Erityisryhmien ja -tilanteiden vakuuttaminen kansainvälisissä työskentelytilanteissa

1.1 Eläkeläisen työskentely

Toiseen EU/ETA-maahan, Sveitsiin (jäljempänä EU-maahan), Isoon-Britanniaan tai sosiaaliturvasopimusmaahan työskentelemään lähtevään eläkeläiseen sovelletaan lähtökohtaisesti työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Tämä periaate soveltuu myös ulkomailta Suomeen tuleviin eläkeläisiin.

Jos eläkkeellä oleva henkilö lähtee Suomesta työhön ulkomaille lähetettynä työntekijänä, virkamiehenä tai yrittäjänä, tai henkilö työskentelee kahdessa tai useammassa EU-maassa, Eläketurvakeskus voi myöntää henkilölle todistuksen Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta edellyttäen, että henkilöä voidaan pitää EU:n sosiaaliturva-asetusten tai sosiaaliturvasopimusten tarkoittamana työntekijänä, virkamiehenä tai yrittäjänä. Lisäksi muiden Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen edellytysten tulee täyttyä. Jos eläkeläisellä on sosiaaliturvaa koskeva todistus toisesta maasta, eläkeläistä ei vakuuteta Suomessa vaan todistuksen myöntäneen maan sosiaaliturvalainsäädännön mukaan.

1.1.1 EU/ETA-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa, Quebecissä tai Israelissa työskentely eläkeläisenä

EU-maissa, Isosssa Britanniassa, Quebecissa ja Israelissa työskenteleviä henkilöitä voidaan pitää työntekijänä ja virkamiehenä, jos henkilö tekee työeläkevakuutettavaa työtä. Jos henkilöön ei sovelleta työeläkelainsäädäntöä henkilön iän vuoksi, pidetään henkilöä työntekijänä tai virkamiehenä, jos henkilöön sovelletaan työtapaturma- ja ammattitautilakia.

Yrittäjänä pidetään henkilöä, johon sovelletaan yrittäjän eläkelakia (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelakia (MYEL). Jos yrittäjänä työskentelevä henkilö eläkkeellä olonsa vuoksi ei ole velvollinen YEL/MYEL-vakuuttamaan työtään, mutta ei ole ylittänyt vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaa, pidetään henkilöä yrittäjänä, jos henkilö on vapaaehtoisesti vakuuttanut työnsä YEL/MYEL:n mukaan. Jos henkilö on yli vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan, pidetään henkilöä yrittäjänä, jos henkilöllä on työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukainen yrittäjän työajan vakuutus tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (MATAL) mukainen vapaaehtoinen MATA-työtapaturma- ja ammattitautivakuutus.

Työntekijän ja yrittäjän määritelmästä on kerrottu myös ohjeessa EU:n sosiaaliturva-asetusten keskeisistä määritelmistä.

Jos eläkkeellä työskentelevää henkilöä ei voida pitää EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamana työntekijänä, virkamiehenä tai yrittäjänä, Eläketurvakeskus ei voi myöntää henkilölle A1-todistusta. Henkilön oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaisee tuolloin Kela.

Sosiaaliturvasopimusmaista Quebecin ja Israelin sopimusten määritelmä työntekijästä ja yrittäjästä vastaa EU:n sosiaaliturva-asetusten määritelmää. Myös Isoa-Britanniaa koskevat sopimukset ovat määritelmien osalta vastaavat kuin EU:n sosiaaliturva-asetusten määräykset. Näissä maissa työskenteleville eläkeläisille todistus Suomen sosiaaliturvasta voidaan myöntää vastaavissa tilanteissa kuin EU-maissa työskenteleville eläkeläisille. Kyseisen sosiaaliturvasopimuksen Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen muiden edellytysten tulee kuitenkin täyttyä.

1.1.1.1 Työntekijä-asemassa tai virkamiehenä tapahtuva työskentely

Eläketurvakeskus voi myöntää A1-todistuksen eläkkeellä työntekijäasemassa tai virkamiehenä työskentelevälle henkilölle muiden edellytysten täyttyessä. Merkitystä ei ole sillä, onko kyseessä esimerkiksi työkyvyttömyys- vai vanhuuseläke. A1-todistuksen voi saada, vaikka eläkkeellä olevasta työntekijästä tai virkamiehestä ei enää tarvitse maksaa lakisääteisiä työeläkevakuutusmaksuja yläikärajan täyttymisen jälkeen. Työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen vakuuttamisvelvollisuus sen sijaan jatkuu riippumatta työntekijän iästä.

