1.1 Sopimus voimaan 1.2.2022
Japanin ja Suomen välinen sosiaaliturvasopimus tuli voimaan 1.2.2022. Samaan aikaan tuli sovellettavaksi myös sopimuksen toimeenpanosta annettu sopimus.
Sopimuksen tarkoituksena on turvata sopimusvaltioiden välillä liikkuvien henkilöiden oikeus eläkkeeseen ja ehkäistä henkilöiden kaksinkertaista vakuuttamista.
1.2 Sopimuksen piiriin kuuluvien henkilöiden yhdenvertainen kohtelu
Sopimuksen mukaan sopimusvaltiossa asuvia sopimuksen henkilöpiiriin kuuluvia henkilöitä on kohdeltava yhdenvertaisesti sopimusvaltion omien kansalaisten kanssa.
1.3 Vakuuttaminen vain yhdessä maassa
1.3.1 Pääsääntönä työntekomaan lainsäädännön soveltaminen
Sopimusvaltiossa työskentelevä henkilö vakuutetaan lähtökohtaisesti vain yhden sopimusmaan lainsäädännön mukaan. Pääsääntönä on, että henkilö vakuutetaan työskentelymaassaan.
1.3.2 Poikkeukset työskentelymaan lainsäädännön soveltamiseen
Sopimus sisältää säännöksiä, joiden perusteella työskentelymaassa vakuuttamisen pääsäännöstä voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä poiketa
- työnantaja voi lähettää työntekijän toisen jäsenvaltion alueelle, jolloin työntekijä vakuutetaan sopimuksen kattamin osin lähettäjävaltion sosiaaliturvalainsäädännön mukaisesti
- yrittäjät voivat lähettää itsensä toisen sopimusvaltion alueelle, jolloin yrittäjänä tehty työ vakuutetaan sopimuksen kattamin osin lähtövaltion sosiaaliturvalainsäädännön mukaisesti
- valtion virkamiehet vakuutetaan lähtökohtaisesti työnantajamaan lainsäädännön mukaisesti
- merimiehet, jotka työskentelevät jommankumman sopimusvaltion lipun alla kulkevassa aluksessa, vakuutetaan työnantajavaltion lainsäädännön mukaisesti
- lentohenkilökunta, joka työskentelee kansainvälisessä liikenteessä kulkevassa ilma-aluksessa, vakuutetaan työnantajavaltion lainsäädännön mukaisesti
1.4 Vakuutuskausien rinnastaminen
Japanin eläkkeiden odotusaikoja varten Suomen työeläkelakien mukaiset vakuutuskaudet otetaan tarvittaessa huomioon. Oikeus eläkkeeseen Japanista voi näin ollen syntyä osittain Suomen vakuutuskausien avulla.
Esimerkiksi Japanin vanhuuseläkeoikeuden syntymiseksi vaaditaan, että vakuutetulla on vakuutuskausia vähintään 10 vuotta.
Suomen työuraeläkettä varten voidaan tarvita vakuutuskausia Japanista. Pelkät vakuutuskaudet Japanista eivät kuitenkaan riitä, vaan Japanissa tehdyn työn tulee täyttää työuraeläkkeen muutkin vaatimukset.
Tarkemmat tiedot
Suomen työeläkkeiden määräytymisen kannalta vakuutuskausien rinnastamisella ei ole suurta merkitystä, koska Suomen työeläkkeeseen ei liity varsinaisia odotusaikoja.
1.5 Eläkkeiden maksaminen Suomesta Japaniin ja Japanista Suomeen
Eläkkeet maksetaan sosiaaliturvasopimuksen perusteella rajoituksetta toisen sopimuspuolen alueelle. Sopimusmaat maksavat eläkkeet kolmannen valtion alueelle samoin edellytyksin kuin sopimusmaan omille kansalaisille.
Suomen työeläkejärjestelmän kannalta sopimuksella ei ole tässä suhteessa merkitystä, sillä Suomen työeläkkeet maksetaan rajoituksetta muihin maihin.
Eläkkeet voidaan maksaa jommankumman sopimusvaltion valuutassa.
1.6 Eläkkeen hakeminen hoidetaan keskitetysti
Sopimuksella helpotetaan eläkkeenhakijan asemaa. Eläkehakemusprosessi hoidetaan yhteyselinten kautta keskitetysti.
2.1 Suomen ja Japanin välinen sosiaaliturvasopimus koskee vain sopimuksessa mainittuja eläkkeitä sekä eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja
Sopimus kattaa vain alla mainitut eläkkeet, eläkevakuutusmaksut ja työttömyysvakuutusmaksut. Sopimus ei koske asumisperusteista sosiaaliturvaa eikä lakisääteistä tapaturmavakuutusta.
2.1.1 Suomen sosiaaliturvajärjestelmä
Suomen osalta sopimusta sovelletaan
- työeläkejärjestelmän mukaisiin vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke-etuuksiin
- työeläkevakuutusmaksuihin ja
- työttömyysvakuutusmaksuihin.
Sopimusta ei sovelleta Suomen kansaneläkkeeseen eikä takuueläkkeeseen.
Sopimus koskee työttömyysvakuutusmaksuja, mutta ei työttömyysetuuksia. Oikeus työttömyysetuuksiin määräytyy Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella.
2.1.2 Japanin sosiaaliturvajärjestelmä
Japanin osalta sopimusta sovelletaan
- kansaneläkkeeseen (National Pension)
- palkansaajien työeläkejärjestelmän (Employee’s Pension Insurance) mukaisiin vanhuus- työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeisiin
- työeläkevakuutusmaksuihin
- työttömyysvakuutusmaksuihin (Employment Insurance).
Palkansaajien työeläkejärjestelmän mukaisina eläkkeinä pidetään myös valtion ja paikallishallinnon työntekijöitä koskevasta eläkejärjestelmästä (Mutual Aid Pension) maksettuja eläkkeitä.
Sopimusta ei sovelleta eläkkeisiin, jotka on järjestetty palkansaajien eläkerahastojärjestelmässä (Employees’ Pension Fund). Yksityiset työnantajat voivat irrottautua lakisääteisestä työeläkejärjestelmästä ja järjestää työntekijöiden eläketurvan ansiosidonnaisen osan palkansaajien eläkerahastossa (Employees’ Pension Fund). Sopimusta ei myöskään sovelleta työnantajakohtaisiin lisäeläkejärjestelmiin.
