Oikeus sosiaaliturvaan määräytyy sekä Suomen että sopimuksettoman maan lainsäädännön mukaan
Kun henkilö työskentelee sopimuksettomassa maassa, henkilön oikeus sosiaaliturvaan määräytyy sekä Suomen että kyseisen sopimuksettoman maan kansallisen lainsäädännön mukaan. Henkilön työeläkevakuuttaminen Suomessa määräytyy henkilön työskentelyyn sovellettavan työeläkelain määräysten mukaan. Se, tuleeko henkilö vakuuttaa myös työskentelymaassaan, määräytyy puolestaan kyseisen maan kansallisen lainsäädännön perusteella. Henkilö ja henkilön työnantaja saattavat siten olla velvollisia maksamaan lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja molempiin maihin tai voi syntyä tilanne, että henkilöön ei sovelleta kummankaan maan sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Kun maiden välillä ei ole sosiaaliturvaa koskevaa sopimusta, sosiaaliturvaetuuksia ei välttämättä makseta maasta toiseen. Suomi kuitenkin maksaa aina tänne kertyneen työeläkkeen mihin tahansa maahan.
EU:n sosiaaliturva-asetuksen soveltaminen sopimuksettomassa maassa työskentelyyn
EU:n sosiaaliturva-asetusta saatetaan soveltaa EU/ETA-alueen tai Sveitsin ulkopuolella tapahtuvaan työhön, jos sopimuksettomassa maassa työskentelyn aikana työntekijä asuu vakituisesti yhdessä EU-maassa ja tekee työtä toisessa EU-maassa sijaitsevalle työnantajalle. Tämä koskee myös tilanteita, jos työntekijä työskentelee sopimuksettoman maan lipun alla olevalla aluksella.
EU:n sosiaaliturva-asetuksen soveltaminen sopimuksettomassa maassa työskentelyyn perustuu unionin tuomioistuimen ratkaisuihin. EU-asetuksen 883/2004 voimassa oloaikana annetut päätökset ovat C-631/17 SF v. Inspecteur van de Belastingdienst ja C-372/20 QY vs. Finanzamt Österreich.
Jos sopimuksettomassa maassa työskentelevään työntekijään sovelletaan EU-asetusta, sovellettavaksi voi tulla työnantajan kotipaikan tai työntekijän asuinmaan sosiaaliturvalainsäädäntö. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella työntekijään sovelletaan työnantajan kotipaikan lainsäädäntöä, jos työntekijän tilanne liittyy läheisesti työnantajan sijaintimaahan. Jos työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädäntö ei sovellu tilanteeseen, työntekijään sovelletaan työntekijän asuinmaan sosiaaliturvalainsäädäntöä EU-asetuksen artiklan 11.3.e nojalla.
Eläketurvakeskuksen rooli ratkaisuissa, jotka koskevat työskentelyä sopimuksettomassa maassa
Henkilön eläkelaitos tekee ensijaisesti henkilön Suomen työeläkevakuuttamista koskevat ratkaisut, kun henkilö työskentelee sopimuksettomassa maassa. Eläketurvakeskukselle ei yleensä tarvitse ilmoittaa asiasta eikä Eläketurvakeskus anna henkilölle todistusta Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta. Eläketurvakeskus voi kuitenkin antaa
- työnteettäjän
- työntekijän
- työnsuorittajan tai
- eläkelaitoksen hakemuksesta
valituskelpoisen päätöksen siitä, sovelletaanko työhön TYEL:a, YEL:a tai MYEL:a, jos asiasta on epäselvyyttä.
Jos työntekijä asuu vakituisesti Suomessa ja tekee työtä sopimuksettomassa maassa toisessa EU-maassa sijaitsevalle työnantajalle, tulee työntekijän olla yhteydessä Eläketurvakeskukseen sosiaaliturvansa selvittämiseksi.
Kela tekee ratkaisun oikeudesta Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan
Kela ratkaisee itsenäisesti oman lainsäädäntönsä mukaisesti henkilön oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin. Henkilön tulee aina ilmoittaa Kelalle työskentelystään sopimuksettomassa maassa.
Tapaturmavakuutusyhtiö tekee ratkaisun tapaturmavakuuttamisvelvollisuudesta
Tapaturmavakuutusyhtiö tekee työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti ratkaisun tapaturmavakuuttamisvelvollisuudesta, kun henkilö työskentelee sopimuksettomassa maassa.