1.1.1.2 Yrittäjä-asemassa tapahtuva työskentely

Vanhuuseläkkeellä oleva yrittäjä, joka on alle vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan

Yrittäjää, joka on

• vanhuuseläkkeellä ja
• alle vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan,

pidetään Suomessa EU:n sosiaaliturva-asetusten ja Ison-Britannian, Quebecin sekä Israelin sosiaaliturvasopimusten tarkoittamana yrittäjänä, jos yrittäjälläon voimassa oleva vapaaehtoinen YELvakuutus, vapaaehtoinen MYEL-vakuutus tai vapaaehtoinen MATA-vakuutus. Tällöin Eläketurvakeskus voi myöntää yrittäjälle A1-todistuksen muiden edellytysten täyttyessä.

Vanhuuseläkkeellä oleva yrittäjä, joka on yli vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan

Yrittäjää, joka on

• vanhuuseläkkeellä ja
• yli vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan,

pidetään Suomessa EU:n sosiaaliturva-asetusten ja Ison-Britannian, Quebecin sekä Israelin sosiaaliturvasopimusten tarkoittamana yrittäjänä, jos yrittäjällä on voimassa oleva työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL) mukainen yrittäjän työajan vakuutus tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (MATAL) mukainen vapaaehtoinen MATA-työtapaturma- ja ammattitautivakuutus. Tällöin Eläketurvakeskus voi myöntää yrittäjälle A1-todistuksen muiden edellytysten täyttyessä.

Muulla kuin vanhuuseläkkeellä oleva yrittäjä

Jos yrittäjätoimintaa harjoittava henkilö on muulla kuin vanhuuseläkkeellä (esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä), on henkilö velvollinen vakuuttamaan työnsä YEL:n/MYEL:n mukaan, jos YEL:n/MYEL:n soveltamisen muut edellytykset (esim. työtulo ja työn kesto) täyttyvät. YEL/MYEL-vakuutettua henkilöä pidetään Suomessa EU:n sosiaaliturva-asetusten ja Ison-Britannian, Quebecin sekä Israelin sosiaaliturvasopimusten tarkoittamana yrittäjänä ja Eläketurvakeskus voi myöntää yrittäjälle A1-todistuksen muiden edellytysten täyttyessä.

Jos muulla kuin vanhuuseläkkeellä oleva henkilö ei täytä YEL:n/MYEL:n edellytyksiä, henkilöä ei voida pitää EU:n sosiaaliturva-asetusten ja Ison-Britannian, Quebecin sekä Israelin sosiaaliturvasopimusten tarkoittamana yrittäjänä. Eläketurvakeskus ei voi tuolloin myöntää henkilölle A1-todistusta. Henkilön oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaisee tuolloin Kela.

1.1.2 Sosiaaliturvasopimusmaassa työskentely eläkeläisenä

Jos henkilö on täyttänyt työeläkevakuuttamisen yläikärajan ja työskentelee muussa sosiaaliturvasopimusmaassa kuin Quebecissä tai Israelissa, henkilölle ei voida myöntää todistusta Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta.

Vanhuuseläkkeellä olevalle yrittäjälle voidaan myöntää todistus Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta vain, jos yrittäjällä on vapaaehtoinen YEL/MYEL-vakuutus.

Sosiaaliturvasopimusten (pois lukien Quebec ja Israel) mukaisina työntekijöinä, virkamiehinä ja yrittäjinä pidetään vain henkilöitä, joihin sovelletaan työeläkelainsäädäntöä.

1.1.3 Sopimuksettomassa maassa työskentely eläkeläisenä

Sopimuksettomassa maassa työskentelevän eläkeläisen työeläkevakuuttamisessa noudatetaan työeläkevakuuttamisen yläikärajoja.

Henkilön oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaisee Kela.

1.2 Alle 17-vuotiaan työntekijän ja alle 18-vuotiaan yrittäjän työskentely

1.2.1 EU/ETA-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa, Quebecissä tai Israelissa työskentely

A1-todistus voidaan myöntää EU-maihin alle 17-vuotiaalle työntekijälle tai virkamiehelle, jos henkilö on vakuutettu työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan ja jos muut Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisen edellytykset täyttyvät. Henkilö rinnastetaan tällöin EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamaksi työntekijäksi tai virkamieheksi. Myös Isoa-Britanniaa koskevat sopimukset ovat määritelmien osalta vastaavat kuin EU:n sosiaaliturva-asetusten määräykset.

Alle 18-vuotiasta yrittäjää ei koske yrittäjän eläkelain mukainen vakuuttamisvelvollisuus, joten alle 18-vuotiaalle voidaan myöntää A1-todistus, jos yrittäjällä on voimassa työtapaturma- ja ammattitautivakuutuslain mukainen vapaaehtoinen työajan vakuutus tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain (MATAL) mukainen vapaaehtoinen MATA-työtapaturma- ja ammattitautivakuutus.

