1.1 Suomen ja Quebecin välinen sosiaaliturvasopimusjärjestely voimaan 1.4.1988
Suomen ja Quebecin välinen sopimusjärjestely (sopimus) tuli voimaan 1.4.1988. Sopimusta on kertaalleen päivitetty. Sopimusjärjestelyn päivitys tuli voimaan 1.5.1997.
Suomen ja Quebecin sopimusjärjestely täydentää Suomen ja Kanadan välisen sosiaaliturvasopimuksen määräyksiä.
Quebecin provinssissa ei ole omaa kansaneläkejärjestelmää, vaan Kanadan liittovaltion kansaneläkejärjestelmä kattaa myös Quebecin alueella asuvat henkilöt. Näin ollen sekä Kanadan sopimuksen että Quebecin sopimuksen määräyksiä kansaneläkkeestä voidaan soveltaa samanaikaisesti niihin henkilöihin, jotka ovat työskennelleet joko vain Quebecin alueella tai sekä Quebecissä että muualla Kanadassa.
Quebecin sopimus kattaa työeläkejärjestelmän lisäksi myös tapaturma- ammattitauti ja sairausvakuutuksen. Kanadan sopimus sitä vastoin koskee vain työ- ja kansaneläkettä.
Tarkemmat tiedot
1.2 Vakuuttaminen vain yhdessä maassa
Työntekijä vakuutetaan kulloinkin lähtökohtaisesti vain jommankumman maan lainsäädännön tarkoittamalla tavalla. Sopimuksella vältytään muun muassa kaksinkertaisilta työeläkevakuutusmaksuilta.
1.2.1 Pääsääntönä työskentelymaassa vakuuttaminen
Pääsääntönä on työskentelymaassa vakuuttaminen. Tällöin vakuutusmaksut maksetaan työskentelyvaltioon työskentelyvaltion lainsäädännön mukaisesti.
1.2.2 Poikkeukset työntekomaan lainsäädännön soveltamiseen
Työnantaja voi lähettää työntekijänsä toisen jäsenvaltion alueelle. Tällöin työntekijään sovelletaan sopimuksen kattamin osin lähettäjävaltion sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Sopimus sisältää poikkeuksia myös virkamiesten, yrittäjien sekä kansainvälisen ilma- ja meriliikenteen matkustavan henkilöstön osalta.
1.3 Quebecin eläkeoikeuden syntymistä helpotetaan
Quebecin työeläkejärjestelmässä on odotusaikoja eläkeoikeuden saamiseksi. Sopimuksen perusteella oikeus Quebecin työeläkkeeseen voi kuitenkin syntyä Suomen vakuutuskausien avulla.
1.4 Etuuksien maastavienti
Sopimuksen nojalla sopimuksen kattamat etuudet maksetaan Suomeen ja Quebeciin (5.2 artikla).
Suomen työeläkkeiden kannalta tällä määräyksellä ei ole enää merkitystä, sillä työeläkkeet maksetaan rajoituksetta kaikkiin maihin.
1.5 Eläkkeiden hakeminen hoidetaan keskitetysti
Sopimuksella helpotetaan eläkettä hakevien asemaa, koska hakemusprosessissa yhteyslaitokset hoitavat eläkehakemusprosessin keskitetysti.
2.1 Sopimus koskee ensisijaisesti työperusteista sosiaaliturvaa
Suomen ja Quebecin sopimusjärjestely koskee molempien sopimuspuolten työeläkejärjestelmää, tapaturma- ja ammattitautivakuutusta sekä rajoitetusti sairausvakuutusta.
Suomen osalta sopimus koskee
- työeläkejärjestelmää kokonaisuudessaan
- tapaturma- ja ammattitautivakuutusta sekä maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusta ja
- yleisiä sairaala- ja kansanterveyspalveluja sekä sairausvakuutusta lukuun ottamatta äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa.
Sopimus koskee myös lakia työnantajan sosiaaliturvamaksusta kansaneläkemaksun osalta. Kansaneläkemaksu on kuitenkin poistunut em. laista 1.1.2010 lukien, joten tältä osin sopimuksen määräys on siis menettänyt merkityksensä.