Sopimusta ei sovelleta vanhuusiän vähimmäiseläkkeeseen (Old Age Welfare Pension) eikä muihin sellaisiin toimeentulon tukemista varten saatuihin etuuksiin, jotka maksetaan kokonaan tai osittain julkisista varoista.
Sellaisen Japanissa työskentelevän henkilön, johon sovelletaan sosiaaliturvasopimuksen nojalla Suomen lainsäädäntöä, puoliso ja lapset ovat vapautettuja Japanin kansaneläkejärjestelmää (National Pension) koskevista säännöksistä, jolleivat he nimenomaisesti halua kuulua kansaneläkejärjestelmän piiriin.
Sopimus koskee työttömyysvakuutusmaksuja, mutta ei työttömyysetuuksia. Oikeus työttömyysetuuksiin määräytyy Japanin kansallisen lainsäädännön nojalla.
2.2 Sopimuksen ulkopuolelle jäävät sosiaaliturvaetuudet
Oikeus etuuksiin, joita Suomen ja Japanin sosiaaliturvasopimus ei koske, ratkaistaan molempien sopimusmaiden kansallisten lakien perusteella. Työnantaja ja työntekijä voivat myös joutua maksamaan vakuutusmaksuja kahteen maahan niiden etuuksien osalta, joita Suomen ja Japanin välinen sosiaaliturvasopimus ei koske.
Suomen ja Japanin sosiaaliturvasopimusta sovelletaan kaikkiin henkilöihin, jotka
- kuuluvat tai ovat kuuluneet jommankumman sopimusmaan sopimuksessa tarkoitetun lainsäädännön piiriin sekä
- edellä mainittujen henkilöiden huollettaviin ja jälkeen eläviin.
Oikeutta sopimuksen mukaisiin eläkkeisiin ei saa rajoittaa pelkästään sillä perusteella, että henkilö asuu toisen sopimusosapuolen alueella.
Tarkemmat tiedot
Sopimuksen henkilöllistä soveltamisalaa ei ole sidottu kansalaisuuteen. Esimerkiksi toisen EU-maan kansalainen, joka on tullut TyEL-vakuutetuksi Suomessa ja liikkuu Suomen ja Japanin välillä, kuuluu sopimuksen henkilölliseen soveltamisalaan.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Työntekijöihin ja yrittäjiin sovelletaan lähtökohtaisesti työskentelymaan lainsäädäntöä (6 artikla).
4.1.1 Työntekijät
Japanin sopimuksen pääsääntönä on työskentelymaan lainsäädännön soveltaminen. Jos henkilö täyttää työskentelymaan lainsäädännön vakuuttamiselle asettamat edellytykset, henkilö vakuutetaan työskentelymaassa.
Japanin sopimuksessa ei ole erityissäännöstä työskentelystä samanaikaisesti kummassakin sopimusmaassa.
Esimerkki: pääsäännön mukainen vakuuttaminen
Suomessa asuva henkilö A solmii työsopimuksen japanilaisen työnantajan kanssa ja lähtee Japaniin vuodeksi työskentelemään paikalliseen yritykseen. Henkilöön A sovelletaan Japanin lainsäädäntöä. Työeläkevakuutusmaksuja ei siten makseta Suomeen.
Esimerkki: henkilöllä on kaksi työnantajaa
Henkilöllä B on kaksi työnantajaa, joista toinen toimii Japanissa ja toinen Suomessa. Henkilö työskentelee joka toinen kuukausi Japanissa japanilaiselle työnantajalle ja joka toinen kuukausi Suomessa suomalaiselle työnantajalle. Henkilöön B sovelletaan Japanin lainsäädäntöä Japanissa tapahtuvan työskentelyn osalta ja Suomen lainsäädäntöä Suomessa tapahtuvan työskentelyn osalta.
Esimerkki: virkamies on kohdemaassaan lisäksi työsuhteessa
Henkilö C lähtee Japaniin Suomen valtion lähettämänä virkamiehenä. Henkilö C vakuutetaan Suomessa tämän työskentelyn osalta. Henkilö C ottaa lisäksi vastaan osa-aikaisen työn Japanissa paikallisesta yliopistosta. Henkilö C vakuutetaan tämän osa-aikaisen työn osalta Japanin lainsäädännön mukaisesti.
4.1.2 Yrittäjät
Myös yrittäjien osalta pääsääntönä on sen sopimusmaan lainsäädännön soveltaminen, jossa yrittäjätoimintaa harjoitetaan. Jos yrittäjä täyttää työskentelymaan lainsäädännön edellytykset, yrittäjätoiminta vakuutetaan kyseisessä maassa.
Japanista Suomeen työskentelemään tulevan yrittäjän vakuuttaminen yrittäjän eläkelain (YEL) mukaan edellyttää muun muassa, että yrittäjä asuu Suomessa. Suomessa asuminen ratkaistaan Suomen kansallisen lainsäädännön mukaan.
4.2.1 Lähetetty työntekijä voi säilyä lähtövaltiossa vakuutettuna enintään 5 vuotta
Tärkein poikkeus työskentelymaassa vakuuttamisen pääsäännöstä koskee lähetettyjä työntekijöitä (7.1 artikla).
Lähetetty työntekijä kuuluu lähtömaansa lainsäädännön piiriin.
Lähetetyllä työntekijä tarkoitetaan työntekijää, joka
- on työsuhteessa työnantajaan, joka on sijoittautunut sopimusvaltion alueelle
- kuuluu sopimusmaan sosiaaliturvalainsäädännön piiriin,
- ei tee työsopimusta toisen sopimusvaltion alueella ja
- työskentelee toisen sopimusvaltion alueella enintään 5 vuotta.
Lähetettynä työntekijänä voidaan pitää myös työntekijää, joka
- on työsuhteessa työnantajaan, joka on sijoittautunut sopimusvaltion alueelle,
- kuuluu sopimusmaan sosiaaliturvalainsäädännön piiriin,
- tekee työsopimuksen toisen sopimusvaltion alueelle sijoittautuneen työnantajan kanssa, mutta työskentelee ensin mainitun sopimusvaltion alueelle sijoittautuneen työnantajansa alaisuudessa ja
- työskentelee toisessa sopimusvaltiossa enintään 5 vuotta.
Työntekijän tulee olla kuulunut Suomen sosiaaliturvaan vähintään 1 kuukauden ajan ennen työkomennuksen alkua.
Etätyöntekijää voidaan pitää lähetettynä työntekijänä, jos edellä mainitut edellytykset täyttyvät.
