A1 ja muut todistukset sovellettavasta sosiaaliturvalainsäädännöstä

Ulkomailla työskentelevä henkilö tarvitsee tietyissä tilanteissa todistuksen sovellettavasta sosiaaliturvalainsäädännöstä, kun työskentely tapahtuu:

• EU/ETA-maassa tai Sveitsissä (jäljempänä EU-maassa)
• Isossa-Britanniassa tai
• sosiaaliturvasopimusmaassa (Australiassa, Chilessä, Etelä-Koreassa, Intiassa, Israelissa, Japanissa, Kanadassa, Kiinassa, Quebecissä tai Yhdysvalloissa).

Suomessa tämän todistuksen myöntää hakemuksesta Eläketurvakeskus.

Ulkomailla työtä tekevien henkilöiden velvollisuus hakea todistusta ja todistuksen myöntäminen perustuvat EU:n sosiaaliturva-asetuksiin ja Suomen solmimiin kahdenvälisiin sosiaaliturvasopimuksiin. Todistusmenettely ei koske muita maita.

EU-maiden ja Ison-Britannian välillä liikuttaessa todistuksen nimi on A1-todistus. Sosiaaliturvasopimusmaiden osalta kutakin maata varten on oma erillinen sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskeva todistuksensa. Sosiaaliturvasopimusten mukaisten todistusten nimet ovat seuraavat:

• Australia FI/AUS 1
• Chile FI/CL 1
• Etelä-Korea FI/KR 1
• Intia FI/IN 1
• Israel FI/ISR 1
• Japani FI/JP 1
• Kanada FI/CAN 1
• Kiina FI/CN 1
• Quebec FI/Q 1
• Yhdysvallat FI/USA 1A ja 1B

A1-todistuksella tai sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskeva todistuksella henkilö osoittaa, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä henkilön työskentelyyn sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetusten tai sosiaaliturvasopimusten kattamien sosiaaliturvan alojen osalta.

Käytännössä A1-todistus tai sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskeva todistus:

• osoittaa minkä maan sosiaaliturvalainsäädännön mukaan sosiaalivakuutusmaksut tulee maksaa
• vapauttaa henkilön muiden maiden vastaavista lakisääteisistä sosiaalivakuutusmaksuista sekä
• osoittaa minkä maan sosiaaliturvalainsäädännön mukaan henkilö saa sosiaaliturvaetuutensa.

A1-todistus koskee vain EU:n sosiaaliturva-asetuksissa määriteltyjä sosiaaliturvan aloja. Velvollisuus maksaa muita kuin EU:n sosiaaliturva-asetusten kattamia sosiaalivakuutusmaksuja tai oikeus saada muita etuuksia määräytyy kunkin EU-maan kansallisen lainsäädännön perusteella.

Sama koskee myös sosiaaliturvasopimusten mukaisia todistuksia. On hyvä huomata, että sosiaaliturvasopimukset ovat suppeampia soveltamisalaltaan kuin EU:n sosiaaliturva-asetukset. Sosiaaliturvasopimusten osalta tulee siksi aina tarkastaa erillisistä ohjeista, mitä sosiaaliturvan aloja kukin sopimus kattaa.

1.1 Missä tilanteissa A1-todistus tai todistus sovellettavasta sosiaaliturvalainsäädännöstä tarvitaan

EU:n sosiaaliturva-asetuksissa ja sosiaaliturvasopimuksissa lähtökohta on, että henkilöön sovelletaan työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Kun tästä lähtökohdasta poiketaan, henkilö tarvitsee A1-todistuksen tai sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskevan todistuksen.

A1-todistus EU-maissa työskentelyyn voidaan edellytysten täyttyessä myöntää seuraaville henkilöryhmille:

• lähetetyt työntekijät ja yrittäjät
• kahdessa tai useassa EU-maassa työskentelevät henkilöt
• merenkulkijat ja muut laivalla työskentelevät
• lentohenkilökunnan jäsenet
• virkamiehet
• Euroopan yhteisöjen ylimääräisten toimihenkilöiden valintaoikeutta käyttäneet henkilöt
• poikkeusluvan saaneet henkilöt.

