Sopimus voimaan 1.11.1992
Suomen ja Yhdysvaltain välinen sosiaaliturvasopimus (sopimus) tuli voimaan 1.11.1992. Samaan aikaan tuli sovellettavaksi myös sopimuksen toimeenpanosta annettu sopimus (toimeenpanosopimus).
Suomen ja Yhdysvaltain sosiaaliturvasopimuksen ja toimeenpanosopimuksen lisäksi sopimusmaiden välillä on edelleen voimassa 17.5.1968 voimaan astunut eläkesopimus. Eläkesopimus koskee eläkkeiden vastavuoroista maksamista sopimusmaiden välillä. Eläkesopimuksen merkitys on kuitenkin vähäinen, sillä eläkkeiden maksamista koskevat säännökset löytyvät myös 1992 solmitusta sosiaaliturvasopimuksesta.
Vakuuttaminen vain yhdessä maassa – pääsääntönä työntekomaan lainsäädännön soveltaminen
Työntekijä vakuutetaan lähtökohtaisesti vain yhden sopimusmaan lainsäädännön mukaan. Pääsääntönä on, että henkilö vakuutetaan työskentelymaassaan.
Poikkeukset työskentelymaan lainsäädännön soveltamiseen
Sopimus sisältää myös tiettyjä poikkeussääntöjä työntekomaassa vakuuttamiseen:
- työnantaja voi lähettää työntekijän toisen jäsenvaltion alueelle, jolloin työntekijään sovelletaan sopimuksen kattamin osin lähettäjävaltion sosiaaliturvalainsäädäntöä
- yrittäjät voivat lähettää itsensä toisen sopimusvaltion alueelle
- valtion virkamiehet kuuluvat lähtökohtaisesti aina työnantajamaan lainsäädäntöön ja
- merimiehiin sovelletaan lippuvaltion lainsäädäntöä.
Vakuutuskausien rinnastaminen
Yhdysvaltain vanhuuseläkkeen odotusaikoja varten Suomen työeläkelakien mukaiset vakuutuskaudet otetaan huomioon tarvittaessa. Oikeus eläkkeeseen Yhdysvalloista voi näin ollen syntyä osittain Suomen vakuutuskausien avulla.
Sopimuksen merkitys Suomen työeläkkeiden määräytymisen kannalta on erittäin vähäinen, koska Suomen työeläkkeeseen ei liity varsinaisia odotusaikoja.
Eläkkeiden maksaminen Suomesta Yhdysvaltoihin ja Yhdysvalloista Suomeen
Eläkkeet maksetaan sosiaaliturvasopimuksen perusteella rajoituksetta toisen sopimuspuolen alueelle.
Suomen työeläkejärjestelmän kannalta sopimuksella ei ole enää tässä suhteessa merkitystä, sillä Suomen työeläkkeet maksetaan rajoituksetta muihin maihin.
Eläkkeen hakeminen hoidetaan keskitetysti
Sopimuksella helpotetaan eläkkeenhakijan asemaa. Eläkehakemusprosessi hoidetaan yhteyslaitosten kautta keskitetysti.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Suomen ja Yhdysvaltain välinen sosiaaliturvasopimus koskee ensisijaisesti eläkkeitä
Suomen sosiaaliturvajärjestelmä
Suomen osalta sopimusta sovelletaan
- työeläkejärjestelmän osalta vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkejärjestelmään
- kansaneläkejärjestelmän osalta vanhuus- ja perhe-eläkkeisiin sekä työkyvyttömyyseläkkeen osalta eläkkeen maksamiseen ulkomaille ja
- työnantajan sosiaaliturvamaksusta annettuun lakiin.
Lisäksi sopimus koskee Suomen osalta
- sairaus- ja vanhempainvakuutusta sekä
- lapsilisiä
niissä tilanteissa, joissa työntekijä, yrittäjä, merimies tai valtion virkamies kuuluu sopimuksen lainvalintasääntöjen perusteella Suomen sosiaaliturvalainsäädännön alaan.
Sairaus- ja vanhempainvakuutus sekä lapsilisät on otettu mukaan yksipuolisesti Suomen osalta, sillä Yhdysvaltojen lainsäädännössä ei ole vastaavia julkisia järjestelmiä. Sairaus- ja vanhempainvakuutuksen ja lapsilisien sisällyttämisellä sopimukseen on haluttu taata Suomesta lähetetyille työntekijöille vastaava turva kuin muiden kahdenvälisten sosiaaliturvasopimusten kohdalla.
Esimerkki lähetetystä työntekijästä: Henkilö A lähtee työskentelemään Yhdysvaltoihin suomalaisen työnantajan X lähettämänä. Henkilö A saa Eläketurvakeskuksen myöntämän todistuksen sovellettavasta lainsäädännöstä, joten henkilöön sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä sopimuksen kattamin osin. Henkilö A vakuutetaan Suomen työeläkejärjestelmän lisäksi sairausvakuutuslain mukaisesti.
Työnantaja X maksaa työnantajan osuuden työeläkevakuutusmaksusta ja sairasvakuutusmaksun sekä pidättää työntekijän työeläkevakuutusmaksun palkasta. Henkilölle A maksetaan myös lapsilisät aivan kuin hän asuisi Suomessa. Sairastuessaan hän saa sairauspäivärahaa ikään kuin henkilö työskentelisi Suomessa. Sopimuksen soveltamisalaan kuulumattomien etuuksien osalta toimivaltainen viranomainen on Kela. Kela tekee päätökset kansallisen lain perusteella.
Sopimuksessa ei ole säädöksiä esimerkiksi tapaturmavakuutuksesta. Tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluminen ratkaistaan kansallisen lain perusteella.
Yhdysvaltain sosiaaliturvajärjestelmä
Yhdysvaltain osalta sopimusta sovelletaan liittovaltion vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkejärjestelmään.
Vanhuuseläke
Yhdysvaltain vanhuuseläkeikä on tällä hetkellä 1943-1954 syntyneillä 66 vuotta. Tämän jälkeen eläkeikä nousee vuosina 1955-1959 syntyneillä asteittain 67 vuoteen.
Eläke maksetaan alennettuna 62 vuoden iässä. Eläkkeen määrä on tällöin 0,56 prosenttia pienempi jokaista varhennuskuukautta kohden.
Vanhuuseläke on tuloharkintainen 70 vuoden ikään asti. Tuloharkinnassa otetaan kuitenkin huomioon vain työtulot, ei eläketuloja.
Työkyvyttömyyseläke
Eläke maksetaan täyden työkyvyttömyyden perusteella. Työkyvyttömäksi katsotaan henkilö, joka ei lääketieteellisin perustein kykene mihinkään riittävän toimeentulon antavaan työhön. Työkyvyttömyyden tulee jatkua vähintään vuoden. Lisäksi työkyvyttömyyden jatkumista kontrolloidaan määräajoin.