Sosiaaliturvasopimusmaista Quebecin ja Israelin sopimusten määritelmä työntekijästä ja yrittäjästä vastaa EU:n sosiaaliturva-asetusten määritelmää. Näissä maissa työskenteleville alle 17-vuotiaille työntekijöille ja alle 18-vuotiaille yrittäjille todistus Suomen sosiaaliturvasta voidaan myöntää vastaavissa tilanteissa kuin EU-maissa työskenteleville. Kyseisen sosiaaliturvasopimuksen Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen muiden edellytysten tulee kuitenkin täyttyä.

1.2.2 Sosiaaliturvasopimusmaassa työskentely

Sosiaaliturvasopimusmaassa (pois lukien Quebec ja Israel) työskentelevälle alle 17-vuotiaalle työntekijälle tai virkamiehelle ei voida myöntää todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi. Todistusta ei voida myöskään myöntää alle 18-vuotiaalle yrittäjälle.

Henkilön oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaisee näissä tilanteissa Kela.

1.2.3 Sopimuksettomassa maassa työskentely

Sopimuksettomassa maassa työskentelevän henkilön työeläkevakuuttamisessa noudatetaan työeläkevakuuttamisen alaikärajoja.

Henkilön oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaisee Kela.

2.1  Etätyötä tekevät työntekijät

Se, missä maassa etätyöntekijä tekee työtään fyysisesti, vaikuttaa etätyöntekijään sovellettavaan sosiaaliturvalainsäädäntöön. Etätyöntekijään sovellettava sosiaaliturva ratkaistaan samojen määräysten mukaan kuin ns. läsnätyötä tekevien työntekijöiden. EU:n sosiaaliturva-asetuksessa ei ole erillisiä määräyksiä etätyöntekijöistä. Poikkeuksena ovat eräät EU-tilanteet, joissa etätyöntekijä tekee työtä asuinmaassaan sekä työnantajan kotipaikan sijaintimaassa.

Jos etätyöntekijä tekee työtä vain suomalaiselle julkiselle työnantajalle kuten valtiolle tai kunnalle, voi etätyöntekijä tietyin edellytyksin kuulua virkamiehenä Suomen sosiaaliturvaan. Katso virkamiehiä koskeva ohjeistus, jota sovelletaan sellaisenaan myös etänä työskenteleviin virkamiehiin.

Muiden etätyöntekijöiden osalta lähtökohta on, että etätyötä EU/ETA-maassa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa tekevään työntekijään sovelletaan sen maan sosiaaliturvalainsäädäntöä, missä työntekijä tekee työnsä fyysisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi suomalaisen työnantajan tulee järjestää etätyöntekijänsä sosiaaliturva työntekijän fyysisessä työskentelymaassa eikä Suomessa, ellei etätyöntekijään sovellu jokin alla kuvatuista poikkeussäännöistä.

Tilapäisesti toisesta EU-maasta käsin etätyötä tekevä työntekijä voi kuulua edelleen Suomen sosiaaliturvaan ja etätyöntekijää voidaan pitää EU-asetuksen tarkoittamana lähetettynä työntekijänä. Etätyötä toisessa EU-maassa tekevää työntekijää voidaan pitää Suomesta lähetettynä työntekijänä, jos

• etätyö ulkomailla on tilapäistä (enintään 24 kk, poikkeusluvalla enintään 5 vuotta)
• työnantaja harjoittaa tavallisesti toimintaa Suomessa
• työ ulkomailla tehdään Suomessa toimivan työnantajan lukuun
• työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan välittömästi ennen ulkomaantyön alkua ja
• etätyöntekijää ei lähetetä korvaamaan toista työntekijää.

Edellytykset Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi ovat siis samat kuin lähetetyillä työntekijöillä, jotka tekevät ulkomailla ns. läsnätyötä.

Etätyöntekijää voidaan pitää EU-asetuksen tarkoittamana lähetettynä työntekijä, vaikka etätyö ulkomailla tapahtuisi työntekijän itsensä aloitteesta. Työnantajan tulee kuitenkin suostua ulkomailla tehtävään etätyöhön ja siihen, että etätyöstä sosiaaliturva järjestetään Suomessa. Työnantajan tulee hakea etätyöntekijälle Eläketurvakeskukselta A1-todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Jos työnantaja ei hae työntekijälle A1- todistusta tai sitä ei jostain syystä voida myöntää, tulee työnantajan järjestää etätyöntekijän sosiaaliturva työskentelymaassa.