Katso erilliset ohjeet näihin henkilöryhmiin sovellettavasta sosiaaliturvalainsäädännöstä. Ilman A1-todistusta EU-alueella henkilöön sovelletaan työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä.

Sosiaaliturvasopimusmaiden osalta pääasiassa todistuksia voidaan muiden edellytysten täyttyessä myöntää samoille henkilöryhmille. Kuitenkin joidenkin sosiaaliturvasopimusmaiden osalta todistuksia ei esimerkiksi myönnetä virkamiehille tai yrittäjille. Sosiaaliturvasopimuksissa ei myöskään ole sovittu kahdessa tai useammassa maassa työskentelystä. Katso erilliset ohjeet sosiaaliturvasopimuksista.

1.1.1 Työskentelymaassa vakuuttamisen periaate ja A1-todistus

A1-todistus on perinteisesti tarkoitettu osoittamaan, että ulkomailla työskentelevään henkilöön sovelletaan jonkin muun EU-maan kuin työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä. A1-todistusta voi kuitenkin hakea tilanteessa, jossa henkilön vakuuttaminen järjestetään työskentelymaassa vakuuttamisen periaatteen mukaisesti, jos esimerkiksi henkilön asuinmaan viranomaiset vaativat A1-todistusta. Lähtökohta on, ettei A1-todistusta tarvita tällaisessa tilanteessa, mutta sellainen voidaan tarvittaessa myöntää edellytysten täyttyessä.

Sosiaaliturvasopimuksissa, pois lukien Yhdysvaltojen kanssa tehty sopimus, ei ole vastaavaa mahdollisuutta myöntää todistusta sovellettavasta sosiaaliturvalainsäädännöstä, kun henkilöön sovelletaan työskentelymaassa vakuuttamisen periaatetta.

1.2 A1-todistuksen ja sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskevan todistuksen hakeminen

Suomessa A1-todistusta tai sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskevaa todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta. Työnantajan tulee hakea A1-todistusta työntekijälleen. Jos työntekijällä on useita työnantajia, tulee työntekijän hakea todistusta itse. Yrittäjä ja apurahansaaja hakevat todistusta aina itse.

Mikäli henkilö työskentelee useassa EU-maassa, tulee todistusta hakea aina henkilön asuinmaan toimivaltaiselta laitokselta (Suomessa Eläketurvakeskus). Katso useassa EU-maassa työskentelystä erillinen ohjeistus.

Todistusta tulee hakea mahdollisuuksien mukaan ennen kuin työskentely ulkomailla alkaa, kuitenkin aikaisintaan 6 kuukautta ennen ulkomaantyön alkamista tai edellisen todistuksen päättymistä.

EU:n sosiaaliturva-asetuksissa tai sosiaaliturvasopimuksissa ole alarajaa sille, kuinka lyhyille ulkomaanjaksoille todistus tulee hakea. Tietyillä aloilla, esim. rakennusalalla todistusta voidaan edellyttää työskentelymaassa jo ensimmäisestä päivästä, eikä työmaalle välttämättä pääse ilman todistusta.  

Yksittäiselle lyhyelle muutaman päivän kokous-, työ- tai virkamatkalle suomalaisen työnantajan tai yrityksen palveluksessa, todistusta ei kuitenkaan ole välttämätöntä hakea, ellei ole tiedossa, että vastaanottajamaa sitä edellyttää.

Toistuvasti työmatkoja eri EU-maihin tekevälle henkilölle voi hakea yhden kaikki työskentelymaat kattavan A1-todistuksen. Eli jokaista lyhyttä työmatkaa varten ei tarvitse hakea erillistä todistusta, jos työ EU-alueella on säännöllistä. Katso tarkemmin useassa EU-maassa työskentelyä koskeva ohjeistus.

A1-todistus voidaan hakea ja myöntää myös jälkikäteen, myös siinä tapauksessa, että työskentely ulkomailla on jo päättynyt. 

Katso tarkemmat ohjeet A1-todistuksen hakemisesta Eläketurvakeskuksen nettisivuilta.