Tarkemmat tiedot
Quebecin osalta sopimus koskee
- työeläkejärjestelmää (Quebec Pension Plan)
- työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta
- sairausvakuutusta sekä
- sairaalahoitovakuutusta ja muita sairaanhoitopalveluja.
Quebecin sopimusjärjestelyn mukaan vakuutetulla on oikeus sairaanhoitoetuuksiin yleensä siinä maassa, jossa hän asuu. Kuitenkin lähetetyillä työntekijöillä ja muilla tilapäisesti toisen sopimuspuolen alueella työskentelevillä henkilöillä ja heidän perheenjäsenillään samoin kuin opiskelijoilla on oikeus sairaanhoitoon oleskelumaassaan.
Quebecin sairausvakuutusjärjestelmästä ei makseta sairauspäivärahaa, mutta useimmilla työnantajilla on vapaaehtoinen sairauspäivärahaa maksava vakuutus.
Tarkemmat tiedot
2.1.1 Sopimuksen ulkopuolelle jäävät sosiaaliturvaetuudet
Oikeus etuuksiin, joita Suomen ja Quebecin sosiaaliturvasopimus ei koske, ratkaistaan molempien sopimusmaiden kansallisten lakien perusteella. Työnantaja ja työntekijä voivat myös joutua maksamaan vakuutusmaksuja kahteen maahan niiden etuuksien osalta, joita Suomen ja Quebecin välinen sosiaaliturvasopimus ei koske.
Sopimuksen henkilöpiiri on laaja.
Sopimusta sovelletaan 4 artiklan mukaan henkilöihin
- jotka kuuluvat tai ovat kuuluneet jommankumman sopimusmaan lainsäädännön piiriin kansalaisuudesta riippumatta ja
- heidän huollettaviinsa ja edunsaajiinsa.
Sopimuksen henkilölliseen soveltamisalaan kuuluvat myös pakolaiset ja valtiottomat.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Lähtökohtana on, että sopimusmaassa työskentelevä työntekijään sovelletaan sen maan, jonka alueella henkilö työskentelee, sosiaaliturvalainsäädäntöä (6.1 artikla).
Vakuuttaminen voi kuitenkin EU-maista poiketen jakaantua sosiaaliturvasopimusmaiden kohdalla tietyissä erityistilanteissa.
Esimerkki, jossa henkilöllä on kaksi työnantajaa: Henkilöllä B on kaksi työnantajaa, joista toinen toimii Quebecissä ja toinen Suomessa. Henkilö työskentelee joka toinen kuukausi Quebecissä paikalliselle työnantajalle ja joka toinen kuukausi suomalaiselle työnantajalle Suomessa. Henkilöön B sovelletaan Quebecin lainsäädäntöä Quebecissä tapahtuvan työskentelyn osalta ja Suomen lainsäädäntöä Suomessa tapahtuvan työskentelyn osalta.
Esimerkki, jossa virkamies on kohdemaassaan lisäksi työsuhteessa: Henkilö C lähtee Quebeciin valtion lähettämänä virkamiehenä. Henkilö C vakuutetaan Suomessa tämän työskentelyn osalta. Henkilö C ottaa vastaan lisäksi osa-aikaisen työn Quebecissä paikallisesta yliopistosta. Henkilö C vakuutetaan tämän osa-aikaisen työn osalta Quebecin lainsäädännön mukaisesti.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
4.2.1 Työntekijä voidaan lähettää toisen sopimusmaan alueelle enintään 3 vuodeksi
Työntekijä, joka
- on työsuhteessa työnantajaan, joka toimii sopimusmaan alueella
- kuuluu sopimusmaan lainsäädännön piiriin ja
- lähetetään toiseen sopimusmaahan tekemään työtä tälle työnantajalle tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle
- tilapäisesti enintään 3 vuodeksi
kuuluu tämän työskentelyn osalta lähtömaan lainsäädännön piiriin (7 artikla).
Tarkemmat tiedot
Alun perin lähettämisaika Quebecin sopimuksessa oli 24 kuukautta. Sopimusjärjestelyn uudistuksessa (1997) lähettämisaikaa pidennettiin 36 kuukauteen.