Jos etätyöntekijä tekee työtä fyysisesti useasta eri EU-maasta käsin etä- tai läsnätyönä, sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö ratkaistaan EU-asetuksen ns. useassa EU-maassa työskenteleviä työntekijöitä koskevien määräysten mukaisesti. Sovellettavaan sosiaaliturvalainsäädäntöön vaikuttaa tällöin mm.

• etätyöntekijän vakituinen asuinmaa,
• tekeekö etätyöntekijä huomattavan osan työstään (25 % tai enemmän) asuinmaassaan
• minkä maalaiselle työnantajalle/työnantajille etätyöntekijä tekee työtään ja
• työskenteleekö etätyöntekijä lisäksi esimerkiksi virkamiehenä tai yrittäjänä.

Jos etätyöntekijä tekee huomattavan osan työstään asuinmaassaan, sovelletaan etätyöntekijään asuinmaan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Jos etätyöntekijä ei tee huomattavaa osaa työstään asuinmaassaan tai jos etätyöntekijällä on lisäksi erilaisia töitä esimerkiksi virkamiehenä tai yrittäjänä, tutustu useassa EU-maassa työskentelyä koskevaan ohjeistukseen. Kyseisissä ohjeissa kerrotaan, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntö tulee sovellettavaksi eri tilanteissa. Useassa eri EU-maassa työskentelevälle etätyöntekijälle, tulee hakea A1-todistusta etätyöntekijän vakituisesta asuinmaasta. Suomessa asuville etätyöntekijöille A1-todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta.

Etätyötä ulkomailla tehtäessä tulee työntekijälle määrittää vakuutuspalkka samoilla ehdoilla kuin lähetetyillä työntekijöillä. Katso vakuutuspalkkaa koskeva ohjeistus.

2.1.1 Kahdessa EU-maassa työskentelevien työntekijöiden etätyösopimus ja poikkeuslupa

EU:n sosiaaliturva-asetuksessa ei ole erillisiä määräyksiä etätyöntekijöistä. Osa EU-maista on kuitenkin tehnyt keskenään sopimuksen, jonka nojalla työntekijän sosiaaliturva voidaan järjestää normaaleista EU-asetuksen sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskevista määräyksistä poikkeavalla tavalla. Tiettyjen edellytysten täyttyessä työnantajalla ja sekä etä- että läsnätyötä tekevällä työntekijällä on mahdollisuus hakea työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista, vaikka EU:n sosiaaliturva-asetuksen määräysten mukaan tulisi soveltaa työntekijän asuinmaan sosiaaliturvalainsäädäntöä.
    
Rajat ylittävää etätyötä koskeva sopimus on nimeltään ” Framework  Agreement on the application of Article 16 (1) of Regulation (EC)  No.  883/2004 in cases of habitual cross-border telework.“ jäljempänä ”etätyösopimus”. Etätyösopimus perustuu EU-asetuksen 16 artiklaan (ns. poikkeuslupa).

Etätyösopimusta sovelletaan sopimuksen allekirjoittaneiden maiden välillä liikkuviin etätyöntekijöihin, jotka täyttävät tietyt edellytykset. Etätyösopimus koskee vain rajat ylittävissä tilanteissa olevia etätyöntekijöitä, jotka tekevät etätyötä asuinmaassaan tietotekniikan välityksellä ja jotka työskentelevät muun ajan työnantajansa kotimaassa. Etätyösopimus ei siten vaikuta esimerkiksi rakennustyömailla tai asiakkaiden tiloissa ulkomailla työskentelevien työntekijöiden vakuuttamiseen. Etätyösopimus ei myöskään vaikuta tilanteisiin, joissa työntekijä tekee työtään vain yhdessä maassa, tai joissa työntekijä työskentelee virkamiehenä.

Etätyösopimus koskee seuraavanlaisia tilanteita, joissa työntekijä tekee etätyötä asuinmaassaan ja läsnätyötä työnantajan kotimaassa:

• työntekijä asuu yhdessä EU-maassa, joka on etätyösopimuksessa mukana
• työntekijän työnantajan kotipaikka sijaitsee toisessa EU-maassa, joka on etätyösopimuksessa mukana. Työntekijällä voi olla myös useita työnantajia, mutta kaikkien työnantajien tulee sijaita samassa maassa.
• työntekijä tekee etätyötä asuinmaassaan ja asuinmaassa tehtävän työn osuus on 25 % tai yli, mutta alle 50 % kokonaistyöajasta.
• työntekijän tekemän etätyön tulee olla sellaista toimintaa/työtä, jota voidaan harjoittaa mistä tahansa paikasta käsin. Etätyöntekijän tulee hoitaa työtehtäviään ja yhteydenpito työnantajaan ja asiakkaisiin/sidosryhmiin tietoteknisesti.
• muun ajan eli 50 % tai yli työajasta työntekijä tekee työtä maassa, jossa työnantajan kotipaikka on.
• työnantaja ja työntekijä haluavat poiketa normaaleista sovellettavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä koskevista määräyksistä ja
• työskentelytilanne voi olla määräaikainen tai toistaiseksi jatkuva.