Maita, joiden kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta
Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta esimerkiksi seuraavien maiden kanssa:
- Venäjä
- Uusi-Seelanti
- Afrikan maat
- suurin osa Etelä-Amerikan ja Aasian maista.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Päivitetty ohjetta Kela-lainsäädännön muutoksen vuoksi. Laki asumiseen perustavasta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa (AspSotuL) korvasi 1.4.2019 lain asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (soveltamisalalaki).
Työnantajan on vakuutettava sopimuksettomassa maassa työskentelevä työntekijä TyEL:n mukaisesti, jos kaikki kolme seuraavaa edellytystä täyttyvät:
- Työnantaja on suomalainen työnantaja
- Työsuhde on voimassa lähettäneeseen työnantajaan
- Työntekijä on Suomesta lähetetty.
Työnantajan vakuuttamisvelvollisuutta ei poista se, että vakuutusmaksut joudutaan mahdollisesti maksamaan myös työntekomaassa.
Millaista työnantajaa pidetään suomalaisena työnantajana?
Suomalaisena työnantajana pidetään
- luonnollista henkilöä, jolla on kotipaikka Suomessa ja joka tosiasiallisesti asuu Suomessa
- yhteisöä, jonka kotipaikka on Suomessa
- ulkomaisen yrityksen Suomessa toimivaa kaupparekisteriin rekisteröityä sivuliikettä
- eurooppayhtiötä, jonka sääntömääräinen kotipaikka on Suomessa
- toisessa valtiossa rekisteröidyn eurooppayhtiön Suomessa kaupparekisteriin rekisteröityä sivuliikettä.
Milloin luonnollista henkilöä pidetään suomalaisena työnantajana?
Luonnollista henkilöä pidetään suomalaisena työnantajana, jos hänen kotipaikka on Suomessa ja hän asuu tosiasiallisesti Suomessa. Luonnollisen henkilön asumista arvioitaessa lähtökohtana on henkilön fyysinen oleskelu Suomessa. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa, joissa henkilöllä on henkilökohtaisia tai ammatillisia siteitä kahteen maahan, asuminen ratkaistaan kokonaistilanteen perusteella. Tällöin huomioon otettavia seikkoja Suomessa asumista arvioitaessa ovat muun muassa
- oleskelun pituus ja luonne
- perheen asuinpaikka
- missä lapset käyvät koulua
- missä ammatillinen toiminta tapahtuu sekä
- yhteydet viranomaisiin.
Väestötietojärjestelmään tehty merkintä tai verotus ovat muiden ohella huomioon otettavia seikkoja kokonaisarvioinnissa.
Ratkaistaessa, onko työnantajana olevan luonnollisen henkilön kotipaikka Suomessa, otetaan huomioon kotikuntalain ja asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain periaatteet.
Milloin yhteisöä pidetään suomalaisena työnantajana?
Yhteisö on TyEL:ssä tarkoitettu suomalainen työnantaja, jos
- yhteisö on rekisteröity Suomessa tai
- jollei yhteisön perustaminen vaadi rekisteröintiä, tulee yhteisön hallinnon olla Suomessa tai sen pääasiallisen toiminnan tapahtua Suomessa.
Lähettävän työnantajan tulee siis olla suomalainen, jotta työntekijä voidaan vakuuttaa Suomessa ulkomaantyön aikana. Jos ulkomainen työnantaja lähettää palveluksessaan Suomessa työskentelevän henkilön ulkomaille, eikä työnantajalla ole edes Suomeen rekisteröityä sivuliikettä, ei työntekijää voida vakuuttaa Suomessa.
Esimerkki: Ei suomalainen työnantaja
Työntekijä on työskennellyt Suomessa italialaisen työnantajan palveluksessa muutaman vuoden ajan. Työnantajaa ei ole rekisteröity Suomessa eikä työnantajalla ole myöskään Suomessa rekisteröityä sivuliikettä. Työnantaja on vakuuttanut työntekijän TyEL:n mukaisesti Suomessa täällä tehdyn työn osalta.
Kyseinen työnantaja lähettää työntekijän tilapäisesti työskentelemään Venäjälle. Työntekijää ei voi vakuuttaa Suomessa lakisääteisen TyEL:n eikä vapaaehtoisen TyEL:n perusteella, koska kyseistä työnantajaa ei voida pitää suomalaisena työnantajana.
Milloin työsuhteen katsotaan olevan voimassa lähettäneeseen suomalaiseen työnantajaan?
TyEL:n pakollisen vakuutuksen piiriin kuuluu vain sellainen työntekijä, joka tekee töitä työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan, joka on lähettänyt hänet työkomennukselle.
Työntekijä voidaan siirtää sopimuksettomissa maissa
- asemapaikasta toiseen
- maasta toiseen tai
- työskentelemään työnantajan kanssa samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvaan ulkomaiseen yritykseen.
