Eläkeläisen työskentely
EU/ETA-maassa, Sveitsissä, Quebecissä tai Israelissa työskentely eläkeläisenä
Toiseen EU /ETA-maahan työskentelemään lähtevään eläkeläiseen sovelletaan lähtökohtaisesti työntekomaan sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Jos eläkkeellä oleva henkilö lähtee työhön ulkomaille lähetettynä työntekijänä, virkamiehenä tai yrittäjänä, tai henkilö työskentelee kahdessa tai useammassa maassa, Eläketurvakeskus voi myöntää henkilölle A1-todistuksen Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta edellyttäen, että henkilöä voidaan pitää EU:n sosiaaliturva-asetuksen tarkoittamana työntekijänä, virkamiehenä tai yrittäjänä. Lisäksi muiden Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen edellytysten tulee täyttyä.
Työntekijänä ja virkamiehenä pidetään henkilöä, joka tekee työeläkevakuutettavaa työtä. Jos henkilöön ei sovelleta työeläkelainsäädäntöä henkilön iän vuoksi, pidetään henkilöä työntekijänä tai virkamiehenä, jos henkilöön sovelletaan työtapaturma- ja ammattitautilakia.
Yrittäjänä pidetään henkilöä, johon sovelletaan yrittäjän eläkelakia tai maatalousyrittäjän eläkelakia. Jos yrittäjänä työskentelevä henkilö eläkkeellä olonsa tai ikänsä vuoksi ei ole velvollinen YEL/MYEL-vakuuttamaan työtään, pidetään henkilöä yrittäjänä, jos henkilö on vapaaehtoisesti vakuuttanut työnsä YEL:/MYEL:n mukaan tai henkilöllä on työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukainen yrittäjän työajan vakuutus tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (MATAL) mukainen vapaaehtoinen MATA-työtapaturma- ja ammattitautivakuutus.
Vakuuttamista koskevat yläikärajat
Työntekijää, virkamiestä ja yrittäjää ei koske työeläkevakuuttamisvelvollisuus sen kalenterikuukauden jälkeen, jolloin
- vuonna 1957 tai sitä ennen syntynyt henkilö täyttää 68 vuotta
- vuosina 1958-1961 syntynyt henkilö täyttää 69 vuotta ja
- vuonna 1962 ja sen jälkeen syntynyt henkilö täyttää 70 vuotta.
Työntekijä ja virkamies tulee sen sijaan vakuuttaa työtapaturma – ja ammattitautilain mukaan riippumatta työntekijän iästä.
Työntekijän ja yrittäjän määritelmästä on kerrottu myös ohjeessa EU:n sosiaaliturva-asetusten keskeiset määritelmät.
Jos eläkkeellä työskentelevää henkilöä ei voida pitää EU:n sosiaaliturva-asetuksen tarkoittamana työntekijänä, virkamiehenä tai yrittäjänä, Eläketurvakeskus ei voi myöntää henkilölle A1-todistusta. Henkilön oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaisee tuolloin Kela.
Sosiaaliturvasopimusmaista Quebecin ja Israelin sopimusten määritelmä työntekijästä ja yrittäjästä vastaa EU:n sosiaaliturva-asetuksen määritelmää. Näissä maissa työskenteleville eläkeläisille todistus Suomen sosiaaliturvasta voidaan myöntää vastaavissa tilanteissa kuin EU-maissa työskenteleville eläkeläisille. Kyseisen sosiaaliturvasopimuksen Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen muiden edellytysten tulee kuitenkin täyttyä.
Työntekijä-asemassa tai virkamiehenä tapahtuva työskentely
Eläkkeellä työntekijäasemassa tai virkamiehenä työskentelevää henkilöä pidetään Suomessa EU:n sosiaaliturva-asetuksen tarkoittamana työntekijänä tai virkamiehenä, joten Eläketurvakeskus voi myöntää työntekijälle tai virkamiehelle A1-todistuksen muiden edellytysten täyttyessä.
Esimerkki: Eläkkeellä oleva työntekijä
Suomalainen työnantaja lähettää vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan ylittäneen työntekijänsä Ruotsiin alle 24 kuukaudeksi. Työntekijä on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen komennuksen alkua. Eläketurvakeskus myöntää työnantajan hakemuksesta työntekijälle A1-todistuksen osoituksesi Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Työnantajalla ei kuitenkaan ole enää velvollisuutta työeläkevakuuttaa henkilöä Suomessa, koska työeläkevakuuttamisvelvollisuus on päättynyt vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan ylityttyä (ikäraja on riippuvainen syntymävuodesta). Työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen vakuuttamisvelvollisuus sen sijaan jatkuu edelleen riippumatta työntekijän iästä.
Yrittäjä-asemassa tapahtuva työskentely
Vanhuuseläkkeellä oleva yrittäjä, joka on alle vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan
Yrittäjää, joka on
- vanhuuseläkkeellä ja
- alle vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan,
pidetään Suomessa EU:n sosiaaliturva-asetuksen tarkoittamana yrittäjänä, jos hänellä on voimassa oleva vapaaehtoinen YELvakuutus, vapaaehtoinen MYEL-vakuutus tai vapaaehtoinen MATA-vakuutus. Tällöin Eläketurvakeskus voi myöntää yrittäjälle A1-todistuksen muiden edellytysten täyttyessä.
Esimerkki: Eläkkeellä oleva yrittäjä
Eläkkeellä oleva 65-vuotias yrittäjä lähtee tilapäisesti työskentelemään Saksaan alle 24 kuukaudeksi. Yrittäjällä on ollut voimassa Suomessa vapaaehtoinen YEL-vakuutus 4 kuukautta ennen Saksaan lähtöä. Eläketurvakeskus voi myöntää yrittäjän hakemuksesta A1-todistuksen osoitukseksi Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Yrittäjän tulee pitää vapaaehtoinen YEL-vakuutus voimassa Saksan työskentelyn ajan.
Vanhuuseläkkeellä oleva yrittäjä, joka on yli vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan
Yrittäjää, joka on
- vanhuuseläkkeellä ja
- yli vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan,
pidetään Suomessa EU:n sosiaaliturva-asetuksen tarkoittamana yrittäjänä, jos hänellä on voimassa oleva työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukainen yrittäjän työajan vakuutus tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (MATAL) mukainen vapaaehtoinen MATA-työtapaturma- ja ammattitautivakuutus. Tällöin Eläketurvakeskus voi myöntää yrittäjälle A1-todistuksen muiden edellytysten täyttyessä.
Esimerkki: Eläkkeellä oleva yrittäjä
Eläkkeellä oleva 71-vuotias yrittäjä lähtee tilapäisesti työskentelemään Ruotsiin alle 24 kuukaudeksi. Yrittäjällä on ollut voimassa Suomessa työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen yrittäjän työajan vakuutus 4 kuukautta ennen Ruotsiin lähtöä. Eläketurvakeskus voi myöntää yrittäjän hakemuksesta A1-todistuksen osoitukseksi Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Yrittäjän tulee pitää työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen yrittäjän työajan vakuutus voimassa Ruotsin työskentelyn ajan.
Muulla kuin vanhuuseläkkeellä oleva yrittäjä
Jos yrittäjätoimintaa harjoittava henkilö on muulla kuin vanhuuseläkkeellä (esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä), on henkilö velvollinen vakuuttamaan työnsä YEL:n/MYEL:n mukaan, jos YEL:n/MYEL:n soveltamisen muut edellytykset (esim. työtulo ja työn kesto) täyttyvät. YEL/MYEL-vakuutettua henkilöä pidetään Suomessa EU:n sosiaaliturva-asetuksen tarkoittamana yrittäjänä ja Eläketurvakeskus voi myöntää yrittäjälle A1-todistuksen muiden edellytysten täyttyessä.
Jos muulla kuin vanhuuseläkkeellä oleva henkilö ei täytä YEL:n/MYEL:n edellytyksiä, henkilöä ei voida pitää EU:n sosiaaliturva-asetuksen tarkoittamana yrittäjänä. Eläketurvakeskus ei voi tuolloin myöntää henkilölle A1-todistusta. Henkilön oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaisee tuolloin Kela.
Sosiaaliturvasopimusmaassa työskentely eläkeläisenä
Jos henkilö on täyttänyt työeläkevakuuttamisen yläikärajan ja työskentelee muussa sosiaaliturvasopimusmaassa kuin Quebecissä tai Israelissa, henkilölle ei voida myöntää todistusta Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta.
Vanhuuseläkkeellä olevalle yrittäjälle voidaan myöntää todistus Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta vain, jos yrittäjällä on vapaaehtoinen YEL/MYEL-vakuutus.
Sosiaaliturvasopimusten (pois lukien Quebec ja Israel) mukaisina työntekijöinä, virkamiehinä ja yrittäjinä pidetään vain henkilöitä, joihin sovelletaan työeläkelainsäädäntöä.
Sopimuksettomassa maassa työskentely eläkeläisenä
Sopimuksettomassa maassa työskentelevän eläkeläisen työeläkevakuuttamisessa noudatetaan työeläkevakuuttamisen yläikärajoja.
Henkilön oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaisee Kela.
Alle 17-vuotiaan työntekijän ja alle 18-vuotiaan yrittäjän työskentely
EU/ETA-maassa, Sveitsissä, Quebecissä tai Israelissa työskentely
Jos henkilö on suomalaisen työnantajan palveluksessa ja lähettämisen edellytykset toiseen EU-maahan muutoin täyttyvät, voidaan A1-todistus myöntää alle 17-vuotiaalle työntekijälle tai virkamiehelle, jos henkilö on vakuutettu työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan. Henkilö rinnastetaan tällöin EU-asetuksen tarkoittamaksi työntekijäksi tai virkamieheksi.
Alle 18-vuotiasta yrittäjää ei koske yrittäjän eläkelain mukainen vakuuttamisvelvollisuus, joten alle 18-vuotiaalle voidaan myöntää A1-todistus, jos yrittäjällä on voimassa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuslain mukainen vapaaehtoinen työajan vakuutus tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (MATAL) mukainen vapaaehtoinen MATA-työtapaturma- ja ammattitautivakuutus.
Sosiaaliturvasopimusmaista Quebecin ja Israelin sopimusten määritelmä työntekijästä ja yrittäjästä vastaa EU:n sosiaaliturva-asetuksen määritelmää. Näissä maissa työskenteleville alle 17-vuotiaille työntekijöille ja alle 18-vuotiaille yrittäjille todistus Suomen sosiaaliturvasta voidaan myöntää vastaavissa tilanteissa kuin EU-maissa työskenteleville. Kyseisen sosiaaliturvasopimuksen Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen muiden edellytysten tulee kuitenkin täyttyä.
Sosiaaliturvasopimusmaassa työskentely
Sosiaaliturvasopimusmaassa (pois lukien Quebec ja Israel) työskentelevälle alle 17-vuotiaalle työntekijälle tai virkamiehelle ei voida myöntää todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi. Todistusta ei voida myöskään myöntää alle 18-vuotiaalle yrittäjälle.
Henkilön oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaisee näissä tilanteissa Kela.
Sopimuksettomassa maassa työskentely
Sopimuksettomassa maassa työskentelevän henkilön työeläkevakuuttamisessa noudatetaan työeläkevakuuttamisen alaikärajoja.