Suomalaiseen ”työnantajaan sidoksissa olevalla työnantajalla” tarkoitetaan työnantajan kanssa samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvaa työnantajaa eli kanadalaista emo- tai tytäryhtiötä. Kun suomalainen työnantaja lähettää työntekijänsä Quebeciin, työsuhteen jatkumista lähettävään työnantajaan ei välttämättä vaadita. Näin ollen on mahdollista, että työsuhde solmitaan lähettävän yrityksen ulkomaiseen konserniyritykseen. Suomalainen yritys on kuitenkin viime kädessä vastuussa sosiaalivakuutusmaksujen maksamisesta Suomeen. Jos työntekijä lähetetään muun kuin konserniyrityksen palvelukseen, työsuhteen lähettävään työnantajaan tulee jatkua koko ulkomaankomennuksen ajan.
4.2.2 Todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta
Eläketurvakeskus myöntää hakemuksesta lähetetylle työntekijälle todistuksen FI/Q 1.
Lähetetyn työntekijän todistuksella osoitetaan kuuluminen Suomen
- eläkevakuutusjärjestelmän
- sairausvakuutuksen ja
- tapaturmavakuutuksen piiriin.
Lähetetyn työntekijän todistuksen esittämällä vakuutettu saa sairausvakuutuskortin, joka tarvitaan Quebecin lainsäädännön mukaisten sairaanhoitoetuuksien saamiseksi.
Quebecin yhteyselin antaa vastaavasti Quebecistä Suomeen lähetetyille työntekijöille todistuksen Q/FI 1 kuulumisesta Quebecin sosiaaliturvaan.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
4.3.1 Yrittäjät vakuutetaan lähtökohtaisesti työskentelymaassa
Suomen ja Quebecin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti määräyksiä lähetetyistä yrittäjistä. Pääsääntöisesti yrittäjiin sovelletaan työskentelymaansa sosiaaliturva lainsäädäntöä.
4.3.2 Alle vuodeksi Quebeciin lähtevä yrittäjä
Alle vuodeksi Quebeciin lähtevä yrittäjä voidaan katsoa edelleen Suomeksi asuvaksi. Näin ollen alle vuodeksi Quebeciin lähtevä yrittäjä voi pitää YEL-vakuutuksensa voimassa samalla tavalla kuin sopimuksettomaan maahan lähtevä yrittäjä. Eläketurvakeskus myöntää hakemuksesta todistuksen Quebeciin lähtevälle yrittäjälle.
Jotta Quebeciin lähtevä yrittäjä voi saada todistuksen, tulee yrittäjällä olla YEL-vakuutus voimassa vähintään 4 kuukautta ennen komennustaan Quebeciin.
Yrittäjät, jotka asuvat sopimusmaan alueella ja työskentelevät toisen tai molempien sopimusmaiden alueella, on vakuutettava asuinmaansa lainsäädännön mukaisesti. Suomessa asuva yrittäjä vakuutetaan tällöinkin Suomen työeläkelainsäädännön mukaisesti vain Suomessa tekemänsä työn perusteella (6.3 artikla).
4.3.3 Yli vuodeksi Quebeciin lähtevä yrittäjä
Jos yrittäjä lähtee Suomesta Quebeciin yli vuodeksi, yrittäjää ei voida pitää Suomessa asuvana. Tämän vuoksi yrittäjän on vakuutettava itsensä Quebecin lainsäädännön mukaan.
Asumisen käsitteelle ei ole annettu sopimuksessa tarkempaa määritelmää, joten asuminen määritellään kansallisen lainsäädännön mukaan.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
4.4.1 Apurahansaajaan sovelletaan lähtökohtaisesti työntekomaan lainsäädäntöä
Apurahansaajat vakuutetaan Suomessa MYEL:n perusteella, jos MYEL:n edellytykset täyttyvät. Apurahansaajiin sovelletaan näin ollen yrittäjiä koskevia säännöksiä.
Koska sopimuksessa ei ole varsinaisesti yrittäjiä koskevia säädöksiä, apurahansaajaan sovelletaan pääsääntöisesti työntekomaan lainsäädäntöä.