Perhe-eläke
Perhe-eläke maksetaan
- sekä nais- että miesleskille
- edunjättäjän lapselle ja
- edunjättäjästä taloudellisesti riippuvaiselle vanhemmalle tai entiselle puolisolle.
Sopimuksen ulkopuolelle jäävät sosiaaliturvaetuudet
Oikeus etuuksiin, joita Suomen ja Yhdysvaltain sosiaaliturvasopimus ei koske, ratkaistaan molempien sopimusmaiden kansallisten lakien perusteella. Työnantaja ja työntekijä voivat myös joutua maksamaan vakuutusmaksuja kahteen maahan niiden etuuksien osalta, joita Suomen ja Yhdysvaltain välinen sosiaaliturvasopimus ei koske.
Sopimusta sovelletaan jommankumman sopimuspuolen lainsäädännön piiriin kuuluneisiin
Suomen ja Yhdysvaltain sosiaaliturvasopimusta sovelletaan kaikkiin henkilöihin, jotka
- kuuluvat tai ovat kuuluneet jommankumman sopimusmaan lainsäädännön piiriin sekä
- edellä mainittujen henkilöiden perheenjäseniin ja edunsaajiin.
Kun kyse on oikeuksista etuuksiin tai etuuksien maksamisesta, sopimusmaat rinnastavat omiin kansalaisiinsa myös sopimusmaassa asuvat
- toisen sopimusmaan kansalaiset
- pakolaiset ja
- valtiottomat henkilöt.
Oikeutta rahaetuuksiin ei saa rajoittaa pelkästään sillä perusteella, että henkilö asuu toisen sopimusosapuolen alueella.
Pääsääntönä on työskentelymaan lainsäädännön soveltaminen (4.1 artikla). Jos henkilö täyttää työskentelymaan lainsäädännön edellytykset, henkilö vakuutetaan työskentelymaassa sopimuksen kattamin osin.
Esimerkki pääsäännön mukaisesta vakuuttamisesta: Henkilö A lähtee Yhdysvaltoihin kahdeksi vuodeksi työskentelemään paikalliseen yritykseen. Henkilöön A sovelletaan Yhdysvaltain lainsäädäntöä. Työeläkevakuutusmaksuja ei näin ollen makseta Suomeen.
Toisin kuin EU-tilanteissa, vakuuttaminen voi sosiaaliturvasopimusmaiden kohdalla jakaantua erityistilanteissa.
Esimerkki, jossa henkilöllä on kaksi työnantajaa: Henkilöllä B on kaksi työnantajaa, joista toinen toimii Yhdysvalloissa ja toinen Suomessa. Henkilö työskentelee joka toinen kuukausi Yhdysvalloissa yhdysvaltalaiselle työnantajalle ja joka toinen kuukausi suomalaiselle työnantajalle Suomessa. Henkilöön B sovelletaan Yhdysvaltain lainsäädäntöä hänen Yhdysvalloissa tapahtuvan työskentelyn osalta ja Suomen lainsäädäntöä Suomessa tapahtuvan työskentelyn osalta.
Esimerkki, jossa virkamies on kohdemaassaan lisäksi työsuhteessa: Ministeriön virkamies C lähtee Yhdysvaltoihin valtion lähettämänä virkamiehenä. Henkilö C vakuutetaan Suomessa tämän työskentelyn osalta. Henkilö C ottaa vastaan lisäksi osa-aikaisen työn Yhdysvalloissa. Henkilö C vakuutetaan tämän osa-aikaisen työn osalta Yhdysvaltojen lainsäädännön mukaisesti.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Työntekijä voidaan lähettää toisen sopimusmaan alueelle enintään 5 vuodeksi
Tärkein poikkeus työskentelymaassa vakuuttamisen pääsäännöstä koskee lähetettyjä työntekijöitä (Artikla 4.3).
Työntekijä, joka
- on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on sopimusmaan alueella
- kuuluu sopimusmaan sosiaaliturvalainsäädännön piiriin ja
- lähetetään toiseen sopimusmaahan tekemään työtä tälle työnantajalle tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle
- tilapäisesti enintään 5 vuodeksi
kuuluu tämän työskentelyn osalta lähtömaansa lainsäädännön piiriin.
Suomalaiseen työnantajaan sidoksissa olevalla työnantajalla tarkoitetaan suomalaisen yrityksen yhdysvaltalaista konserniyritystä.
Kun suomalainen työnantaja lähettää työntekijänsä Yhdysvaltoihin, työsuhteen jatkumista lähettävään työnantajaan ei välttämättä vaadita. Sopimuksen mukaan on mahdollista, että työntekijä solmii työsuhteen lähettävän suomalaisen yrityksen yhdysvaltalaiseen konserniyritykseen. Suomalainen yritys on kuitenkin viime kädessä vastuussa sosiaalivakuutusmaksujen maksamisesta Suomeen.
Esimerkki Yhdysvaltoihin lähetetystä työntekijästä: Suomessa toimiva tietotekniikkayritys N lähettää henkilön A Yhdysvaltain sivukonttoriin 5 vuodeksi. Henkilö on työskennellyt ennen komennustaan Suomessa ja kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. Eläketurvakeskus myöntää henkilölle A lähetetyn työntekijän todistuksen työnantajan hakemuksen perusteella. Henkilön työskentely Yhdysvalloissa vakuutetaan sopimuksen kattamin osin Suomen lainsäädännön mukaan.
Kolmannesta maasta lähetetty työntekijä
Lähetetty työntekijä voi olla myös henkilö, joka lähetetään Yhdysvaltain alueelle suoraan kolmannesta maasta. Edellytyksenä on, että henkilön on tullut kuulua katkeamattomasti Suomen sosiaaliturvaan.
Esimerkki EU-maasta lähetetystä työntekijästä: Henkilö B on ollut lähetettynä työntekijänä Saksassa ja kuulunut EU:n sosiaaliturva-asetuksen sääntöjen perusteella Suomen sosiaaliturvaan. Henkilön työnantaja K lähettää työntekijänsä B Saksan komennuksen jälkeen suoraan Yhdysvaltoihin 5 vuodeksi. Henkilö B voi kuulua edelleen Suomen sosiaaliturvaan Yhdysvaltain komennuksensa aikana.
Esimerkki kolmannesta maasta lähetetystä työntekijästä: Henkilö C on työskennellyt vuoden Vietnamissa suomalaisen työnantajan palveluksessa. Suomella ja Vietnamilla ei ole kahdenvälistä sosiaaliturvasopimusta, mutta henkilö on vakuutettu Suomessa TyEL:n 5 §:n mukaisesti. Työnantaja päättää lähettää henkilön C Yhdysvaltoihin suoraan Vietnamin komennukselta. Henkilöön C voidaan soveltaa edelleen Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä Suomen ja Yhdysvaltain välisen sosiaaliturvasopimuksen lähettämissääntöjen perusteella.
