistuksen RCH/FI-3 (7.1 artikla). Poikkeusluvan saaneille Chilen yhteyselin antaa todistuksen RCH/FI 3-A (8 artikla).
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
5.1 Suomen työeläke
Suomen työeläke määräytyy kansallisen lainsäädännön mukaisesti ansioiden perusteella 1.1.2005 lähtien. Suomessa eläkeoikeuden saamiseksi ei ole samanlaisia odotusaikoja kuten Chilessä. Näin ollen sosiaaliturvasopimuksen 13 artiklan määräykset Suomen eläkkeen laskennasta ovat menettäneet merkityksensä 1.1.2005 lähtien.
5.2 Suomen kansaneläke
Kansaneläkettä ei myönnetä ulkomaille ilman EU-säännöksiä tai sosiaaliturvasopimuksia. Jotta henkilöllä olisi oikeus kansaneläkkeeseen niissäkin tapauksissa, joissa henkilö asuu Chilessä, on alla lueteltujen kansallisen lain edellytysten täytyttävä.
Sopimusmaan alueella asuvalla henkilöllä on oikeus kansaneläkelain mukaiseen vanhuuseläkkeeseen, jos hän
- 16 vuotta täytettyään
- on asunut yhtäjaksoisesti vähintään 3 vuotta Suomessa.
Sopimusmaan alueella asuvalla henkilöllä on oikeus kansaneläkelain mukaiseen leskeneläkkeeseen, jos hän ja vainaja
- 16 vuotta täytettyään ovat
- asuneet yhtäjaksoisesti vähintään 3 vuotta Suomessa
- ja jos vainaja oli sopimusmaan kansalainen
- ja asui kuollessaan sopimusmaan alueella.
Sopimusmaan alueella asuvalla henkilöllä on oikeus kansaneläkelain mukaiseen lapseneläkkeeseen, jos vainaja
- oli sopimusmaan kansalainen
- joka 16 vuotta täytettyään
- oli asunut yhtäjaksoisesti vähintään 3 vuotta Suomessa, ja
- joka asui kuollessaan sopimusmaan alueella.
Kansaneläkelain mukainen vanhuuseläke (leskeneläke, lapseneläke) suhteutetaan henkilön Suomessa asumaan aikaan.
5.3 Chilen työeläkkeet
Chilessä on voimassa 2 rinnakkaista eläkejärjestelmää; vanha ja uusi. Sekä vanhasta että uudesta eläkejärjestelmästä maksetaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä.
5.3.1 Vanha järjestelmä
Vanhan eläkejärjestelmän mukaisen eläkkeen saamiseksi edellytetään vähintään 10 vuoden vakuutusmaksuaikaa.
5.3.2 Uusi järjestelmä
Uudessa, vuonna 1981 voimaan tulleessa järjestelmässä edellytetään vähimmäismääräisen vanhuuseläkkeen saamiseksi vähintään 20 vuoden vakuutusmaksuaikaa. Työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeen vähimmäismäärän voi saada vähintään 10 vuoden vakuutusmaksuajan jälkeen.
5.4 Tarvittaessa Suomen vakuutuskaudet rinnastetaan Chilen kausiin
Sosiaaliturvasopimuksella helpotetaan Chilen eläkeoikeuden syntymistä. Jos henkilöllä ei ole tarpeeksi Chilen vakuutuskausia, eläkeoikeus voi syntyä lyhytaikaisenkin työnteon perusteella Suomen vakuutuskausien avulla. Tällöin eläke kuitenkin lasketaan pro rata -eläkkeenä Chilen kausien sekä Suomen ja Chilen kokonaisvakuutuskausien suhteessa (15.5 artikla).
Chilen eläkelainsäädännössä on lisäksi järjestelmän piiriin kuulumisedellytyksiä ennen eläkkeelle siirtymistä. Jos henkilö on Suomessa eläkeläisenä, hän täyttää sopimuksen nojalla nämä edellytykset, eikä menetä oikeuttaan Chilen eläkkeeseen (15.2 ja 15.6 artiklat).