Sillä, minkä työnantajan palvelukseen työntekijä lähetetään komennukselle, ei ole merkitystä lakisääteisen TyEL-vakuutuksen kannalta, jos työsuhde suomalaiseen työnantajaan säilyy. Lähettävä työnantaja on tällöin edelleen vakuuttamisvelvollinen niin kauan kuin sen ja työntekijän välinen työsuhde on voimassa.
Esimerkki: Siirtyminen konsernin sisällä
Työntekijä siirtyy työskentelemään suomalaisesta tytäryhtiöstä samaan konserniin kuuluvaan tytäryhtiöön Venäjälle. Työsuhde suomalaiseen tytäryhtiöön säilyy, jolloin työntekijä vakuutetaan pakollisen TyEL:n mukaisesti.
Kun työntekijä siirtyy suomalaisesta yrityksestä työhön ulkomaille ns. työyhteenliittymään, pysyy hän yleensä lähettäneen yrityksen palveluksessa ja siten pakollisen TyEL-vakuutuksen piirissä. Jos työyhteenliittymä on kohdemaan lainsäädännön mukaan itsenäinen oikeushenkilö, se voi olla työnantajan asemassa.
Konsortio-nimitys tarkoittaa käytännössä samaa kuin työyhteenliittymä. Kummassakin tapauksessa on kyse tilapäisestä yhteistyömuodosta kahden tai useamman yrityksen tai henkilön välillä tarkoituksena tietyn rajatun työn tekeminen.
Jos suomalainen yritys lähettää työntekijän ulkomailla olevaan myynti- tai sivukonttoriinsa tai muuhun edustustoonsa, on työntekijä työsuhteessa yleensä lähettävään yritykseen, koska konttori tai muu edustusto ei ole itsenäinen oikeushenkilö.
Työntekijän siirto vai ulkomainen työsuhde?
Työnantaja voi siirtää (lainata) työntekijän toisen yrityksen käyttöön tai työntekijä voi siirtyä kokonaan toisen yrityksen palvelukseen.
Ensin mainitussa tilanteessa työsuhde jatkuu alkuperäiseen työnantajaan. Sen sijaan jälkimmäisessä tilanteessa työntekijä ei tee työtä työsuhteessa aikaisempaan työnantajaan ulkomailla työskennellessään, joten myös pakollinen TyEL-vakuutus päättyy.
Siirtotapauksessa työsuhteen osapuolet siis pysyvät ennallaan. Siirrosta huolimatta suomalainen yritys säilyy työoikeudellisena työnantajana, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
- Työsuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet säilyvät varsinaisella työnantajalla, kuten esimerkiksi oikeus irtisanoa työsopimus
- Työn johto- ja valvontaoikeus säilyy lähettävällä työnantajalla, vaikka käytännön työn ohjaus voi tapahtua siirronsaajan toimesta
- Palkan maksusta on viime kädessä vastuussa varsinainen työnantaja, vaikka voidaankin sopia siitä, että siirronsaaja maksaa työntekijälle palkan siirron ajalta.
Näin ollen se, kumman yrityksen palkkakirjanpitoon työntekijän palkka kirjataan, ei ratkaise kysymystä työoikeudellisesta työnantajasta.
Käytännössä palkanmaksaja oletetaan työnantajaksi, jos muuta selvitystä ei ole.
Kolmikantasopimus
Siirrosta voi olla kyse esimerkiksi silloin, kun on tehty ns. kolmikantasopimus, jossa osapuolina ovat suomalainen yritys, ulkomainen yritys ja työntekijä. Tällaista sopimusta voidaan kutsua esimerkiksi siirtosopimukseksi. Siirron yhteydessä yleensä sovitaan siitä, että työntekijä palaa takaisin suomalaiseen yritykseen siirron päätyttyä. Kolmikantasopimuksen sisältö ratkaisee siten, onko kysymyksessä siirto vai työsuhde ulkomaiseen yritykseen.
Esimerkki: Kolmikantasopimus, työsuhde säilyy lähettävään työnantajaan
Suomalainen yritys lähettää työntekijän työskentelemään Argentiinaan tytäryrityksen palvelukseen. Suomalainen yritys, argentiinalainen tytäryhtiö ja työntekijä tekevät kolmikantasopimuksen. Työntekijä tekee työtä Argentiinassa tytäryhtiön tiloissa ja tytäryhtiö maksaa myös palkan. Suomalaisella työnantajalla on kuitenkin työnjohto-oikeus ja irtisanomisoikeus. Paluusta Suomeen on sovittu. Työnantajan tulee vakuuttaa työntekijä Suomessa TyEL:n mukaisesti.
