Kiinan sosiaaliturvasopimus

Sekä työntekijöihin ja yrittäjiin sovelletaan lähtökohtaisesti työntekomaan lainsäädäntöä (6 artikla).

4.1.1 Työntekijät

Kiinan sopimuksen pääsääntönä on työskentelymaan lainsäädännön soveltaminen. Jos henkilö täyttää työskentelymaan lainsäädännön edellytykset, henkilö vakuutetaan työskentelymaassa.

Kiinan sopimuksessa ei ole erityissäännöstä kahdessa sopimusmaassa toimivalle työnantajalle työskentelystä.

Esimerkki: pääsäännön mukainen vakuuttaminen

Henkilö A solmii työsopimuksen kiinalaisen työnantajan kanssa ja lähtee Kiinaan kahdeksi vuodeksi työskentelemään paikalliseen yritykseen. Henkilöön A sovelletaan Kiinan lainsäädäntöä. Työeläkevakuutusmaksuja ei näin ollen makseta Suomeen.

Esimerkki: henkilöllä on kaksi työnantajaa

Henkilöllä B on kaksi työnantajaa, joista toinen toimii Kiinassa ja toinen Suomessa. Henkilö työskentelee joka toinen kuukausi Kiinassa kiinalaiselle työnantajalle ja joka toinen kuukausi Suomessa suomalaiselle työnantajalle. Henkilöön B sovelletaan Kiinan lainsäädäntöä Kiinassa tapahtuvan työskentelyn osalta ja Suomen lainsäädäntöä Suomessa tapahtuvan työskentelyn osalta.

Esimerkki: virkamies on kohdemaassaan lisäksi työsuhteessa

Henkilö C lähtee Kiinaan Suomen valtion lähettämänä virkamiehenä. Henkilö C vakuutetaan Suomessa tämän työskentelyn osalta. Henkilö C ottaa lisäksi vastaan osa-aikaisen työn Kiinassa paikallisesta yliopistosta. Henkilö C vakuutetaan tämän osa-aikaisen työn osalta Kiinan lainsäädännön mukaisesti.

4.1.2 Yrittäjät

Myös yrittäjien osalta pääsääntönä on sen sopimusmaan lainsäädännön soveltaminen, jossa yrittäjätoimintaa harjoitetaan. Jos yrittäjä täyttää sopimusmaan lainsäädännön edellytykset, yrittäjätoiminta vakuutetaan työskentelymaassa.

4.2.1 Työntekijä voidaan lähettää toisen sopimusmaan alueelle enintään 5 vuodeksi

Tärkein poikkeus työskentelymaassa vakuuttamisen pääsäännöstä koskee lähetettyjä työntekijöitä.

Työntekijä, joka

• on työsuhteessa sopimusmaan alueella toimivaan työnantajaan, jolla on toimipaikka tässä valtiossa,
• kuuluu sopimusmaan sosiaaliturvalainsäädännön piiriin ja
• lähetetään toiseen sopimusmaahan tekemään työtä tälle työnantajalle enintään 5 vuodeksi

kuuluu tämän työskentelyn osalta lähtömaansa lainsäädännön piiriin (7.1 artikla).

Esimerkki: Kiinaan lähetetty työntekijä

Suomessa toimiva tietotekniikkayritys N lähettää henkilön A Kiinan sivukonttoriin 5 vuodeksi. Henkilö on työskennellyt ennen komennustaan Suomessa ja kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. Eläketurvakeskus myöntää henkilölle A lähetetyn työntekijän todistuksen työnantajan hakemuksen perusteella. Henkilö vakuutetaan Suomen työeläkejärjestelmässä.

Asumisperusteisen sosiaaliturvan ja perheenjäsenten osalta henkilö A on yhteydessä Kelaan.

4.2.1.1 Pidennys lähettämisaikaan

Kiinan sopimuksessa on määräys, jonka mukaan sopimusmaiden toimivaltaiset viranomaiset tai toimivaltaiset laitokset voivat keskenään sopia komennusajan pidentämisestä jos työskentely kestää kauemmin kuin 5 vuotta (7.3 artikla).

4.2.1.2 Todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta

Edellytyksenä lähettämiselle on, että Eläketurvakeskuksesta haetaan FI/CN 1 todistusta Suomen sosiaaliturvan soveltamisesta. Lähetetyn työntekijän todistuksella osoitetaan kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan sopimuksen piiriin kuuluvien sosiaaliturvan alojen osalta.

Todistuksella vapautuu Kiinassa

• peruusvanhuuseläkkeen maksuista sekä
• työttömyysvakuutusmaksuista.

Kiinan yhteyselin antaa vastaavasti Kiinasta Suomeen lähetetyille työntekijöille todistuksen CN/FI 1 kuulumisesta Kiinan sosiaaliturvaan sopimuksen kattamin osin.