Esimerkki: Japaniin lähetetty työntekijä
Suomeen sijoittautunut yritys lähettää työntekijän Japaniin 1 vuodeksi. Henkilö on asunut Suomessa ja kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen Japanissa työskentelyn alkamista. Henkilö ei solmi Japanissa työsopimusta. Eläketurvakeskus myöntää henkilölle lähetetyn työntekijän todistuksen työnantajan hakemuksen perusteella. Henkilö vakuutetaan Suomen työeläkejärjestelmässä. Asumisperusteisen sosiaaliturvan ja perheenjäsenten osalta henkilö on yhteydessä Kelaan.
Esimerkki: Japaniin lähetetty työntekijä, myös paikallinen sopimus
Suomeen sijoittautunut tietotekniikkayritys lähettää henkilön Japanin sivukonttoriin 5 vuodeksi. Henkilö solmii työsopimuksen myös Japanin sivukonttorin kanssa, mutta suomalaisella työnantajalla säilyy edelleen oikeus henkilön työn johtoon ja valvontaan. Henkilö on työskennellyt ennen komennustaan Suomessa ja kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. Eläketurvakeskus myöntää henkilölle lähetetyn työntekijän todistuksen työnantajan hakemuksen perusteella. Henkilö vakuutetaan Suomen työeläkejärjestelmässä. Asumisperusteisen sosiaaliturvan ja perheenjäsenten osalta henkilö on yhteydessä Kelaan.
Esimerkki: Lähetetty työntekijä aloittaa työskentelyn myös paikalliselle työnantajalle
Työntekijä työskentelee lähetettynä työntekijänä Japanissa. Työskenneltyään jonkin aikaa Japanissa, työntekijä solmii lisäksi työsuhteen japanilaiseen yritykseen ja aloittaa työskentelyn paikalliselle työnantajalle. Työntekijä ei työskentele tässä uudessa työsuhteessa suomalaisen lähettävän työnantajan alaisuudessa. Koska työntekijällä on myös paikallinen työsuhde, jossa työntekijä ei työskentele suomalaisen työnantajan alaisuudessa, ei työntekijää voida enää pitää lähetettynä työntekijänä. Työntekijälle myönnetyn FI/JP 1 -todistuksen voimassaolo päättyy paikallisen työsuhteen alkamiseen. Tämän jälkeen myös Suomessa toimivan työnantajan tulee työeläkevakuuttaa työntekijä Japanissa.
4.2.1.1 Pidennys lähettämisaikaan
Japanin sopimuksessa on määräys, jonka mukaan sopimusmaiden toimivaltaiset viranomaiset tai toimivaltaiset laitokset voivat keskenään sopia komennusajan pidentämisestä, jos työskentely lähetettynä työntekijänä kestää kauemmin kuin 5 vuotta. Pidennys voi olla enintään 3 vuotta ja sitä haetaan Suomessa Eläketurvakeskukselta, joka on toimivaltainen laitos. Pidennyksen käyttäminen edellyttää vastaavaa tapauskohtaista harkintaa kuin poikkeusluvat ja painavia perusteluita.
4.2.1.2 Todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta
Edellytyksenä lähettämiselle on, että Eläketurvakeskukselta haetaan FI/JP todistusta Suomen sosiaaliturvan soveltamisesta. Lähetetyn työntekijän todistuksella osoitetaan kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan sopimuksen piiriin kuuluvien sosiaaliturvan alojen osalta.
Todistuksella vapautuu Japanissa
- eläkemaksuista ja
- työttömyysvakuutusmaksuista.
Japanin yhteyselin antaa vastaavasti Japanista Suomeen lähetetyille työntekijöille todistuksen JP/FI kuulumisesta Japanin sosiaaliturvaan sopimuksen kattamin osin.
Asumisperusteisen sosiaaliturvan ja perheenjäsenten osalta työntekijän on oltava yhteydessä Kelaan.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Lisätty artikla
4.3.1 Yrittäjä voi kuulua lähtömaansa sosiaaliturvaan enintään 5 vuotta
Myös yrittäjien kohdalla pääsääntönä on työskentelymaassa vakuuttaminen. Jos yrittäjä siirtää toimintansa tilapäisesti toiseen sopimusmaahan, yrittäjä voi säilyä lähtövaltion sosiaaliturvalainsäädännön piirissä sillä edellytyksellä, että yrittäjä
- työskentelee tavallisesti yrittäjänä lähtövaltiossa ja
- työskentelee väliaikaisesti, enintään 5 vuotta, toisessa sopimusvaltiossa.
Yrittäjää, joka ei ole vakuuttanut Suomessa työskentelyään vähintään 4 kuukautta YEL:n mukaisesti, ei lähtökohtaisesti voida pitää tavallisesti Suomessa työskentelevänä yrittäjänä (7.3 artikla).
Edellytyksenä Suomen sosiaaliturvaan kuulumiselle Japanissa työskentelyn aikana on, että yrittäjä hakee FI/JP 1 -todistusta Suomen sosiaaliturvan soveltamisesta. Todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta. Todistusta tulisi hakea ennen yrittäjätoiminnan aloittamista Japanissa.
4.3.1.1 Pidennys lähettämisaikaan
Japanin sopimuksessa on määräys, jonka mukaan sopimusmaiden toimivaltaiset viranomaiset tai toimivaltaiset laitokset voivat keskenään sopia komennusajan pidentämisestä, jos työskentely lähetettynä yrittäjänä kestää kauemmin kuin 5 vuotta (7.4 artikla). Pidennys voi olla enintään 3 vuotta ja sitä haetaan Suomessa Eläketurvakeskukselta. Pidennyksen käyttäminen edellyttää vastaavaa tapauskohtaista harkintaa kuin poikkeusluvat ja painavia perusteluita.
4.3.1.2 Todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta
Eläketurvakeskuksen myöntämällä todistuksella osoitetaan kuuluminen Suomen lainsäädännön piiriin sopimukseen kuuluvien sosiaaliturvan aloilla. Todistuksella vapautuu Japanissa
- eläkevakuutusmaksuista ja
- työttömyysvakutuusmaksuista.
Japanin yhteyselin antaa vastaavasti Japanista Suomeen lähetetyille yrittäjille todistuksen JP/FI 1 kuulumisesta Japanin sosiaaliturvaan.
Asumisperusteisen sosiaaliturvan ja perheenjäsenten osalta on oltava yhteydessä Kelaan.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Lisätty artikla
4.4.1 Apurahansaajiin sovellettavat määräykset
Suomen ja Japanin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti apurahansaajia koskevia säännöksiä. Apurahansaajiin sovelletaan sopimuksen yrittäjiä koskevia säännöksiä (7.3 artikla).