Esimerkki henkilöstä, jota ei voida pitää lähetettynä työntekijänä: Henkilö D on työskennellyt Venäjällä suomalaisen työnantajan M lähettämänä 2 vuotta. Henkilö D solmii komennuksen jälkeen 3 kuukauden työsuhteen venäläiseen yritykseen X. Tämän jälkeen suomalainen työnantaja M palkkaa henkilön D uudestaan töihin lähettääkseen tämän suoraan Yhdysvaltoihin Venäjältä. Koska yhteys Suomen sosiaaliturvaan on katkennut välissä, henkilöön ei voida soveltaa Suomen ja Yhdysvaltain välisen sosiaaliturvasopimuksen lähettämistä koskevia säännöksiä. Henkilöön D sovelletaan hänen Yhdysvaltain komennuksellaan sopimuksen pääsäännön mukaisesti Yhdysvaltain sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta
Edellytyksenä lähettämiselle on, että työnantaja hakee FI/USA 1A todistusta Suomen sosiaaliturvan soveltamisesta. Todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta.
Lähetetyn työntekijän todistuksella osoitetaan kuuluminen Suomen
- työeläkejärjestelmän osalta vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkejärjestelmään
- kansaneläkejärjestelmän osalta vanhuus- ja perhe-eläkejärjestelmään sekä työkyvyttömyyseläkkeen osalta eläkkeen maksamiseen ulkomaille
- sairaus- ja vanhempainvakuutukseen sekä
- lapsilisien piiriin.
Yhdysvaltain yhteyselin antaa vastaavasti Yhdysvalloista Suomeen lähetetyille työntekijöille todistuksen USA/FI 1A kuulumisesta Yhdysvaltain sosiaaliturvaan.
Yrittäjät vakuutetaan lähtökohtaisesti työskentelymaassa
Suomen ja Yhdysvaltain välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole lähetettyjä yrittäjiä koskevia säännöksiä. Yrittäjiin sovelletaankin lähtökohtaisesti sopimuksen pääsäännön mukaisesti työskentelymaan lainsäädäntöä.
Toisin kuin EU-maiden kohdalla, asumista sosiaaliturvasopimusmaassa ei rinnasteta Suomessa asumiseen. Alle vuodeksi sosiaaliturvasopimusmaahan tai kolmanteen maahan lähtevää yrittäjää pidetään kansallisen lain (YEL) mukaan Suomessa asuvina.
Esimerkki Yhdysvalloissa vakuutettavasta yrittäjästä: Henkilö Y lähtee vapaaksi toimittajaksi Yhdysvaltoihin kolmeksi vuodeksi. Henkilöön Y sovelletaan Yhdysvaltain sosiaaliturvalainsäädäntöä. Henkilö Y vakuutetaan yrittäjänä Yhdysvalloissa, jos hän täyttää Yhdysvaltain lainsäädännön edellytykset vakuuttamiselle.
Enintään vuodeksi yrittäjäksi Yhdysvaltoihin
Sopimuksen 4.5 artiklan mukaan yrittäjään, joka muutoin kuuluisi molempien sopimusmaiden lainsäädännön piiriin, sovelletaan henkilön asuinvaltion lainsäädäntöä.
Suomen ja Yhdysvaltain toimivaltaiset viranomaiset ovat yhdessä tarkentaneet kyseisen artiklan tulkintaa ja sopineet, että myös yrittäjä voi kuulua lähettäjävaltion sosiaaliturvaan. Tätä tulkintaa on noudatettu sopimuksen voimaantulosta 1.11.1992 lähtien.
Yrittäjä, joka
- asuu Suomessa
- siirtää toimintansa Yhdysvaltoihin tilapäisesti, enintään vuodeksi, ja
- jolla on ollut YEL-vakuutus voimassa vähintään 4 kuukautta ennen yrittäjätoimintansa tilapäistä siirtämistä Yhdysvaltoihin
voi pitää YEL-vakuutuksensa voimassa, ikään kuin hän työskentelisi Suomessa.
Todistusta FI/USA 1A haetaan Eläketurvakeskukselta.
Kela ratkaisee kansallisen lainsäädännön perusteella yrittäjän ja hänen perheenjäsentensä oikeuden asumisperusteisiin etuuksiin niiltä osin, joita sopimus ei koske.
Esimerkki lähetetystä yrittäjästä: Henkilö A asuu Suomessa ja on harjoittanut YEL:n alaista yrittäjätoimintaa useamman vuoden. Henkilö A lähtee Yhdysvaltoihin hoitamaan 8 kuukautta kestävää toimeksiantoa. Henkilö A voi siirtää yrittäjätoimintansa tilapäisesti Yhdysvaltoihin ja pitää YEL-vakuutuksensa voimassa. Kela ratkaisee asumisperusteisen sosiaaliturvan henkilön A ja hänen perheenjäsentensä osalta.
Yrittäjänä sekä Suomessa että Yhdysvalloissa
Kahden maan yrittäjiin sovelletaan henkilön asuinmaan lainsäädäntöä. Suomi asuinmaana antaa todistuksen FI/USA 1A. Todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta.
Esimerkki Suomessa ja Yhdysvalloissa työskentelevästä yrittäjästä: Yrittäjä asuu Suomessa ja harjoittaa yrityskonsultointia sekä Suomessa että Yhdysvalloissa. Sekä Suomen että Yhdysvaltojen kansallinen lainsäädäntö vaatii vakuuttamista. Koska yrittäjä asuu Suomessa, häneen sovelletaan sopimuksen lainvalintasääntöjen perusteella vain Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä ja vakuutetaan pelkästään Suomessa. Työtulon arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös Yhdysvalloissa suoritettu työ.
Henkilön toimintaa pidetään yrittäjätoimintana yhdessä sopimusmaassa ja työntekona toisessa sopimusmaassa
Sopimus sisältää säännöt myös niitä tilanteita varten, joissa toimintaa pidetään yrittäjätoimintana yhdessä sopimusmaassa ja työsuhteisena toisessa sopimusmaassa. Toimintaan sovelletaan yrittäjiä koskevia määräyksiä, jos henkilön harjoittamaa toimintaa pidetään yrittäjätoimintana henkilön asuinmaassa. Muissa tapauksissa henkilön toimintaan sovelletaan työskentelyä koskevia säännöksiä (Artikla 4.8).
Esimerkki Suomessa työsuhteisena ja Yhdysvalloissa yrittäjänä työskentelevästä henkilöstä: Yhdysvalloissa asuva konsultti, jota pidetään Yhdysvalloissa yrittäjänä, tekee samaa työtä Suomessa työsuhteessa. Henkilöön sovelletaan ainoastaan asuinmaansa Yhdysvaltain sosiaaliturvalainsäädäntöä. Konsultin tulee hakea USA/FI 1A todistusta Yhdysvaltain toimivaltaisilta viranomaisilta.