Asumisperusteisen sosiaaliturvan osalta henkilön on oltava yhteydessä Kelaan.

4.3.1 Yrittäjä voi kuulua lähtömaansa sosiaaliturvaan enintään 5 vuotta

Myös yrittäjien kohdalla pääsääntönä on työskentelymaassa vakuuttaminen. Jos yrittäjä siirtää toimintansa tilapäisesti toiseen sopimusmaahan, edellytyksenä sille, että yrittäjä säilyy lähtövaltionsa sosiaaliturvalainsäädännön piirissä on, että yrittäjä

• harjoittaa tavallisesti yrittäjätoimintaa lähtövaltiossa ja
• siirtää tilapäisesti, enintään 5 vuodeksi, toimintansa toiseen sopimusmaahan (7.2 artikla).

Yrittäjää, joka ei ole vakuuttanut Suomessa työskentelyään 4 kuukautta YEL:n mukaisesti, ei lähtökohtaisesti voida pitää tavallisesti Suomessa työskentelevänä.

4.3.2 Pidennys lähettämisaikaan

Kiinan sopimuksessa on määräys, jonka mukaan sopimusmaiden toimivaltaiset viranomaiset tai toimivaltaiset laitokset voivat keskenään sopia komennusajan pidentämisestä jos työskentely kestää kauemmin kuin 5 vuotta (7.3 artikla).

4.3.2.1 Todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta

Edellytyksenä Suomen sosiaaliturvaan kuulumiselle Kiinassa työskentelyn aikana on, että yrittäjä hakee FI/CN 1 -todistusta Suomen sosiaaliturvan soveltamisesta. Todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta. Todistusta tulisi hakea ennen yrittäjätoiminnan siirtämistä Kiinaan.

Eläketurvakeskuksen myöntämällä todistuksella osoitetaan kuuluminen Suomen lainsäädännön piiriin sopimukseen kuuluvien sosiaaliturvan aloilla. Todistuksella vapautuu Kiinassa

• perusvanhuuseläkkeen maksuista ja
• työttömyysvakuutusmaksuista

Kiinan yhteyselin antaa vastaavasti Kiinasta Suomeen lähetetyille yrittäjille todistuksen CN/FI 1 kuulumisesta Kiinan sosiaaliturvaan.

Asumisperusteisen sosiaaliturvan osalta yrittäjän on oltava yhteydessä Kelaan.

Suomen ja Kiinan välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti apurahansaajia koskevia säännöksiä. Apurahansaajiin sovelletaan sopimuksen yrittäjiä koskevia säännöksiä.

Pääsääntönä on, kuten yrittäjienkin kohdalla, sen sopimusmaan lainsäädännön soveltaminen, jossa toimintaa harjoitetaan (6 artikla).

4.4.1 Apurahansaajien lähettäminen

Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan niissä tapauksissa, jossa apurahansaaja lähtee suomalaisella apurahalla työskentelemään tilapäisesti Kiinaan.

Apurahansaaja, joka

• lähtee Kiinaan työskentelemään suomalaisella apurahalla enintään 5 vuodeksi,
• vakuuttaa itsensä MYEL-vakuutuksessa ja
• on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Kiinassa

voidaan vakuuttaa Suomessa ikään kuin hän työskentelisi ja asuisi Suomessa. Vakuuttaminen edellyttää Eläketurvakeskuksen antamaa todistusta  FI/CN 1 siitä, että henkilö kuuluu Suomen lainsäädännön piiriin.

4.5.1 Virkamiehet kuuluvat heidät palkanneen hallinnon lainsäädännön alaisuuteen

Virkamiehet ja vastaava henkilöstö kuuluvat sen sopimusvaltion lainsäädännön alaisuuteen, jonka hallinnon palveluksessa virkamies on.

Kiinan sopimus ei vaikuta diplomaattisia tai konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen soveltamiseen.

4.5.2 Virkamiehet ja virkamiehenä pidettävät henkilöt

Kiinan sopimus koskee valtion virkamiehiä. Varsinaiset virkamiehet eli henkilöt, jotka ovat virkasuhteessa, vakuutetaan poikkeuksetta heidät palkanneen hallinnon lainsäädännön mukaan.

Virkamiehenä pidettävä henkilö on henkilö, joka on työsuhteessa valtioon. Virkamiehinä pidettävien henkilöiden osalta edellytys on, että tällainen henkilö on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan vähintään 1 kuukauden ajan ennen ulkomailla työskentelyä.

Valtiotyönantajana pidetään ministeriöiden lisäksi valtion virastoja, laitoksia ja liikelaitoksia sekä diplomaatti- ja konsuliedustustoja.