Apurahansaajaan sovelletaan lähtökohtaisesti sen sopimusmaan lainsäädäntöä, jossa apurahansaaja työskentelee.
4.4.2 Apurahansaajan lähettäminen
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan niissä tapauksissa, jossa apurahansaaja lähtee suomalaisella apurahalla työskentelemään tilapäisesti Japaniin.
Apurahansaaja, joka
- lähtee Japaniin työskentelemään suomalaisella apurahalla enintään 5 vuodeksi,
- vakuuttaa itsensä MYEL-vakutuuksella ja
- on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Japanissa
voidaan vakuuttaa Suomessa. Vakuuttaminen Suomessa edellyttää Eläketurvakeskuksen antamaa todistusta FI/JP 1 siitä, että apurahansaaja kuuluu Suomen lainsäädännön piiriin. Apurahansaajan tulisi hakea todistusta Eläketurvakeskukselta ennen työskentelyn aloittamista Japanissa.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Lisätty artiklat
Virkamiehet ja sopimusvaltion lainsäädännön mukaan virkamiehiksi katsottavat henkilöt kuuluvat sen sopimusvaltion lainsäädännön alaisuuteen, jonka hallituksen palveluksessa henkilö on, kun henkilö lähetetään työskentelemään toiseen sopimusvaltioon (9.2 artikla).
Japanin sosiaaliturvasopimus ei vaikuta diplomaattisia tai konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen soveltamiseen (9.1 artikla).
4.5.1 Virkamiehet ja sopimusvaltion lainsäädännön mukaan virkamiehiksi katsottavat henkilöt
Japanin sopimus koskee valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen virkamiehiä. Virkamiehet vakuutetaan heidät palkanneen valtion lainsäädännön mukaan.
Virkasuhteessa oleva henkilö kuuluu Suomen sosiaaliturvaan Japanissa työskentelyn aikana.
Suomessa virkamiehenä pidetään henkilöä, joka on virka- tai työsuhteessa julkiseen työnantajaan. Työsuhteessa suomalaiseen julkiseen työnantajaan oleva henkilö on virkamiehenä pidettävä, jos henkilö välittömästi ennen työsuhteensa alkua kuuluu Suomen sosiaaliturvaan lähtiessään työkomennukselle muualta kuin Japanista. Japanissa välittömästi ennen työkomennuksen alkua oleskelevaa henkilöä ei voida pitää virkamiehenä, vaan henkilön vakuuttamisen ratkaistaan työntekijöitä koskevien sääntöjen mukaan.
Eläketurvakeskus antaa hakemuksesta todistuksen Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta virkamiehille.
Virkamiehen ja virkamiehen perheenjäsenten on Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumisen osalta oltava yhteydessä Kelaan.
4.5.2 Suomen diplomaattisen edustuston palkkaaman henkilön vakuuttaminen
Suomen diplomaattinen edustusto Japanissa katsotaan julkiseksi suomalaiseksi työnantajaksi. Edustuston palvelukseen palkattua työsuhteessa olevaa henkilöä pidetään virkamiehenä, jos henkilö on oleskellut muualla kuin Japanissa ennen Japanissa Suomen edustustossa töiden aloittamista ja henkilö on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan. Jos työsuhteeseen edustustoon palkattu henkilö on oleskellut Japanissa ennen työsuhteen alkua, tulee henkilö vakuuttaa työskentelymaassa Japanissa.
4.5.3 Esimerkkejä virkamiesten vakuuttamisesta
Esimerkki: Työsuhteessa oleva henkilö lähetetään töihin Japaniin
Työntekijä työskentelee Suomessa valtion palveluksessa ja kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. Kyseessä on työsuhteessa oleva työntekijä. Työnantaja lähettää työntekijän työskentelemään Japaniin. Koska työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ennen Japanissa työskentelyä, sovelletaan työntekijään Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Eläketurvakeskus antaa hakemuksesta työntekijälle todistuksen Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Työnantajan tulee tehdä todistushakemus Eläketurvakeskukselle, joka edellytysten täyttyessä myöntää todistuksen työsuhteen ajaksi tai enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Esimerkki: Virkamies on kohdemaassaan lisäksi työsuhteessa paikalliseen työnantajaan
Henkilö lähtee Japaniin Suomen valtion lähettämänä virkamiehenä. Henkilö vakuutetaan Suomessa tämän työskentelyn osalta. Henkilö ottaa lisäksi vastaan osa-aikaisen työn Japanissa paikallisesta yliopistosta. Henkilö vakuutetaan tämän osa-aikaisen työn osalta Japanin lainsäädännön mukaisesti. Henkilö on siten vakuutettu samanaikaisesti Suomessa virkamiestyönsä osalta ja Japanissa paikalliselle työnantajalle tekemänsä työn osalta Japanin lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Esimerkki: Virkasuhteinen työntekijä oleskelee Japanissa ennen komennusta
Henkilö on ollut suomalaisen yksityisen työnantajan lähettämä työntekijä Japanissa vuoden ajan ja henkilöllä on Eläketurvakeskuksen myöntämä todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta tätä työtä varten. Välittömästi komennuksen päätyttyä henkilö aloittaa työskentelyn suomalaiselle valtiotyönantajalle virkasuhteessa Japanissa. Henkilö vakuutetaan virkamiehenä Suomessa.
Esimerkki: Työsuhteinen työntekijä oleskelee Japanissa ennen työsuhdetta Suomen diplomaattiseen edustustoon
Henkilö on oleskellut Japanissa opiskelijana ja kuuluu opiskelun aikana Suomen sosiaaliturvaan. Henkilö aloittaa kaksi vuotisen työskentelyn työsuhteisena Suomen edustustossa Japanissa. Koska henkilö oleskelee Japanissa ennen komennusta, ei henkilöä voida pitää virkamiehenä, vaan henkilön vakuuttaminen ratkaistaan työntekijöitä koskevien sääntöjen mukaan. Suomen edustusto ei voi toimia lähettävänä työnantajana, koska sillä ei ole tosiasiallista toimintaa Suomessa. Henkilö vakuutetaan Suomen edustustossa työskennellessään Japanin lainsäädännön mukaisesti.