4.4.2 Poikkeusluvan hakeminen apurahansaajalle
Apurahansaaja, joka on vakuuttanut itsensä MYEL:n mukaan, voi kuitenkin hakea Eläketurvakeskukselta poikkeuslupaa Quebecissä työskentelynsä ajalle. Tällöin edellytetään, että apurahansaaja
- on vakuuttanut itsensä MYEL:n mukaan
- lähtee Quebeciin tilapäisesti, enintään 5 vuodeksi
- työskentelee pelkästään suomalaisella apurahalla
- ei saa muita tuloja Suomesta tai Quebecistä.
Poikkeuslupaa haetaan Eläketurvakeskuksesta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Tarkennettu ohjeeseen hakemismenettelystä
4.5.1 Lähtökohtana lähettäjävaltion lainsäädännön soveltaminen
Valtion palveluksessa työskentelevä henkilö (virkamies) vakuutetaan toisessa sopimusmaassa työskennellessään lähettäjävaltion lainsäädännön mukaisesti (9.1 artikla).
Valtion palveluksessa oleva henkilö vakuutetaan kuitenkin työskentelyvaltionsa lainsäädännön mukaan, jos
- henkilö on työskentelyvaltion kansalainen tai
- asuu työskentelyvaltion alueella.
Valtion palveluksessa oleville henkilöille ei tarvitse hakea todistusta.
Muulle julkiselle työnantajalle kuin valtiolle työskentelevät (esim. kunnan työntekijät) voidaan lähettää Quebeciin, jos lähettämisen edellytykset täyttyvät. Näille työntekijöille tulee hakea lähetetyn työntekijän todistusta Eläketurvakeskuksesta.
4.5.1.1 Valtion virkamiehiä koskeva valintaoikeus
Jos virkamies asuu työskentelyvaltiossa ja on lähettäjävaltion kansalainen, hän voi valita kuulumisen lähettäjävaltion lainsäädännön piiriin (9 artikla). Valinta on tällöin tehtävä 6 kuukauden kuluessa työskentelyn aloittamisesta.
Esimerkki valintaoikeudesta: Suomen kansalainen A työskentelee Suomen hallituksen lähettämänä Quebecissä. Henkilö A asuu vakituisesti Quebecissä. Henkilö A voi valita, haluaako hän kuulua Suomen lainsäädännön piiriin Quebecin lainsäädännön sijasta.
4.5.1.2 Kansalaisuusvaatimuksesta
Vaikka Suomen ja Quebecin sosiaaliturvasopimuksen sanamuoto koskee pelkästään Suomen ja Kanadan kansalaisia, on Suomi EU-jäsenyytensä myötä sidottu EU-lainsäädännön määräyksiin. Gottardo-ratkaisussaan (C-55/00) ja sitä seuranneessa hallintotoimikunnan (sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevä hallintotoimikunta) suosituksessa P1 (annettu 12 kesäkuuta 2009, EUVL C 106/47) suositellaan jäsenvaltioita jättämään huomiotta kansalaisuuteen perustuvat rajoitukset kahdenvälisistä sosiaaliturvasopimuksista ja toimimaan unionin lainsäädännön mukaisesti silloin, kun kyseessä on jäsenvaltion lainsäädännön piiriin kuuluva henkilö.
Hallintotoimikunnan suositus P1 on myöhemmin korvattu hallintotoimikunnan suosituksella H1 (annettu 19 kesäkuuta 2013, EUVL C 279/13), joka koskee koko koordinaation piirissä olevaa lainsäädäntöä, ei pelkästään eläkesektoria.
Eläketurvakeskus rinnastaa sosiaaliturvasopimuksia soveltaessaan Suomen kansalaisiin kaikki EU-kansalaiset. Näin ollen myös muut EU-maiden kansalaiset voivat kuulua Suomen lainsäädännön piiriin silloin, kun Suomen valtio lähettää virkamiehen Quebeciin.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Tarkennettu artiklaa 8.3 koskevaa ohjetta
Molempien sopimuspuolten alueella työskentelevä matkustava henkilöstö kuuluu sen sopimusmaan lainsäädännön piiriin, jonka alueella työnantajana toimivan yrityksen kotipaikka on (8.1 artikla).