Esimerkki: Työsuhde ei säily suomalaiseen työnantajaan
Suomalaisen tytäryhtiön palveluksessa Suomessa oleva työntekijä siirtyy saman konsernin toiseen, singaporelaiseen tytäryhtiöön. Työsopimus solmitaan singaporelaisen yrityksen kanssa toistaiseksi, singaporelainen yritys maksaa palkan ja irtisanomisoikeus siirtyy singaporelaiselle yritykselle. Suomalaista yritystä ei voida enää pitää työoikeudellisena työnantajana eikä työntekijää vakuuteta Suomessa.
Työntekijä vaihtaa suomalaista työnantajaa ulkomailla ollessaan
Jos työntekijä siirtyy sopimuksettomassa maassa toisen suomalaisen työnantajan palvelukseen, ei uusi suomalainen työnantaja enää ole velvollinen järjestämään työntekijälleen TyEL-vakuutusta. Kun pakollisen vakuuttamisen edellytykset eivät täyty, uusi työnantaja voi vapaaehtoisesti vakuuttaa työntekijän tietyissä tilanteissa.
Aiemman tulkinnan mukaan (yleiskirje A 71/93), joka oli voimassa vuoden 1998 loppuun asti, työntekijä joka on siirtynyt sopimuksettomassa maassa toisen suomalaisen työnantajan palvelukseen ennen kuin 2 vuotta on kulunut Suomesta lähettämisestä, on tullut pakollisesti vakuuttaa Suomessa.
Milloin työntekijän katsotaan olevan Suomesta lähetetty?
Jotta työntekijä ulkomailla työskennellessään kuuluisi pakollisesti Suomen työeläketurvan piiriin, on hänen oltava Suomesta lähetetty. Tällä tarkoitetaan sitä, että työntekijän tulee kuulua Suomen sosiaaliturvalainsäädännön alaisuuteen komennuksen alkaessa.
Suomen sosiaaliturvalainsäädännön alaisuuteen kuulumisella tarkoitetaan sitä, että työntekijän tulee olla vakuutettu Suomessa joko työskentelyn tai asumisen perusteella. Työntekijän tulee siis olla
- vakuutettu Suomessa työeläkelakien mukaisesti joko työntekijänä tai yrittäjänä tai
- jos työntekijä ei työskentele Suomessa välittömästi ennen ulkomaantyön alkamista, työntekijän tulee asumisensa perusteella olla oikeutettu Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin.
Merkitystä ei ole sillä,
- onko työntekijä ennestään työsuhteessa lähettävään työnantajaan vai onko tämä palkannut hänet suoraan ulkomaantyötä varten
- mikä on ulkomaantyöhön lähetetyn työntekijän kansalaisuus
- missä maassa työntekijällä on pysyvä kotipaikka.
Esimerkki: Työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ennen lähettämistä
Suomalainen yritys palkkaa Suomesta työntekijän, joka lähetetään suoraan työskentelemään Meksikoon. Työntekijä kuuluu työkomennuksen alkaessa Suomen sosiaaliturvaan. Työnantajan tulee vakuuttaa työntekijä TyEL:n mukaisesti komennuksen ajan.
Työntekijä ei ole kuitenkaan Suomesta lähetetty, jos
- hän on tullut ulkomailta tänne ainoastaan työsopimuksen tekoa varten eikä
- hän ole kuulunut Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin välittömästi ennen sopimuksen tekoa.
Esimerkki:Työntekijä ei kuulu Suomen sosiaaliturvaan ennen lähettämistä
Ruotsalainen työntekijä palkataan Ruotsista suomalaisen työnantajan palvelukseen. Työntekijä tulee Suomeen allekirjoittamaan työsopimuksen ja tutustumaan yritykseen 2 viikon ajaksi. Tämän jälkeen hänet lähetetään komennukselle Uuteen-Seelantiin. Työntekijää ei vakuuteta Suomessa TyEL:n mukaisesti.
TyEL:ssa ei ole määritelty sitä, kuinka kauan työntekijän tulee olla kuulunut Suomen sosiaaliturvaan välittömästi ennen ulkomaantyön alkamista, jotta häntä voidaan pitää TyEL:n tarkoittamana Suomesta lähetettynä työntekijänä.
Arvio siitä, onko henkilö kuulunut riittävän kauan Suomen sosiaaliturvaan ennen ulkomaantyötään, perustuu kokonaisharkintaan.