Esimerkki: Suomen diplomaattiseen edustustoon palkattu virkamieheksi katsottava henkilö
Henkilö on ollut suomalaisen julkisen työnantajan lähettämänä virkamiehenä EU-maassa. Henkilö siirtyy komennuksensa päätyttyä EU-maasta suoraan Suomen edustustoon Japaniin töihin. Henkilö on työsuhteessa Suomen edustustoon Japanissa. Koska henkilö on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen työskentelyn aloittamista Suomen edustustossa Japanissa eikä henkilöä ole palkattu suoraan Japanista, on henkilö virkamieheksi katsottava. Eläketurvakeskus myöntää hakemuksesta todistuksen Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta virkamiessäännöillä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Lisätty artikla
Henkilö, joka työskentelee jommankumman sopimusvaltion lipun alla liikennöivässä aluksessa, vakuutetaan siinä valtiossa, jossa henkilön työnantaja sijaitsee (8.1 artikla).
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Lisätty artikla
Kansainvälisessä liikenteessä olevassa ilma-aluksessa työskentelevä henkilö vakuutetaan tämän työskentelyn osalta siinä sopimusvaltiossa, jonka alueella henkilön työnantaja sijaitsee, jos henkilöön muutoin sovellettaisiin kummankin sopimusvaltion lainsäädäntöä (8.1 artikla).
Jos työskentely tapahtuu pelkästään toisessa sopimusvaltiossa liikennöivässä ilma-aluksessa, vakuuttaminen tapahtuu yleisten säännösten mukaisesti. Tällöin työntekijä vakuutetaan pääsäännön mukaisesti työskentelyvaltiossa, jollei työntekijä täytä lähetetyn työntekijän edellytyksiä, jolloin työntekijä voidaan vakuuttaa lähtövaltiossa.
Esimerkki: Japanissa asuva lentäjä, joka on työsuhteessa suomalaiseen lentoyhtiöön
Japanissa asuva lentäjä on työsuhteessa suomalaiseen lentoyhtiöön ja lentää tämän yhtiön kansainvälisessä liikenteessä olevia lentokoneita. Henkilö vakuutetaan tämän työskentelyn osalta Suomessa. Suomalaisen työnantaja tulee hakea työntekijälle FI/JP 1 -todistusta Eläketurvakeskukselta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Lisätty artikla. Tarkennettu poikkeuslupamenettelyn edellytyksiä.
4.8.1 Poikkeukset sovellettavaa lainsäädäntöä koskeviin määräyksiin
Suomen ja Japanin toimivaltaiset viranomaiset tai toimivaltaiset laitokset voivat sopia poikkeuksista kaikkiin sovellettavaa lainsäädäntöä koskeviin määräyksiin. Suomessa poikkeuslupia haetaan Eläketurvakeskuksesta, joka on sopimuksen mukainen toimivaltainen laitos.
Suomen ja Japanin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa on erikseen säännös työntekijän ja yrittäjän yli 5 vuoden komennusajan pidennyksiä varten (7.2 ja 7.4 artikla). Sitä vastoin poikkeuslupaa koskevan 10 artiklan nojalla voidaan poiketa kaikista sovellettavaa lainsäädäntöä koskevista säännöksistä.
Poikkeuslupa edellyttää, että molemmat sopimusmaat suostuvat poikkeuslupaan. Lisäksi työnantajan ja työntekijän tai yrittäjän tulee haluta hakea poikkeuslupaa. Poikkeuslupamenettelyn käyttäminen edellyttää painavia perusteluita ja perustuu kokonaisharkintaan.
Poikkeusluvalla ei voida poiketa artiklan 11 piiriin kuuluvien perheenjäsenten sosiaaliturvasta.
4.8.2 Poikkeusluvan hakeminen
Poikkeusluvan käyttö edellyttää, että henkilön tilanteessa on erityisiä syitä poiketa sopimuksen lainvalintasäännöistä. Tällainen syy voi esimerkiksi olla henkilön eläkeiän läheisyys. Eläketurvakeskus harkitsee poikkeuslupahakemuksen saatuaan, hakeeko se poikkeuslupaa työskentelymaasta.
Poikkeuslupaa haetaan Suomessa Eläketurvakeskukselta. Jos poikkeusluvan edellytykset täyttyvät ja Japani suostuu poikkeuslupaan, Eläketurvakeskus myöntää poikkeuslupaa hakeneelle todistuksen siitä, että henkilöön sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta Japanissa työskentelyn aikana haetaan Eläketurvakeskukselta.
Eläketurvakeskus antaa todistuksen FI/JP 1 Suomen lainsäädännön piiriin kuulumisesta
- lähetetyille työntekijöille
- lähetetyille yrittäjille ja apurahansaajille
- virkamiehille
- lentohenkilökunnalle
- merimiehille ja
- poikkeusluvan saaneille.
Todistusta tulee mahdollisuuksien mukaan hakea ennen ulkomaille työskentelemään lähtemistä. Todistus voidaan antaa hakemuksesta myös jälkikäteen, jos todistuksen myöntämisen edellytykset täyttyvät.
Eläketurvakeskus lähettää kopion todistuksesta asianomaiseen työeläkelaitokseen, jonka tehtävänä on valvoa, että henkilön eläketurva on järjestetty asianmukaisella tavalla ulkomaan työskentelyn aikana.
Kela saa tiedon Eläketurvakeskuksen myöntämästä todistuksesta sähköisesti. Asumisperusteisen sosiaaliturvan osalta Japanin lähtevien on oltava kuitenkin yhteydessä Kelaan. Myös perheenjäsenten on oltava yhteydessä Kelaan.
4.10.1 Lähetetty työntekijä
Japanin sosiaaliturvaviranomaiset ratkaisevat, voiko työntekijä olla Japanista Suomeen lähetetty työntekijä ja kuulua Suomessa työskentelynsä aikana Japanin sosiaaliturvaan.
Japanin myöntämä sovellettavaa lainsäädäntöä koskeva todistus on JP/FI 1 (Todistus Japanin julkisiin eläkejärjestelmiin sekä työttömyysturvajärjestelmään liittyvien lakien soveltamisesta Suomessa työskentelevälle henkilölle).
Eläketurvakeskus ei rekisteröi Japanin myöntämiä JP/FI 1 -todistuksia. Henkilöllä itsellään on todistus ja henkilön tulee pyydettäessä esittää todistus Suomessa.
Suomeen ei saa maksaa työntekijästä työeläke- eikä työttömyysvakuutusmaksuja, jos työntekijällä on Japanin myöntämä todistus JP/FI 1.
4.10.2 Työttömyysturvan mukainen lähettäminen
5.1 Suomen työeläke määräytyy kansallisen lain mukaan
Suomen työeläke määräytyy ja lasketaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Eläkelaitos ottaa tarvittaessa huomioon Japanin vakuutuskaudet eläkeoikeutta varten.