Suomalainen työnantaja ei pidätä lakisääteisiä vakuutusmaksuja konsultille maksettavista palkkioista, sillä yrittäjä vastaa niistä itse.
Muutokset edelliseen versioon
Päivitetty ohjeeseen poikkeuslupatoimivallan muutos.
Poikkeukset sovellettavasta lainsäädännöstä
Suomen ja Yhdysvaltain toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia poikkeuksista kaikista sovellettavaa lainsäädäntöä koskevista määräyksistä. Poikkeuksia voidaan tehdä yksittäisten henkilöiden tai henkilöryhmien osalta.
Edellytyksenä poikkeusluvalle on, että
- asianomaiset henkilöt kuuluvat jommankumman sopimusvaltion lainsäädännön alaisuuteen
- työntekijä suostuu poikkeuslupaan
- poikkeuslupaan on erityisiä perusteita ja
- molemmat sopimusmaat hyväksyvät poikkeuslupamenettelyn.
Yleisimmin poikkeuslupaa haetaan tilanteissa, joissa lähetettyä työntekijää koskeva 5 vuoden määräaika ylittyy, ja työntekijä halutaan edelleen vakuuttaa lähtömaassa. Toinen yleinen ryhmä on Yhdysvaltoihin yli vuodeksi lähtevät apurahansaajat.
Menettely
Poikkeuslupatoimivalta Suomen ja Yhdysvaltain sopimuksen toimeenpanossa on siirtynyt Eläketurvakeskukselle tammikuussa 2021. Aiemmin poikkeuslupatoimivalta oli STM:llä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Apurahansaajaan sovelletaan lähtökohtaisesti työskentelymaan lainsäädäntöä
Suomen ja Yhdysvaltain välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole määräyksiä apurahansaajista. Apurahansaajiin sovelletaan lähtökohtaisesti työntekomaan sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Enintään vuodeksi Yhdysvaltoihin lähtevät apurahansaajat
Apurahansaaja, joka lähtee enintään vuodeksi Yhdysvaltoihin, voidaan vakuuttaa Suomessa. Käytäntö on sama kuin alle vuodeksi Yhdysvaltoihin lähtevillä yrittäjillä ja perustuu sosiaaliturvasopimuksen tulkintaan.
Apurahansaaja, joka
- lähtee Yhdysvaltoihin työskentelemään apurahalla enintään vuodeksi
- vakuuttaa itsensä MYEL-vakuutuksessa ja
- on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Yhdysvalloissa
voidaan vakuuttaa Suomessa ikään kuin hän työskentelisi ja asuisi Suomessa. Jos apurahansaaja haluaa kuulua Suomen sosiaaliturvaan Yhdysvalloissa työskentelynsä aikana, apu-rahansaajan tulee hakea Eläketurvakeskukselta.
Esimerkki 1: Henkilö on saanut suomalaisen apurahan ja on vakuuttanut itsensä MYEL:n mukaan. Henkilö hakee Eläketurvakeskukselta todistusta Suomen sosiaaliturvan soveltamisesta 10 kuukauden mittaiselle apurahatyöskentelylle Yhdysvaltoihin. Eläketurvakeskus myöntää henkilölle FI/USA 1A todistuksen, kun henkilö on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen Yhdysvalloissa työskentelyä. Henkilö kuuluu Suomen sosiaaliturvaan todistuksen voimassaoloaikana.
Yli vuodeksi Yhdysvaltoihin lähtevät apurahansaajat
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos apurahansaaja
- työskentelee Yhdysvalloissa vain Suomesta myönnetyllä apurahalla
- työskentelee MYEL-vakuutettavalla apurahalla, joka on myönnetty tieteelliseen tai taiteelliseen työhön
- työskentelee Yhdysvalloissa enintään viisi vuotta ja
- tulisi vakuutettavaksi molemmissa sopimusmaissa ilman sosiaaliturvasopimusta.
Poikkeuslupaa haetaan kuten todistustakin Eläketurvakeskukselta. Jos poikkeuslupa myönnetään, Eläketurvakeskus ei anna erillistä sopimuksen mukaista todistuslomaketta, vaan ilmoittaa apurahansaajalle annetusta poikkeusluvasta.
Ennen tammikuuta 2021 toimivalta Yhdysvaltain poikkeuslupa-asioissa oli sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM).
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Aluksen päällystön tai miehistön jäsenenä työskentelevä henkilö kuuluu aluksen lippuvaltion lainsäädännön alaisuuteen.
Esimerkki Yhdysvaltain lipun alla seilaavasta merimiehestä: Suomessa asuva henkilö lähtee työskentelemään Atlantilla seilaavalle rahtialukselle. Alus seilaa Yhdysvaltain lipun alla. Henkilö vakuutetaan Yhdysvaltain lainsäädännön mukaisesti.
Valtion virkamiehet kuuluvat lähtökohtaisesti heidät palkanneen hallinnon lainsäädännön alaisuuteen
Virkamiehiä koskeva artikla 4.6.(b) koskee vain valtion palvelussuhteessa olevia ja Suomen tai Yhdysvaltojen kansalaisia. Artiklan mukainen virkamies kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. Eläketurvakeskus ei anna virkamiehille todistusta.
Virkamieheksi Yhdysvaltoihin lähtevän on oltava yhteydessä Kelaan.
Kansalaisuusvaatimus
Vaikka Suomen ja Yhdysvaltojen sosiaaliturvasopimuksen sanamuoto koskee pelkästään Suomen ja Yhdysvaltain kansalaisia, on Suomi EU-jäsenyytensä myötä sidottu EU-lainsäädännön määräyksiin. Gottardo-ratkaisussa (C-55/00) ja sitä seuranneessa hallintotoimikunnan (sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevä hallintotoimikunta) suosituksessa P1 (annettu 12 kesäkuuta 2009, EUVL C 106/47) suositellaan jäsenvaltioita jättämään huomioitta kansalaisuuteen perustuvat rajoitukset kahdenvälisistä sosiaaliturvasopimuksista ja toimimaan unionin lainsäädännön mukaisesti silloin, kun kyse on jäsenvaltion lainsäädännön piiriin kuuluvasta henkilöstä.
Hallintotoimikunnan suositus P1 on myöhemmin korvattu hallintotoimikunnan suosituksella H1 (annettu 19 kesäkuuta 2013, EUVL C 279/13), joka koskee koko koordinaation piirissä olevaa lainsäädäntöä, ei pelkästään eläkejärjestelmää.
Paikalta palkatut virkamiehet
Suomen valtion paikalta palkkaamat Suomen kansalaiset ja näihin rinnastettavat kuuluvat myös Suomen sosiaaliturvan piiriin.
Sopimuksessa ei ole määräyksiä paikalta palkatuista virkamiehistä, mutta Yhdysvaltojen kanssa on sopimuksen solmimisen jälkeen sovittu, että myös paikalta palkatut ja kansalaisuusedellytyksen täyttävät valtion virkamiehet kuuluvat Suomen sosiaaliturvaan artiklan 4.6.b perusteella.