1.3 Myönnetty A1-todistus tai sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskeva todistus

A1-todistus tai sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskeva todistus myönnetään vain, jos edellytykset todistuksen saamiseksi täyttyvät. Katso edellytykset eri henkilöryhmiä koskevista ohjeista.

A1-todistukset annetaan kunkin EU-maan virallisilla kielillä. A1-todistus on vakiomuotoinen lomake ja siten identtinen kaikilla kielillä. Suomessa Eläketurvakeskus myöntää A1-todistuksen suomeksi tai ruotsiksi riippuen siitä, kummalla kielellä todistusta on haettu. Sosiaaliturvasopimusten mukaiset sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskevat todistukset Eläketurvakeskus myöntää suomeksi, englanniksi ja sopimusmaan kielellä.

Eläketurvakeskus myöntää A1-todistukset ja sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskevat todistukset aina määräajaksi. Todistuksen kestoon vaikuttaa mm. se, tehdäänkö työtä yhdessä maassa tilapäisesti, vaihtuuko työskentelymaa EU-alueella säännöllisesti vuoden aikana tai onko kyseessä virkamiehenä työskentely.

Eläketurvakeskus lähettää myöntämänsä todistuksen tiedoksi asianosaisille. Lisäksi Eläketurvakeskus välittää tiedon todistuksesta myös Kelalle, asianosaiselle työeläkelaitokselle ja työskentelymaalle. Kela ratkaisee todistuksen perusteella henkilön oikeuden asumiseen perustuviin sosiaaliturvaetuuksiin ja antaa eurooppalaisen sairaanhoitokortin sekä tarvittaessa todistuksen sairaanhoito-oikeudesta (S1).

Työnantajan tai henkilön ei tarvitse itse toimittaa todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta erikseen työskentelymaan viranomaisille, ellei jokin taho sitä itse pyydä. Todistus tulee siten esittää pyydettäessä. Asianosaisten tulee kuitenkin huolehtia itse muista mahdollisista velvollisuuksista työskentelymaassa kuten esimerkiksi työluvan hakemisesta tai EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinnistä.

Mikäli ulkomaantyöskentelyssä tapahtuu muutoksia todistuksen voimassaoloaikana, kuten työnantaja tai asuinmaa vaihtuu, tulee asiasta ilmoittaa viipymättä Eläketurvakeskukselle. Katso erillinen ohje muutoksista ilmoittamisesta.

Jos edellytykset todistuksen saamiseksi Suomesta eivät täyty, Eläketurvakeskus antaa todistuksen hakijalle hylkäävän valituskelpoisen päätöksen asiasta tai siirtää todistushakemuksen käsiteltäväksi toimivaltaiseen maahan. Katso erillinen ohjeistus päätöksistä. Jos Eläketurvakeskus ei ole voinut myöntää henkilölle todistusta, henkilön lakisääteistä sosiaaliturvaa ei saa järjestää Suomen sosiaaliturvalainsäädännön mukaan.

1.4 Todistuksen sitovuus

A1-todistus sitoo muita EU-maita niin kauan kun A1-todistuksen myöntänyt EU-maa ei ole peruuttanut tai julistanut mitättömäksi myöntämäänsä A1-todistusta. Tämä tarkoittaa käytännössä mm. sitä, että toinen EU-maa ei saa periä henkilöltä sosiaalivakuutusmaksuja siltä ajalta, jolle jokin toinen EU-maa on antanut A1-todistuksen. Sama koskee sosiaaliturvasopimusmaihin myönnettyjä todistuksia sopimuksien kattamin osin.

Myönnetty todistus sitoo myös asianosaista henkilöä ja työnantajia niin kauan kun todistusta ei ole peruutettu.