Esimerkiksi tutkittaessa työkyvyttömyyseläkkeessä tulevan ajan saamisen edellytystä, voidaan ottaa huomioon vähintään yhden vuoden työskentely Japanissa. Tällöin työansioita ei tarvitse selvittää.
Japanissa ennen sopimuksen voimaantuloa täyttyneet vakuutuskaudet voidaan ottaa huomioon Suomen eläkkeessä.
Tarkemmat tiedot
Suomen asumisperusteiset eläkkeet (kansaneläke ja takuueläke) sekä muut asumiseen perustuvat etuudet ovat sosiaaliturvasopimuksen ulkopuolella. Nämä etuudet määräytyvät kansallisten säännösten mukaan.
5.2 Eläkkeen määräytyminen Japanin lainsäädännön mukaan
5.2.1 Japanin kansaneläkejärjestelmä
Japanin kansaneläkejärjestelmästä (National Penson) maksettavat etuudet ovat vakuutuskausiriippuvaisia vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä.
Vanhuuseläkeoikeus muodostuu vakuutusajan ja iän perusteella. Vanhuuseläkkeeseen on oikeus, jos vakuutuskausia on vähintään 10 vuotta. Vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Varhennettua eläkettä on mahdollista nostaa 60 ja 64 ikävuoden välillä. Lisäksi eläkkeen nostamista on mahdollista lykätä siten, että sitä nostetaan vasta 66-vuotiaana tai sitä vanhempana.
Työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutettuja ovat pysyvästi työkyvyttömät ja ne, joiden työkyvyttömyysaste on luokiteltu 1. tai 2. asteen työkyvyttömyydeksi. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen myöntäminen edellyttää sitä, että vakuutettu on maksanut vakuutusmaksuja vähintään 2/3 ajasta ikävuoden 20 ja työkyvyttömäksi tulon välillä. Työkyvyttömyyseläkkeen määrä riippuu työkyvyttömyyden asteesta.
Perhe-eläkkeeseen voivat olla oikeutettuja lapset ja naisleski.
5.2.2 Japanin palkansaajien työeläkejärjestelmä
Japanin lakisääteinen palkansaajien työeläkejärjestelmä on jaettu yksityisen sektorin yleiseen järjestelmään ja julkisen sektorin työntekijöiden (Mutual Aid Association) järjestelmään. Suomen ja Japanin välistä sosiaaliturvasopimusta sovelletaan molempiin järjestelmiin.
Palkansaajien työeläkejärjestelmästä (Employees’ Pension) maksetaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä. Työeläke maksetaan kansaneläkkeen päälle, eikä kansaneläke ole työeläkevähenteinen.
Vanhuuseläkeoikeus muodostuu vakuutusajan ja iän perusteella. Vanhuuseläkkeeseen on oikeus, jos vakuutuskausia on vähintään 10 vuotta. Vanhuuseläkeikää ollaan nostamassa asteittain 65 vuoteen. Varhennettua eläkettä on mahdollista nostaa 60 ja 64 ikävuoden välillä. Lisäksi eläkkeen nostamista on mahdollista lykätä siten, että sitä nostetaan vasta 66-vuotiaana tai sitä vanhempana.
Eläkeikä nousee asteittain 65 vuoteen
- miehillä vuoteen 2025 mennessä
- naisilla vuoteen 2030 mennessä.
Tarkemmat tiedot
Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisperusteet ovat samat kuin kansaneläkejärjestelmässä. Kuitenkin työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää lievemmän asteisen työkyvyttömyyden (3. aste) perusteella, kuin kansaneläkejärjestelmässä.
Työeläkejärjestelmästä perhe-eläkettä maksetaan laajemmalle joukolle kuin kansaneläkejärjestelmästä. Perhe-eläkettä voidaan maksaa etusijajärjestyksessä naisleskelle, edunjättäjän lapselle tai lapsenlapselle, miesleskelle, vanhemmille tai isovanhemmille, jotka olivat edunjättäjästä taloudellisesti riippuvaisia. Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta lasta, tai jos lapsi on työkyvytön, alle 20-vuotiasta lasta.
5.2.3 Suomen vakuutuskausien huomioonottaminen Japanin eläkeoikeuden saamiseksi
Japanin kansaeläke- ja työeläkejärjestelmässä vanhuuseläkeoikeus edellyttää 10 vuoden vakuutusaikaa. Suomessa ansaitut vakuutuskaudet voidaan laskea mukaan Japanin eläkeoikeuden saamista varten. Suomen vakuutuskaudet eivät kuitenkaan saa olla päällekkäisiä Japanin vakuutuskausien kanssa.
Suomessa ennen sopimuksen voimaantuloa täyttyneet vakuutuskaudet otetaan huomioon Japanissa. Oikeus sopimuksen mukaiseen eläkkeeseen voi kuitenkin syntyä vasta sopimuksen voimaantulosta lukien.
Tarkemmat tiedot
5.2.4 Vakuutusmaksujen palautus kertasuorituksena
Japanin työeläke- ja kansaneläkejärjestelmästä voidaan tietyin ehdoin palauttaa vakuutusmaksut kertasuorituksena. Tällöin Japaniin ei synny eläkeoikeutta. Maksut voidaan palauttaa ulkomaalaiselle, joka ei asu Japanissa. Palautuksen määrä lasketaan kaavamaisesti, joten se ei vastaa suuruudeltaan maksettuja vakuutusmaksuja. Vakuutusmaksujen palautusta koskeva menettely ei kuulu sopimuksen piiriin.
5.2.5 Vakuutustapahtuman edellytykset työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeissä
Japanin lainsäädäntö vaatii työkyvyttömyyseläkkeen ja perhe-eläkkeen saamiseksi, että henkilö on kuulunut vakuutusturvan piiriin silloin, kun vakuutustapahtuma on sattunut. Vaatimus täyttyy, jos henkilö on kuulunut Suomen työeläkelainsäädännön piiriin silloin, kun vakuutustapahtuma Japanin lainsäädännön mukaan on sattunut.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty tieto Japanin vanhuuseläkehakemuksen aikaisimmasta jättämisajankohdasta.
6.1 Japanin eläkkeen hakeminen
Japanin eläkettä haetaan seuraavilla lomakkeilla
- JP/FI 3 Vanhuuseläke ja työkyvyttömyyseläke
- JP/FI 5 Perhe-eläke
Lomakkeet voi täyttää suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai japaniksi, mutta japanin tai englannin kielen käyttäminen sujuvoittaa hakemuksen käsittelyä. Eläkkeenhakija lähettää täytetyn lomakkeen Eläketurvakeskukselle osoitteella
Eläketurvakeskus
Ulkomaanpalvelut
00065 Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus välittää hakemuksen tarvittavien viranomaistietojen kanssa Japanin Pension Servicelle, joka antaa eläkepäätöksen.