6.1 Eläkkeenhakija asuu Suomessa
Chilen eläkkeen hakemista varten henkilön on täytettävä
- Suomen kansallinen vanhuuseläkehakemus (ETK/KELA 7001) tai
- Suomen kansallinen perhe-eläkehakemus (ETK/KELA 7004) ja/tai
- Suomen kansallinen lapsen perhe-eläkehakemus (ETK/KELA 7005) sekä
- U-liite (ETK/Kela 7110).
Hakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista, työeläkelaitoksista ja niiden palvelupisteistä sekä Eläketurvakeskuksesta. Hakemuslomakkeet ovat saatavilla myös internet-sivuilta: www.kela.fi , www.etk.fi ja www.tyoelake.fi.
Eläkkeenhakija voi jättää eläkehakemuksen
- Kelaan
- työeläkelaitokseen tai sen palvelupisteeseen tai
- Eläketurvakeskukseen.
Kun Eläketurvakeskuksen ulkomaanpalvelujen osasto on vastaanottanut Chilen eläkettä koskevan eläkehakemuksen, lähetetään eläkkeenhakijalle täytettäväksi varsinaiset Chilen hakemuslomakkeet.
6.1.1 Eläkkeenhakija hakee ainoastaan Chilen eläkettä
Jos eläkkeenhakija hakee ainoastaan Chilen eläkettä, eläkehakemuksen vastaanottanut taho lähettää heti hakemuksen/kopion, U-liitteen ja mahdolliset muut liitteet Eläketurvakeskuksen ulkomaanpalvelujen osastolle. Eläketurvakeskus lähettää eläkkeenhakijalle Chilen eläkehakemuslomakkeen täytettäväksi.
6.1.1.1 Eläkehakemusprosessin kulku Suomessa
Kun eläkkeenhakija on palauttanut Eläketurvakeskukselle Chilen hakemuslomakkeen täytettynä, Eläketurvakeskus tarkistaa hakemuksesta henkilötiedot ja vahvistaa niiden oikeellisuuden. Eläketurvakeskus pyytää tässä vaiheessa lääkärinlausunnot työkyvyttömyyseläkehakemuksen liitteeksi.
Eläketurvakeskuksen UP-osasto täyttää hakemuksen liitteeksi aina yhteydenpitolomakkeen FI/CL 2 ja liittää mukaan sen, vakuutuskausitodistuksen ja työkyvyttömyyseläkehakemuksiin eläkelaitoksesta pyytämänsä lääkärinlausunnot.
Eläketurvakeskus lähettää hakemuksen Chilen yhteyselimelle Superintendencia de Pensiones:lle.
6.2 Eläkkeenhakija asuu Chilessä
Eläkkeen hakemisessa Chilessä noudatetaan maan kansallista menettelyä.
Kun eläkkeenhakija hakee Suomen työeläkejärjestelmän ja/tai kansaneläkejärjestelmän mukaista
- vanhuuseläkettä
- varhennettua vanhuuseläkettä
- työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkettä tai
- lapsikorotusta
eläkkeenhakija täyttää lomakkeen FI/CL 3.
Perhe-eläkettä haetaan lomakkeella FI/CL 4 (+ kutakin lasta varten lisäsivu FI/CL 4A).
6.2.2 Eläkkeenhakija hakee sekä Chilen että Suomen eläkettä
Jos eläkkeenhakija hakee sekä Chilen että Suomen eläkkeitä, eläkkeenhakija toimittaa täytetyn eläkehakemuksensa toimivaltaiselle Chilen laitokselle. Tämä välittää hakemuksen edelleen yhteyselimelle Superintendencia de Pensiones:lle.
6.2.3 Eläkkeenhakija hakee ainoastaan Suomen eläkettä
Jos eläkkeenhakija hakee ainoastaan Suomen eläkettä, Suomen eläkettä koskeva hakemus toimitetaan suoraan Superintendencia de Pensiones:lle.
6.2.3.1 Eläkehakemusprosessin kulku Chilessä
Chilen yhteyselin vahvistaa hakemuksen saapumispäivän/-päivät ja henkilötiedot. Tämän jälkeen Chilen yhteyselin toimittaa eläkehakemuksen yhteydenpitolomakkeen RCH/FI-6 kanssa Suomeen Kelaan eläkelomakkeessa olevaan osoitteeseen. Kela välittää hakemuksen työeläkeasian käsittelemistä varten edelleen Suomen työeläkejärjestelmän toimivaltaiselle laitokselle.