Paikalta palkattu työntekijä
Suomalainen työnantaja ei ole velvollinen järjestämään TyEL:n mukaista eläketurvaa työntekijälle, jonka työnantaja palkkaa ulkomailta siellä tehtävään työhön. Tällaista paikalta palkattua ei tule vakuuttaa, vaikka hän olisi Suomen kansalainen tai häntä pidettäisiin Suomessa asuvana. TyEL:n mukaisen eläketurvan järjestäminen ei ole pakollista paikalta palkatulle työntekijälle, vaikka hän palkkaamishetkellä olisi pakollisen työeläketurvan ja asumisperusteisen sosiaaliturvan piirissä.
Jos paikalta palkattu työntekijä kuuluu työsuhteen alkaessa Suomen sosiaaliturvalainsäädännön alaisuuteen, voi suomalainen työnantaja järjestää hänelle vapaaehtoisen työeläkevakuutuksen.
TyEL:n piiriin kuuluu muun muassa suomalainen kotiapulainen tai au pair, joka on suomalaisen diplomaatin tai muun suomalaisen työnantajan palveluksessa ulkomailla. Kotiapulainen voi seurata perheen mukana Suomesta tai hänet voidaan palkata Suomesta siinä vaiheessa kun suomalainen työnantaja on itse jo siirtynyt ulkomaille. Edellytyksenä on, että työntekijä on Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluva työsuhteen alkaessa.
Vakuuttamisvelvollisuus koskee työnantajaa vain siinä tapauksessa, että hänen kotipaikkansa säilyy Suomessa ulkomailla asumisesta huolimatta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
TyEL:ssa ei ole erikseen säädetty tilanteista, joissa työ tehdään tavallisesti sekä Suomessa että sopimuksettomassa maassa. Poikkeuksena on 1.1.2017 voimaantullut TyEL 4 §:n 6 momentti, jossa on säädetty sopimuksettomasta maasta maanteitse tapahtuvan kuljetusliikenteen vakuuttamisesta.
Tässä ohjeessa käsitellään tilanteita, joissa työntekijä työskentelee tavallisesti ainoastaan Suomessa ja sopimuksettomassa maassa. Tätä ohjetta ei sovelleta tilanteisiin, joissa työntekijä työskentelee tavallisesti myös muissa maissa Suomen ja sopimuksettoman maan lisäksi.
Jos työntekijä työskentelee suomalaisen työnantajan palveluksessa sekä Suomessa että sopimuksettomassa maassa
Jos työntekijä työskentelee
- suomalaisen työnantajan palveluksessa sekä
- Suomessa että sopimuksettomassa maassa ja
- asuu vakituisesti Suomessa,
vakuutetaan hänen työskentelynsä kokonaisuudessaan TyEL:n mukaisesti.
Esimerkki: Kuljetustyöntekijä Suomessa ja Venäjällä
Venäjän kansalainen työskentelee suomalaisen kuljetusyrityksen palveluksessa Suomessa ja Venäjällä. Työntekijä on asunut työsuhteen alussa vakituisesti Venäjällä. Tämän jälkeen hän on muuttanut pysyvästi Suomeen avioliiton kautta työsuhteen jatkuessa. Hän ajaa pääosin Venäjän puolella ja palaa työmatkan jälkeen Suomessa olevaan kotiinsa.
Työntekijään sovelletaan Suomen asumisperusteista sosiaaliturvalainsäädäntöä. Työntekijään tulee tällöin soveltaa Suomen työeläkelainsäädäntöä sekä Suomessa että Venäjällä tehdyn työn osalta siitä lähtien kun hän on asunut Suomessa.
Jos työntekijä työskentelee
- suomalaisen työnantajan palveluksessa sekä
- Suomessa että sopimuksettomassa maassa ja
- työntekijä ei asu vakituisesti Suomessa,
vakuutetaan hänen työskentelynsä TyEL:n mukaisesti vain siltä osin kun työ on tehty Suomessa.
Ratkaisu siitä, katsotaanko työntekijän asuvan Suomessa, tehdään tapauskohtaisesti kokonaisarvioinnin perusteella.
Jos työntekijä työskentelee ulkomaisen työnantajan palveluksessa sekä Suomessa että sopimuksettomassa maassa
Jos työntekijä työskentelee
- ulkomaisen työnantajan palveluksessa sekä
- Suomessa että sopimuksettomassa maassa,
vakuutetaan hänen työskentelynsä lähtökohtaisesti Suomen työeläkelainsäädännön mukaisesti siltä osin kuin hän on työskennellyt Suomessa. Työskentely sopimuksettomassa maassa jää vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle riippumatta siitä, missä työntekijä asuu.