Henkilön oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaisee Kela.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Irlanti on liittynyt etätyösopimukseen 1.6.2024 alkaen.
Etätyötä tekevät työntekijät
Se, missä maassa etätyöntekijä tekee työtään fyysisesti, vaikuttaa etätyöntekijään sovellettavaan sosiaaliturvalainsäädäntöön. Etätyöntekijään sovellettava sosiaaliturva ratkaistaan samojen määräysten mukaan kuin ns. läsnätyötä tekevien työntekijöiden. EU:n sosiaaliturva-asetuksessa ei ole erillisiä määräyksiä etätyöntekijöistä. Poikkeuksena ovat eräät EU-tilanteet, joissa etätyöntekijä tekee työtä asuinmaassaan sekä työnantajan kotipaikan sijaintimaassa.
Jos etätyöntekijä tekee työtä vain suomalaiselle julkiselle työnantajalle kuten valtiolle tai kunnalle, voi etätyöntekijä tietyin edellytyksin kuulua virkamiehenä Suomen sosiaaliturvaan. Katso virkamiehiä koskeva ohjeistus, jota sovelletaan sellaisenaan myös etänä työskenteleviin virkamiehiin.
Muiden etätyöntekijöiden osalta lähtökohta on, että etätyötä EU/ETA-maassa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa tekevään työntekijään sovelletaan sen maan sosiaaliturvalainsäädäntöä, missä työntekijä tekee työnsä fyysisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi suomalaisen työnantajan tulee järjestää etätyöntekijänsä sosiaaliturva työntekijän fyysisessä työskentelymaassa eikä Suomessa, ellei etätyöntekijään sovellu jokin alla kuvatuista poikkeussäännöistä.
Tilapäisesti toisesta EU-maasta käsin etätyötä tekevä työntekijä voi kuulua edelleen Suomen sosiaaliturvaan ja etätyöntekijää voidaan pitää EU-asetuksen tarkoittamana lähetettynä työntekijänä. Etätyötä toisessa EU-maassa tekevää työntekijää voidaan pitää Suomesta lähetettynä työntekijänä, jos
- etätyö ulkomailla on tilapäistä (enintään 24 kk, poikkeusluvalla enintään 5 vuotta)
- työnantaja harjoittaa tavallisesti toimintaa Suomessa
- työ ulkomailla tehdään Suomessa toimivan työnantajan lukuun
- työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan välittömästi ennen ulkomaantyön alkua ja
- etätyöntekijää ei lähetetä korvaamaan toista työntekijää.
Edellytykset Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi ovat siis samat kuin lähetetyillä työntekijöillä, jotka tekevät ulkomailla ns. läsnätyötä.
Etätyöntekijää voidaan pitää EU-asetuksen tarkoittamana lähetettynä työntekijä, vaikka etätyö ulkomailla tapahtuisi työntekijän itsensä aloitteesta. Työnantajan tulee kuitenkin suostua ulkomailla tehtävään etätyöhön ja siihen, että etätyöstä sosiaaliturva järjestetään Suomessa. Työnantajan tulee hakea etätyöntekijälle Eläketurvakeskukselta A1-todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Jos työnantaja ei hae työntekijälle A1- todistusta tai sitä ei jostain syystä voida myöntää, tulee työnantajan järjestää etätyöntekijän sosiaaliturva työskentelymaassa.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki 1
Etätyössä toisessa EU-maassa
Suomalainen työnantaja ja työntekijä sopivat, että työntekijä voi lähteä 4 kuukaudeksi Espanjaan ja tehdä työnsä etänä Espanjasta loma-asunnoltaan käsin. Työntekijä palaa Suomeen työskentelemään Espanjan jakson jälkeen. Työnantajalla on toimintaa Suomessa ja työntekijä on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen Espanjan työn alkamista. Työnantajan tulee hakea työntekijälle Eläketurvakeskukselta A1-todistusta, jos työnantaja haluaa järjestää työntekijän sosiaaliturvan Suomessa eikä Espanjassa.
Esimerkki 2
Etätyötä toisessa EU-maassa loman yhteydessä
Suomalainen työnantaja ja työntekijä sopivat, että työntekijä tekee etänä työtään 2 viikkoa Espanjassa ja jää sen jälkeen vuosilomalleen Espanjaan 3 viikoksi. Työntekijä palaa Suomeen työskentelemään lomansa jälkeen. Työnantajalla on toimintaa Suomessa ja työntekijä on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen Espanjan työn alkamista. Työnantajan tulee hakea työntekijälle Eläketurvakeskukselta A1-todistusta, jos työnantaja haluaa järjestää työntekijän sosiaaliturvan Suomessa eikä Espanjassa. A1-todistusta tulee hakea vain etätyöskentelyn ajalle. Vuosiloman aikana A1-todistusta ei tarvita.
Jos etätyöntekijä tekee työtä fyysisesti useasta eri EU-maasta käsin etä- tai läsnätyönä, sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö ratkaistaan EU-asetuksen ns. useassa EU-maassa työskenteleviä työntekijöitä koskevien määräysten mukaisesti. Sovellettavaan sosiaaliturvalainsäädäntöön vaikuttaa tällöin mm.
- etätyöntekijän vakituinen asuinmaa,
- tekeekö etätyöntekijä huomattavan osan työstään (25 % tai enemmän) asuinmaassaan
- minkä maalaiselle työnantajalle/työnantajille etätyöntekijä tekee työtään ja
- työskenteleekö etätyöntekijä lisäksi esimerkiksi virkamiehenä tai yrittäjänä.
Jos etätyöntekijä tekee huomattavan osan työstään asuinmaassaan, sovelletaan etätyöntekijään asuinmaan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Jos etätyöntekijä ei tee huomattavaa osaa työstään asuinmaassaan tai jos etätyöntekijällä on lisäksi erilaisia töitä esimerkiksi virkamiehenä tai yrittäjänä, tutustu useassa EU-maassa työskentelyä koskevaan ohjeistukseen. Kyseisissä ohjeissa kerrotaan, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntö tulee sovellettavaksi eri tilanteissa. Useassa eri EU-maassa työskentelevälle etätyöntekijälle, tulee hakea A1-todistusta etätyöntekijän vakituisesta asuinmaasta. Suomessa asuville etätyöntekijöille A1-todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki 1
Työtä useassa eri EU-maassa ja asuinmaan lainsäädäntö soveltuu
Työntekijä asuu Iso-Britanniassa ja tekee työtä vain suomalaiselle työnantajalle. Työntekijä tekee fyysisesti työtään etänä asuinmaassaan Iso-Britanniassa ja työnantajansa toimitiloissa Suomessa. Työntekijä tekee asuinmaassaan etätyötä 2 päivää viikossa, mikä on huomattava osa työajasta. Työntekijään sovelletaan työntekijän asuinmaan Iso-Britannian sosiaaliturvalainsäädäntöä. Työntekijälle tulee hakea A1-todistusta asuinmaasta Iso-Britanniasta. Suomalaisen työnantajan tulee vakuuttaa työntekijä Iso-Britannian sosiaaliturvalainsäädännön mukaisesti.
Esimerkki 2
Työtä useassa eri EU-maassa ja työnantajan kotipaikan lainsäädäntö soveltuu
Työntekijä asuu Iso-Britanniassa ja tekee työtä vain suomalaiselle työnantajalle. Työntekijä tekee fyysisesti työtään etänä asuinmaassaan Iso-Britanniassa ja työnantajansa toimitiloissa Suomessa. Työntekijä tekee asuinmaassaan etätyötä 1 päivän viikossa, mikä jää alle huomattavan osan työajasta. Työntekijään sovelletaan työnantajan kotipaikan eli Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Työntekijälle tulee hakea A1-todistusta asuinmaasta Iso-Britanniasta, mutta Suomi myöntää A1-todistuksen. Suomalaisen työnantajan tulee vakuuttaa työntekijä Suomen sosiaaliturvalainsäädännön mukaisesti.
Etätyötä ulkomailla tehtäessä tulee työntekijälle määrittää vakuutuspalkka samoilla ehdoilla kuin lähetetyillä työntekijöillä. Katso vakuutuspalkkaa koskeva ohjeistus.
Kahdessa EU-maassa työskentelevien työntekijöiden etätyösopimus ja poikkeuslupa
EU:n sosiaaliturva-asetuksessa ei ole erillisiä määräyksiä etätyöntekijöistä. Osa EU-maista on kuitenkin tehnyt keskenään sopimuksen, jonka nojalla työntekijän sosiaaliturva voidaan järjestää normaaleista EU-asetuksen sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskevista määräyksistä poikkeavalla tavalla. Tiettyjen edellytysten täyttyessä työnantajalla ja sekä etä- että läsnätyötä tekevällä työntekijällä on mahdollisuus hakea työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista, vaikka EU:n sosiaaliturva-asetuksen määräysten mukaan tulisi soveltaa työntekijän asuinmaan sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Rajat ylittävää etätyötä koskeva sopimus on nimeltään ” Framework Agreement on the application of Article 16 (1) of Regulation (EC) No. 883/2004 in cases of habitual cross-border telework.“ jäljempänä ”etätyösopimus”. Etätyösopimus perustuu EU-asetuksen 16 artiklaan (ns. poikkeuslupa).
Etätyösopimusta sovelletaan sopimuksen allekirjoittaneiden maiden välillä liikkuviin etätyöntekijöihin, jotka täyttävät tietyt edellytykset. Etätyösopimus koskee vain rajat ylittävissä tilanteissa olevia etätyöntekijöitä, jotka tekevät etätyötä asuinmaassaan tietotekniikan välityksellä ja jotka työskentelevät muun ajan työnantajansa kotimaassa. Etätyösopimus ei siten vaikuta esimerkiksi rakennustyömailla tai asiakkaiden tiloissa ulkomailla työskentelevien työntekijöiden vakuuttamiseen. Etätyösopimus ei myöskään vaikuta tilanteisiin, joissa työntekijä tekee työtään vain yhdessä maassa, tai joissa työntekijä työskentelee virkamiehenä.
Tarkemmat tiedot
Etätyösopimuksessa ovat mukana 1.7.2023 alkaen seuraavat maat:
- Suomi
- Saksa
- Sveitsi
- Liechtenstein
- Kroatia
- Tsekki
- Itävalta
- Alankomaat
- Slovakia
- Belgia
- Luxembourg
- Malta
- Norja
- Puola
- Portugali
- Espanja
- Ruotsi
- Ranska
Mukana myös:
- 1.9.2023 alkaen Slovenia.
- 1.1.2024 alkaen Italia.
- 1.5.2024 alkaen Liettua.
- 1.6.2024 alkaen Irlanti.
Belgia on sopimuksen ns. säilyttäjä ja ylläpitää tietoja etätyösopimuksessa mukana olevista EU-maista.
Jos jokin EU-maa liittyy etätyösopimukseen myöhemmin, etätyösopimus tulee voimaan kyseisen EU-maan osalta allekirjoitusta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.
Mikä tahansa allekirjoittajamaa voi irtisanoa etätyösopimuksen noudattamisen ilmoittamalla siitä kirjallisesti Belgialle kolme kuukautta aikaisemmin.