Jos yrityksellä on kotipaikka sopimusmaan alueella ja sivukonttori tai pysyvä toimisto toisessa sopimusmaassa, tällaisessä sivukonttorissa tai toimistossa työskentelevä henkilökunta kuuluu sen sopimusmaan lainsäädännön piiriin, jonka alueella tämä sivukonttori tai toimisto sijaitsee. (8.2 artikla)
Näistä määräyksistä poiketaan kuitenkin silloin, kun matkustavaan henkilökuntaan kuuluva työntekijä asuu ja työskentelee kokonaan tai osittain sopimusmaassa, jossa työnantajana toimivalla yrityksellä ei ole kotipaikkaa eikä sivukonttoria tai pysyvää toimistoa. Työntekijä kuuluu tällöin asuinmaansa lainsäädännön piiriin. (8.3 artikla)
Eläketurvakeskus ei myönnä todistusta Quebecin sopimuksen mukaiselle kansainvälisen ilma- ja meriliikenteen matkustavalle henkilöstölle.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Tarkennettu poikkeuslupamenettelyä
4.7.1 Poikkeukset sovellettavaa lainsäädäntöä koskeviin sääntöihin
Suomen ja Quebecin toimivaltaiset viranomaiset tai heidän valtuuttamansa laitokset voivat sopia poikkeuksista kaikkiin sovellettavaa lainsäädäntöä koskeviin määräyksiin (10 artikla). Poikkeuslupa edellyttää painavia perusteluita ja molempien sopimusmaiden suostumusta poikkeuslupahakemukseen.
Tavallisimmin työnantaja hakee poikkeuslupaa, jos lähetettyä työntekijää koskeva 3 vuoden määräaika ylittyy, ja komennuksella oleva työntekijä halutaan edelleen vakuuttaa lähtömaassa. Tästä on nimenomainen määräys sopimuksen 7.2 artiklassa.
Eläketurvakeskuksen vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan poikkeuslupia ei haeta yli viiden vuoden komennuksille.
4.7.2 Menettely
Jos Eläketurvakeskus puoltaa poikkeusluvan myöntämistä, Eläketurvakeskus on yhteydessä Quebecin yhteyselimeen suostumuksen saamiseksi. Poikkeuslupa edellyttää Quebecin toimivaltaisen viranomaisen suostumuksen lisäksi sitä, että sekä työnantaja että työntekijä suostuvat poikkeuslupaan.
Poikkeuslupaa haetaan Eläketurvakeskukselta sähköisellä hakemuksella. Eläketurvakeskus myöntää poikkeuslupaa hakeneelle todistuksen sovellettavasta lainsäädännöstä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Tarkennettu hakemusmenettelyä
Eläketurvakeskus antaa todistukset Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta
- lähetetyille työntekijöille,
- apurahansaajille,
- asuinmaassaan vakuutetuille yrittäjille sekä
- poikkeusluvan saaneille.
Työnantajan, työntekijän, yrittäjä ja apurahansaajan tulee hakea todistusta mahdollisuuksien mukaan ennen ulkomaille työskentelemään lähtemistä. Todistus voidaan kuitenkin antaa hakemuksesta myös jälkikäteen, jos todistuksen antamisen edellytykset ovat täyttyneet.