EU:n sosiaaliturva-asetuksen määräysten mukaan normaalisti tällaisessa tilanteessa tulee soveltaa työntekijän asuinmaan sosiaaliturvalainsäädäntöä, koska työntekijä tekee työstään huomattavan osan (25 % tai yli) asuinmaassaan. Jos työnantaja ja työntekijä haluavat, työntekijän sosiaaliturva voidaan kuitenkin etätyösopimuksen perusteella poikkeuksellisesti järjestää työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön mukaisesti. Sekä työntekijän että työnantajan tulee suostua normaaleista säännöistä poikkeamiseen. Työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen edellyttää, että työnantaja hakee A1-todistusta ja poikkeuslupaa työnantajan kotipaikan sosiaaliturvaviranomaisilta.

Kun työntekijän molemmat työskentelymaat ovat mukana etätyösopimuksessa, työnantajan kotipaikan sosiaaliturvaviranomaiset voivat myöntää A1-todistuksen ilman työntekijän asuinmaan sosiaaliturvaviranomaisten nimenomaista suostumusta, jos etätyösopimuksen edellytykset täyttyvät. Työnantajan kotipaikan sosiaaliturvaviranomaiset ilmoittavat työntekijän asuinmaalle myönnetystä A1-todistuksesta.

Etätyösopimuksen perusteella työntekijä voi tehdä etätyötä asuinmaassaan yli 25 % mutta alle 50 % kokonaistyöajastaan ja pysyä edelleen työnantajansa kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön mukaan vakuutettuna. Etätyöntekijän työskentelymaa voi vaihdella esimerkiksi viikoittain tai kuukausittain. Työn jakaantumista asuinmaan ja työnantajan kotipaikan välillä arvioidaan 12 kuukauden tarkastelujaksolla. Työnantajan ja työntekijän tulee itse arvioida A1-todistushakemuksella, kuinka työntekijän työ maiden välillä tulee jakaantumaan seuraavien 12 kuukauden aikana. Työn jakautumisesta tulee tarvittaessa esittää selvitys sosiaaliturvaviranomaisille.

Esimerkkejä erilaisista tilanteista tarkemmissa tiedoissa.

Työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista voi hakea 1.7.2023 alkaen. Etätyösopimuksen perusteella työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädäntöä ei voida soveltaa tätä edeltävänä aikana.

Työnantajan kotipaikan Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista tulee hakea etukäteen ja etätyösopimuksen mukainen A1-todistus voidaan antaa hakuhetkestä ajassa eteenpäin. Takautuvasti työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen on mahdollista vain tiettyjen kriteerien täyttyessä. Asiaan vaikuttaa se, mihin maahan sosiaalivakuutusmaksut on maksettu ja milloin työnantaja ja työntekijä tekevät hakemuksen työnantajan kotipaikan sosiaaliturvaviranomaisille.

Jos etätyösopimuksen edellytykset eivät täyty, työntekijän sosiaaliturva ratkaistaan normaalien EU-asetuksen lainvalintaa koskevien sääntöjen mukaisesti.

2.1.1.1 Miten työnantajan tulee toimia, jos työnantaja ja työntekijä haluavat hakea etätyösopimuksen mukaista poikkeuslupaa Suomesta?

A1-todistusta ja poikkeuslupaa tulee aina hakea työnantajan kotipaikan sosiaaliturvaviranomaisilta, jos työnantaja ja työntekijä haluavat, että työntekijään sovelletaan etätyösopimusta. Suomessa hakemus tulee tehdä Eläketurvakeskukselle.

Työnantajan tulee tehdä hakemus Eläketurvakeskuksen sähköisessä asiointipalvelussa. Työnantajan tulee täyttää A1-todistushakemus ja ilmoittaa hakemuksen lisätietoja-kohdassa seuraavat asiat:

• työnantaja ja työntekijä haluavat, että työntekijän sosiaaliturva järjestetään etätyösopimuksen nojalla Suomessa ja
• työntekijä tekee asuinmaassaan vain etätyötä 25 %- 49 % työajastaan ja muun ajan työskentelee Suomessa työnantajan kotimaassa.