Hakemuksen liitteeksi ei tarvita virkatodistusta tai muuta vastaavaa asiakirjaa, sillä henkilötiedot vahvistetaan sopimuslomakkeilla.
7.1 Eläkehakemus vireille kansallisen vireilletulopäivän mukaan – 6 kuukauden sääntö
Hakemuksen katsotaan tulleen vireille sinä päivänä, jona se on jätetty toisessa sopimusmaassa. Jos eläkkeenhakija hakee samanaikaisesti kummankin sopimusmaan eläkettä, pätee ensiksi jätetyn hakemuslomakkeen vireilletulopäivä. Tällöin edellytetään, että eläkkeenhakija jättää toisenkin sopimusmaan hakemuslomakkeen kuuden kuukauden kuluessa toimivaltaiselle laitokselle (21.1 ja 21.2 artikla).
Esimerkki eläkehakemuksen vireilletulosta: Kun eläkkeenhakija jättää Chilen eläkehakemuksen Chilessä, hakemuksen vireilletulopäivä on hakemuksen jättämispäivä myös Suomessa edellyttäen, että hän tekee Suomen sopimuslomakkeella (FI/CL 3 tai FI/CL 4, 4A) hakemuksen kuuden kuukauden kuluessa Chilen hakemuksen jättämisestä. Chilen kansallisen eläkehakemuksen jättöpäivä (Chilen toimivaltaiselle laitokselle) tulee ilmoittaa Suomeen yhteydenpitolomakkeella.
Jos eläkkeenhakija täyttää Suomen lomakkeen yli kuusi kuukautta Chilen kansallisen hakemuksen jättämisestä, eläkehakemus tulee vireille vasta sinä päivänä, kun se on jätetty toimivaltaiselle laitokselle joko Chilessä tai Suomessa.
8.1 Yhteyselimet Suomessa
8.1.1 Eläketurvakeskus (ETK)
Ulkomaanpalvelujen osasto
FI-00065 ELÄKETURVAKESKUS
Puh. 029 411 2110 (ulkomailta soitettaessa +358 29 411 2110)
Vakuuttaminen: ulkomaanasiat@etk.fi
Eläkeasiat: ulkomaiset.elakeasiat@etk.fi
8.1.2 Kansaneläkelaitos (Kela)
8.1.2.1 Kansainvälisten asioiden keskus (KV-keskus)
PL 78
FI-00381 HELSINKI
Puh. 020 634 0200 (ulkomailta soitettaessa +358 20 634 0200
Faksi: 020 634 1599 (ulkomailta soitettaessa +358 20 634 1599)
inter.helsinki@kela.fi
8.2 Yhteyselin Chilessä
8.2.3 Eläkkeet, sovellettava lainsäädäntö ja todistukset
8.2.3.1 Eläkkeiden valvontaelin (Superintendencia de Pensiones)
Superintendencia de Pensiones
Teatinos 313
Santiago – Chile
Tel: (56) (2) 753 03 08
Fax: (56) (2) 753 02 86
www.spensiones.cl
9.1 Yleistä tietojenvaihdosta Suomen ja Chilen välillä
Sopimuksen toimeenpanosta on määräykset toimeenpanosopimuksessa. Hakemusliikenne hoidetaan maiden välillä samalla tavalla kuin muidenkin sopimusmaiden kanssa.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Eläketurvakeskuksen ulkomaanpalvelujen osasto välittää Suomessa asuvien eläkehakemukset suoraan Chileen (Kelan asumiskausia ei liitetä hakemukseen). Chilen laitos toimittaa Suomen hakemukset Kelaan.
Sopimusmaiden toimivaltaiset viranomaiset ja laitokset antavat toisilleen apua sopimuksen toimeenpanemiseksi (17 artikla).
Sopimuksen viralliset kielet ovat suomi, ruotsi ja espanja. Yhteydenpitokielenä käytetään kuitenkin ensisijaisesti englantia.