Työntekijän työskentelyä ei vakuuteta TyEL:n mukaisesti tilanteissa, joissa työskentely Suomessa ja sopimuksettomassa maassa ei ole tarkoitettu jatkuvaluonteiseksi ja työntekijää voidaan pitää Suomeen lähetettynä työntekijänä. Se, voidaanko Suomessa ja sopimuksettomassa maassa työskentelevää työntekijää pitää lähetettynä työntekijänä, ratkaistaan tapauskohtaisesti.
Työnantaja voi saada Eläketurvakeskukselta vapautuksen pakollisesta työeläkevakuuttamisesta, kun työntekijän pakollisesti työeläkevakuutettava ulkomaankomennus on jatkunut yli 2 vuotta.
Ketä vapautus koskee?
Vapautus koskee tiettyä työntekijäryhmää, jonka voi muodostaa yksikin henkilö. Eläketurvakeskus myöntää vapautuksen ryhmäkohtaisena ja se koskee kaikkia tietyt ehdot täyttäviä työntekijöitä. Näin varmistetaan se, että ulkomailla samassa työprojektissa mukana olevia ja samaa työtä tekeviä työntekijöitä kohdellaan suomalaisen työeläketurvan suhteen samalla tavalla.
Millaiset ovat vapautuksen edellytykset?
Edellytyksenä vapautukselle on, että työnantaja osoittaa järjestäneensä kysymyksessä olevien työntekijöiden eläketurvan muulla tavoin siten, että sen voidaan katsoa kokonaisuutena vastaavan TyEL:n vähimmäisehtojen mukaista eläketurvaa.
Työnantajan järjestämä muu eläketurva voi olla työskentelymaan lainsäädännön mukaan järjestettyä tai vapaamuotoiseen ryhmäeläkevakuutukseen perustuvaa. Yksilölliset eläkevakuutukset eivät yleensä riitä vapautuksen perusteeksi, koska vapautus myönnetään määrättyä ryhmää eikä yksittäistä työntekijää koskevana.
Useissa maissa on lainsäädännössä rajoitettu eläkkeen maksamista maasta ulos. Jos työntekijä ei tällaisen rajoituksen vuoksi voi tosiasiallisesti saada eläkettä työskentelymaasta, ei siellä järjestetty eläketurva voi olla perusteena vapautuksen myöntämiselle.
Vaihtoehtoisen eläketurvan tulee sisältää vanhuus- ja työkyvyttömyysturva sekä perhe-eläketurva. Jos näistä jokin puuttuu, ei vapautusta myönnetä. Vastaavuutta harkittaessa kiinnitetään huomiota lisäksi mm. seuraaviin seikkoihin:
- eläkkeen karttumisprosentti
- eläketurvan indeksisidonnaisuus
- säilyykö ansaittu eläkeoikeus (vapaakirja)
- työkyvyttömyysmääritelmä ja työkyvyttömyysturvan täysitehoisuus
- odotusajat eläkeoikeuden syntymiselle ja muut karenssiajat.
Kuinka vapautusta haetaan?
Työnantajan tulee ilmoittaa hakemuksessaan Eläketurvakeskukselle, mitä työntekijäryhmää hakemus koskee. Hakemuksen perusteena tulee olla selvitys siitä, miten kyseisen työntekijäryhmän eläketurva on muulla tavoin järjestetty ja mikä on tämän vaihtoehtoisen eläkejärjestelyn sisältö (eläke-etuudet, taso jne.).
Eläketurvakeskus kuulee hakemusta käsitellessään asianomaista eläkelaitosta sekä tarvittaessa työntekijöitä tai heidän edustajaansa.
Eläketurvan vastaavuutta ei selvitetä jokaisen työntekijän osalta erikseen, vaan menettely on summaarista. Vertailun kohteena ovat lakisääteinen TyEL-eläketurva ja muu eläketurva kokonaisuutena.
Eläketurvakeskuksen päätös lähetetään työnantajalle ja tiedoksi eläkelaitokselle. Työnantajan tehtävänä on huolehtia, että pakollisen TyEL-turvan piiristä pois siirrettävät työntekijät ovat tietoisia siitä, miten heidän eläketurvansa on järjestetty ulkomaantyössä. Eläketurvakeskuksen päätöksessä kehotetaan työnantajaa ilmoittamaan jokaiselle työntekijälle henkilökohtaisesti eläkejärjestelystä.
Jos työnantajan tietoon tulee muutoksia seikoissa, joihin vakuutuspäätös on perustunut, on niistä ilmoitettava Eläketurvakeskukselle päätöksessä olevan velvoitteen mukaisesti.
