1.1 Eläketurvakeskus voi hakemuksesta vapauttaa ulkomaisen työnantajan velvollisuudesta järjestää TyEL:n mukainen eläketurva

  • työntekijälle, jonka työnantaja lähettää Suomeen työhön yli 2 vuodeksi tai
  • työntekijälle, jonka työskentely lähetettynä työntekijänä Suomessa jatkuu ennalta arvaamattomista syistä yli 2 vuotta.

Edellytyksenä vapauttamiselle on, että työnantaja on järjestänyt lähettämälleen työntekijälle eläketurvan Suomessa tehtävän työn ajalta ja esittää siitä selvityksen.

Säännöksen tarkoituksena on välttää kaksinkertainen vakuuttaminen.

Vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttaminen ei ole mahdollista, jos ulkomailta Suomeen lähetetyn työntekijän työskentelyyn tulee sovellettavaksi

  • EU:n sosiaaliturvaa koskevien asetusten säännökset tai
  • Suomen solmimien sosiaaliturvasopimusten määräykset.

Jos vapautusta ei voida myöntää, ulkomaisen työnantajan tulee järjestää työntekijälle TyEL:n mukainen eläketurva Suomessa työskentelyn alusta lukien.

1.2 Vapautus vakuuttamisvelvollisuudesta ICT-direktiivin tarkoittamalle ulkomaiselle työnantajalle työntekijän sisäisen siirron yhteydessä

Eläketurvakeskus voi myöntää vapautuksen TyEL:n mukaisesta vakuuttamisvelvollisuudesta EU:n jäsenvaltion alueen ulkopuolelle sijoittautuneelle työnantajalle, joka siirtää ICT-direktiivin soveltamisalaan kuuluvan työntekijänsä sopimuksettomasta maasta tilapäisesti työskentelemään Suomeen. 

ICT-direktiivin tarkoittamaan työnantajaan ja työntekijään sovelletaan TyEL:n 149 §:n mukaista vapauttamista koskevia säännöksiä pääsääntöisesti samalla tavoin, kuin muihinkin ulkomaisiin työnantajiin ja työntekijöihin.

1.3 Vapautus vakuuttamisvelvollisuudesta myönnetään aina Suomessa työskentelyn alkamisesta lukien

Jos ulkomaisen työnantajan Suomeen lähettämän työntekijän enintään 2 vuotta jatkuvaa työkomennusta Suomessa jatketaan siten, että työskentelyn kokonaiskesto ylittää 2 vuotta, mahdollinen vapautus TyEL:n mukaisesta vakuuttamisvelvollisuudesta myönnetään komennuksen alkamisesta lukien.

Esimerkki: Työntekijän työkomennusta Suomessa jatketaan yli 2 vuoden

Venäläinen työnantaja lähettää työntekijänsä Venäjältä Suomeen työhön 2 vuodeksi. Koska työskentely Suomessa jatkuu enintään 2 vuotta, työnantajan ei tarvitse vakuuttaa työntekijäänsä Suomessa eikä työnantajan tarvitse myöskään hakea vapautusta vakuuttamisvelvollisuudesta Suomessa.

Sama työnantaja ja työntekijä päättävät myöhemmin jatkaa komennusta vielä 1 vuodella. Koska työkomennus Suomessa kokonaisuudessaan jatkuu yli 2 vuotta, on työnantajan joko vakuutettava työskentely TyEL:n mukaisesti Suomessa työskentelyn alusta lukien tai haettava vapautusta vakuuttamisvelvollisuudesta. Mahdollinen vapautus TyEL:n mukaisesta vakuuttamisvelvollisuudesta myönnetään tällöin Suomessa työskentelyn alusta lukien.

Tarkemmat tiedot

1.4 Vapautus vakuuttamisvelvollisuudesta myönnetään enintään 5 vuodeksi

Vapautus TyEL:n mukaisesta vakuuttamisvelvollisuudesta myönnetään enintään 5 vuodeksi Suomessa työskentelyn alkamisesta lukien. Viiden vuoden enimmäisaika voi muodostua useammasta peräkkäisestä, samaksi työkomennukseksi katsottavasta komennusjaksosta.