Etätyösopimus maiden välillä on voimassa 1.7.2023 alkaen seuraavat viisi vuotta ja etätyösopimusta jatketaan automaattisesti seuraavat viisi vuotta.
Etätyösopimus koskee seuraavanlaisia tilanteita, joissa työntekijä tekee etätyötä asuinmaassaan ja läsnätyötä työnantajan kotimaassa:
- työntekijä asuu yhdessä EU-maassa, joka on etätyösopimuksessa mukana
- työntekijän työnantajan kotipaikka sijaitsee toisessa EU-maassa, joka on etätyösopimuksessa mukana. Työntekijällä voi olla myös useita työnantajia, mutta kaikkien työnantajien tulee sijaita samassa maassa.
- työntekijä tekee etätyötä asuinmaassaan ja asuinmaassa tehtävän työn osuus on 25 % tai yli, mutta alle 50 % kokonaistyöajasta.
- työntekijän tekemän etätyön tulee olla sellaista toimintaa/työtä, jota voidaan harjoittaa mistä tahansa paikasta käsin. Etätyöntekijän tulee hoitaa työtehtäviään ja yhteydenpito työnantajaan ja asiakkaisiin/sidosryhmiin tietoteknisesti.
- muun ajan eli 50 % tai yli työajasta työntekijä tekee työtä maassa, jossa työnantajan kotipaikka on.
- työnantaja ja työntekijä haluavat poiketa normaaleista sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskevista määräyksistä ja
- työskentelytilanne voi olla määräaikainen tai toistaiseksi jatkuva.
EU:n sosiaaliturva-asetuksen määräysten mukaan normaalisti tällaisessa tilanteessa tulee soveltaa työntekijän asuinmaan sosiaaliturvalainsäädäntöä, koska työntekijä tekee työstään huomattavan osan (25 % tai yli) asuinmaassaan. Jos työnantaja ja työntekijä haluavat, työntekijän sosiaaliturva voidaan kuitenkin etätyösopimuksen perusteella poikkeuksellisesti järjestää työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön mukaisesti. Sekä työntekijän että työnantajan tulee suostua normaaleista säännöistä poikkeamiseen. Työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen edellyttää, että työnantaja hakee A1-todistusta ja poikkeuslupaa työnantajan kotipaikan sosiaaliturvaviranomaisilta.
Kun työntekijän molemmat työskentelymaat ovat mukana etätyösopimuksessa, työnantajan kotipaikan sosiaaliturvaviranomaiset voivat myöntää A1-todistuksen ilman työntekijän asuinmaan sosiaaliturvaviranomaisten nimenomaista suostumusta, jos etätyösopimuksen edellytykset täyttyvät. Työnantajan kotipaikan sosiaaliturvaviranomaiset ilmoittavat työntekijän asuinmaalle myönnetystä A1-todistuksesta.
Etätyösopimuksen perusteella työntekijä voi tehdä etätyötä asuinmaassaan yli 25 % mutta alle 50 % kokonaistyöajastaan ja pysyä edelleen työnantajansa kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön mukaan vakuutettuna. Etätyöntekijän työskentelymaa voi vaihdella esimerkiksi viikoittain tai kuukausittain. Työn jakaantumista asuinmaan ja työnantajan kotipaikan välillä arvioidaan 12 kuukauden tarkastelujaksolla. Työnantajan ja työntekijän tulee itse arvioida A1-todistushakemuksella, kuinka työntekijän työ maiden välillä tulee jakaantumaan seuraavien 12 kuukauden aikana. Työn jakautumisesta tulee tarvittaessa esittää selvitys sosiaaliturvaviranomaisille.
Esimerkkejä erilaisista tilanteista tarkemmissa tiedoissa.
Tarkemmat tiedot
Esimerkkejä tilanteista, joissa etätyösopimusta voidaan soveltaa:
- Työntekijä asuu vakituisesti Saksassa. Työnantaja on yritys, jonka kotipaikka on Suomessa. Työntekijä tekee etätyötä kotoaan käsin asuinmaassaan kahtena päivänä viikossa. Muun ajan viikosta työntekijä työskentelee Suomessa työnantajansa toimistolla. Koska työntekijä tekee huomattavan osan (yli 25 %) työstään asuinmaassaan, työntekijään tulisi soveltaa työntekijän asuinmaan Saksan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Koska sekä Suomi että Saksa ovat mukana etätyösopimuksessa, voi työnantaja hakea Suomesta Eläketurvakeskukselta A1-todistusta ja poikkeuslupaa, jonka perusteella työntekijän sosiaaliturva järjestetään Suomessa. Poikkeusluvan käyttö edellyttää, että työntekijä suostuu poikkeuslupaan.
- Työntekijä asuu vakituisesti Sveitsissä. Työnantaja on yritys, jonka kotipaikka on Suomessa. Työntekijä tekee vuorotellen etätyötä kotoaan Sveitsistä käsin ja Suomessa työtä työnantajan tiloissa. Työntekijä vaihtaa työskentelymaataan siten, että työntekijä tekee vuorotellen kaksi viikkoa etätyötä asuinmaassaan ja kolme viikkoa työnantajansa kotipaikassa. Työntekijän asuinmaassa tehtävän työn osuus on siten yli 25 %, mutta alle 50 %. Koska työntekijä tekee huomattavan osan (yli 25 %) työstään asuinmaassaan, työntekijään tulisi soveltaa työntekijän asuinmaan Sveitsin sosiaaliturvalainsäädäntöä. Koska sekä Suomi että Sveitsi ovat mukana etätyösopimuksessa, voi työnantaja hakea Suomesta Eläketurvakeskukselta A1-todistusta ja poikkeuslupaa, jonka perusteella työntekijän sosiaaliturva järjestetään Suomessa. Poikkeusluvan käyttö edellyttää, että työntekijä suostuu poikkeuslupaan.
- Työntekijä asuu vakituisesti Suomessa. Työnantaja on yritys, jonka kotipaikka on Saksassa. Työntekijä ja työnantaja ovat sopineet, että työntekijän tulee tehdä työtä Saksassa vähintään 50 % työajastaan. Muun ajan työntekijä tekee etätyötä kotoaan käsin asuinmaassaan. Koska työntekijä tekee huomattavan osan (yli 25 %) työstään asuinmaassaan, työntekijään tulisi soveltaa työntekijän asuinmaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Koska sekä Suomi että Saksa ovat mukana etätyösopimuksessa, voi työnantaja hakea Saksasta A1-todistusta ja poikkeuslupaa, jonka perusteella työntekijän sosiaaliturva järjestetään Saksassa. Poikkeusluvan käyttö edellyttää, että työntekijä suostuu poikkeuslupaan.
Esimerkkejä tilanteista, joissa etätyösopimusta ei voida soveltaa
- Työntekijä asuu vakituisesti Saksassa. Työntekijällä on sekä suomalainen että saksalainen työnantaja. Työntekijä tekee etätyötä kotoaan käsin asuinmaassaan Saksassa kahtena päivänä viikossa. Muun ajan viikosta työntekijä työskentelee Suomessa suomalaisen työnantajansa toimistolla ja saksalaisen työnantajansa suomalaisten asiakkaiden tiloissa. Koska työntekijä tekee huomattavan osan (yli 25 %) työstään asuinmaassaan, työntekijään tulee soveltaa työntekijän asuinmaan Saksan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Vaikka sekä Suomi että Saksa ovat mukana etätyösopimuksessa, etätyösopimusta ei voida soveltaa, koska henkilön työnantajat sijaitsevat eri maissa. Työntekijälle tulee hakea A1-todistusta työntekijän asuinmaasta Saksasta. Myös suomalainen työnantaja vakuuttaa Suomessa tehdyn työn Saksassa, ja maksaa lakisääteiset vakuutusmaksut Saksan lainsäädännön mukaisesti.
- Työntekijä asuu vakituisesti Belgiassa. Työnantaja on yritys, jonka kotipaikka on Suomessa. Työntekijä tekee vuorotellen työtä Suomessa työnantajan tiloissa sekä Belgiassa suomalaisen työnantajansa asiakkaiden tiloissa ja rakennustyömailla. Työntekijä vaihtaa työskentelymaataan kuukausittain siten, että asuinmaassa tehtävän työn osuus on yli 25 %, mutta alle 50 %. Koska työntekijä tekee huomattavan osan (yli 25 %) työstään asuinmaassaan, työntekijään tulee soveltaa työntekijän asuinmaan Belgian sosiaaliturvalainsäädäntöä. Vaikka sekä Suomi että Belgia ovat mukana etätyösopimuksessa, etätyösopimusta ei voida soveltaa, koska työntekijä ei tee asuinmaassaan etätyötä. Työntekijälle tulee hakea A1-todistusta työntekijän asuinmaasta Belgiasta. Suomalaisen työnantajan tulee vakuuttaa työntekijä Belgiassa, ja maksaa lakisääteiset vakuutusmaksut Belgian lainsäädännön mukaisesti.
- Työntekijä asuu vakituisesti Suomessa. Työnantaja on yritys, jonka kotipaikka on Sveitsissä. Työntekijä tekee etätyötä kotoaan käsin asuinmaassaan kahtena päivänä viikossa. Muun ajan viikosta työntekijä työskentelee Sveitsissä työnantajansa toimistolla sekä asiakkaiden tiloissa Alankomaissa ja Belgiassa. Koska työntekijä tekee huomattavan osan (yli 25 %) työstään asuinmaassaan, työntekijään tulee soveltaa työntekijän asuinmaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Vaikka sekä Suomi että työntekijän muut työskentelymaat ovat mukana etätyösopimuksessa, etätyösopimusta ei voida soveltaa, koska työntekijä tekee työtään myös muissa maissa kuin asuinmaassaan ja työnantajansa kotimaassa. Työntekijälle tulee hakea A1-todistusta työntekijän asuinmaasta Suomesta. Sveitsiläisen työnantajan tulee vakuuttaa työntekijä Suomen lainsäädännön mukaisesti.
- Työntekijä asuu vakituisesti Saksassa. Työnantaja on yritys, jonka kotipaikka on Suomessa. Työntekijä tekee etätyötä kotoaan käsin asuinmaassaan päivän viikossa. Muun ajan viikosta työntekijä työskentelee Suomessa työnantajansa toimistolla ja asiakkaiden tiloissa. Koska työntekijä ei tee huomattavaa osaa (yli 25 %) työstään asuinmaassaan, työntekijään tulee soveltaa työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Etätyösopimusta ei sovelleta, koska normaalit EU:n sosiaaliturva-asetuksen lainvalintasäännöt tuovat työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön sovellettavaksi. Työntekijälle tulee hakea A1-todistusta työntekijän asuinmaasta Saksasta, mutta A1-todistuksen myöntää Suomi. Suomalaisen työnantajan tulee vakuuttaa työntekijä Suomen lainsäädännön mukaisesti.