Vapautuksen voimassaolo
Laissa on jätetty avoimeksi se, myönnetäänkö vapautus toistaiseksi vai määräajaksi. Vapautuspäätöksen voimassaoloaika on siten Eläketurvakeskuksen harkittavissa.
Vapautus myönnetään pääsääntöisesti määräajaksi. Näin voidaan aika ajoin tarkistaa, onko vapautuksen edellytyksissä tapahtunut muutoksia. Jos kysymyksessä on tietty projekti, myönnetään vapautus yleensä koko projektin ajaksi.
Vapautus TyEL-turvan järjestämisestä on mahdollista saada myös takautuvasti. Vapautus myönnetään kuitenkin aikaisintaan sen kalenterivuoden alusta, jona sitä on haettu.
Jos työntekijä, joka kuuluu vapautuspäätöksessä tarkoitettuun ryhmään, on jo ollut 2 vuotta työkomennuksella, päätöstä sovelletaan häneen heti. Työnantaja voi voimassa olevan vapautuspäätöksen perusteella ilmoittaa muut ryhmään kuuluvat poistettavaksi TyEL:n mukaisesta pakollisesta TyEL-vakuutuksesta sen jälkeen, kun työntekijän työ ulkomailla on jatkunut 2 vuotta. Erillistä hakemusta ei tällöin tarvita.
Jos työnantaja ei hae jatkoa määräaikaiselle vapautuspäätökselle, on hänen ilmoitettava vapautuksen piiriin kuuluneet työntekijät TyEL-vakuutukseen vapautusajan päättymisestä lukien.
Jos työnantaja ei ole hakenut vapautusta vakuuttamisvelvollisuudesta tai Eläketurvakeskus ei sitä myönnä, säilyy työnantajan velvollisuus vakuuttaa ulkomailla oleva työntekijänsä TyEL:n mukaan myös 2 vuoden jälkeen. Muu eläketurva voidaan tällöin ottaa huomioon siten kuin kerrotaan ohjeessa Vakuutuspalkka on vastaavasta työstä Suomessa maksettava palkka.
Vapautusmahdollisuus ei koske tapauksia, joissa EU:n sosiaaliturva-asetuksen tai sosiaaliturvasopimusten määräyksistä johtuu, että työntekijän eläketurva on järjestettävä Suomen lainsäädännön mukaan.
Muutoksenhaku
Oikeus hakea muutosta Eläketurvakeskuksen vapautusta koskevaan päätökseen on vapautusta hakeneella työnantajalla. Koska päätös annetaan työntekijäryhmää koskevana, ei yksittäinen työntekijä voi hakea siihen omalta osaltaan muutosta.
Yksittäinen työntekijä voi saada vakuuttamisasiansa käsiteltäväksi hakemalla Eläketurvakeskuksen soveltamisratkaisua (TyEL 10 §). Tähän Eläketurvakeskuksen päätökseen voi myös työntekijä hakea muutosta.
Silloinkin, kun työnantaja on valittanut Eläketurvakeskuksen kielteisestä vapautuspäätöksestä, on hänen edelleen maksettava TyEL-maksut vapautushakemuksessa tarkoitetuista työntekijöistä. Jos päätös muuttuu myönteiseksi, maksut palautetaan työnantajalle. Palautettaviin TyEL-maksuihin sisältyy TyEL-perustekoron suuruinen korko.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tarkennettu, että jos yrittäjä lähtee harjoittamaan ulkomaille yrittäjätoimintaa sopimuksettomaan maahan yli vuoden pituiseksi määräajaksi tai toistaiseksi, hän ei voi pitää YEL-vakuutustaan voimassa edes ensimmäistä vuotta.
Tämä ohje koskee YEL:n mukaisten yrittäjien lisäksi myös MYEL:n tarkoittamia maatalousyrittäjiä. Sopimuksettomissa maissa työskentelevistä MYEL-vakuutettavista apurahansaajista on oma ohjeensa.
YEL:n mukaan vakuutettu yrittäjä voi pitää YEL-vakuutuksensa voimassa
- jos hän lähtee enintään vuodeksi harjoittamaan yrittäjätoimintaa sopimuksettomaan maahan ja
- häntä pidetään Suomessa asuvana, vaikka hän on tilapäisesti ulkomailla.
Yrittäjän on pitänyt olla Suomessa YEL:n mukaan vakuutettuna vähintään 4 kuukautta ennen ulkomaille lähtöään, jotta hän voi pitää YEL-vakuutuksensa voimassa tilapäisen ulkomaantyönsä aikana.