Muut kuin valtion lähettämät virkamiehet
Muun julkisen työnantajan kuin valtion palveluksessa olevaan sovelletaan normaaleja vakuuttamissääntöjä. Näin ollen esimerkiksi lähetettyyn kunnan palveluksessa olevaan sovelletaan lähettämisartiklaa 4.3 ja annetaan tämän artiklan mukainen todistus. Samoin menetellään valtion palveluksessa olevaan, joka ei ole Suomen, Suomen kansalaisiin rinnastettava tai Yhdysvaltojen kansalainen.
Todistusta haetaan Eläketurvakeskuksesta
Eläketurvakeskus antaa todistukset
- lähetetyille työntekijöille
- yrittäjille
- apurahansaajille sekä
- poikkeusluvan saaneille.
Sitä vastoin valtion virkamiehet kuuluvat lähettävän hallintonsa sosiaaliturvaan suoraan sopimuksen perusteella.
Työnantajan tai työntekijän tulee hakea todistusta mahdollisuuksien mukaan ennen ulkomaille työskentelemään lähtemistä. Todistus voidaan antaa hakemuksesta myös jälkikäteen, jos todistuksen antamisen edellytykset täyttyvät.
Todistusta voi hakea sähköisellä tai paperisella hakemuslomakkeella.
Hakemuslomakkeet
Lähetettyjen työntekijöiden kohdalla työnantajan tulee täyttää Eläketurvakeskuksen lomake
- ETK 2132
Yrittäjän tulee täyttää lomake
- ETK 2142
Apurahansaajan tulee täyttää lomake
- ETK 2159
Eläketurvakeskus antaa todistuksen työntekijän, yrittäjän ja apurahansaajan sekä hänen mukanaan seuraavien perheenjäsenten kuulumisesta Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin.
Eläketurvakeskus lähettää kopion todistuksesta Yhdysvaltain yhteyselimelle. Todistuskopiot lähetetään myös asianomaiseen työeläkelaitokseen, jonka tehtävänä on valvoa, että lähetetyn työntekijän eläketurva on järjestetty asianmukaisella tavalla ulkomaan työskentelyn aikana. Kela saa tiedon todistuksesta sähköisesti.
Eläketurvakeskus myöntää todistuksen Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta aina määräajaksi.
Jos ulkomaantyöhön liittyvät olosuhteet muuttuvat todistuksen voimassaoloaikana, tulee esimerkiksi seuraavat muutokset ilmoittaa Eläketurvakeskukselle:
- Suomeen paluu tai komennuksen keskeytyminen yli 30 päivää ennen todistuksen voimassaolon päättymistä
- työsuhteen päättyminen
- työnantajan vaihtuminen tai uuden rinnakkaisen työsuhteen tai yrittäjätoiminnan aloittaminen
- pysyvä muutto ulkomaille
- ulkomailla työskentelyn keskeytyminen lomautuksen, sairauden tai palkattoman vapaan, perhevapaan, vuorotteluvapaan tai muun vastaavan vapaan perusteella
- lentohenkilökuntaan kuuluvan henkilön kotiaseman vaihtuminen.
Muutokset edelliseen versioon
Päivitetty ohje sosiaaliturvasopimusmaista palkattujen perheenjäsenten osalta, kun työnantaja on konserniyritys. Lisätty tietoa Japanin sopimuksen määräyksistä.
Perheenjäsenen vakuuttaminen
Perheenjäsen ei työskentele ulkomailla
Kela ratkaisee, voiko ulkomailla oleskeleva lähetetyn työntekijän tai yrittäjän perheenjäsen kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, jos perheenjäsen ei lainkaan työskentele ulkomailla. Ulkomaille lähetetyn työntekijän tai yrittäjän mukaan lähtevän perheenjäsenen tulee tehdä Kelalle hakemus Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumiseksi.
Perheenjäseninä pidetään henkilön aviopuolisoa ja hänen tai hänen puolisonsa alle 18-vuotiasta lasta; puolisoihin rinnastetaan kaksi henkilöä, jotka jatkuvasti elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa.
Käytännössä lähetetyn työntekijän ja yrittäjän mukana seuraavat perheenjäsenet säilyvät yleensä Suomen asumisperusteisessa sosiaaliturvassa.
Joissakin sosiaaliturvasopimuksissa voi olla määräyksiä lähetetyn työntekijän mukana seuraavista perheenjäsenistä, jotka eivät työskentele. Esimerkiksi Japanin sosiaaliturvasopimuksen mukaan lähetetyn työntekijän mukana Japanissa oleviin perheenjäseniin ei sovelleta Japanin kansaneläkejärjestelmää koskeva lainsäädäntöä, jollei perheenjäsen itse pyydä Japanin kansaneläkejärjestelmän soveltamista.
Perheenjäsen aloittaa työskentelyn työntekijänä EU-maassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa
Jos lähetetyn työntekijän tai yrittäjän perheenjäsen aloittaa työskentelyn oleskellessaan ulkomailla, arvioidaan perheenjäsenen tilanne työnteon perusteella. Perheenjäsenen työskentely EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa katkaisee yleensä perheenjäsenen Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumisen.
Jos lähetetyn työntekijän perheenjäsen aloittaa työskentelyn tilapäisesti suomalaisen työnantajan palveluksessa EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa, voi Eläketurvakeskus hakemuksesta myöntää perheenjäsenelle todistuksen Suomen sosiaaliturvassa pysymiseksi. Edellytyksenä on, että
- perheenjäsen on kuulunut Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ennen työskentelyn alkamista,
- työskentely on tilapäistä ja
- työnantajan täyttää lähettävää työnantajaa koskevat edellytykset.
Se, mitä pidetään tilapäisenä työskentelynä tai mitä työnantajalta edellytetään, riippuu siitä, missä maassa työtä tehdään. Katso tarkemmin lähetettyjä työntekijöitä koskevat EU-ohjeet tai kyseisen sosiaaliturvasopimusmaan ohjeet.
Jos suomalainen työnantaja ei hae Eläketurvakeskukselta todistusta tai todistusta ei voida jostakin syystä myöntää, perheenjäsen vakuutetaan työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Jos perheenjäsenen työnantaja on suomalaisen yrityksen ulkomainen tytäryhtiö tai jokin muu ulkomainen työnantaja, joka ei toimi Suomessa, perheenjäsen ei voi lähtökohtaisesti kuulua Suomen sosiaaliturvaan vaan perheenjäsen vakuutetaan pääsäännön mukaan työskentelymaassa. Eräiden sosiaaliturvasopimusten mukaan ulkomailta palkattu perheenjäsen voidaan kuitenkin katsoa lähetetyksi työntekijäksi ja perheenjäsen voi siten kuulua Suomen sosiaaliturvaan sopimuksen kattamien sosiaaliturvaetuuksien osalta, vaikka työoikeudellinen työnantaja onkin paikallinen yritys. Edellytys on tuolloin, että perheenjäsen solmii työsuhteen suomalaisen yrityksen konserniyrityksen kanssa ja suomalainen yritys vastaa lakisääteisistä sosiaalivakuutusmaksuista. Lisäksi edellytetään, että työskentely on tilapäistä ja että perheenjäsen on kuulunut Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ennen työskentelyn alkamista. Tällainen määräys on seuraavissa sosiaaliturvasopimuksissa: Japani, USA, Australia, Intia, Kanada, Quebec, Israel ja Chile. Katso tarkemmin edellytyksistä kyseisen maan lähetettyjä työntekijöitä koskevista ohjeista.