- Työntekijä asuu Belgiassa ja tekee Belgiassa etätyötä 40 % työajasta ja 60 % työajasta työnantajansa toimitiloissa Alankomaissa. Työnantaja on yritys, jonka kotipaikka on Suomessa. Etätyösopimusta ei voida soveltaa tilanteessa, koska työntekijä ei tee työtä työnantajansa kotipaikan sijaintimaassa. Työntekijään sovelletaan asuinmaan Belgian sosiaaliturvalainsäädäntöä ja työntekijälle tulee hakea A1-todistusta Belgiasta. Suomalaisen työnantajan tulee vakuuttaa työntekijä Belgiassa, ja maksaa lakisääteiset vakuutusmaksut Belgian lainsäädännön mukaisesti.
- Työntekijä asuu perheineen vakituisesti Suomessa. Työnantaja on suomalainen yritys. Työntekijä tekee työtä Suomessa yli 25 % työajastaan työnantajan tiloissa sekä etänä. Lisäksi työntekijä tekee etätyötä Saksassa loma-asunnollaan ja isovanhempiensa luona. Etätyösopimusta ei sovelleta tilanteessa vaan työntekijään sovelletaan asuinmaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä EU-asetuksen normaalien lainvalintaa koskevien määräysten mukaan. Kyseessä ei ole etätyösopimuksen tarkoittama rajat ylittävä etätyö, koska työnantaja sijaitsee samassa maassa, missä työntekijä asuu vakituisesti. Työntekijälle tulee hakea A1-todistusta Eläketurvakeskukselta. Suomalaisen työnantajan tulee vakuuttaa työntekijä Suomen lainsäädännön mukaisesti.
- Yrittäjä asuu Saksassa ja tekee Saksassa etätyötä Suomeen rekisteröidylle yritykselleen. Lisäksi yrittäjä käy tekemässä työtä Suomessa yrityksensä toimitiloissa. Saksassa tehtävän työn osuus on yli 25 % työajasta, mutta alle 50 %. Etätyösopimusta ei voida soveltaa tilanteessa, koska etätyösopimus ei koske lainkaan yrittäjäasemassa työskenteleviä henkilöitä. Yrittäjään sovelletaan asuinmaan Saksan sosiaaliturvalainsäädäntöä ja yrittäjän tulee hakea A1-todistusta Saksasta.
Työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista voi hakea 1.7.2023 alkaen. Etätyösopimuksen perusteella työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädäntöä ei voida soveltaa tätä edeltävänä aikana.
Työnantajan kotipaikan Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista tulee hakea etukäteen ja etätyösopimuksen mukainen A1-todistus voidaan antaa hakuhetkestä ajassa eteenpäin. Takautuvasti työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen on mahdollista vain tiettyjen kriteerien täyttyessä. Asiaan vaikuttaa se, mihin maahan sosiaalivakuutusmaksut on maksettu ja milloin työnantaja ja työntekijä tekevät hakemuksen työnantajan kotipaikan sosiaaliturvaviranomaisille.
Jos etätyösopimuksen edellytykset eivät täyty, työntekijän sosiaaliturva ratkaistaan normaalien EU-asetuksen lainvalintaa koskevien sääntöjen mukaisesti.
Miten työnantajan tulee toimia, jos työnantaja ja työntekijä haluavat hakea etätyösopimuksen mukaista poikkeuslupaa Suomesta?
A1-todistusta ja poikkeuslupaa tulee aina hakea työnantajan kotipaikan sosiaaliturvaviranomaisilta, jos työnantaja ja työntekijä haluavat, että työntekijään sovelletaan etätyösopimusta. Suomessa hakemus tulee tehdä Eläketurvakeskukselle.
Työnantajan tulee tehdä hakemus Eläketurvakeskuksen sähköisessä asiointipalvelussa. Työnantajan tulee täyttää A1-todistushakemus ja ilmoittaa hakemuksen lisätietoja-kohdassa seuraavat asiat:
- työnantaja ja työntekijä haluavat, että työntekijän sosiaaliturva järjestetään etätyösopimuksen nojalla Suomessa ja
- työntekijä tekee asuinmaassaan vain etätyötä 25 %- 49 % työajastaan ja muun ajan työskentelee Suomessa työnantajan kotimaassa.
Eläketurvakeskus voi myöntää A1-todistuksen etätyösopimuksen perusteella enintään 3 vuodeksi kerrallaan. Jos työntekijän työskentely ja asuminen jatkuvat samanlaisena A1-todistuksen päättymisen jälkeen, työntekijälle voi hakea uuden A1-todistuksen. Etätyösopimuksessa ei ole aikarajaa, kuinka kauan asuinmaan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta voidaan poiketa. Jos työntekijän tilanteessa tapahtuu muutoksia todistuksen voimassaoloaikana, tulee muutoksista ilmoittaa Eläketurvakeskukselle.
Etätyösopimuksen soveltamista tulee lähtökohtaisesti hakea etukäteen. Etätyösopimusta voidaan soveltaa takautuvasti vain tietyin kriteerein.
Etätyö EU-maassa, joka ei ole mukana etätyösopimuksessa
Etätyösopimus koskee vain maita, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen.
Eläketurvakeskus voi kuitenkin hakea EU:n sosiaaliturva-asetuksen 16.1. artiklan mukaista poikkeuslupaa myös siinä tapauksessa, että työntekijän asuinmaa ei ole mukana etätyösopimuksessa, jos etätyösopimuksen asettamat muut kriteerit täyttyvät. Näiden maiden osalta normaaleista lainvalintaa koskevista säännöistä poikkeaminen ja työntekijän vakuuttaminen työnantajan kotipaikassa edellyttää, että myös toinen EU-maa suostuu 16.1. artiklan mukaiseen menettelyyn. Työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen ei siten ole varmaa samalla tavalla kuin etätyösopimuksessa mukana olevien maiden osalta.
A1-todistusta ja poikkeuslupaa haetaan kuitenkin samalla tavalla kuin etätyösopimuksessa mukana olevien maiden osalta.
Etätyötä tekevät yrittäjät ja apurahansaajat
Se, missä maassa yrittäjä tai apurahansaaja tekee työtään fyysisesti, vaikuttaa henkilöön sovellettavaan sosiaaliturvalainsäädäntöön. Etätyötä tekevään yrittäjään tai apurahansaajaan sovellettava sosiaaliturva ratkaistaan samojen määräysten mukaan kuin ns. läsnätyötä tekevien yrittäjien tai apurahansaajien.
Yrittäjien ja apurahansaajien osalta lähtökohta on, että etätyötä EU/ETA-maassa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa tekevään henkilöön sovelletaan sen maan sosiaaliturvalainsäädäntöä, missä henkilö tekee työnsä fyysisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi suomalaisen yrittäjän tulee järjestää sosiaaliturvansa ja YEL-vakuutuksensa fyysisessä työskentelymaassaan eikä Suomessa, ellei yrittäjään sovellu jokin poikkeussäännöistä.
Tilapäisesti toisesta EU-maasta käsin etätyötä tekevä yrittäjä ja apurahansaaja voi kuulua edelleen Suomen sosiaaliturvaan tietyin edellytyksin. Katso erilliset ohjeistukset lähetetyistä yrittäjistä ja apurahansaajista. Jotta tilapäisesti toisessa EU-maassa etätyötä tekevä yrittäjä tai apurahansaaja voi kuulua lähtömaansa Suomen sosiaaliturvaan, tulee yrittäjän tai apurahansaajan hakea itse Eläketurvakeskukselta A1-todistusta. Jos henkilö ei hae A1- todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta, tulee henkilön sosiaaliturva järjestää työskentelymaassa.
Jos yrittäjä tai apurahansaaja tekee työtään fyysisesti useasta eri EU-maasta käsin, sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö ratkaistaan EU-asetuksen ns. useassa EU-maassa työskenteleviä henkilöitä koskevien määräysten mukaisesti. Sovellettavaan sosiaaliturvalainsäädäntöön vaikuttaa tällöin mm.
- henkilön vakituinen asuinmaa
- tekeekö henkilö huomattavan osan työstään asuinmaassaan
- missä maassa yrittäjän tai apurahansaajan toiminnan keskuspaikka sijaitsee ja
- työskenteleekö henkilö lisäksi esimerkiksi virkamiehenä tai työntekijänä.
Katso tarkemmin useassa EU-maassa työskentelyä koskevasta ohjeistuksesta, minkä maan sosiaaliturva tulee sovellettavaksi eri tilanteissa. Useassa eri EU-maassa työskentelevän yrittäjän tai apurahansaajan tulee hakea A1-todistusta vakituisesta asuinmaastaan. Suomessa asuville A1-todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta.
Tiettyjen EU-maiden solmima etätyösopimus ei koske yrittäjiä tai apurahansaajia.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
EU:n palveluksessa työskentelevät henkilöt kuuluvat joko EU:n omaan sosiaaliturvajärjestelmään tai työskentelymaansa sosiaaliturvaan. Eräillä työntekijäryhmillä voi myös olla oikeus valita sovelletaanko heihin
- työskentelymaan lainsäädäntöä
- sen jäsenvaltionlainsäädäntöä, jota häneen on sovellettu viimeksi
- kansalaisuutensa mukaista lainsäädäntöä.
EU:n palveluksessa on virkamiehiä sekä muuta henkilökuntaa. EU määrittelee itse EU:n henkilökuntasäännöissä, missä asemassa sen palkkaama työntekijä on ja missä hänen sosiaaliturvansa siten järjestetään.
EU:lla on oma eläkejärjestelmä, joka mahdollistaa tiettyjen henkilöiden eläkeoikeuden siirron kansallisesta eläkejärjestelmästä EU:n eläkejärjestelmään.
EU:n jäsenmaissa sijaitsevien kansainvälisten järjestöjen palveluksessa olevista henkilöistä ei ole erityissäännöksiä EU:n sosiaaliturva-asetuksessa. Pääsääntönä on työskentelymaan lainsäädännön soveltaminen.
Päämajasopimus
Jos työskentelymaa on tehnyt kansainvälisen järjestön kanssa ns. päämajasopimuksen, järjestön palveluksessa olevia henkilöitä ei vakuuteta työskentelymaassa, vaan järjestö huolehtii itse heidän sosiaaliturvastaan oman eläkejärjestelynsä avulla.
Kansainvälisen järjestön henkilökunta ei tällöin ole myöskään sijaintivaltion lainsäädännön alainen EU:n sosiaaliturva-asetuksen tarkoittamalla tavalla, jos sijaintivaltio on sopimuksella luopunut soveltamasta lainsäädäntöään järjestöön ja sen työntekijöihin.
Yleensä kansainvälisen järjestön palveluksessa olevia työntekijöitä ei voida pitää lähetettyinä työntekijöinä, koska heidän työnantajansa on kyseinen järjestö eikä lähettävää suomalaista työnantajaa ole.
Esimerkki: Työsuhde Suomessa ja kansainvälisessä järjestössä
Suomalainen henkilö on tehnyt työsopimuksen kansainvälisen järjestön kanssa. Järjestöllä on päämajasopimus. Henkilö asuu Suomessa ja hänellä on lisäksi työsuhde myös suomalaiseen työnantajaan. Suomessa tehty työ vakuutetaan Suomessa ja kansainvälisen järjestön palvelus vakuutetaan järjestön omien säännösten mukaisesti.