Japanin vanhuuseläkehakemuksen voi jättää aikaisintaan 1 päivä ennen 65-vuotissyntymäpäivää (eläkeiän täyttymistä).
6.2 Suomen eläkkeen hakeminen
Suomen eläkettä haetaan seuraavilla lomakkeilla
- FI/JP 3 Vanhuuseläke tai osittainen varhennettu vanhuuseläke
- FI/JP 4 Työkyvyttömyys- tai työuraeläke
- FI/JP 5 Leskeneläke
- FI/JP 6 Lapseneläke
Eläkkeenhakija lähettää täytetyn lomakkeen Japanin Pension Servicelle osoitteella
Japan Pension Service JPS
3-5-24 Takaido-nishi Suginami-ku
Tokyo 168-8505
Japan
Japanin Pension Service vahvistaa tarvittavat viranomaistiedot ja toimittaa hakemuksen Suomeen Eläketurvakeskukselle, joka välittää hakemuksen edelleen Suomen työeläkejärjestelmän toimivaltaiselle laitokselle.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty tieto, että Japanin eläkehakemus tulee vireille kansallisen hakemuslomakkeen virepäivän mukaan.
7.1 Eläkehakemus voidaan jättää jompaankumpaan sopimusmaahan
Hakemukset, ilmoitukset ja muutoksenhakukirjelmät voidaan jättää kumman tahansa sopimusmaan toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle.
Hakemuksiin, ilmoituksiin ja muutoksenhakukirjelmiin voi liittyä toisen sopimusmaan lainsäädännön mukaan tiettyjä määräaikoja. Jos edellä mainittuihin hakemuksiin, ilmoituksiin ja muutoksenhakukirjelmiin liittyy kansallisia määräaikoja, hakemukset, ilmoitukset ja muutoksenhakukirjelmät on hyväksyttävä, jos ne saapuvat ajoissa jommankumman sopimusmaan toimivaltaiselle viranomaiselle, laitokselle tai yhteyselimelle. Hakemuksen, ilmoituksen tai muutoksenhakukirjelmän vastaanottaneen toimivaltaisen viranomaisen, laitoksen tai yhteyselimen on toimitettava vastaanottamansa hakemus, ilmoitus tai muutoksenhakuasiakirja viipymättä toisen sopimusmaan toimivaltaiselle viranomaiselle, laitokselle tai yhteyselimelle.
Kun Japanin eläkettä haetaan Suomesta käsin, hakemus tulee vireille silloin, kun hakemus on jätetty Suomen työeläkelaitokselle tai Eläketurvakeskukselle. Virepäivä on kansallisen hakemuksen virepäivä, jos kansallisella hakemuksella on ilmoitettu Japanin eläkkeen hakemisesta vaikka sopimuksenmukaista hakemuslomaketta ei ole täytetty.
7.2 Hakemuksissa käytettävät kielet
Hakemuksissa ja muissa sopimuksen soveltamiseen liittyvissä asiakirjoissa voidaan käyttää suomea, ruotsia, japania tai englantia.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
8.1 Yhteyselin Suomessa
8.1.1 Eläketurvakeskus
8.1.1.1 Vakuuttaminen
Ulkomaanpalvelut/ulkomaantyön vakuuttamisasiat
FI-00065 ELÄKETURVAKESKUS
Puh. 029 411 2110 (ulkomailta soitettaessa +358 29 411 2110)
ulkomaanasiat@etk.fi
8.1.1.2 Eläkkeet
Ulkomaanpalvelut
FI-00065 ELÄKETURVAKESKUS
Puh. 029 411 2110 (ulkomailta soitettaessa +358 29 411 2110)
ulkomaiset.elakeasiat@etk.fi
8.2 Yhteyselin Japanissa
Japan Pension Service JPS
3-5-24 Takaido-nishi Suginami-ku
Tokyo 168-8505
Japan
9.1 Hallinnollinen yhteistyö
Japanin ja Suomen toimivaltaiset viranomaiset
- määrittävät yhteyselimet, jotka voivat olla keskenään yhteydessä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa
- ilmoittavat mahdollisimman pian toisilleen kaikista sellaisista muutoksista lainsäädäntöönsä, jotka saattavat vaikuttaa sopimuksen toimeenpanoon.
Sopimusmaiden toimivaltaiset viranomaiset ja toimivaltaiset laitokset avustavat toisiaan toimivaltansa rajoissa sopimuksen alaan kuuluvissa tehtävissä. Avustaminen tapahtuu korvauksetta.
Sopimusmaiden toimivaltaiset viranomaiset, toimivaltaiset laitokset ja yhteyselimet käyttävät keskinäisessä yhteydenpidossaan suomen, ruotsin, japanin tai englannin kieltä.
9.2 Sopimusmaiden viranomaisten välisen avun maksuttomuus
Sopimusmaiden toimivaltaisten viranomaisten, laitosten ja yhteyselinten toisilleen antama apu on lähtökohtaisesti maksutonta.
9.3 Asiakirjojen vastavuoroinen tunnustaminen
Asiakirjat ja todistukset, joita käytetään sopimuksen soveltamisessa, eivät tarvitse diplomaatti- tai konsuliviranomaisten vahvistamista.
Asiakirjojen maksujen osalta noudatetaan samanlaisia menettelytapoja kuin kansallisesti. Jos sopimusmaan lainsäädännössä viranomaisille ja vakuutuselimille jätettävät asiakirjat on vapautettu kokonaan tai osittain maksuista ja kuluista, nämä vapautukset koskevat myös toisen sopimusmaan viranomaisille tai vakuutuselimille jätettäviä asiakirjoja. Sama koskee hallinnollisia maksuja ja konsulimaksuja.
9.4 Tietojen välittäminen ja salassapito
9.4.1 Tietojen välittäminen sopimuksen toimeenpanemiseksi
Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, toimivaltaiset laitokset ja yhteyselimet voivat luovuttaa toisen sopimusvaltion vastaaville tahoille lainsäädäntönsä mukaisesti kerättyjä henkilötietoja siltä osin kuin tiedot ovat tarpeen sopimuksen toimeenpanemiseksi. Tietojen luovuttaminen voi tapahtua toisen valtion toimivaltaisen tahon pyynnöstä tai oma-aloitteisesti toimivaltaisen tahon toimesta.