Jos perheenjäsen aloittaa työskentelyn useassa eri EU-maassa, määräytyy perheenjäsenen vakuuttaminen useassa EU-maassa tavallisesti työskenteleviä henkilöitä koskevien perusasetuksen määräysten mukaisesti. Katso erillinen ohjeisto asiasta.
Perheenjäsen aloittaa työskentelyn yrittäjänä EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa
Yritystoiminnan EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa aloittava perheenjäsen vakuutetaan lähtökohtaisesti työskentelymaassa.
Yrittäjätoiminnan EU-tai sosiaaliturvasopimusmaassa aloittava lähetetyn työntekijän perheenjäsen voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan vain poikkeuslupamenettelyllä. Poikkeuslupaa haetaan Eläketurvakeskukselta. Eläketurvakeskus tutkii poikkeusluvan edellytykset tapauskohtaisesti. Harkinnassa on merkitystä esimerkiksi sillä, onko perheenjäsen harjoittanut samaa yrittäjätoimintaa Suomessa ennen ulkomaille lähtöään ja mille ajalle perheenjäsenellä on ollut aikaisemmin YEL:n mukainen vakuutus. Yrittäjätoiminnan ulkomailla tulee olla myös tilapäistä.
Perheenjäsen aloittaa työskentelyn työntekijänä sopimuksettomassa maassa
Jos ulkomailla oleskeleva perheenjäsen aloittaa työskentelyn sopimuksettomassa maassa, Kela ratkaisee voiko perheenjäsen edelleen kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan.
Työnantaja ei ole velvollinen järjestämään TyEL:n mukaista eläketurvaa perheenjäsenelle, jonka työnantaja palkkaa sopimuksettomasta maasta siellä tehtävään työhön. TyEL:n mukaisen eläketurvan järjestäminen ei ole pakollista paikalta palkatulle perheenjäsenelle, vaikka perheenjäsen palkkaamishetkellä olisi asumisperusteisen sosiaaliturvan piirissä.
Jos paikalta palkattu perheenjäsen kuuluu työsuhteen alkaessa Suomen sosiaaliturvalainsäädännön alaisuuteen, voi suomalainen työnantaja järjestää perheenjäsenelle vapaaehtoisen työeläkevakuutuksen.
Perheenjäsen aloittaa työskentelyn yrittäjänä sopimuksettomassa maassa
Jos ulkomailla oleskeleva perheenjäsen aloittaa työskentelyn sopimuksettomassa maassa yrittäjänä, Kela ratkaisee, voiko perheenjäsen edelleen kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan.
Ulkomailla sopimuksettomassa maassa yrittäjätoiminnan aloittava perheenjäsen ei voi järjestää YEL:n mukaista vakuutusta Suomessa.
Opiskelijan vakuuttaminen
Opiskelija ei työskentele ulkomailla
Kela ratkaisee, voiko ulkomailla opiskeleva henkilö kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan. Opiskelijana ulkomaille lähtevän henkilön tulee tehdä Kelalle hakemus Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi.
Opiskelija aloittaa työskentelyn työntekijänä tai yrittäjänä ulkomailla
Jos opiskelija aloittaa työskentelyn ollessaan ulkomailla, arvioidaan opiskelijan tilanne työnteon perusteella. Opiskelijan vakuuttaminen määräytyy samalla tavalla kuin paikalta palkatun perheenjäsenen.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Todistus Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta (FI/USA 1B)
Suomessa asuvat ja Suomen turvaan kuuluvat Yhdysvaltain kansalaiset pyytävät joskus Yhdysvaltain (vero)viranomaisia varten todistuksen FI/USA 1B Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Kyse ei siis ole ulkomaille lähtevistä, vaan Suomessa asuvista henkilöistä.
Todistuksella voi välttyä esimerkiksi Yhdysvaltain veroluonteiselta maksulta (FICA).
Eläketurvakeskus antaa todistuksen hakemuksesta.
Suomen eläkkeiden määräytyminen
Sosiaaliturvasopimuksen säännökset eläkkeiden määräytymisestä ovat menettäneet pitkälle merkityksensä Suomen työeläkkeiden osalta. Tämä johtuu Suomessa toteutetusta vuoden 2005 eläkeuudistuksesta. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen Suomen työeläkkeet ovat lähtökohtaisesti määräytyneet pelkästään työansioiden perusteella.
Vakuutuskausia koskevilla sosiaaliturvasopimuksen määräyksillä ei ole enää suurta merkitystä Suomen työeläkkeiden kannalta. Myös sopimuksen määräykset tulevan ajan laskennasta ovat vanhentuneita, eikä niitä voida enää soveltaa.
Yhdysvaltain eläkkeiden määräytyminen
Yhdysvaltain eläkeoikeiden syntymiseksi edellytetään vakuutuskausien täyttymistä. Eläkeoikeuden saamiseksi henkilöllä tulee olla vähintään 6 Yhdysvalloissa täytettyä vakuutusvuosineljännestä. Yksi vakuutusvuosineljännes on 3 kuukautta. Näitä 6:tta vakuutusvuosineljännestä ei voi korvata muiden maiden vakuutuskausilla.
Vanhuuseläkeoikeutta varten henkilöllä täytyy olla yhteensä vähintään 40 vakuutusvuosineljännestä eli 10 vuotta, jotka sisältävät 6 Yhdysvalloissa täyttynyttä vakuutusvuosineljännestä. Jäljelle jäävät 34 vakuutusvuosineljännestä (8 vuotta ja 6 kuukautta) voidaan siis katsoa täyttyvän osittain tai kokonaan Suomen vakuutuskausien perusteella.
Esimerkki Suomen kausien huomioon ottamisesta Yhdysvaltain eläkeoikeuden syntymiseksi: Henkilö on työskennellyt Yhdysvalloissa 3 vuotta (12 vuosineljännestä), jonka jälkeen henkilö on palannut Suomeen. Suomessa henkilö on työskennellyt 7 vuotta. Suomen kaudet voidaan ottaa huomioon Yhdysvaltain eläkeoikeutta varten. Tässä esimerkissä vaadittavat 40 vakuutusvuosineljännestä täyttyvät, kun Suomen ja Yhdysvaltain kaudet lasketaan yhteen.