Jos henkilö on lähetetty Suomesta, sovelletaan Suomen kansallista lainsäädäntöä ikään kuin hänet olisi lähetetty ei-sopimusmaahan.
Asumisperusteinen sosiaaliturva
Kansainvälisten järjestöjen palveluksessa olevat eivät voi kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan. Yleensä tällaisilla järjestöillä on oma sosiaaliturvajärjestelmä, johon henkilöllä on mahdollisuus kuulua. Joissakin tapauksissa valtioiden välisessä järjestössä työskenteleviin voidaan kuitenkin edelleen soveltaa sosiaaliturvalainsäädäntöä, jos heidän tehtävänsä liittyvät kehitysyhteistyötehtäviin.
Mikäli työharjoittelija saa palkkaa työstään, voidaan työharjoittelijaa yleensä pitää EU:n sosiaaliturva-asetusten tai sosiaaliturvasopimusten mukaisena työntekijänä. Mikäli työharjoittelijaa voidaan pitää työntekijänä, ratkaistaan henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö EU:n sosiaaliturva-asetusten työntekijöitä koskevien määräysten mukaisesti tai sosiaaliturvasopimusmaissa työskennellessä sosiaaliturvasopimusten mukaisesti.
Mikäli työharjoittelusta ei makseta palkkaa, ratkaisee Kela harjoittelijan oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ulkomailla työskennellessä. Näissä tilanteissa harjoittelijan ei tule hakea todistusta Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta Eläketurvakeskukselta.
Jos harjoittelusta maksetaan MYEL-vakuutettavaa apurahaa, voi hakija jättää Eläketurvakeskukselle apurahansaajana hakemuksen Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta. Mikäli apuraha ei ole MYEL-vakuutettavaa, ratkaisee Kela harjoittelijan oikeuden asumisperusteisiin sosiaaliturva-etuuksiin. Esimerkiksi EDUFI- ja Erasmus-harjoitteluista maksetaan usein kulukorvauksiin rinnastettavaa apurahaa, jota yleensä ei voida MYEL-vakuuttaa.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Päivitetty terminologiaa ja rakennetta.
Suomessa luottamustoimessa työskentelevää henkilöä pidetään EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamana työntekijänä, jos
- henkilö on vakuutettu vapaaehtoisesti tai pakollisesti työeläkelakien mukaisesti tai
- henkilöön sovelletaan sairausvakuutuslakia (SVL) työntekijänä luottamustoimesta ansaittujen ansioiden perusteella.
Yrittäjäasemassa luottamustoimissa työskentelevä henkilö on EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittama yrittäjä, jos henkilö on YEL:n mukaan vakuutettu.
Luottamustoimen työeläkevakuuttaminen
Suomessa luottamustoimen työeläkevakuuttaminen on yksityisellä alalla vapaaehtoista, jos luottamustehtävää hoitava henkilö ei ole samaan aikaan työsuhteessa luottamustoimipalkkion maksajaan. Jos luottamustoimessa oleva henkilö on samaan aikaan työsuhteessa luottamustoimipalkkion maksajaan, on työeläkevakuuttaminen pakollista. Luottamustehtävää hoitavan henkilön työeläkevakuuttamista koskevat samat ikä- ja ansiorajat kuin muutakin TyEL-vakuuttamista. Luottamustoimessa työskentelyn saatetaan joissakin tilanteissa katsoa tapahtuvan yrittäjäasemassa, jos henkilön yrittäjätoimintaan kuuluu nimenomaan luottamustehtävien hoitaminen. Tuolloin työeläkevakuuttaminen on pakollista yrittäjän eläkelain (YEL) edellytysten täyttyessä.
Julkisella alalla luottamustoimien työeläkevakuuttaminen on pakollista tietyin edellytyksin.
Katso erillisistä ohjeista tarkemmat edellytykset luottamustoimien työeläkevakuuttamiselle kansallisen lainsäädännön mukaan.
Pakollisesti tai vapaaehtoisesti TyEL:n mukaan vakuutettava luottamustoimi katsotaan EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamaksi työskentelyksi työntekijänä. YEL:n mukaan vakuutettava luottamustoimi katsotaan puolestaan työskentelyksi EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamana yrittäjänä.
Jos luottamustoimea ei työeläkevakuuteta
Jos yksityisellä alalla luottamustoimessa työskentelevää henkilöä ei ole työeläkevakuutettu vapaaehtoisesti eikä henkilö toimi yrittäjänä, henkilöä voidaan pitää EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamana työntekijänä, jos henkilön ansiot ylittävät laissa asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa (AspSotuL) tarkoitetun ansiorajan. Ansioraja vaihtelee vuosittain. Vuodesta 2023 alkaen ansioraja on 800,02€/kk. Ansiorajan voi tarkastaa Kelan verkkosivuilta.
Tarkemmat tiedot
Luottamustoimi katsotaan AspSotuL 3§:n tarkoittamaksi ”muuksi palvelussuhteeksi”. Ansiorajan ylittyessä luottamustoimessa työskentelevään henkilöön sovelletaan AspSotuL:a ja sitä kautta sairausvakuutuslakia (SVL).
EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamina työntekijöinä pidetään henkilöitä, jotka tekevät työtä, jota pidetään palkkatyönä sen jäsenvaltion sosiaaliturvalainsäädännössä, jossa tätä toimintaa harjoitetaan tai vastaava tilanne vallitsee. Työskentelyn Suomessa tulee siten olla jonkin sosiaaliturvan alan, kuten työeläke-, työtapaturma- ja ammattitautivakuutus-, työttömyysvakuutus- tai sairausvakuutuslainsäädännön, mukaan työntekijänä vakuutettavaa työtä, jotta henkilö katsotaan EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamaksi työntekijäksi.
Luottamustoimet eivät kuulu työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) soveltamisalaan, joten luottamustoimessa tehtävää työtä ei voida pitää EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamana työntekijätyönä TyTAL:n kautta.
Minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan EU-tilanteissa luottamustoimessa työskentelevään henkilöön
Minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä luottamustoimessa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä (jäljempänä EU-maassa) työskentelevään henkilöön sovelletaan, riippuu mm. siitä
- onko luottamustoimi EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamaa työntekijänä/yrittäjänä tapahtuvaa toimintaa vai onko luottamustoimi sellainen, että luottamustoimessa toimimista ei pidetä EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamana palkka-/yrittäjätyönä,
- missä maassa/maissa työtä tehdään ja
- onko luottamustoimessa työskentelevällä henkilöllä lisäksi muuta työtä työntekijänä/yrittäjänä/virkamiehenä.
Jos henkilö työskentelee Suomessa luottamustoimessa, jonka voidaan katsoa olevan työskentelyä EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamana työntekijänä tai yrittäjänä, ratkaistaan henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö EU:n sosiaaliturva-asetuksien työntekijöitä tai yrittäjiä koskevien määräysten mukaisesti. Ohjeet näihin tilanteisiin löytyvät työntekijöiden ja yrittäjien vakuuttamisohjeista EU-tilanteissa. Jos tällainen henkilö työskentelee toisessa EU-maassa tai useassa EU-maassa, tulee henkilön hakea A1-todistusta. Suomessa A1-todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta. Lisätietoa A1-todistuksen hakemisesta on erillisessä ohjeessa.
Henkilön ei katsota toimivan EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamana työntekijänä, jos luottamustoimessa Suomessa työskentelevä henkilö
- ei ole vapaaehtoisesti tai pakollisesti työeläkevakuutettu ja
- henkilön ansiot jäävät alle vaaditun ansiorajan.
Tällöin henkilöön ei voida soveltaa EU:n sosiaaliturva-asetuksen työntekijöitä/yrittäjiä koskevia määräyksiä. Kun henkilö ei tee EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamaa palkka-/yrittäjätyötä, sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö määräytyy lähtökohtaisesti henkilön asumisen perusteella. Eläketurvakeskus ei voi antaa A1-todistusta, jos henkilö toimii ainoastaan tällaisessa luottamustoimessa. Luottamustoimessa työskentelevän henkilön oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaisee tällöin Kela.
Muussa maassa luottamustoimessa tapahtuvan työskentelyn osalta kyseinen työskentelymaa ratkaisee, katsotaanko työn tapahtuvan
- työntekijänä
- yrittäjänä vai
- onko luottamustoimi sellainen, että luottamustoimessa tapahtuvaa toimintaa ei pidetä EU:n sosiaaliturva-asetuksen tarkoittamana palkka-/yrittäjätyönä.
Katso tarkemmista tiedoista esimerkkejä, kun Suomessa luottamustoimessa tapahtuva työ katsotaan työskentelyksi EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamana työntekijänä.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki 1: Henkilö asuu Suomessa ja työskentelee Suomessa yksityisellä alalla luottamustoimessa. Luottamustoimi on työeläkevakuutettu vapaaehtoisella TyEL-vakuutuksella. Lisäksi henkilö käy säännöllisesti työskentelemässä Ruotsissa ruotsalaiselle taholle luottamustoimessa. Ruotsi pitää luottamustoimessa tapahtuvaa työskentelyä työntekijätyönä.
- Henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö ratkaistaan useassa EU-maassa työskenteleviä henkilöitä koskevien määräysten mukaisesti. Ratkaisuun vaikuttaa se, miten henkilön fyysinen työskentely jakaantuu maiden välillä. Katso erillinen ohjeistus useassa EU-maassa työskentelystä. Jos Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan, antaa Eläketurvakeskus henkilölle A1-todistuksen. Ruotsalainen taho voi tuolloin halutessaan vakuuttaa luottamustoimessa työskentelyn vapaaehtoisella TyEL-vakuutuksella.
Esimerkki 2: Henkilö asuu Suomessa ja työskentelee Suomessa yksityisellä alalla luottamustoimessa. Luottamustoimea ei ole työeläkevakuutettu vapaaehtoisella TyEL-vakuutuksella eikä TyEL-vakuutusta ole mahdollista ottaa, koska henkilö on iältään yli TyEL-vakuuttamisen yläikärajan. Henkilön luottamustoimesta saamat ansiot ylittävät kuitenkin vaaditun ansiorajan. Lisäksi henkilö käy säännöllisesti työskentelemässä Ruotsissa ruotsalaiselle taholle luottamustoimessa. Ruotsi pitää luottamustoimessa tapahtuvaa työskentelyä työntekijätyönä.
- Henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö ratkaistaan useassa EU-maassa työskenteleviä henkilöitä koskevien määräysten mukaisesti. Ratkaisuun vaikuttaa se, miten henkilön fyysinen työskentely jakaantuu maiden välillä. Katso erillinen ohjeistus useassa EU-maassa työskentelystä. Jos Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan, antaa Eläketurvakeskus henkilölle A1-todistuksen. Ruotsalainen taho voi tuolloin halutessaan vakuuttaa luottamustoimessa työskentelyn vapaaehtoisella TyEL-vakuutuksella
Esimerkki 3: Henkilö asuu Tanskassa ja työskentelee Tanskassa tanskalaiselle taholle luottamustoimessa. Tanska pitää luottamustoimessa työskentelyä yrittäjätyönä. Lisäksi henkilö työskentelee Suomessa yksityisellä alalla luottamustoimessa suomalaiselle taholle ja käy Suomessa säännöllisesti hoitamassa luottamustoimeen liittyviä tehtäviä. Suomessa tehtävää työtä ei työeläkevakuuteta vapaaehtoisella TyEL-vakuutuksella, mutta luottamustoimesta saatavat ansiot ylittävät vaaditun ansiorajan.
- Henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö ratkaistaan useassa EU-maassa työskenteleviä henkilöitä koskevien määräysten mukaisesti. Henkilöön sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä EU:n sosiaaliturva-asetuksen 13.3. artiklan nojalla, ellei Suomessa työskentelyä voida katsoa pienimuotoiseksi. Henkilön tulee hakea A1-todistusta asuinmaansa sosiaaliturvaviranomaisilta, mutta A1-todistuksen antaa Eläketurvakeskus, kun Suomen sosiaaliturvalainsäädäntö tulee sovellettavaksi.
Katso tarkemmista tiedoista esimerkkejä, kun Suomessa luottamustoimessa tapahtuvaa työtä ei katsota työskentelyksi EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamana työntekijänä.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki 1: Henkilö asuu Suomessa ja työskentelee Suomessa yksityisellä alalla luottamustoimessa. Luottamustoimea ei ole työeläkevakuutettu vapaaehtoisella TyEL-vakuutuksella ja ansiot jäävät alle vaaditun ansiorajan. Lisäksi henkilö käy säännöllisesti työskentelemässä Ruotsissa ruotsalaiselle taholle luottamustoimessa. Ruotsi pitää luottamustoimessa tapahtuvaa työskentelyä työntekijätyönä.
- Henkilöä ei pidetä EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamana työntekijänä Suomessa tehdyn työn osalta. Henkilön katsotaan siten työskentelevän työntekijänä pelkästään Ruotsissa. Henkilöön sovelletaan Ruotsin sosiaaliturvalainsäädäntöä siltä osin, kun henkilö työskentelee siellä. Muulta ajalta oikeuden asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaisee Kela.
Esimerkki 2: Henkilö asuu Tanskassa ja työskentelee Tanskassa tanskalaiselle taholle luottamustoimessa. Tanska pitää luottamustoimessa työskentelyä yrittäjätyönä. Lisäksi henkilö työskentelee säännöllisesti Suomessa yksityisellä alalla luottamustoimessa suomalaiselle taholle. Luottamustoimea ei ole työeläkevakuutettu vapaaehtoisella TyEL-vakuutuksella ja ansiot jäävät alle vaaditun ansiorajan.
- Henkilöä ei pidetä EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamana työntekijänä Suomessa tehdyn työn osalta. Henkilön katsotaan siten työskentelevän yrittäjänä pelkästään Tanskassa. Henkilöön sovelletaan Tanskan sosiaaliturvalainsäädäntöä siltä osin, kun henkilö työskentelee siellä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Päivitetty ohje sosiaaliturvasopimusmaista palkattujen perheenjäsenten osalta, kun työnantaja on konserniyritys. Lisätty tietoa Japanin sopimuksen määräyksistä.
Perheenjäsenen vakuuttaminen
Perheenjäsen ei työskentele ulkomailla
Kela ratkaisee, voiko ulkomailla oleskeleva lähetetyn työntekijän tai yrittäjän perheenjäsen kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan, jos perheenjäsen ei lainkaan työskentele ulkomailla. Ulkomaille lähetetyn työntekijän tai yrittäjän mukaan lähtevän perheenjäsenen tulee tehdä Kelalle hakemus Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumiseksi.
Perheenjäseninä pidetään henkilön aviopuolisoa ja hänen tai hänen puolisonsa alle 18-vuotiasta lasta; puolisoihin rinnastetaan kaksi henkilöä, jotka jatkuvasti elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa.
Käytännössä lähetetyn työntekijän ja yrittäjän mukana seuraavat perheenjäsenet säilyvät yleensä Suomen asumisperusteisessa sosiaaliturvassa.
Joissakin sosiaaliturvasopimuksissa voi olla määräyksiä lähetetyn työntekijän mukana seuraavista perheenjäsenistä, jotka eivät työskentele. Esimerkiksi Japanin sosiaaliturvasopimuksen mukaan lähetetyn työntekijän mukana Japanissa oleviin perheenjäseniin ei sovelleta Japanin kansaneläkejärjestelmää koskeva lainsäädäntöä, jollei perheenjäsen itse pyydä Japanin kansaneläkejärjestelmän soveltamista.
Perheenjäsen aloittaa työskentelyn työntekijänä EU-maassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa
Jos lähetetyn työntekijän tai yrittäjän perheenjäsen aloittaa työskentelyn oleskellessaan ulkomailla, arvioidaan perheenjäsenen tilanne työnteon perusteella. Perheenjäsenen työskentely EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa katkaisee yleensä perheenjäsenen Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumisen.
Jos lähetetyn työntekijän perheenjäsen aloittaa työskentelyn tilapäisesti suomalaisen työnantajan palveluksessa EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa, voi Eläketurvakeskus hakemuksesta myöntää perheenjäsenelle todistuksen Suomen sosiaaliturvassa pysymiseksi. Edellytyksenä on, että
- perheenjäsen on kuulunut Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ennen työskentelyn alkamista,
- työskentely on tilapäistä ja
- työnantajan täyttää lähettävää työnantajaa koskevat edellytykset.
Se, mitä pidetään tilapäisenä työskentelynä tai mitä työnantajalta edellytetään, riippuu siitä, missä maassa työtä tehdään. Katso tarkemmin lähetettyjä työntekijöitä koskevat EU-ohjeet tai kyseisen sosiaaliturvasopimusmaan ohjeet.
Jos suomalainen työnantaja ei hae Eläketurvakeskukselta todistusta tai todistusta ei voida jostakin syystä myöntää, perheenjäsen vakuutetaan työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Jos perheenjäsenen työnantaja on suomalaisen yrityksen ulkomainen tytäryhtiö tai jokin muu ulkomainen työnantaja, joka ei toimi Suomessa, perheenjäsen ei voi lähtökohtaisesti kuulua Suomen sosiaaliturvaan vaan perheenjäsen vakuutetaan pääsäännön mukaan työskentelymaassa. Eräiden sosiaaliturvasopimusten mukaan ulkomailta palkattu perheenjäsen voidaan kuitenkin katsoa lähetetyksi työntekijäksi ja perheenjäsen voi siten kuulua Suomen sosiaaliturvaan sopimuksen kattamien sosiaaliturvaetuuksien osalta, vaikka työoikeudellinen työnantaja onkin paikallinen yritys. Edellytys on tuolloin, että perheenjäsen solmii työsuhteen suomalaisen yrityksen konserniyrityksen kanssa ja suomalainen yritys vastaa lakisääteisistä sosiaalivakuutusmaksuista. Lisäksi edellytetään, että työskentely on tilapäistä ja että perheenjäsen on kuulunut Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ennen työskentelyn alkamista. Tällainen määräys on seuraavissa sosiaaliturvasopimuksissa: Japani, USA, Australia, Intia, Kanada, Quebec, Israel ja Chile. Katso tarkemmin edellytyksistä kyseisen maan lähetettyjä työntekijöitä koskevista ohjeista.
Jos perheenjäsen aloittaa työskentelyn useassa eri EU-maassa, määräytyy perheenjäsenen vakuuttaminen useassa EU-maassa tavallisesti työskenteleviä henkilöitä koskevien perusasetuksen määräysten mukaisesti. Katso erillinen ohjeisto asiasta.
Perheenjäsen aloittaa työskentelyn yrittäjänä EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa
Yritystoiminnan EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa aloittava perheenjäsen vakuutetaan lähtökohtaisesti työskentelymaassa.
Yrittäjätoiminnan EU-tai sosiaaliturvasopimusmaassa aloittava lähetetyn työntekijän perheenjäsen voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan vain poikkeuslupamenettelyllä. Poikkeuslupaa haetaan Eläketurvakeskukselta. Eläketurvakeskus tutkii poikkeusluvan edellytykset tapauskohtaisesti. Harkinnassa on merkitystä esimerkiksi sillä, onko perheenjäsen harjoittanut samaa yrittäjätoimintaa Suomessa ennen ulkomaille lähtöään ja mille ajalle perheenjäsenellä on ollut aikaisemmin YEL:n mukainen vakuutus. Yrittäjätoiminnan ulkomailla tulee olla myös tilapäistä.
Perheenjäsen aloittaa työskentelyn työntekijänä sopimuksettomassa maassa
Jos ulkomailla oleskeleva perheenjäsen aloittaa työskentelyn sopimuksettomassa maassa, Kela ratkaisee voiko perheenjäsen edelleen kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan.
Työnantaja ei ole velvollinen järjestämään TyEL:n mukaista eläketurvaa perheenjäsenelle, jonka työnantaja palkkaa sopimuksettomasta maasta siellä tehtävään työhön. TyEL:n mukaisen eläketurvan järjestäminen ei ole pakollista paikalta palkatulle perheenjäsenelle, vaikka perheenjäsen palkkaamishetkellä olisi asumisperusteisen sosiaaliturvan piirissä.
Jos paikalta palkattu perheenjäsen kuuluu työsuhteen alkaessa Suomen sosiaaliturvalainsäädännön alaisuuteen, voi suomalainen työnantaja järjestää perheenjäsenelle vapaaehtoisen työeläkevakuutuksen.
Perheenjäsen aloittaa työskentelyn yrittäjänä sopimuksettomassa maassa
Jos ulkomailla oleskeleva perheenjäsen aloittaa työskentelyn sopimuksettomassa maassa yrittäjänä, Kela ratkaisee, voiko perheenjäsen edelleen kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan.
Ulkomailla sopimuksettomassa maassa yrittäjätoiminnan aloittava perheenjäsen ei voi järjestää YEL:n mukaista vakuutusta Suomessa.
Opiskelijan vakuuttaminen
Opiskelija ei työskentele ulkomailla
Kela ratkaisee, voiko ulkomailla opiskeleva henkilö kuulua Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan. Opiskelijana ulkomaille lähtevän henkilön tulee tehdä Kelalle hakemus Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi.
Opiskelija aloittaa työskentelyn työntekijänä tai yrittäjänä ulkomailla
Jos opiskelija aloittaa työskentelyn ollessaan ulkomailla, arvioidaan opiskelijan tilanne työnteon perusteella. Opiskelijan vakuuttaminen määräytyy samalla tavalla kuin paikalta palkatun perheenjäsenen.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Omaishoitajat
Omaishoidon tuesta annetun lain mukaiseen omaishoitajaan sovelletaan JuEL:a, vaikka omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa hyvinvointialueeseen. Hyvinvointialue maksaa omaishoidon tukea omaishoitajalle, joka pitää huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään. Omaishoidon järjestämisestä tehdään hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan hyvinvointialueen välillä toimeksiantosopimus.
Rajat ylittävässä työskentelytilanteessa JuEL:ssa vakuutettua omaishoitajaa pidetään EU:n sosiaaliturva-asetuksessa 883/2004 tarkoitettuna työntekijänä, jonka työnantajaksi katsotaan omaishoidontukea maksava hyvinvointialue.