Uudeksi työkomennukseksi katsominen edellyttää yleensä vähintään 6 kuukauden keskeytystä työkomennusten välillä. Näin ollen työnantajalle voidaan myöntää uusi, enintään 5 vuotta jatkuva vapautus sellaisen työkomennuksen perusteella, joka alkaa aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua edellisen työkomennuksen päättymisestä.

Jos työskentely Suomessa jatkuu yli 5 vuotta, työntekijä vakuutetaan TyEL:n mukaan 5 vuoden jälkeen.

Esimerkki: Yli  5 vuotta jatkuva komennus  

Brasilialainen työnantaja lähettää työntekijänsä Brasiliasta Suomeen työhön 4 vuodeksi. Työnantaja on järjestänyt työntekijälleen komennuksen ajaksi eläketurvan Brasiliassa. Työnantaja hakee vapautusta TyEL:n mukaisesta vakuuttamisvelvollisuudesta ja liittää hakemukseensa todistuksen työntekijän kuulumisesta Brasilian eläkevakuutusjärjestelmän piiriin. Eläketurvakeskus myöntää vapautuksen haetulle 4 vuoden ajalle.

Työnantaja ja työntekijä päättävät myöhemmin jatkaa komennusta 2 vuodella. Työnantaja hakee aiemmin myönnetylle 4 vuoden vapautukselle jatkoa vielä 2 vuodeksi. Työnantaja liittää vapautushakemukseensa uuden jatkokomennussopimuksen ja todistuksen työntekijän kuulumisesta Brasilian eläkevakuutusjärjestelmän piiriin komennuksen loppuun asti. Eläketurvakeskus myöntää vapautuksen 5 vuodeksi komennuksen alkamisesta lukien. Koska komennus Suomessa jatkuu yli 5 vuotta, työnantajan on vakuutettava työntekijänsä TyEL:n mukaan 5 vuoden jälkeen.

Esimerkki: Alle 6 kuukauden katkos työkomennusten välillä

Venäläinen työnantaja on lähettänyt työntekijänsä Venäjältä Suomeen työhön ajalle 1.1.2011 – 30.6.2015, jonka jälkeen työntekijä palaa takaisin Venäjälle. Eläketurvakeskus on myöntänyt työnantajalle vapautuksen vakuuttamisvelvollisuudesta ajalle 1.1.2011 – 30.6.2015.

Sama venäläinen työnantaja lähettää saman työntekijänsä Suomeen uudelle komennusjaksolle ajalle 1.11.2015 – 30.6.2016 ja hakee myös vapautusta vakuuttamisvelvollisuudesta ajalle 1.11.2015 – 30.6.2016. Koska katkos Suomessa työskentelyjaksojen välillä on 4 kuukautta, katsotaan kyseisen työntekijän työskentelyjaksot Suomessa samaksi työkomennukseksi. Näin ollen vapauttamisen 5 vuoden enimmäisaika täyttyy 30.4.2016. Eläketurvakeskus myöntää jatkoa aikaisemmalle vapautukselle siis ajalle 1.11.2015 – 30.4.2016.

Työnantajan on työntekijän työkomennuksen edelleen jatkuessa vakuutettava työntekijänsä TyEL:n mukaan yli 5 vuotta jatkuvan työkomennuksen osalta eli ajalla 1.5.2016 – 30.6.2016.

Tarkemmat tiedot

1.5 Mitä vapauttaminen vakuuttamisvelvollisuudesta edellyttää lähettävältä työnantajalta?

Vapauttaminen TyEL:n mukaisesta vakuuttamisvelvollisuudesta edellyttää, että lähettävä työnantaja

  • on muualla kuin EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa liiketoimintaa harjoittava ulkomainen työnantaja ja
  • esittää selvityksen, että työnantaja on järjestänyt työntekijänsä eläketurvan työkomennuksen alusta lukien.