Eläketurvakeskus voi myöntää A1-todistuksen etätyösopimuksen perusteella enintään 3 vuodeksi kerrallaan. Jos työntekijän työskentely ja asuminen jatkuvat samanlaisena A1-todistuksen päättymisen jälkeen, työntekijälle voi hakea uuden A1-todistuksen. Etätyösopimuksessa ei ole aikarajaa, kuinka kauan asuinmaan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta voidaan poiketa. Jos työntekijän tilanteessa tapahtuu muutoksia todistuksen voimassaoloaikana, tulee muutoksista ilmoittaa Eläketurvakeskukselle.

Etätyösopimuksen soveltamista tulee lähtökohtaisesti hakea etukäteen. Etätyösopimusta voidaan soveltaa takautuvasti vain tietyin kriteerein.

2.1.1.2 Etätyö EU-maassa, joka ei ole mukana etätyösopimuksessa

Etätyösopimus koskee vain maita, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen.

Eläketurvakeskus voi kuitenkin hakea EU:n sosiaaliturva-asetuksen 16.1. artiklan mukaista poikkeuslupaa myös siinä tapauksessa, että työntekijän asuinmaa ei ole mukana etätyösopimuksessa, jos etätyösopimuksen asettamat muut kriteerit täyttyvät. Näiden maiden osalta normaaleista lainvalintaa koskevista säännöistä poikkeaminen ja työntekijän vakuuttaminen työnantajan kotipaikassa edellyttää, että myös toinen EU-maa suostuu 16.1. artiklan mukaiseen menettelyyn. Työnantajan kotipaikan sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen ei siten ole varmaa samalla tavalla kuin etätyösopimuksessa mukana olevien maiden osalta.

A1-todistusta ja poikkeuslupaa haetaan kuitenkin samalla tavalla kuin etätyösopimuksessa mukana olevien maiden osalta.

2.2 Etätyötä tekevät yrittäjät ja apurahansaajat

Se, missä maassa yrittäjä tai apurahansaaja tekee työtään fyysisesti, vaikuttaa henkilöön sovellettavaan sosiaaliturvalainsäädäntöön. Etätyötä tekevään yrittäjään tai apurahansaajaan sovellettava sosiaaliturva ratkaistaan samojen määräysten mukaan kuin ns. läsnätyötä tekevien yrittäjien tai apurahansaajien.

Yrittäjien ja apurahansaajien osalta lähtökohta on, että etätyötä EU/ETA-maassa, Sveitsissä tai Iso-Britanniassa tekevään henkilöön sovelletaan sen maan sosiaaliturvalainsäädäntöä, missä henkilö tekee työnsä fyysisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi suomalaisen yrittäjän tulee järjestää sosiaaliturvansa ja YEL-vakuutuksensa fyysisessä työskentelymaassaan eikä Suomessa, ellei yrittäjään sovellu jokin poikkeussäännöistä.

Tilapäisesti toisesta EU-maasta käsin etätyötä tekevä yrittäjä ja apurahansaaja voi kuulua edelleen Suomen sosiaaliturvaan tietyin edellytyksin. Katso erilliset ohjeistukset lähetetyistä yrittäjistä ja apurahansaajista. Jotta tilapäisesti toisessa EU-maassa etätyötä tekevä yrittäjä tai apurahansaaja voi kuulua lähtömaansa Suomen sosiaaliturvaan, tulee yrittäjän tai apurahansaajan hakea itse Eläketurvakeskukselta A1-todistusta. Jos henkilö ei hae A1- todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta, tulee henkilön sosiaaliturva järjestää työskentelymaassa.

Jos yrittäjä tai apurahansaaja tekee työtään fyysisesti useasta eri EU-maasta käsin, sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö ratkaistaan EU-asetuksen ns. useassa EU-maassa työskenteleviä henkilöitä koskevien määräysten mukaisesti. Sovellettavaan sosiaaliturvalainsäädäntöön vaikuttaa tällöin mm.

• henkilön vakituinen asuinmaa
• tekeekö henkilö huomattavan osan työstään asuinmaassaan
• missä maassa yrittäjän tai apurahansaajan toiminnan keskuspaikka sijaitsee ja
• työskenteleekö henkilö lisäksi esimerkiksi virkamiehenä tai työntekijänä.

Katso tarkemmin useassa EU-maassa työskentelyä koskevasta ohjeistuksesta, minkä maan sosiaaliturva tulee sovellettavaksi eri tilanteissa. Useassa eri EU-maassa työskentelevän yrittäjän tai apurahansaajan tulee hakea A1-todistusta vakituisesta asuinmaastaan. Suomessa asuville A1-todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta.

Tiettyjen EU-maiden solmima etätyösopimus ei koske yrittäjiä tai apurahansaajia.