Jos toisella EU-maalla tai sosiaaliturvasopimusmaalla on syytä epäillä

• asianomaisten henkilöiden toimittamien tietojen oikeellisuutta
• todistuksen tai todisteen pätevyyttä tai
• todistuksessa olevien tietojen perustana olevien tosiseikkojen paikkansapitävyyttä

todistuksen vastaanottaneen maan toimivaltaisen laitoksen on pyydettävä todistuksen antaneelta laitokselta tarvittavia tarkennuksia. Todistuksen vastaanottaneen maan laitos voi tarvittaessa myös pyytää todistuksen peruuttamista. Todistuksen antaneen laitoksen on toisen maan pyynnöstä tarkistettava pyydetyt tiedot ja asiakirjat sekä harkittava uudelleen todistuksen antamisperusteita ja tarvittaessa peruutettava todistus.

Todistuksen myöntänyt laitos voi myös omasta aloitteestaan peruuttaa myöntämänsä todistuksen, jos todistuksen voimassaolon edellytykset eivät täyty.

Unionin tuomioistuin on ottanut A1-todistusten sitovuuteen kantaa useissa eri oikeustapauksissa. Oikeustapausten mukaan A1-todistukset sitovat myös kansallisia muutoksenhakuelimiä. Vain erittäin tiukkojen kriteerien täyttyessä muutoksenhakuelin voi ohittaa A1-todistuksen sitovuuden. Sosiaaliturvasopimusmaiden osalta ei ole vastaavaa oikeuskäytäntöä.

Jos EU-maiden välillä syntyy epäselvyyttä siitä, minkä EU-maan sosiaaliturvalainsäädäntöä henkilöön tulee soveltaa, tulee EU-maiden keskenään neuvotella asiasta. Hallintotoimikunnan päätöksessä A1 on säädetty tähän liittyvästä vuoropuhelu- ja sovittelumenettelystä. Katso menettelytavoista erillinen ohje lainsäädännön tilapäisestä soveltamisesta EU-tilanteissa.

Jos Eläketurvakeskuksen myöntämän todistuksen oikeellisuudesta syntyy epäselvyyttä, tulee henkilön, työnantajan tai kohdemaan viranomaisen olla yhteydessä Eläketurvakeskukseen.

2.1 Perheenjäsenen vakuuttaminen

2.1.1 Perheenjäsen ei työskentele ulkomailla

Kela ratkaisee, ulkomailla oleskelevan lähetetyn työntekijän tai yrittäjän perheenjäsen oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin, jos perheenjäsen ei lainkaan työskentele ulkomailla. Ulkomaille lähetetyn työntekijän tai yrittäjän mukaan lähtevän perheenjäsenen tulee ilmoittaa ulkomaille lähdöstään Kelalle.

Käytännössä lähetetyn työntekijän ja yrittäjän mukana seuraavat perheenjäsenet säilyttävät yleensä oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin.

Joissakin sosiaaliturvasopimuksissa voi olla määräyksiä lähetetyn työntekijän mukana seuraavista perheenjäsenistä, jotka eivät työskentele. Esimerkiksi Japanin sosiaaliturvasopimuksen mukaan lähetetyn työntekijän mukana Japanissa oleviin perheenjäseniin ei sovelleta Japanin kansaneläkejärjestelmää koskeva lainsäädäntöä, jollei perheenjäsen itse pyydä Japanin kansaneläkejärjestelmän soveltamista.

2.1.2 Perheenjäsen aloittaa työskentelyn työntekijänä EU-maassa, Isossa-Britanniassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa

Jos lähetetyn työntekijän tai yrittäjän perheenjäsen aloittaa työskentelyn oleskellessaan ulkomailla, arvioidaan perheenjäsenen tilanne työnteon perusteella. Perheenjäsenen työskentely EU/ETA-maassa, Sveitsissä (jäljempänä EU-maassa), Isossa-Britanniassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa katkaisee yleensä perheenjäsenen oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin. Tämä johtuu siitä, että työtä ulkomailla tekevään henkilöön sovelletaan lähtökohtaisesti työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä.

Jos perheenjäsen aloittaa työskentelyn tilapäisesti suomalaisen työnantajan palveluksessa EU-massa, Isossa-Britanniassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa, voi Eläketurvakeskus hakemuksesta myöntää perheenjäsenelle todistuksen Suomen sosiaaliturvaslainsäädännön soveltamisesta. Edellytyksenä on, että:

• perheenjäsen on ollut oikeutettu Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ennen työskentelyn alkamista,
• ulkomailla työskentely on tilapäistä ja
• työnantaja täyttää lähettävää työnantajaa koskevat edellytykset.