Suomessa asuminen arvioidaan työeläkelaitoksessa siten kuin ohjeessa Ulkomailta tulevan yrittäjän vakuuttaminen on kuvattu.
Jos yrittäjä lähtee ulkomaille yli vuoden kestäväksi määräajaksi tai toistaiseksi, hän ei voi pitää YEL-vakuutustaan voimassa edes ensimmäistä vuotta.
Esimerkki: Työskentely Venäjällä yrittäjänä toistaiseksi
Suomessa yrittäjätoimintaan harjoittanut henkilö muuttaa Venäjälle toistaiseksi ja jatkaa yrittäjätoimintaansa siellä. Henkilö ei voi vakuuttaa itseään Suomessa YEL:n mukaisesti. Hänen YEL-vakuutuksensa päättyy Venäjälle muuttoon.
Jos yrittäjä ei ole harjoittanut yrittäjätoimintaa Suomessa sopimuksettomaan maahan lähtiessään, hän ei voi vakuuttaa itseään YEL:n mukaisesti ulkomaantyön aikana, vaikka
- ulkomaantyö on lyhytaikaista, alle vuoden kestävää, ja
- yrittäjä on Suomessa asuva ja hänen tarkoituksensa on palata takaisin Suomeen.
Työtä Suomessa ja sopimuksettomassa maassa
Jos henkilö asuu Suomessa ja hän työskentelee sekä Suomessa että sopimuksettomassa maassa, vakuutetaan hänet YEL:n mukaan molemmissa maissa tehdyn työn osalta.
Jos henkilö ei asu Suomessa, hänen yrittäjätoimintaansa ei voida vakuuttaa lainkaan Suomessa.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Päivitetty ohjetta Kela-lainsäädännön muutoksen vuoksi. Laki asumiseen perustavasta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa (AspSotuL) korvasi 1.4.2019 lain asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (soveltamisalalaki).
Jos Suomesta myönnetty apuraha on jo alun alkaen myönnetty sopimuksettomassa maassa työskentelyyn ja työskentely alkaa suoraan siinä maassa, kyseinen työskentely rinnastetaan Suomessa tehtyyn työhön. Tällöin työskentely MYEL-vakuutetaan samalla tavalla kuin Suomessa tehty työ. Mela ratkaisee MYEL-vakuutusasian. Oikeuden asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaisee puolestaan Kela.
Jos apurahansaaja on aloittanut työskentelyn Suomessa ja lähtee kesken vakuutuskauden työskentelemään sopimuksettomaan maahan MYEL-vakuutus jatkuu enintään viiden vuoden ajan, vaikka apurahansaaja asuisi ulkomailla. Edellytyksenä on, että myös vakuuttamisen muut edellytykset edelleen täyttyvät. Mela ratkaisee tällöin jatkuuko MYEL-vakuutus. Oikeuden asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaisee puolestaan Kela.
Esimerkki:Sopimuksettomassa maassa työskentelevä apurahansaaja
Apurahansaaja on työskennellyt Suomessa ja ollut MYEL-vakuutettu. Apurahansaaja lähtee työskentelemään 3 vuodeksi sopimuksettomaan maahan. MYEL-vakuutus pysyy voimassa ulkomaantyön ajan. Oikeuden asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin tältä ajalta ratkaisee Kela.
Ennen 1.4.2019 sopimuksettomaan maahan kesken vakuutuskauden lähtevä apurahansaaja oli MYEL-vakuutettu, jos apurahansaajaan sovellettiin Suomen asumisperusteista sosiaaliturvalainsäädäntöä Kelan päätöksellä.
Sopimuksettomassa maassa työskentelevän apurahansaajan tulee ilmoittaa ulkomaantyöstään Melalle ja Kelalle.
Lisätietoja apurahansaajan MYEL-vakuuttamisesta antaa Mela.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Kun henkilö työskentelee suomalaisen julkisen työnantajan palveluksessa maassa, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta, ratkaistaan hänen työeläkevakuuttamisensa JuEL:n mukaan.
Valtion, kuntien, Kelan tai evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa olevien henkilöiden työeläkevakuuttamisen ratkaisee Keva.
Kela ratkaisee puolestaan henkilön oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin itsenäisesti oman lainsäädäntönsä mukaisesti. Henkilön tulee aina ilmoittaa Kelalle työskentelystään sopimuksettomassa maassa.
Työskentelymaan kansallisen lainsäädännön mukaan ratkaistaan, tuleeko henkilö vakuuttaa myös kyseisessä maassa.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen lisätty tietoa EU:n sosiaaliturva-asetuksen soveltamisesta työhön sopimuksettomassa maassa.