Lähtökohta on, että työnantaja on järjestänyt työntekijänsä eläketurvan siinä maassa, johon työnantaja on sijoittautunut ja josta työntekijä Suomeen lähetetään.

1.6 Kuka on ulkomainen työnantaja?

Eläketurvakeskus voi myöntää vapautuksen TyEL:n mukaisesta vakuuttamisvelvollisuudesta vain ulkomaiselle työnantajalle.

Tavallisesti lähettävänä työnantajana on muualla kuin EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa rekisteröity yritys. Ulkomaisena yrityksenä pidetään myös suomalaisen tai ulkomaisen yrityksen toisessa valtiossa olevaa sivuliikettä

  • jolla on pysyvä liikepaikka tai edustusto toisessa valtiossa ja
  • jossa sivuliike myös harjoittaa jatkuvaa toimintaa ja
  • sivuliikkeellä on merkittäviä työnantajan oikeusasemaan kuuluvia oikeuksia ja velvoitteita työntekijää kohtaan.

1.6.1 Tosiasiallisen työnantajan määrittäminen

Työntekijän tosiasiallinen työnantajataho ratkaistaan tarvittaessa normaaleilla työoikeudellisilla perusteilla. Epäselvää voi olla esimerkiksi se, säilyykö Suomeen lähetetyn työntekijän työsuhde Suomessa työskentelyn ajan ulkomaiseen työnantajaan vai onko työntekijän tosiasiallinen työnantaja Suomessa työntekijän vastaanottava yritys.

Työnantajataho määritellään työsuhteen käsitteen perusteella, jossa työnantaja ja työntekijä ovat työsuhteen osapuolet. Työsopimuksessa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle, joka puolestaan sitoutuu maksamaan työntekijällä palkkaa.

Työsopimuslaissa säädetään työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista, joita ovat muun muassa:

• sopimuspuolena oleminen
• oikeus saada työsuoritukset hyväkseen
• oikeus johtaa ja valvoa työntekoa (direktio-oikeus) ja
• velvollisuus maksaa palkkaa.

Tavallisesti kaikki työnantajan oikeudet ja velvollisuudet kuuluvat selkeästi yhdelle taholle.

Työnantajan asemaan kuuluvat oikeudet voivat myös jakaantua eri tahojen kesken. Ulkomailta Suomeen lähetetyn työntekijän palkanmaksusta saattaa esimerkiksi vastata työntekijän vastaanottava yritys Suomessa.

Vastaanottavalla yrityksellä on usein myös oikeus käyttää konkreettista työnjohtovaltaa sekä oikeus päättää välittömästi työn tekemiseen liittyvistä asioista. Menettely ei kuitenkaan välttämättä vaikuta ulkomaisen yrityksen asemaan työnantajana.

Esimerkki: Työoikeudellinen työnantaja

Venäläinen emoyritys lähettää työntekijänsä työskentelemään tytäryritykseen Suomeen. Työntekijä työskentelee suomalaisen tytäryhtiön tiloissa ja tytäryhtiö maksaa myös palkan. Työntekijä raportoi työstään venäläiselle emoyritykselle ja suomalainen yritys antaa välittömät työntekoa koskevat ohjeet ja määräykset. Irtisanomisoikeus säilyy venäläisellä yrityksellä. Venäläistä yritystä voidaan pitää työoikeudellisena työnantajana. 

Tarkemmat tiedot

1.7 Mitä vapauttaminen vakuuttamisvelvollisuudesta edellyttää työntekijältä?

Työntekijän tulee olla ulkomailta Suomeen lähetetty. Lähtökohtana on, että työntekijän on kuuluttava lähtömaansa sosiaaliturvan piiriin, jotta työntekijää voidaan pitää ulkomailta Suomeen lähetettynä työntekijänä.