Se, mitä pidetään tilapäisenä työskentelynä tai mitä työnantajalta edellytetään, riippuu siitä, missä maassa työtä tehdään. Katso tarkemmin lähetettyjä työntekijöitä koskevat EU-ohjeet tai kyseisen sosiaaliturvasopimusmaan ohjeet.

Jos suomalainen työnantaja ei hae Eläketurvakeskukselta todistusta tai todistusta ei voida jostakin syystä myöntää, perheenjäsen vakuutetaan työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Jos perheenjäsenen työnantaja on suomalaisen yrityksen ulkomainen tytäryhtiö tai jokin muu ulkomainen työnantaja, joka ei toimi Suomessa, perheenjäseneen ei voida lähtökohtaisesti soveltaa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, vaan perheenjäsen vakuutetaan työskentelymaassa. Eräiden sosiaaliturvasopimusten mukaan ulkomailta palkattu perheenjäsen voidaan kuitenkin katsoa lähetetyksi työntekijäksi ja perheenjäseneen voidaan siten soveltaa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä sopimuksen kattamien sosiaaliturvaetuuksien osalta, vaikka työoikeudellinen työnantaja onkin paikallinen yritys. Tällainen määräys on seuraavissa sosiaaliturvasopimuksissa: Australia, Chile, Intia, Israel, Japani, Kanada, Quebec ja Yhdysvallat. Katso tarkemmin edellytyksistä kyseisen maan lähetettyjä työntekijöitä koskevista ohjeista.

Jos perheenjäsen aloittaa työskentelyn useassa eri EU-maassa, määräytyy perheenjäsenen vakuuttaminen useassa EU-maassa tavallisesti työskenteleviä henkilöitä koskevien EU:n sosiaaliturva-asetuksien määräysten mukaisesti. Katso erillinen ohjeistus asiasta.

2.1.3 Perheenjäsen aloittaa työskentelyn yrittäjänä EU-maassa, Isossa-Britanniassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa

Yritystoiminnan EU-maassa, Isossa-Britanniassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa aloittavaan perheenjäseneen sovelletaan lähtökohtaisesti työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä.

Yrittäjänä ulkomailla työskentelevään perheenjäseneen voidaan soveltaa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, jos perheenjäsentä voidaan pitää Suomesta lähetettynä yrittäjänä. Lähetetyn yrittäjän tulee mm. olla harjoittanut yritystoimintaa Suomessa 4 kuukautta ennen yrittäjätoiminnan alkua ulkomailla. Mikäli perheenjäsen aloittaa yritystoiminnan vasta ulkomailla ollessaan, ei tämä edellytys yleensä täyty ja yrittäjänä työskentelevän perheenjäsenen tulee järjestää sosiaaliturvansa työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Perheenjäsen voi kuitenkin hakea Eläketurvakeskukselta poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamiseksi, jos perheenjäsen:

• on aikaisemmin Suomessa ollessaan työskennellyt yrittäjänä,
• on ollut YEL-vakuutettu Suomessa työskennellessään,
• aloittaa ulkomailla perheenjäsenenä ollessaan uudestaan yrittäjätoimintansa ja
• työskentelee ulkomailla yrittäjänä tilapäisesti.

Eläketurvakeskus tutkii poikkeuslupapyynnöt tapauskohtaisesti ja poikkeuslupa edellyttää, että myös työskentelymaa suostuu siihen. Katso poikkeuslupia koskeva ohjeistus.

Jos yrittäjänä työskentelevä perheenjäsen ei hae Eläketurvakeskukselta todistusta tai todistusta ei voida jostakin syystä myöntää, perheenjäsenen tulee järjestää sosiaaliturvansa työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Mikäli perheenjäsen työskentelee yrittäjänä useassa EU-maassa, tulee perheenjäsenen hakea A1-todistusta asuinmaastaan. Näissä tilanteissa ratkaistaan vakuuttaminen useassa EU-maassa tavallisesti työskenteleviä henkilöitä koskevien EU:n sosiaaliturva-asetusten määräysten mukaisesti.