Vakuutuskaudet
Ennen vuotta 2005 Suomen työeläkkeen määrään vaikutti työansioiden ja karttumisprosentin lisäksi työssäoloaika. Ulkomaan vakuutuskausilla saattoi tällöin olla vaikutusta eläkkeen määrään. Tämän vuoksi myös Suomen ja Yhdysvaltain välisessä sosiaaliturvasopimuksessa on määräyksiä vakuutuskausista ja eläkkeen määräytymisestä.
Sosiaaliturvasopimuksen määritelmä vakuutuskausille on lavea. Vakuutuskaudella tarkoitetaan:
- kautta, jolta on maksettu vakuutusmaksuja
- kautta, jolta henkilöllä on ollut työ- tai yrittäjätuloja, mikäli kausi on määritelty tai hyväksytty vakuutuskaudeksi siinä lainsäädännössä, jonka piirissä se on täyttynyt
- muita vastaavia kausia, jotka jommankumman sopimusosapuolen lainsäädännössä rinnastetaan vakuutuskauteen.
Eläkkeenhakija asuu Suomessa
Yhdysvaltain eläkkeen hakeminen
Yhdysvaltain vanhuuseläkkeen hakemista varten eläkkeenhakijan tulee täyttää
• Suomen kansallinen vanhuuseläkehakemus (ETK/KELA 7001) sekä
• U-liite (ETK/Kela 7110).
Yhdysvaltain työkyvyttömyyseläkkeen hakemista varten eläkkeenhakijan tulee täyttää
• Suomen kansallinen työkyvyttömyyseläkehakemus (ETK/KELA 7002) sekä
• U-liite (ETK/Kela 7110).
Yhdysvaltain perhe-eläkkeen hakemista varten eläkkeenhakijan tulee täyttää
• Suomen kansallinen perhe-eläkehakemus (ETK/KELA 7004) ja/tai
• Lapsen perhe-eläkehakemus (ETK/KELA 7005) sekä
• U-liite (ETK/Kela 7110).
Hakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista, työeläkelaitoksista ja niiden palvelupisteistä sekä Eläketurvakeskuksesta. Hakemuslomakkeet ovat saatavilla myös internetsivuilta: www.kela.fi , www.etk.fi ja www.tyoelake.fi
Monivaiheinen hakuprosessi
Hakemusprosessi käynnistyy kansallisella eläkehakemuksella, josta eläkkeenhakijan tulee täyttää ulkomaan eläkettä koskeva kohta.
Jos hakemuksen vastaanottaa joku muu taho kuin Eläketurvakeskuks (työeläkelaitos tai Kela), tulee tämän tahon toimittaa eläkehakemus edelleen Eläketurvakeskukseen. Kun Eläketurvakeskus on saanut hakemuksen, Eläketurvakeskus lähettää eläkkeenhakijalle valtuutuslomakkeen (SF/USA 4), jolla henkilö valtuuttaa Eläketurvakeskuksen hoitamaan eläkehakemusprosessia. Lomake palautetaan täytettynä Eläketurvakeskukselle.
Eläketurvakeskus toimittaa eläkkeenhakijan täyttämän valtuutuslomakkeen (SF/USA 4) ja Eläketurvakeskuksen täyttämän yhteydenpitolomakkeen (SF/USA 2) ja Suomen vakuutuskaudet eteenpäin Yhdysvaltain eläkeviranomaisille.
Saatuaan yllä mainitut lomakkeet ja vakuutuskaudet, Yhdysvaltain eläkeviranomaiset lähettävät eläkkeenhakijalle varsinaisen hakemuslomakkeen. Eläkkeenhakija palauttaa hakemuslomakkeen täytettynä Yhdysvaltain eläkeviranomaisille.
Tämän jälkeen mahdolliset eläkkeen hakemiseen liittyvät lisätiedustelut hoituvat suoraan eläkkeenhakijan ja Yhdysvaltain yhteyslaitoksen välillä.
Eläkkeenhakija asuu Yhdysvalloissa
Suomen eläkkeen hakeminen
Yhdysvaltojen yhteyselin ilmoittaa yhteydenpitolomakkeella USA/SF 2, että Yhdysvalloissa asuva eläkkeenhakija on työskennellyt tai asunut Suomessa ja haluaa hakea Suomen eläkettä. Samalla Yhdysvaltain yhteyselin ilmoittaa Suomeen Yhdysvaltain hakemuksen jättöpäivän ja vahvistaa lomakkeessa olevat tiedot.
Kun Eläketurvakeskus on saanut Yhdysvaltain yhteyslaitokselta tiedon siitä, että Yhdysvalloissa asuva henkilö haluaa hakea Suomen eläkettä, Eläketurvakeskus lähettää eläkkeenhakijalle seuraavat eläkehakemuslomakkeet:
- SF/USA 3C (työeläke) ja/tai
- FIN/USA 3A (kansaneläkelain mukainen vanhuuseläke) ja/tai
- FIN/USA 3B (kansaneläkelain mukainen perhe-eläke)
Eläkkeenhakijan on täytettävä ja palautettava eläkehakemuslomakkeet Eläketurvakeskukseen.
Suomen ja Yhdysvaltain sosiaaliturvasopimuksessa on yksipuolinen Suomea koskeva määräys eläkehakemuksen vireilletulosta. Suomen eläkehakemus tulee vireille samanaikaisesti Yhdysvaltain eläkehakemuksen kanssa, jos eläkkeenhakija jättää Suomen eläkehakemuksen 6 kuukauden kuluessa Yhdysvaltain eläkehakemuksen jättämisestä (13.1 artikla).
Eläkkeenhakija asuu Yhdysvalloissa – kuuden kuukauden sääntö
Pääsääntönä on, että eläkehakemus tulee vireille molemmissa sopimusmaissa sinä päivänä, jona se on jätetty toisessa sopimusmaassa. Suomen osalta edellytyksenä tälle on kuitenkin se, että eläkkeenhakija jättää Suomen eläkehakemuslomakkeen 6 kuukauden kuluessa yhdysvaltain eläkehakemuksen jättämisestä (13.1 artikla).
Eläkkeenhakija asuu Suomessa
Eläketurvakeskukselle, Kelalle tai eläkelaitokselle jätetty Suomen kansallinen eläkehakemus tulee vireille myös Yhdysvalloissa samaan aikaan. Edellytyksenä on, että hakija pyytää, että sitä pidetään Yhdysvaltain lainsäädännön mukaisena hakemuksena.