EU:n palveluksessa työskenteleviin henkilöihin sovelletaan joko EU:n omaan sosiaaliturvajärjestelmää tai työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Eräillä henkilöryhmillä voi olla myös oikeus valita, minkä tietyn maan sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan.

EU:n toimielimien palveluksessa on vakinaisia virkamiehiä sekä muuta henkilöstöä. EU määrittelee it-se EU:n henkilökuntasäännöissä, missä asemassa EU:n toimielimen palkkaama henkilö on ja missä henkilön sosiaaliturvan siten järjestetään. EU:n palveluksessa työskentelevän henkilön tulee ottaa yh-teyttä työnantajaansa oman sosiaaliturvatilanteensa selvittämiseksi.
Lisätietoa EU:n palveluksessa työskentelevistä henkilöstöryhmistä löytyy Euroopan unionin viralliselta nettisivulta. Katso linkki: EU:n henkilöstöluokat | EU Careers

3.1 EU:n henkilöstöryhmät

3.1.1 EU-virkamies

EU-virkamiehiin ei sovelleta työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä, vaan EU-virkamiehet ovat yleensä oikeutettuja EU:n henkilöstöasetuksen mukaisiin sosiaaliturvaetuuksiin eli EU-virkamiesten sosiaaliturva järjestetään EU:n omassa sosiaaliturvajärjestelmässä.

EU-virkamiehiin sovellettavassa henkilöstöasetuksessa 259/68 tarkoitetulla henkilöllä on oikeus hakea eläkeoikeutensa siirtoa Suomesta EU:n eläkejärjestelmään. Eläkeoikeuden siirto toteutetaan siirtämällä EU:n eläkejärjestelmään Suomessa ansaittua työeläkeoikeutta vastaava pääoma-arvo. Katso erillinen ohjeistus. Eläketurvakeskuksen Suunnittelu-osasto huolehtii eläkeoikeuden siirtoon liittyvästä yhteydenpidosta ja käytännön toimenpiteistä.

3.1.2 EU:n sopimussuhteinen henkilökunta

EU:n palveluksessa oleva sopimussuhteinen henkilökunta voi valita, sovelletaanko henkilöön:

• työskentelymaan lainsäädäntöä
• sen jäsenvaltionlainsäädäntöä, jota henkilöön on sovellettu viimeksi vai
• kansalaisuutensa mukaista lainsäädäntöä.

Valintaoikeus on käytettävä sopimuksen tekohetkellä ja valintaoikeutta voi käyttää vain kerran. Valin-taoikeudesta on säädetty EU:n sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 (perusasetus) 15 artiklassa.

Eläketurvakeskus käsittelee hakemuksen, jos henkilö on oikeutettu valitsemaan Suomen sosiaaliturva-lainsäädännön ja antaa A1-todistuksen.

3.1.3 Muut EU:n palveluksessa olevat

Tilapäishenkilöstö ja väliaikaiset toimihenkilöt saavat sosiaaliturvaetuudet heitä koskevien henkilö-kuntasäännösten mukaan EU:n omasta sosiaaliturvajärjestelmästä.

Paikalliseen henkilökuntaan sovelletaan lähtökohtaisesti työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä ja EU on työnantajana vastuussa vakuutusmaksuista paikallisten säännösten mukaisesti.

EU:n harjoitteluohjelmassa työskentelevään harjoittelijaan sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö riip-puu siitä, maksetaanko harjoittelijalle palkkaa vai ei. Palkallisessa harjoittelussa olevaan harjoittelijaan sovelletaan lähtökohtaisesti työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Palkattomassa harjoittelussa olevaan harjoittelijaan sen sijaan sovelletaan lähtökohtaisesti harjoittelijan asuinmaan sosiaaliturva-lainsäädäntöä.

EU:lla on palveluksessaan tulkkeja ja kääntäjiä, joiden sosiaaliturva hoidetaan EU:n henkilöstöasetuk-sen mukaisesti. Lisäksi joidenkin freelancetulkkien sosiaaliturvasta on sovittu erikseen. Tulkkien ja kääntäjien osalta tulee siten erikseen selvittää työnantajataholta, mihin ryhmään henkilö kuuluu.

Kansalliset asiantuntijat ovat yleensä julkishallinnon virkamiehiä, jotka lähtevät omasta kotimaastaan työskentelemään määräajaksi johonkin EU-toimielimeen. Ministeriön Suomesta EU:n komissioon lähettämä kansallinen asiantuntija katsotaan virkamieheksi ja henkilöön sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Komissio vastaa tietyistä kulukorvauksista, elinkustannusten korvauksista ja asumiskustannuksista, mutta Suomen valtio vastaa palkkauksesta. Yleensä asiantuntijat sopivat komission kanssa siitä, että lähettävä ministeriö vastaa asiantuntijan sosiaaliturvasta. Eläketurvakeskus myöntää hakemuksesta A1-todistuksen henkilölle, joka katsotaan virkamieheksi Suomessa.