Todistusta haetaan sähköisellä hakemuksella
Kopio todistuksista lähetetään Quebecin yhteyselimelle. Todistuskopiot lähetetään myös ao. työeläkelaitokseen, jonka tehtävänä on valvoa, että lähetetyn työntekijän eläketurva on järjestetty asianmukaisella tavalla ulkomaan työskentelyn aikana. Kela saa tiedon todistuksesta sähköisesti.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
5.1 Yhteyselimet Suomessa
5.1.1 Eläketurvakeskus (ETK)
Ulkomaanpalvelujen osasto
FI-00065 ELÄKETURVAKESKUS
Puh. 029 411 2110 (ulkomailta soitettaessa +358 29 411 2110)
Vakuuttaminen: ulkomaanasiat@etk.fi
Eläkeasiat: ulkomaiset.elakeasiat@etk.fi
5.1.2 Kansaneläkelaitos (Kela)
5.1.2.1 Kansainvälisten asioiden keskus (KV-keskus)
PL 78
FI-00381 HELSINKI
Puh. 020 634 0200 (ulkomailta soitettaessa +358 20 634 0200
Faksi: 020 634 1599 (ulkomailta soitettaessa +358 20 634 1599)
inter.helsinki@kela.fi
5.1.3 Tapaturmavakuutus
5.1.3.1 Tapaturmavakuutusten liitto (Federation of Accident Insurance Institutions)
Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto
Bulevardi 28
00120 HELSINKI
5.2 Yhteyselimet Quebecissä
5.2.4 Bureau des ententes de sécurité sociale (BESS)
Bureau des ententes de sécurité sociale
Régie des rentes du Québec
1055, boulevard René-Lévesque Est, 13e étage
Montréal (Québec) H2L 4S5
Montréal region: 514 866-7332, extension 7801
Toll-free: 1 800 565-7878, extension 7801
web: http://www.rrq.gouv.qc.ca/fr/programmes/regime_rentes/ententes_internationales/Pages/ententes_internationales.aspx
6.1 Suomen työeläkkeen määräytyminen
Suomen työeläke määräytyy kansallisesti.
Suomen ja Quebecin sopimuksessa on myös säännökset tulevan ajan laskennasta. Sopimuksen määräykset ovat kuitenkin näiltä osin vanhentuneita, eikä niitä voida soveltaa.
Tarkemmat tiedot
6.2 Suomen kansaneläkkeen määräytyminen
Quebecin sopimus ei sisällä erikseen kansaneläkettä koskevia säännöksiä. Kansaneläkkeen osalta sovelletaan Suomen ja Kanadan sopimuksen määräyksiä kansaneläkkeestä.
6.3 Quebecin työeläkkeen määräytyminen
Pääsääntönä on, että Quebec soveltaa omaa lainsäädäntöään määrätessään eläkeoikeuden syntymisestä ja laskiessaan eläkettä. Sekä Kanadassa että Quebecissä työeläkevakuutettuna olleelle työntekijälle maksetaan molempien järjestelmien piirissä karttunut etuus yhtenä eläkkeenä.
Eläkkeen määrä lasketaan Quebecin oman lainsäädännön määräysten mukaisesti. Tarkempi kuvaus Quebecin eläkejärjestelmästä löytyy Eläketurvakeskuksen kotisivuilta Kanadan eläkejärjestelmän yhteydestä.
7.1 Eläkkeenhakija asuu Suomessa
7.1.1 Quebecin eläkkeen hakeminen
Suomessa asuva eläkkeenhakija hakee Quebecin eläkettä Suomen kansallisella eläkehakemuslomakkeella.
Quebecin työeläkejärjestelmän mukaista vanhuuseläkkeen hakemista varten eläkkeenhakijan tulee täyttää
- Suomen kansallinen vanhuuseläkehakemus (ETK/KELA 7001) sekä
- U-liite (ETK/Kela 7110).
Quebecin työeläkejärjestelmän mukaista työkyvyttömyyseläkkeen hakemista varten eläkkeenhakijan tulee täyttää
- Suomen kansallinen työkyvyttömyyseläkehakemus (ETK/KELA 7002) sekä
- U-liite (ETK/Kela 7110).
Quebecin työeläkejärjestelmän mukaista perhe-eläkkeen hakemista varten eläkkeenhakijan tulee täyttää
- Suomen kansallinen perhe-eläkehakemus (ETK/KELA 7004) ja/tai
- Lapsen perhe-eläkehakemus (ETK/KELA 7005) sekä
- U-liite (ETK/Kela 7110).
Hakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista, työeläkelaitoksista ja niiden palvelupisteistä sekä Eläketurvakeskuksesta. Hakemuslomakkeet ovat saatavilla myös internetsivuilta: www.kela.fi , www.etk.fi ja www.tyoelake.fi
Eläkkeenhakija voi jättää Quebecin eläkehakemuksen joko Kelaan, Eläketurvakeskukseen tai työeläkelaitokseen.
Quebecissä ei ole omaa kansaneläkejärjestelmää. Jos eläkkeenhakija on työskennellyt Quebecissa, hänellä voi olla myös oikeus Kanadan kansaneläkkeeseen.