Yhteydenpitoa varten on hakemuslomakkeiden lisäksi laadittu yhteydenpitolomakkeet sekä nimetty yhteyselimet (Suomessa Eläketurvakeskus sekä Kansaneläkelaitos ja Chilessä Superintendencia de Pensiones).
9.2 Hakemus ja sen liitteet
Eläkehakemus tehdään sekä Suomessa että Chilessä maan kansallisella lomakkeella. Hakemustiedot välitetään toiseen sopimusmaahan sopimuksen mukaisilla lomakkeilla.
9.3 Tiedot eläkepäätöksistä
9.3.1 Suomesta Chileen
Eläketurvakeskus ja Kela ilmoittavat Chileen eläkepäätöksistä ja muista eläkkeen myöntämisen kannalta merkityksellisistä seikoista yhteydenpitolomakkeella FI/CL 2. Työeläkelaitos lähettää kopion päätöksestään Eläketurvakeskukseen (UP-osastolle), joka siirtää päätöstiedot yhteydenpitolomakkeelle.
Päätösjäljennöstä ei lähetetä Chileen. Päätösten rekisteröinnissä noudatetaan kahdenvälisten sosiaaliturvasopimuseläkkeiden rekisteröintiohjeita.
9.3.2 Chilestä Suomeen
Vastaavasti Chilen yhteyselin ilmoittaa oman eläkkeensä päätöstä koskevat tiedot lähettämällä yhteydenpitolomakkeen liitteenä eläkepäätöskopiot Suomeen.
9.4 Tietosuoja eläkehakemusmenettelyssä
Sopimuksen toimeenpanemiseksi tarvittavat tiedot voidaan ilmoittaa toisen sopimuspuolen yhteyselimelle salassapitosäännösten estämättä. Tietopyynnössä on mainittava tietojen käyttötarkoitus. Näitä tietoja on käsiteltävä luottamuksellisesti (19 artikla).
9.5 Tilastot
Yhteyselimet vaihtavat vuosittain tilastoja sopimuksen nojalla toiseen sopimusmaahan maksetuista eläkkeistä.
Työkyvyttömyyseläkehakemuksiin liitetään aina se lääketieteellinen selvitys (lääkärinlausunnot), joka on välttämätön kansallista työkyvyttömyyseläkettä haettaessa. Jos eläkkeenhakija asuu toisessa sopimusmaassa, eläkelaitos voi pyytää hakijan asuinpaikan laitosta teettämään uuden lääkärintarkastuksen.
10.1 Chilen laitos pyytää lääketieteellistä lisäselvitystä
Jos Chilen laitos haluaa Suomessa asuvasta eläkkeenhakijasta lääketieteellisen lisätutkimuksen, se toimittaa tutkimuspyynnön Suomeen Kelaan tai Eläketurvakeskukseen. Kela toimittaa sille lähetetyn tutkimuspyynnön edelleen Eläketurvakeskuksen ulkomaan palvelujen osastolle (UP-osasto) lisätoimenpiteitä varten. Lisätutkimuskustannuksista vastaavat sopimusmääräyksen mukaan Chilen toimivaltainen laitos ja eläkkeensaaja puoliksi (18.2 artikla).
10.2 Suomen työeläkelaitos pyytää lääketieteellistä lisäselvitystä
Eläketurvakeskuksen UP-osasto välittää Suomessa asuvaa henkilöä koskevan tutkimuspyynnön Chileen käyttäen yhteydenpitolomaketta. Lisälausuntoa pyytänyt eläkelaitos maksaa tutkimuksesta aiheutuneet kustannukset.
11.1 Eläkkeen maksaminen ulkomaille
Sosiaaliturvasopimuksen nojalla kaikki eläkkeet maksetaan rajoituksetta sopimusmaasta toiseen. Nykyisin Suomen työeläkkeet maksetaan kaikille kaikkiin maihin, joten eläkkeen maksamista koskevilla sopimusmääräyksellä ei ole Suomen työeläkkeiden kannalta enää merkitystä.