Vain sopimuksen toimeenpanemikseksi välttämättömät tiedot vaihdetaan toimivaltaisten viranomaisten ja laitosten välillä ottaen huomioon EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen säännökset. Vaihdettavia tietoja ovat eläkehakemuksessa ilmoitetut henkilön tunnistetiedot, jotta eläkkeen myöntäminen ja maksaminen on mahdollista maiden välillä. Tämän lisäksi vaihdettavia tietoja ovat ns. vakuutuskaudet, jotka perustuvat henkilön työskentelyjaksoihin. Jos on kyse työntekijän tai yrittäjän lähettämistä koskevan viiden vuoden määräajan pidentämisestä tai poikkeuslupa-asiasta, välitetään tiedot työntekijästä tai yrittäjästä.
Toisen sopimusvaltion toimivaltaisen viranomaisen, toimivaltaisen laitoksen tai yhteyselimen luovuttamia henkilötietoja saa käyttää yksinomaan sopimuksen toimeenpanemiseksi, jollei sopimusvaltion lainsäädännössä muuta edellytetä.
9.4.2 Tietojen välittäminen pyynnöstä toisen sopimusvaltion lainsäädännön toimeenpanemiseksi
Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, toimivaltaiset laitokset ja yhteyselimet voivat lisäksi toisen sopimusvaltion vastaavan tahon pyynnöstä luovuttaa lainsäädäntönsä mukaisesti kerättyjä henkilötietoja, jos se on tarpeen tietoja pyytäneen sopimusvaltion lainsäädännön toimeenpanemiseksi. Näitä tietoja käytetään yksinomaan kyseisen toisen sopimusvaltion lainsäädännön toimeenpanemiseksi, jollei lainsäädännössä muuta edellytetä. Jos tällainen tietopyyntö esitetään Japanista, Eläketurvakeskus yhteyselimenä ja eläkelaitokset toimivaltaisina laitoksina arvioivat tapauskohtaisesti, onko edellytyksiä antaa pyydettyjä tietoja tietosuojalainsäädäntöä noudattaen.
9.4.3 Sovellettavat tietosuojasäännökset
Toisesta sopimusvaltiosta saatuihin tietoihin sovelletaan tiedon vastaanottaneen valtion kansallisia säädöksiä ja määräyksiä henkilötietojen salassapidosta. Lisäksi sopimusvaltion vastaanottamiin tietoihin sovelletaan sosiaaliturvasopimuksen sisältämiä säännöksiä koskien mm. henkilötietojen täsmällisyyttä, käyttöä, korjaustoimia, poistamista ja käsittelyn keskeyttämistä.
Tietoja välittävät toimivaltaiset viranomaiset, toimivaltaiset laitokset tai yhteyselimet varmistavat, että välitettävät henkilötiedot ovat täsmällisiä ja olennaisia ja että niitä annetaan ainoastaan siltä osin kuin on tarpeen niihin tarkoituksiin, joita varten ne välitetään.
Jos välitetään epätarkkoja tietoja tai sellaisia tietoja, joiden välittäminen on ristiriidassa välittävän sopimusvaltion lainsäädännön kanssa, sopimus velvoittaa tiedon välittäjää ilmoittamaan asiasta toiseen sopimusvaltioon, ja vastaanottajaa korjaamaan tai poistamaan tiedot viipymättä.
Sopimus velvoittaa sekä tietoja välittäviä että tietoja vastaanottavia toimivaltaisia viranomaisia, toimivaltaisia laitoksia ja yhteyselimiä suojaamaan henkilötiedot tehokkaasti luvattomalta tai laittomalta pääsyltä, luovuttamiselta tai muuttamiselta.
Sopimus velvoittaa vastaanottavia toimivaltaisia viranomaisia, toimivaltaisia laitoksia tai yhteyselimiä poistamaan saamansa henkilötiedot vastaanottavan sopimusvaltion lainsäädännön mukaan, jollei tietoja enää tarvita siihen tarkoitukseen, jota varten ne on välitetty.
Jos henkilötietojen suojaa loukataan, käytössä on sopimusvaltioiden hallinnolliset ja oikeudelliset suojatoimet.
Henkilön pyynnöstä epätarkat tiedot korjataan sen sopimusvaltion lainsäädännön mukaisesti, josta tiedot on välitetty. Korjauksesta ilmoitetaan viipymättä tiedot vastaanottaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle, toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle. Henkilön pyynnöstä nämä viranomaiset, laitokset tai yhteyselimet keskeyttävät henkilötietojen käsittelyn sekä ilmoittavat keskeytyksestä viipymättä tiedon välittäneelle viranomaiselle, laitokselle tai yhteyselimelle.
9.4.4 Terveydentilatietojen pyytäminen
Lähtökohtana on, että eläkkeenhakija itse toimittaa terveydentilaansa koskevat tiedot, mm. lääkärinlausunnot, eläkehakemusta käsittelevälle toimivaltaiselle laitokselle.
9.4.5 Eläkepäätökset
Eläkepäätöksiä ei lähetetä Suomen ja Japanin yhteyselinten välillä. Sopimusmaiden toimivaltaiset laitokset toimittavat eläkepäätöksen suoraan eläkkeenhakijalle oikaisua ja muutoksenhakua koskevien tietojen kanssa.
Sopimuksen kattamat eläkkeet maksetaan sopimusmaasta toiseen.
Sopimuksen kattamat eläkkeet maksetaan myös kolmannessa maassa asuville sopimusmaan kansalaisille samoin edellytyksin kuin sopimusmaa maksaa eläkkeet omille kansalaisilleen.
Suomen työeläkkeet maksetaan rajoituksetta kaikkiin maihin, joten käytännössä nämä sopimusmääräykset koskevat vain Japania.
Sopimusmaan toimivaltaisen laitoksen päätöksestä tehty kirjallinen muutoksenhakukirjelmä (valitus) voidaan jättää jommankumman sopimusvaltion toimivaltaiselle laitokselle tai yhteyselimelle. Jos Japanin toimivaltaisen laitoksen tekemää päätöstä koskeva valitus on jätetty Suomessa toimivaltaiselle laitokselle, Eläketurvakeskus toimittaa sen Japanin yhteyselimelle.
Valitus käsitellään sen sopimusvaltion menettelytapojen mukaan, jonka päätökseen haetaan muutosta.
Muutokset edelliseen versioon
Tarkennettu lähettämisen edellytyksiä