Tarkemmat tiedot
7.1.2 Eläkehakemusprosessin kulku Suomessa
Kun suomalaisesta työeläkehakemuksesta ilmenee, että hakija on ollut työssä Quebecissä, eläkelaitoksen tulee toimittaa jäljennös hakemuksesta, lääkärinlausunnoista ja mahdollisista muista Quebecissä työskentelyyn liittyvistä asiakirjoista Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osastolle.
Vaikka eläkehakemuksen voi jättää Suomessa samoille laitoksille kuin Suomen omassa eläkehakemusmenettelyssä, Quebecin eläkehakemukset toimitetaan kuitenkin aina Suomen yhdyselinten kautta Quebeciin
Tarkemmat tiedot
Eläkkeenhakijalle lähetetään Eläketurvakeskuksen ulkomaisten eläkeasiain osastolta Quebecin eläkehakemuslomake (Q 2/SF) täytettäväksi.
Eläkkeenhakijan palautettua lomakkeen Eläketurvakeskukselle hakemus toimitetaan Quebecin yhteyselimelle. Yhteyselimelle toimitetaan hakemuslomakkeen mukana sopimusmaiden yhteyselinten välinen yhteydenpitolomake, jolla voidaan pyytää ja välittää esim. eläkelaitosten tarvitsemia lisätietoja. Yhteyselin myös todistaa oikeiksi hakemuslomakkeen henkilötiedot.
7.2 Eläkkeenhakija asuu Quebecissa
7.2.1 Suomen eläkkeen hakeminen
Kun Quebecin eläkehakemuksesta käy ilmi, että vakuutettu on työskennellyt tai/ja asunut myös Suomessa, Quebecin yhteyselin toimittaa eläkkeenhakijalle täytettäväksi sopimusten soveltamista varten laaditut eläkehakemuslomakkeet.
Eläkkeenhakijan on täytettävä Quebecin kansallisen eläkehakemuslomakkeen lisäksi
- F/Q 2 -lomake, kun eläkkeenhakija hakee Suomen työeläkettä.
Quebecissä hakemukset voidaan jättää joko yhteyselimille tai asianomaisille eläkelaitoksille.
Suomalaisten eläkehakemuslomakkeiden, mahdollisten lääkärinlausuntojen ja Suomessa työskentelyä koskevien liitteiden lisäksi Quebecin yhteyselin lähettää Suomeen oman yhteydenpitolomakkeensa.
Eläketurvakeskus selvittää hakemuksen vireilletulopäivän ennen hakemuksen toimittamista eläkelaitokselle.
Hakemus tulee vireille samanaikaisesti molemmissa sopimusmaissa, jos hakija jättää 6 kuukauden kuluessa ensimmäisen eläkehakemuksen jättämisestä myös toisen sopimusmaan lainsäädännön mukaisen eläkehakemuksen (artiklat 30.2 ja 30.3).
9.1 Yleistä tietojen vaihdosta Suomen ja Quebecin välillä
Sopimusjärjestely velvoittaa sopimuspuolten asianomaiset viranomaiset ja laitokset avustamaan toisiaan ja antamaan toisilleen sopimusten soveltamiseksi tarpeelliset tiedot.
Asianomaiset viranomaiset ja vakuutuslaitokset voivat yhteydenpidossaan käyttää virallisia kieliään. Näin ollen Quebecin kanssa asioidessa voidaan käyttää suomea, ruotsia, englantia ja ranskaa.
Sopimusten soveltamisesta vastaavat yhteyselimet on nimetty toimeenpanosopimuksissa, joissa määrätään myös yhteyselinten tehtävistä.
9.2 Hakemus ja sen liitteet
Eläkettä haetaan kummankin sopimusmaan omilla lomakkeilla. Hakemustiedot välitetään toiseen sopimusmaahan sopimuksen mukaisilla hakemuslomakkeilla.
9.3 Tiedot eläkepäätöksistä
Eläkeasiassa annettu päätös toimitetaan suoraan hakijalle. Yhteyselimet toimittavat toisilleen tiedot päätöksistä.