2.1.4 Perheenjäsen aloittaa työskentelyn työntekijänä sopimuksettomassa maassa

Jos ulkomailla oleskeleva perheenjäsen aloittaa työskentelyn sopimuksettomassa maassa, Kela ratkaisee perheenjäsenen oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin.

Työnantaja ei ole velvollinen järjestämään TyEL:n mukaista eläketurvaa perheenjäsenelle, jonka työnantaja palkkaa sopimuksettomasta maasta siellä tehtävään työhön. TyEL:n mukaisen eläketurvan järjestäminen ei ole pakollista paikalta palkatulle perheenjäsenelle, vaikka perheenjäsen palkkaamishetkellä olisi oikeutettu Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin. Katso ohjeet työskentelystä sopimuksettomassa maassa.

Jos paikalta palkattu perheenjäseneen sovelletaan työsuhteen alkaessa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, voi suomalainen työnantaja järjestää perheenjäsenelle vapaaehtoisen työeläkevakuutuksen. Katso ohjeet vapaaehtoisesta TyEL-vakuutuksesta.

2.1.5 Perheenjäsen aloittaa työskentelyn yrittäjänä sopimuksettomassa maassa

Jos ulkomailla oleskeleva perheenjäsen aloittaa työskentelyn sopimuksettomassa maassa yrittäjänä, Kela ratkaisee, onko perheenjäsen oikeutettu Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin.

Työnantaja ei ole velvollinen järjestämään TyEL:n mukaista eläketurvaa perheenjäsenelle, jonka työnantaja palkkaa sopimuksettomasta maasta siellä tehtävään työhön. TyEL:n mukaisen eläketurvan järjestäminen ei ole pakollista paikalta palkatulle perheenjäsenelle, vaikka perheenjäsen palkkaamishetkellä olisi oikeutettu Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin. Katso ohjeet työskentelystä sopimuksettomassa maassa.

Jos paikalta palkattuun perheenjäseneen sovelletaan työsuhteen alkaessa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, voi suomalainen työnantaja järjestää perheenjäsenelle vapaaehtoisen työeläkevakuutuksen. Katso ohjeet vapaaehtoisesta TyEL-vakuutuksesta.

2.1.6 Diplomaatti- ja konsuliedustustojen henkilökunnan perheenjäsenen vakuuttaminen

Diplomaatti- ja konsuliedustustoihin lähetettyjen työntekijöiden työtä tekeviin perheenjäseniin soveltuva sosiaaliturvalainsäädäntö määräytyy samalla tavalla kuin lähetettyjen työntekijöiden ja yrittäjien perheenjäsenten. Vaikka lähetetyllä työntekijällä tai perheenjäsenellä olisi diplomaattistatus, perheenjäsenen työskentely EU-maassa, Isossa-Britanniassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa katkaisee yleensä perheenjäsenen oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin, ellei perheenjäsentä voida pitää esimerkiksi lähetettynä työntekijänä. Katso edeltävät ohjeet eri tilanteista.

2.2 Opiskelijan vakuuttaminen

2.2.1 Opiskelija ei työskentele ulkomailla

Kela ratkaisee, onko ulkomailla opiskeleva henkilö oikeutettu Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin. Opiskelijana ulkomaille lähtevän henkilön tulee ilmoittaa Kelalle ulkomailla opiskelustaan Kelan ohjeiden mukaisesti.

2.2.2 Opiskelija aloittaa työskentelyn työntekijänä tai yrittäjänä ulkomailla

Jos opiskelija aloittaa työskentelyn ollessaan ulkomailla, arvioidaan opiskelijan tilanne työnteon perusteella. Opiskelijaan sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö määräytyy samalla tavalla kuin paikalta palkatun perheenjäsenen. Katso perheenjäseniä koskeva ohjeistus, joka soveltuu myös opiskelijoihin. Opiskelijan työskentely EU-maassa, Isossa-Britanniassa- tai sosiaaliturvasopimusmaassa katkaisee yleensä opiskelijan oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin, ellei opiskelijaa voida pitää esimerkiksi lähetettynä työntekijänä.