9.2 artiklan mukaisille virkamihille ei tarvitse hakea FI/CN 1 -todistusta, mutta se annetaan hakemuksesta.

Eläketurvakeskus antaa hakemuksesta todistuksen Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta virkamiehille. Virkamiehen perheenjäsenten on oltava yhteydessä Kelaan.

Muut virkamiehet kuin valtion virkamiehet (esim. kunnan työntekijät) voidaan vakuuttaa Suomessa Kiinassa työskentelyn ajalla, jos työntekijänä lähettämisen edellytykset täyttyvät. Muille kuin valtion virkamiehille tulee hakea FI/CN 1 -todistusta.

Merenkulkijoihin sovelletaan lippuvaltiosääntöä. Lippuvaltiosäännön mukaan laivalla työskentelevään sovelletaan sen sopimusmaan lainsäädäntöä, jonka lipun alla alus kulkee (8.1 artikla).

Kuitenkin henkilöön, joka

• asuu tavallisesti toisen sopimusvaltion alueella ja
• lähetetään työhön toisen sopimusvaltion lipun alla kulkevalle merenkulkualukselle

sovelletaan asuinvaltion lainsäädäntöä(8.1 artikla).

Suomesta Kiinan lipun alle lähetetylle henkilölle tulee hakea FI/CN 1 -todistusta. Henkilön lähettävällä työnantajalla tulee olla kotipaikka Suomessa.

Ilma-aluksen lentohenkilöstön jäsen vakuutetaan työskentelynsä osalta siinä sopimusvaltiossa, jonka alueella työnantajan päätoimipaikka sijaitsee (8.2 artikla).

Jos yrityksellä on sivuliike toisen sopimusvaltion alueella, vakuutetaan sivuliikkeen palveluksessa oleva henkilö siinä sopimusvaltiossa, jossa sivuliike sijaitsee (8.2 artikla).

Lentohenkilöstöön kuuluvaksi katsotaan sekä ohjaamomiehistö että matkustamomiehistö.

Todistusta FI/CH 1 ei tarvitse erikseen hakea lentohenkilökunnalle, mutta se voidaan tarvittaessa antaa hakemuksesta.

4.8.1 Poikkeukset sovellettavaa lainsäädäntöä koskeviin määräyksiin

Suomen ja Kiinan toimivaltaiset viranomaiset tai toimivaltaiset laitokset voivat sopia poikkeuksista kaikkiin sovellettavaa lainsäädäntöä koskeviin määräyksiin. Suomessa toimivaltainen viranomainen on sosiaali- ja terveysministeriö. Toimivaltainen laitos on Eläketurvakeskus.

Suomen ja Kiinan välisessä sosiaaliturvasopimuksessa on erikseen säännös työntekijän ja yrittäjän yli 5 vuoden komennusajan pidennyksiä varten (7.3 artikla). Sitä vastoin 10 artiklan nojalla voidaan poiketa kaikista sovellettavaa lainsäädäntöä koskevista säännöksistä.

Poikkeuslupa edellyttää

• molempien sopimusmaiden,
• työnantajan ja
• työntekijän

suostumusta poikkeuslupaan.

4.8.2 Poikkeusluvan hakeminen

Poikkeuslupaa haetaan Eläketurvakeskukselta sähköisellä hakemuksella. Jos poikkeusluvan edellytykset täyttyvät, Eläketurvakeskus myöntää poikkeuslupaa hakeneelle todistuksen siitä, että henkilöön sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä.

Eläketurvakeskus antaa todistuksen FI/CN 1 Suomen lainsäädännön piiriin kuulumisesta

• lähetetyille työntekijöille
• lähetetyille yrittäjille ja apurahansaajille
• virkamiehille
• lentohenkilökunnalle
• lähetetyille merenkulkijoille
• poikkeusluvan saaneille.

Todistusta tulee mahdollisuuksien mukaan hakea ennen ulkomaille työskentelemään lähtemistä. Todistus voidaan antaa hakemuksesta myös jälkikäteen, jos todistuksen myöntämisen edellytykset täyttyvät.

Todistusta haetaan sähköisellä hakemuksella.

Eläketurvakeskus lähettää kopion todistuksesta Kiinan yhteyselimelle. Todistuskopiot lähetetään myös asianomaiseen työeläkelaitokseen, jonka tehtävänä on valvoa, että henkilön eläketurva on järjestetty asianmukaisella tavalla ulkomaan työskentelyn aikana.

Kela saa tiedon Eläketurvakeskuksen myöntämästä todistuksesta sähköisesti. Asumisperusteisen sosiaaliturvan osalta Kiinaan lähtevien on oltava kuitenkin yhteydessä Kelaan. Myös perheenjäsenten on oltava yhteydessä Kelaan.