Perhehoitajat
Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Esimerkiksi sijaisvanhemmat voivat olla tällaisia perhehoitajia. Perhehoitolaissa (263/2015) tarkoitettuun perhehoitajaan sovelletaan JuEL:a, vaikka perhehoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa hyvinvointialueeseen. Perhehoitaja ja hyvinvointialue tekevät toimeksiantosopimuksen.
Rajat ylittävässä työskentelytilanteessa JuEL:ssa vakuutettua perhehoitajaa pidetään EU:n sosiaaliturva-asetuksessa 883/2004 tarkoitettuna työntekijänä, jonka työnantajaksi katsotaan hyvinvointialue, jonka kanssa perhehoitajalla on toimeksiantosopimus.
Hyvinvointialue voi hankkia perhehoitoa myös ostopalveluna perhehoitoa järjestävältä yritykseltä. Tällaisessa yrityksessä työskentelevät henkilöt voivat olla yrittäjiä tai työntekijöitä.
Muutokset edelliseen versioon
Tarkennettu terminologiaa ja ohjeen sisältöä.
EU:n sosiaaliturva-asetuksien mukaan rajatyöntekijällä tarkoitetaan:
- palkattua työntekijää tai itsenäistä ammatinharjoittajaa,
- joka työskentelee yhdessä jäsenvaltiossa ja
- asuu toisessa jäsenvaltiossa, johon hän palaa säännönmukaisesti päivittäin tai vähintään kerran viikossa.
Rajatyöntekijään sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetuksien lainvalintaa koskevia säännöksiä. EU:n sosiaaliturva-asetuksien lähtökohtana on työn vakuuttaminen työskentelymaassa. Rajatyöntekijä voi kuitenkin olla esimerkiksi henkilö, joka säännöllisesti työskentelee kahdessa eri jäsenvaltiossa tai toimii yhdessä jäsenvaltiossa yrittäjänä ja toisessa työntekijänä. Näissäkin tilanteissa henkilöön sovelletaan vain yhden EU-maan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö ratkaistaan usean maan työskentelyn sääntöjen mukaan.
Lainvalinnan osalta ei ole merkitystä sillä, pidetäänkö henkilöä rajatyöntekijänä. Rajatyöntekijän määritelmä on kuitenkin oleellinen koskien työttömyysturvaa sekä tiettyjä rajatyöntekijän sosiaaliturvaetuuksia. Esimerkiksi Suomessa asuvalla rajatyöntekijällä, joka työskentelee ulkomailla, voi olla oikeus joihinkin Kelan maksamiin sosiaaliturvaetuuksiin. Lisätietoa rajatyöntekijän etuuksista antaa Kela.
Tarkemmat tiedot
Esimerkki: Rajatyöntekijä
Henkilö on julkisen työnantajan palveluksessa Ruotsissa ja työskentelee lisäksi yksityisen työnantajan palveluksessa Suomessa viikoittain. Henkilö asuu Suomessa. Hän kuuluu Ruotsin sosiaaliturvalainsäädännön alaisuuteen, ja hänelle kertyy eläke ainoastaan Ruotsiin. Kuitenkin jos Kela pitää kyseistä henkilöä rajatyöntekijänä yllä olevan määritelmän mukaisesti, on henkilöllä oikeus esimerkiksi terveydenhuoltoon ja sairaanhoitokorvauksiin Suomesta. Rajatyöntekijä voi siis saada tiettyjä etuuksia valintansa mukaan joko asuinmaastaan tai maasta, jonka lainsäädäntöä sovelletaan. Lisätietoja rajatyöntekijän etuuksista saa Kelasta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Päivitetty ansioraja vuoden 2023 tasoon.
Joukkueurheilijat
Suomessa joukkueurheilijana työskentelevää henkilöä pidetään EU-asetuksen tarkoittamana työntekijänä, jos
- henkilö on vakuutettu urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (urheilijalaki) mukaisesti tai
- henkilöön sovelletaan sairausvakuutuslakia (SVL) työntekijänä urheilusta ansaittujen ansioiden perusteella.
Joukkueurheilijoiden eläke- ja tapaturmavakuuttamisen edellytyksistä on kerrottu erillisessä ohjeessa. Joukkueurheilijan tulee muun muassa täyttää tietyt ansioita ja ikää koskevat edellytykset, jotta työ vakuutetaan urheilijalain mukaan.
Jos joukkueurheilijana työskentelevää henkilöä ei ole vakuutettu urheilijalain mukaisesti, henkilöä voidaan pitää EU-asetuksen tarkoittamana työntekijänä, jos henkilön joukkueurheilijatyöstään saamat ansiot ylittävät laissa asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa (AspSotuL) tarkoitetun ansiorajan. Ansioraja vaihtelee vuosittain. Vuodesta 2023 alkaen ansioraja on 800,02€/kk.
Ansiorajan ylittyessä urheilijana työskentelevään henkilöön sovelletaan AspSotuL:a ja sitä kautta sairausvakuutuslakia (SVL).
EU-asetuksen tarkoittamina työntekijöinä pidetään henkilöitä, jotka tekevät työtä, jota pidetään palkkatyönä sen jäsenvaltion sosiaaliturvalainsäädännössä, jossa tätä toimintaa harjoitetaan tai vastaava tilanne vallitsee. Työskentelyn Suomessa tulee siten olla jonkin sosiaaliturvan alan, kuten työeläke-, työtapaturma- ja ammattitautivakuutus-, työttömyysvakuutus- tai sairausvakuutuslainsäädännön, mukaan työntekijänä vakuutettavaa työtä, jotta henkilö katsotaan EU-asetuksen tarkoittamaksi työntekijäksi.
Minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan EU-alueella joukkueurheilijana työskentelevään henkilöön
Minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä joukkueurheilijana EU-alueella työskentelevään henkilöön sovelletaan, riippuu mm. siitä
- onko joukkueurheilijana toimiminen EU-asetuksen tarkoittamaa työntekijänä tapahtuvaa toimintaa vai onko joukkueurheilu sellaista, että joukkueurheilua ei pidetä EU-asetuksen tarkoittamana palkkatyönä,
- missä maassa/maissa työtä tehdään ja
- onko joukkueurheilijana työskentelevällä henkilöllä lisäksi muuta työtä työntekijänä/yrittäjänä/virkamiehenä.
Jos henkilö työskentelee Suomessa joukkueurheilijana ja työn voidaan katsoa olevan työskentelyä EU-asetuksen tarkoittamana työntekijänä, ratkaistaan henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö EU-asetuksen työntekijöitä koskevien määräysten mukaisesti. Katso erilliset ohjeet työntekijöiden vakuuttamisesta eri tilanteissa. Jos tällainen henkilö työskentelee toisessa EU-maassa tai useassa EU-maassa, tulee henkilön hakea A1-todistusta. Suomessa A1-todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta. Lisätietoa A1-todistuksen hakemisesta on erillisessä ohjeessa.
Henkilön ei katsota toimivan EU-asetuksen tarkoittamana työntekijänä, jos joukkueurheilijana Suomessa työskentelevä henkilö
- ei ole vakuutettu urheilijalain mukaisesti ja
- henkilön joukkueurheilijatyöstä saamat ansiot jäävät alle vaaditun ansiorajan.
Tällöin henkilöön ei voida soveltaa EU-asetuksen työntekijöitä koskevia määräyksiä. Kun henkilö ei tee EU-asetuksen tarkoittamaa palkka-/yrittäjätyötä, sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö määräytyy lähtökohtaisesti henkilön asumisen perusteella. Eläketurvakeskus ei voi antaa A1-todistusta, jos henkilö toimii ainoastaan tällä tavoin joukkueurheilijana. Oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaisee tällöin Kela.
Muussa maassa joukkueurheillijana tapahtuvan työskentelyn osalta kyseinen työskentelymaa ratkaisee, katsotaanko työn tapahtuvan
- työntekijänä
- yrittäjänä vai
- onko joukkueurheilu sellaista, että joukkueurheilijana tapahtuvaa toimintaa ei pidetä EU-asetuksen tarkoittamana palkka-/yrittäjätyönä.
Esimerkkejä joukkueurheilijan vakuuttamisesta, kun joukkueurheilijaa pidetään EU-asetuksen tarkoittamana työntekijänä
- Henkilö asuu Ruotsissa ja työskentelee vain Suomessa joukkueurheilijana. Henkilö vakuutetaan urheilijalain mukaisesti.
- Henkilöön sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetuksen työskentelymaassa vakuuttamisen pääsäännön mukaisesti Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Jos henkilö tarvitsee A1-todistuksen esimerkiksi asuinmaataan varten, Eläketurvakeskus myöntää A1-todistuksen hakemuksesta.
- Henkilö asuu Suomessa ja työskentelee Suomessa joukkueurheilijana. Joukkueurheilu on vakuutettu urheilijalain mukaisesti. Lisäksi henkilö käy säännöllisesti työskentelemässä Ruotsissa ruotsalaiselle yksityiselle työnantajalle työntekijänä.
- Henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö ratkaistaan useassa EU-maassa työskenteleviä henkilöitä koskevien määräysten mukaisesti. Ratkaisuun vaikuttaa se, miten henkilön fyysinen työskentely jakaantuu maiden välillä. Katso erillinen ohjeistus useassa EU-maassa työskentelystä. Jos Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan, antaa Eläketurvakeskus henkilölle A1-todistuksen.
- Henkilö asuu Suomessa ja työskentelee Suomessa joukkueurheilijana. Joukkueurheilua ei vakuuteta urheilijalain mukaisesti ansioiden pienuuden vuoksi, mutta työstä saatavat ansiot ylittävät kuitenkin AspSotuL:ssa vaaditun ansiorajan. Lisäksi henkilö käy säännöllisesti työskentelemässä Ruotsissa ruotsalaiselle työnantajalle työntekijänä.
- Henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö ratkaistaan useassa EU-maassa työskenteleviä henkilöitä koskevien määräysten mukaisesti. Ratkaisuun vaikuttaa se, miten henkilön fyysinen työskentely jakaantuu maiden välillä. Katso erillinen ohjeistus useassa EU-maassa työskentelystä. Jos Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan, antaa Eläketurvakeskus henkilölle A1-todistuksen.
Esimerkkejä kun Suomessa joukkueurheilijana tapahtuvaa työtä ei katsota työskentelyksi EU-asetuksen tarkoittamana työntekijänä
- Henkilö asuu Suomessa ja työskentelee Suomessa joukkueurheilijana. Joukkueurheilua ei vakuuteta urheilijalain mukaan ansioiden pienuuden vuoksi ja ansiot jäävät myös alle AspSotuL:ssa vaaditun ansiorajan. Lisäksi henkilö käy säännöllisesti työskentelemässä Ruotsissa ruotsalaiselle työnantajalle työntekijänä.
- Henkilöä ei pidetä EU-asetuksen tarkoittamana työntekijänä Suomessa tehdyn joukkueurheilun osalta. Henkilön katsotaan siten työskentelevän työntekijänä pelkästään Ruotsissa. Henkilöön sovelletaan Ruotsin sosiaaliturvalainsäädäntöä siltä osin, kun henkilö työskentelee siellä. Muulta ajalta oikeuden asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaisee Kela.