9.4 Etuuksien määräytymiseen vaikuttavat seikat
Vakuutuslaitosten tulee ilmoittaa yhteyselinten välityksellä toisilleen tiedot, jotka saattavat vaikuttaa etuudensaajan oikeuteen toisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisiin etuuksiin. Tämän vuoksi Suomen työeläkepäätöksessä on kehotettava etuudensaajaa ilmoittamaan olosuhteissaan tapahtuneista muutoksista.
9.5 Tilastot
Sopimuspuolten yhdyselinten on toimeenpanosopimusten perusteella toimitettava toisilleen vuosittain tilastot siitä, paljonko eläkkeitä on maksettu toisen sopimuspuolen alueella asuville eläkkeensaajille.
9.6 Tietosuoja
Yksityishenkilöitä koskevat tiedot, jotka on tarpeen toimittaa toiselle sopimuspuolelle sopimuksen soveltamiseksi, ovat luottamuksellisia. Yksityishenkilöitä koskevia tietoja ei saa käyttää muuhun kuin sopimuksen toimeenpanoon.
Oikeus saada tietoja asiakirjoista ratkaistaan kyseisen sopimuspuolen lainsäädännön perusteella.
Toisen sopimuspuolen hallussa olevat lääkärinlausunnot ja lääketieteelliset asiakirjat sekä niiden toimittaminen toisen sopimuspuolen haltuun ovat osa sopimusmaiden toisilleen antamaa hallinnollista apua. Tämä hallinnollinen apu tapahtuu maksutta.
10.1 Toisen sopimusmaan pyytämät lisäselvitykset
Sopimusmaan yhteyselin on velvollinen suorittamaan lääkärintarkastuksia toisen sopimusmaan vakuutuslaitoksen (yhteyselimensä välityksellä) tekemän pyynnön johdosta.
Lääkärintarkastuksen kustannukset korvaa niitä pyytänyt vakuutuslaitos. Kustannukset korvataan viipymättä.
Sopimuksen kattamat eläkkeet maksetaan sopimusmaasta toiseen. Etuudet maksetaan sopimusmaan omassa valuutassa. Eläkettä maksava sopimusmaa ei saa vähentää etuudesta hallintokuluja.
Nykyisin Suomen työeläkkeet maksetaan ilman rajoituksia kaikkiin maihin, joten eläkkeen maksamista koskevilla sopimusmääräyksillä ei ole Suomen työeläkkeiden kannalta enää merkitystä.
11.1 Viivästyskorotus
Suomen lainsäädännön mukaista viivästyskorotusta laskettaessa Quebecissä tehty eläkehakemus katsotaan jätetyksi vasta silloin, kun se saapuu suomalaiselle eläkelaitokselle tarpeellisine liitteineen (30.5 artikla).
Eläkeasiaa koskeva valitus katsotaan jätetyksi määräajassa, kun se on jätetty määräajan kuluessa toisen sopimusmaan asianomaiselle viranomaiselle tai vakuutuslaitokselle.
Valituksen vastaanottaja merkitsee siihen saapumispäivän ja toimittaa valituksen suoraan tai yhteyselimen kautta toisen sopimusmaan asianomaiselle viranomaiselle tai laitokselle.
13.1 Sopimusta sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa sattuneisiin eläketapahtumiin
Suomen ja Quebecin välinen sopimusjärjestely tuli voimaan 1.4.1988. Sopimusta on päivitetty 1.5.1997 voimaantulleilla muutoksilla.
Sopimuksen ja sopimusjärjestelyn määräyksiä sovelletaan myös niihin eläketapahtumiin, jotka ovat sattuneet ennen sopimusten voimaantuloa. Myös jo aiemmin täyttyneet vakuutuskaudet otetaan huomioon eläkeoikeuden syntymiseksi tarvittavien odotusaikojen täyttämiseksi.
13.1.1 Sopimus ei luo oikeuksia ennen sen voimaantuloa
Eläkkeiden maksaminen sopimuksen nojalla alkaa kuitenkin aikaisintaan sopimuksen voimaantulosta.
13.1.2 Tarkistaminen
Aiemmin myönnetty eläke on sopimuksen tultua voimaan voitu tarkistaa vakuutetun hakemuksesta.
Muutokset edelliseen versioon
Tehty kieliasun korjauksia