Eläketurvakeskus antaa tietoja käsittelyssä olevista ja ratkaisemistaan ulkomaantyöskentelyn vakuuttamisasioista seuraaville tahoille:

• asianosaisille,
• asianosaisen valtuuttamalle taholle ja
• niille tahoille, joilla on lakisääteinen oikeus saada kyseiset tiedot.

Työntekijää koskevissa asioissa Eläketurvakeskus antaa tietoja työntekijälle itselleen tai työnantajan edustajalle. Yrittäjää ja apurahansaajaa koskevissa asioissa Eläketurvakeskus antaa tietoja vain näille henkilöille itselleen. Eläketurvakeskus antaa automaattisesti tiedon tekemästään ulkomaantyön vakuuttamista koskevasta ratkaisusta Kelalle, työeläkelaitokselle sekä ulkomaan sosiaaliturvaviranomaiselle. Myös tietyillä muilla viranomaisilla on lakisääteinen oikeus pyynnöstä saada tieto Eläketurvakeskuksen tekemästä ratkaisusta tai vireillä olevasta ulkomaantyön vakuuttamisasiasta.

3.1 Valtuuttaminen ulkomaantyön vakuuttamisasioissa

Jos asianosainen ei itse hoida ulkomaantyön vakuuttamiseen liittyvää asiaansa, vaan käyttää asianhoitajaa, tulee asianosaisen valtuuttaa haluamansa taho joko suomi.fi valtuudella tai valtakirjalla. Tällöin valtuutettu edustaa valtuuttajaa valtuutuksen nojalla. Jos esimerkiksi työnantaja haluaa, että tili- tai konsulttitoimisto hoitaa todistusten hakemisen ja siihen liittyvän asioinnin työnantajan puolesta, tulee työnantajan valtuuttaa tili- tai konsulttitoimisto joko sähköisesti Suomi.fi valtuudella tai kirjallisella valtakirjalla. Myös työntekijä, apurahansaaja tai yrittäjä voivat valtuuttaa jonkun muun tahon, kuten esimerkiksi konsulttitoimiston tai sukulaisen, tekemään todistushakemuksen puolestaan.

3.1.1 Suomi.fi-valtuutus

Ensisijainen valtuutuskanava A1-todistushakemuksen tekemiselle on Suomi.fi-valtuudet, joilla voidaan antaa valtuutus Eläketurvakeskuksen sähköiseen hakemuspalveluun. Hakemuksen tekemiseen sähköisen palvelun kautta ei tarvita muuta valtuutusta. Lisätietoja Suomi.fi-valtuuttamisesta ja tarkemmat ohjeet valtuuttamisen tekniseen toteuttamiseen löytyvät Suomi.fi-palvelun verkkosivuilta: www.suomi.fi./valtuudet. Lisätietoa A1-todistuksen hakemisesta myös Eläketurvakeskuksen verkkosivuilla.

Suomi.fi-valtuudella ei voi tehdä paperihakemusta. Paperihakemukselle tarvitaan erillinen kirjallinen valtakirja, jos paperihakemuksen tekee joku muu taho kuin asianosainen.

3.1.2 Valtakirja

Mikäli asianhoitaja tekee hakemuksen Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta paperilla, tulee Eläketurvakeskukselle toimittaa valtakirja.

Eläketurvakeskuksella ei ole erillisiä valmiita valtakirjapohjia ulkomaantyön vakuuttamisasioille. Asiakkaan tulee muotoilla valtakirja itse. Valtakirja voi lähtökohtaisesti olla yleinen, avoin valtakirja tai yksilöity valtakirja. Valtakirjassa tulee olla yksilöitynä valtuuttaja sekä valtuutettu. Valtakirja tulee allekirjoittaa. Lisäksi on suositeltavaa yksilöidä valtakirjan käyttötarkoitus ja voimassaoloaika.