Ulkomailta Suomeen lähetetty työntekijä ei saa kuulua EU:n sosiaaliturva-asetusten säännösten tai Suomen solmimien sosiaaliturvasopimusten määräysten piiriin. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä sitä, että työntekijä ei ole työskennellyt tai asunut toisessa EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa ennen Suomen työkomennusta.

Työntekijä ei saa lähettämishetkellä eli välittömästi ennen Suomen työkomennuksen alkamista kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin myöskään Suomessa asumisensa eikä työskentelynsä perusteella. Työntekijää ei voida pitää Suomeen lähetettynä työntekijänä, jos hän kuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin välittömästi ennen työkomennuksen alkamista.

VakO on 8.11.2018 antamallaan päätöksellä ottanut kantaa siihen, onko työntekijä kyseisessä tilanteessa kuulunut välittömästi ennen Suomessa työskentelyn alkamista Suomen sosiaaliturvan piiriin.
 

Tarkemmat tiedot

Esimerkki: Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluminen ennen työkomennuksen alkamista

Venäläinen työnantaja palkkaa palvelukseensa Suomessa vakituisesti asuvan työntekijän. Työntekijä käy allekirjoittamassa työsopimuksen ja perehtyy työhön kuukauden verran Venäjällä. Tämän jälkeen hänet lähetetään Suomeen. Työntekijää ei voida pitää Venäjältä Suomeen lähetettynä työntekijänä, jos hän on kuulunut Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin Venäjällä ollessaan.

Tarkemmat tiedot

1.8 Vapautusta vakuuttamisvelvollisuudesta haetaan Eläketurvakeskukselta

Vapautusta TyEL:n mukaisesta vakuuttamisvelvollisuudesta on haettava Eläketurvakeskukselta lomakkeella:

  • ETK 2073 (työkomennus on alkanut 31.12.2008 jälkeen) tai
  • ETK 2070 (komennus on alkanut ennen 1.1.2009).

Lomakkeista on myös ruotsin- ja englanninkieliset versiot.

Ulkomaisen työnantajan on haettava vapautusta jokaiselle työntekijälle erikseen omalla hakemuslomakkeella. Eläketurvakeskus ei voi myöntää vapautusta tiettyä työntekijäryhmää koskevana.

1.8.1 Vapautushakemuksella tai sen liitteenä toimitettavat tiedot

Työnantajan on toimitettava vapautushakemuksella tai sen liitteenä Eläketurvakeskukselle

  • viranomaisen vahvistama todistus työntekijälle lähtömaassa järjestämästään eläketurvasta ja
  • työntekijän allekirjoittama vahvistus siitä, että työntekijä on tietoinen työnantajan työntekijälle järjestämästä eläketurvasta ja siitä, että työnantaja hakee vapautusta TyEL:n mukaisesta vakuuttamisvelvollisuudesta.

1.9 Eläketurvakeskus antaa vapautusasiassa päätöksen

Eläketurvakeskus antaa vapautusasiassa valituskelpoisen päätöksen, joka lähetetään sekä työnantajalle että työntekijälle. Työnantajalla ja työntekijällä on molemmilla oikeus hakea muutosta vapautusasiaa koskevaan päätökseen.

1.10 Vapautus vakuuttamisvelvollisuudesta ennen 1.1.2009 alkaneisiin työkomennuksiin

Ennen 1.1.2009 TyEL:n 149 §:n säännös vakuuttamisvevelvollisuudesta vapauttamisesta poikkesi merkittävästi nykyisin voimassa olevasta säännöksestä.

Ulkomailta Suomeen lähetetyn työntekijän työskentelyyn, joka on alkanut ajalla 1.1.2007 – 31.12.2008 sovelletaan tuona aikana voimassa ollutta TyEL:n 149 §:ää.

Vapautus voidaan myöntää ennen 1.1.2009 alkaneen Suomen työkomennuksen perusteella enintään 2 vuodeksi kerrallaan. Lisäksi edellytetään muun muassa, että ulkomainen työnantaja on järjestänyt Suomeen lähettämälleen työntekijälle kohtuullisen eläketurvan komennuksen ajaksi.