- Henkilö asuu Suomessa ja työskentelee Suomessa joukkueurheilijana. Joukkueurheilua ei vakuuteta urheilijalain mukaan ansioiden pienuuden vuoksi ja ansiot jäävät myös alle AspSotuL:ssa vaaditun ansiorajan. Lisäksi henkilö toimii Suomessa YEL-vakuutettuna yrittäjänä ja Ruotsissa työntekijänä ruotsalaisen yrityksen palveluksessa.
- Suomessa joukkueurheilijana tehtyä työtä ei oteta huomioon ratkaistaessa, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä henkilöön sovelletaan. EU:n sosiaaliturva-asetuksen useassa EU-maassa työskentelyä koskevan 13.3 artiklan nojalla henkilöön sovelletaan työsuhdemaan Ruotsin sosiaaliturvalainsäädäntöä. Ruotsi antaa henkilölle A1-todistuksen.
Yksilöurheilijat
Suomessa yksilöurheilijana työskentelevää henkilöä pidetään asetuksen tarkoittamana yrittäjänä, jos henkilö on vakuutettu urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (urheilijalaki) mukaisesti.
Yksilöurheilijoiden eläke- ja tapaturmavakuuttamisesta on kerrottu erillisessä ohjeessa.
Minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan EU-alueella yksilöurheilijana työskentelevään henkilöön
Minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä yksilöurheilijana EU-alueella työskentelevään henkilöön sovelletaan, riippuu mm. siitä
- onko yksilöurheilijana harjoitettu toiminta yrittäjänä tapahtuvaa vai onko yksilöurheilu sellaista, että yksilöurheilua ei pidetä EU-asetuksen tarkoittamana yrittäjätyönä,
- missä maassa/maissa työtä tehdään ja
- onko yksilöurheilijana työskentelevällä henkilöllä lisäksi muuta työtä työntekijänä/yrittäjänä/virkamiehenä.
Jos henkilö työskentelee Suomessa yksilöurheilijana ja työn voidaan katsoa olevan työskentelyä EU-asetuksen tarkoittamana yrittäjänä eli työ on urheilijalain mukaan vakuutettavaa, ratkaistaan henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö EU-asetuksen yrittäjiä koskevien määräysten mukaisesti. Katso erilliset ohjeet yrittäjien vakuuttamisesta eri tilanteissa. Jos tällainen henkilö työskentelee toisessa EU-maassa tai useassa EU-maassa, tulee henkilön hakea A1-todistusta. Suomessa A1-todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta. Lisätietoa A1-todistuksen hakemisesta on erillisessä ohjeessa.
Henkilön ei katsota toimivan EU-asetuksen tarkoittamana yrittäjänä, jos yksilöurheilijana työskentelevää henkilöä ei ole vakuutettu urheilijalain mukaisesti. Tällöin henkilöön ei voida soveltaa EU-asetuksen yrittäjiä koskevia määräyksiä. Kun henkilö ei tee EU-asetuksen tarkoittamaa palkka-/yrittäjätyötä, sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö määräytyy lähtökohtaisesti henkilön asumisen perusteella. Eläketurvakeskus ei voi antaa A1-todistusta, jos henkilö toimii ainoastaan tällä tavoin yksilöurheilijana. Oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaisee tällöin Kela.
Yksilöurheilijaa ei voida pitää EU-asetuksen tarkoittamana työntekijänä, vaikka yksilöurheilijan ansiot ylittäisivät AspSotulaissa tarkoitetun ansiorajan.
Muussa maassa yksilöurheillijana tapahtuvan työskentelyn osalta kyseinen työskentelymaa ratkaisee, katsotaanko työn tapahtuvan
- työntekijänä
- yrittäjänä vai
- onko yksilöurheilu sellaista, että yksilöurheilijana tapahtuvaa toimintaa ei pidetä EU-asetuksen tarkoittamana palkka-/yrittäjätyönä.
Esimerkkejä yksilöurheilijan vakuuttamisesta, kun yksilöurheilijaa pidetään EU-asetuksen tarkoittamana yrittäjänä
- Henkilö asuu Ruotsissa ja työskentelee vain Suomessa yksilöurheilijana. Henkilö vakuutetaan urheilijalain mukaisesti.
- Henkilöön sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetuksen työskentelymaassa vakuuttamisen pääsäännön mukaisesti Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Jos henkilö tarvitsee A1-todistuksen esimerkiksi asuinmaataan varten, Eläketurvakeskus myöntää A1-todistuksen hakemuksesta.
- Henkilö asuu Suomessa ja työskentelee Suomessa yksilöurheilijana. Yksilöurheilu on vakuutettu urheilijalain mukaisesti. Lisäksi henkilö käy säännöllisesti työskentelemässä Ruotsissa omalle yritykselleen yrittäjänä.
- Henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö ratkaistaan useassa EU-maassa työskenteleviä henkilöitä koskevien määräysten mukaisesti. Ratkaisuun vaikuttaa se, miten henkilön fyysinen työskentely jakaantuu maiden välillä. Katso erillinen ohjeistus useassa EU-maassa työskentelystä. Jos Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan, antaa Eläketurvakeskus henkilölle A1-todistuksen.
Esimerkkejä yksilöurheilijan vakuuttamisesta, kun yksilöurheilijaa ei pidetä EU-asetuksen tarkoittamana yrittäjänä
- Henkilö asuu Suomessa ja työskentelee Suomessa yksilöurheilijana. Yksilöurheilua ei vakuuteta urheilijalain mukaan ansioiden pienuuden vuoksi. Lisäksi henkilö käy säännöllisesti työskentelemässä Ruotsissa ruotsalaiselle työnantajalle työntekijänä.
- Henkilöä ei pidetä EU-asetuksen tarkoittamana yrittäjänä Suomessa tehdyn työn osalta. Henkilön katsotaan siten työskentelevän työntekijänä pelkästään Ruotsissa. Henkilöön sovelletaan Ruotsin sosiaaliturvalainsäädäntöä siltä osin, kun henkilö työskentelee siellä. Muulta ajalta oikeuden asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaisee Kela.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Lisätty ohjeeseen tietoa vuosiloman aikaisesta työskentelystä.
Työskentely virkavapaan aikana yhdessä EU-maassa
Suomesta palkattomalla virkavapaalla oleva virkamies vakuutetaan EU:n sosiaaliturva-asetusten pääsäännön mukaisesti työskentelymaassa, jos virkamies
- on virkavapaalla tai osittaisella virkavapaalla työstään suomalaisen julkisen työnantajan palveluksesta
- ei tee fyysisesti lainkaan töitä Suomessa
- lähtee työskentelemään toiseen EU-maahan
- solmii toisessa EU-maassa työsopimuksen paikallisen työnantajan kanssa, joka maksaa palkkaa ja
- ei tee lainkaan työtä suomalaiselle julkiselle työnantajalleen ulkomaantyön aikana.
Henkilöä ei voida pitää Suomen sosiaaliturvaan kuuluvana virkamiehenä, jos henkilö saa ainoastaan matkakuluja tai muita kustannusten korvauksiksi katsottavia etuja, ja henkilöllä on työsuhde toisessa maassa paikallisen työnantajan kanssa.
Henkilön sosiaaliturva järjestetään työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädännön mukaan myös, jos
- henkilö on vuosilomalla virkamiestyöstään Suomessa ja saa vuosiloma-ajan palkkaa suomalaiselta julkiselta työnantajaltaan
- henkilö lähtee työskentelemään toiseen EU-maahan paikallisen työnantajan palvelukseen
- henkilö ei tee tosiasiallisesti työtä suomalaiselle julkiselle työnantajalleen ulkomaantyön aikana ja
- kyseessä on yksittäinen vuosiloman aikana tapahtuva ulkomaantyö.
Vaikka ulkomaantyön aikana henkilöön tällöin sovelletaan työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä, vuosiloma-ajan palkan työeläkevakuuttaminen tapahtuu Suomessa. Katso erillinen ohje Maksettava palkka, kun työntekijä on siirtynyt Suomesta ulkomaille.
Jos henkilö toistuvasti käy työskentelemässä ulkomailla vuosilomiensa tai virkavapaidensa aikana aikana, ratkaistaan henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö useassa eri EU-maassa työskenteleviä henkilöitä koskevien määräysten mukaan.
Virkavapaajaksot ja useassa maassa työskentely
Henkilön sosiaaliturva ratkaistaan useassa EU-maassa työskenteleviä henkilöitä koskevien määräysten mukaan, jos
- henkilöllä on toistuvasti virkavapaajaksoja (esimerkiksi perättäisinä vuosina), joiden aikana henkilö työskentelee ulkomailla paikalliselle työnantajalle
- henkilö virkavapaajaksojen välillä työskentelee Suomessa suomalaiselle julkiselle työnantajalle ja
- työskentelyn voidaan katsoa olevan vuorottelevaa kahdessa tai useammassa EU-maassa 12 kuukauden tarkastelujaksolla.
Kun henkilö työskentelee tavallisesti useassa maassa, tulee henkilön hakea A1-todistusta asuinmaastaan.
Jos henkilöä voidaan pitää useassa maassa työskentelevänä, kuuluu henkilö tiettyjen edellytysten täyttyessä Suomen sosiaaliturvaan myös niiden virkavapaajaksojensa aikana, jolloin henkilö työskentelee toisessa EU-maassa.
Esimerkki 1: Työskentely virkavapaan aikana toistuvasti toisessa maassa työntekijänä
Henkilö työskentelee virkamiehenä suomalaiselle julkiselle työnantajalle Suomessa. Lisäksi henkilöllä on sovittuna 3 virkavapaajaksoa seuraavien 12 kuukauden aikana. Jaksot kestävät 1-2 kuukautta ja niiden aikana henkilö työskentelee työntekijänä Saksassa paikalliselle yksityiselle työnantajalle. Kyseisten virkavapaajaksojen aikana henkilö ei saa lainkaan palkkaa Suomesta. Muun ajan henkilö työskentelee Suomessa. Koska henkilön voidaan katsoa työskentelevän tavallisesti virkamiehenä Suomessa ja työntekijänä Saksassa, vakuutetaan myös saksalaiselle työnantajalle tehtävä työ virkasuhdemaassa Suomessa.
Esimerkki 2: Työskentely virkavapaan aikana toistuvasti toisessa maassa virkamiehenä
Henkilö asuu Suomessa ja työskentelee täällä virkamiehenä suomalaiselle julkiselle työnantajalle. Lisäksi henkilöllä on sovittuna 2 virkavapaajaksoa seuraavien 12 kuukauden aikana. Kumpikin jakso kestää 3 kuukautta ja niiden aikana henkilö työskentelee Ruotsissa virkamiehenä ruotsalaiselle työnantajalle. Koska henkilön voidaan katsoa työskentelevän tavallisesti useassa EU-maassa ja henkilö tekee huomattavan osan työstään asuinmaastaan, kuuluu henkilö asuinmaansa Suomen sosiaaliturvaan. Ruotsalainen julkinen työnantaja on siis velvollinen järjestämään henkilön sosiaaliturvan Suomessa.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Muutettu ohje koskemaan myös muita kuin EU/ETA-maissa ja Sveitsissä työskenteleviä henkilöitä