11.1.1 Viivästyskorotus
Suomen työeläkkeen käsittely on viivästynyt, jos eläke ei ole maksussa 3 kuukauden kuluttua eläkkeen hakemiskuukauden päättymisestä. Tämä 3 kuukauden käsittelyaika lasketaan kuitenkin vasta siitä alkaen, kun kaikki tarvittavat tiedot on saatu Chilestä Suomen toimivaltaiselle laitokselle (21.3 artikla). Myös Kelaa pidetään sopimuksessa tarkoitettuna toimivaltaisena laitoksena.
11.2 Chilen sairauspäiväraha ja Suomen työkyvyttömyyseläkkeen alkaminen
Jos Chilestä saadaan tieto (Suomen eläkehakemuslomakkeella), että eläkkeenhakijalle on maksettu sairauspäivärahaa Chilessä, se rinnastetaan Suomen ensisijaiseen sairauspäivärahaan.
Chilestä maksettu sairauspäiväraha siirtää Suomen työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohtaa, mutta kuitenkin enintään vuodella.
11.3 Regressi
Jos toisen sopimuspuolen laitos on
- maksanut liikaa etuutta tai
- maksanut ennakkoa
kyseinen laitos voi pyytää toisen sopimuspuolen laitosta pidättämään liikamaksun tai ennakon maksamastaan eläkkeestä ja maksamaan sen liikamaksun tai ennakon suorittajalle.
11.3.1 Liikamaksu tai ennakko toteutetaan kansallisen lain rajoituksia noudattaen
Liikamaksun tai ennakon periminen ja pidättäminen tehdään kummankin sopimusmaan lainsäädännön sallimissa rajoissa (22.1 ja 22.2 artikla). Käytännössä tämä tarkoittaa liikaa maksettujen eläke-erien perimistä toisen maan takautuvasta eläkkeestä. Chilen liikamaksua ei voida periä kuittaamalla vastaisista eläke-eristä.
Sama koskee eläkkeen ajalta maksettua sosiaalihuoltoetuutta. Chile voi periä Suomen takautuvasta työeläkkeestä sosiaalihuoltoetuutta vain, jos se on annettu ennakkona odotettavissa olevaa eläkettä vastaan.
Tarkemmat tiedot
11.3.2 Menettely
Jos Chilen toimivaltainen laitos pyytää Suomen työeläkelaitosta pidättämään liikaa maksamansa eläkkeen Suomen työeläkkeestä, työeläkelaitos pidättää koko takautuvan eläkkeen ja maksaa sen Chilen toimivaltaiselle laitokselle, jota samalla pyydetään maksamaan liikamaksun ylittävä osa eläkkeensaajalle.
Työeläkelaitos toimittaa mahdolliset regressivaatimuksensa kirjallisesti Eläketurvakeskuksen UP-osastolle, joka välittää ne edelleen Chileen.
Toisen sopimusmaan toimivaltaiselle laitokselle jätetty muutoksenhakukirjelmä katsotaan jätetyksi samanaikaisesti myös toisen sopimusmaan toimivaltaiselle laitokselle (21 artikla). Valitus voidaan näin ollen jättää jommankumman sopimusmaan toimivaltaiseen laitokseen.
13.1 Sopimusta sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa sattuneisiin eläketapahtumiin
Suomen ja Chilen välinen sosiaaliturvasopimus on tullut voimaan 1.1.2008. Sitä sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa sattuneisiin eläketapahtumiin.
Sopimuksen perusteella oikeutta eläkkeeseen ei synny sopimuksen voimaantuloa edeltävältä ajalta. Määrättäessä eläkettä sopimuksen mukaan, myös ennen sopimuksen voimaantuloa täyttyneet vakuutuskaudet otetaan kuitenkin huomioon.
13.2 Tarkistaminen
Etuudet, joista on päätetty ennen sopimuksen voimaantuloa, voidaan hakemuksesta tarkistaa sopimuksen mukaisiksi. Eläke maksetaan tai tarkistetaan hakemuksen vireilletuloa seuraavan kuukauden alusta. Sopimus ei siis velvoita työeläkelaitoksia tarkistamaan eläkkeitä omasta aloitteestaan.
Muutokset edelliseen versioon
Tarkennettu ohjeen kieliasua.