Yhteyselimet Suomessa
Eläketurvakeskus (ETK)
Ulkomaanpalvelujen osasto
FI-00065 ELÄKETURVAKESKUS
Puh. 029 411 2110 (ulkomailta soitettaessa +358 29 411 2110)
Vakuuttaminen: [email protected]
Eläkeasiat: [email protected]
Kansaneläkelaitos (Kela)
Kansainvälisten asioiden keskus (KV-keskus)
PL 78
FI-00381 HELSINKI
Puh. 020 634 0200 (ulkomailta soitettaessa +358 20 634 0200
Faksi: 020 634 1599 (ulkomailta soitettaessa+358 20 634 1599)
Yhteyselimet Yhdysvalloissa
Social Security Administration
Eläkehakemusasiat:
Social Security Administration
Office of International Operations
Totalization
P.O. Box 17049
Baltimore, MD 21235
USA
Sovellettava lainsäädäntö, todistukset ja sopimuksen tulkintakysymykset:
Social Security Administration
Division of International Program Policy and Agreements
P.O. Box 17741
Baltimore, MD 21235
USA
Tietojenvaihto Suomen ja Yhdysvaltain välillä
Suomen ja Yhdysvaltain välisen sosiaaliturvasopimuksen (9 artikla) mukaan sopimusmaiden viranomaiset:
- ryhtyvät kaikkiin sopimuksen toimeenpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin ja nimeävät yhteyselimet
- ilmoittavat toisilleen sopimuksen soveltamista koskevista toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet ja
- ilmoittavat toisilleen mahdollisimman pian kaikista lainsäädäntömuutoksista, jotka saattavat vaikuttaa sopimuksen soveltamiseen.
Sopimusmaiden viranomaisten välisen avun maksuttomuus
Sopimusmaiden asianomaisten viranomaisten ja vakuutuselinten toisilleen antama apu on lähtökohtaisesti maksutonta. Poikkeuksen muodostavat toisen sopimusmaan pyytämät lääketieteelliset selvitykset.
Asiakirjojen vastavuoroinen tunnustaminen
Asiakirjat ja todistukset, joita käytetään sopimuksen soveltamisessa, eivät tarvitse diplomaatti- tai konsuliviranomaisten vahvistamista.
Asiakirjojen maksujen osalta noudatetaan samanlaisia menettelytapoja kuin kansallisesti. Jos sopimusmaan lainsäädännössä viranomaisille ja vakuutuselimille jätettävät asiakirjat on vapautettu kokonaan tai osittain maksuista ja kuluista, nämä vapautukset koskevat myös toisen sopimusmaan viranomaisille tai vakuutuselimille jätettäviä asiakirjoja. Sama koskee hallinnollisia maksuja ja konsulimaksuja.
Salassapitosäännökset
Toisesta sopimusmaasta saatuun yksilöä koskevaan tietoon sovelletaan kansallisia tietosuoja- ja salassapitosäännöksiä (toimeenpanosopimus 8 artikla). Sosiaaliturvasopimuksen mukaisesti saatuja tietoja saa käyttää yksinomaan sopimuksen toimeenpanemiseksi, ellei kansallinen lainsäädäntö toisin edellytä.
Eläkepäätös
Yhdysvaltain yhteyselin toimittaa eläkepäätöksen suoraan eläkkeenhakijalle. Yhdysvaltain yhteyselin ei toimita päätöskopioita Eläketurvakeskukselle.
Sopimusmaan yhteyselimen on toimitettava pyynnöstä toiselle sopimusmaalle hallussaan oleva, eläkkeenhakijan tai etuudensaajan työkyvyttömyyden kannalta merkityksellinen lääketieteellinen aineisto (toimeenpanosopimuksen 7.1 artikla).
Jos eläkkeenhakija asuu toisessa sopimusmaassa, eläkelaitos voi pyytää hakijan asuinpaikan laitosta teettämään uuden lääkärintarkastuksen. Sopimuksen mukaan uusia tutkimuksia pyytävä laitos vastaa tutkimuskustannuksista (toimeenpanosopimuksen 7.2 artikla).
Sopimuksen kattamat eläkkeet maksetaan sopimusmaasta toiseen.
Nykyisin Suomen työeläkkeet maksetaan rajoituksetta kaikkiin maihin. Suomen työeläkkeiden kannalta eläkkeen maksamista koskevilla sopimusmääräyksillä ei ole enää merkitystä.
Sen sijaan Suomen kansaneläkettä ei maksettaisi Yhdysvaltoihin ilman sopimusta.
Viivästyskorotus
Sopimuksessa on erityissäännös koskien Suomen lainsäädännön mukaisen viivästyskorotuksen laskemista. Jos Suomen eläkettä haetaan Yhdysvalloista, hakemuksen jättöpäiväksi katsotaan se päivä, jolloin eläkehakemus tarpeellisine liitteineen on saapunut Yhdysvalloista suomalaiselle vakuutuselimelle (13.3 artikla).
Sopimusvaltion vakuutuselimen päätöksestä tehty kirjallinen valitus voidaan jättää jommankumman sopimusvaltion vakuutuselimelle. Valitus käsitellään sen sopimusvaltion menettelytapojen mukaan, jonka päätöksestä valitetaan (14 artikla).
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on korjattu sopimuksen voimaantuloaika.
Sopimusta sovelletaan myös ennen sen voimaantuloa sattuneisiin eläketapahtumiin
Sopimus tuli voimaan 1.11.1992. Sitä sovelletaan myös ennen sopimuksen voimaantuloa sattuneisiin eläketapahtumiin (19.2 artikla). Oikeutta eläkkeeseen sopimuksen perusteella ei kuitenkaan synny sopimuksen voimaantuloa edeltävältä ajalta (19.1. artikla).
Ennen sopimuksen voimaantuloa täyttyneet vakuutuskaudet voidaan kuitenkin ottaa huomioon eläkettä haettaessa. Kumpikaan sopimusmaa ei ole kuitenkaan velvollinen ottamaan huomioon vakuutuskausia pidemmältä ajalta kuin mitä kansallinen lainsäädäntö edellyttää (19.2 artikla).
Tarkistaminen
Etuudet, joista on annettu päätös ennen sopimuksen voimaantuloa, voidaan ottaa uudelleen tarkasteltavaksi sopimuksen perusteella.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Eläketurvakeskus myöntää todistuksen Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta aina määräajaksi.
Jos ulkomaantyöhön liittyvät olosuhteet muuttuvat todistuksen voimassaoloaikana, tulee esimerkiksi seuraavat muutokset ilmoittaa Eläketurvakeskukselle:
- Suomeen paluu tai komennuksen keskeytyminen yli 30 päivää ennen todistuksen voimassaolon päättymistä
- työsuhteen päättyminen
- työnantajan vaihtuminen tai uuden rinnakkaisen työsuhteen tai yrittäjätoiminnan aloittaminen
- pysyvä muutto ulkomaille
- ulkomailla työskentelyn keskeytyminen lomautuksen, sairauden tai palkattoman vapaan, perhevapaan, vuorotteluvapaan tai muun vastaavan vapaan perusteella
- lentohenkilökuntaan kuuluvan henkilön kotiaseman vaihtuminen.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on korjattu virheellinen sopimuksen voimaantulopäivämäärä.