EU-parlamentaarikot eivät ole Suomesta lähetettyjä virkamiehiä, vaan EU-parlamentaarikkoihin sovelletaan EU:n henkilöstöasetuksen mukaista sosiaaliturvajärjestelmää.

EU-parlamentin jäsenten Brysselissä, Strasbourgissa ja Luxemburgissa työskentelevät avustajat palkataan suoraan parlamentin kanssa tehdyllä sopimuksella syksystä 2009 lähtien. Palkan maksaa parlamentti ja avustajat ovat parlamentin toimihenkilöryhmä. Tällaisten avustajiin sovelletaan EU:n henkilöstöasetuksen mukaista sosiaaliturvajärjestelmää eikä tällaisille avustajille voida myöntää A1-todistusta.

Euroopan parlamentin jäsenten ja heidän avustajien mahdollisen kuulumisen Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ratkaisee Kela.

3.1.4 Suomeen sijoittautuneet EU:n organisaatiot

Suomeen ovat sijoittautuneet seuraavat EU:n organisaatiot:

• Euroopan komission Suomen edustusto
• Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto
• Euroopan investointipankki, yhteyspiste
• ECHA Euroopan Kemikaalivirasto (European Chemicals Agency)

EU:n palveluksessa näissä organisaatioissa työskenteleviin virkamiehiin sovelletaan EU:n sosiaaliturva-järjestelmää.

Kela ratkaisee näiden organisaatioiden palveluksessa Suomessa työskentelevien henkilöiden oikeuden asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin.

3.2 Muihin EU-organisaatioihin liittyviä tietoja

3.2.1 Euroopan keskuspankki (EKP)

Euroopan keskuspankin (EKP) henkilökunta on vakuutettu EKP:n järjestelmässä.

3.2.2 Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO)

Euroopan syyttäjäviraston palveluksessa työskentelevistä Euroopan syyttäjistä on säädetty laki Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) toimintaan Kyseisen lain 4 a §:ssä säädetään val-tuutetun Euroopan syyttäjän sosiaaliturvasta seuraavasti:
Euroopan syyttäjänviraston valtuutetulle Euroopan syyttäjälle maksamaan palkkaan sovelletaan, mitä vakuutuspalkkana ja vastaavasta työstä Suomessa palkkana tai muuna vastikkeena maksetun korvauk-sen perusteella määräytyvistä sosiaaliturvaetuuksista ja sosiaalivakuutusmaksuista säädetään. Syyttäjä-laitos maksaa valtuutetun Euroopan syyttäjän palkan perusteella määräytyvät työnantajan sosiaaliva-kuutusmaksut. Valtuutettu Euroopan syyttäjä maksaa työntekijän eläkemaksun ja työttömyysvakuu-tusmaksun Syyttäjälaitokselle, joka tilittää maksetut määrät valtion eläkerahastolle ja Työllisyysrahas-tolle. Syyttäjälaitos tekee palkkaa ja maksettuja maksuja koskevat ilmoitukset tulorekisteriin.
Ohjetta tarkennetaan, kun ensimmäinen tapaus tulee. Keskustele asiantuntijan kanssa. Käytännössä EPPO-syyttäjä työskentelee sekä kansallisen syyttäjälaitoksen palveluksessa että EPPO-syyttäjänä Suo-messa. Vakuutuspalkkaa koskevalla erityismääräyksellä myös EPPO-syyttäjänä tapahtuvasta työstä so-siaaliturva järjestetään Suomessa ja sosiaaliturvan järjestämisestä vastaa syyttäjälaitos.

EU/ETA- maissa tai Sveitsissä (jäljempänä EU-maissa) sijaitsevien kansainvälisten järjestöjen palveluksessa olevista henkilöistä ei ole erityissäännöksiä EU:n sosiaaliturva-asetuksissa. Pääsääntönä on työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen kuten muissakin EU-tilanteissa.

Jos työskentelymaa on tehnyt kansainvälisen järjestön kanssa ns. päämajasopimuksen, järjestön palveluksessa oleviin henkilöihin ei sovelleta työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä, vaan järjestö huolehtii työntekijöidensä sosiaaliturva yleensä oman eläke- ja sosiaaliturvajärjestelynsä avulla. Päämajasopimuksesta voidaan käyttää myös esimerkiksi nimitystä isäntämaasopimus.

Kansainvälisen järjestön henkilökunta ei tällöin ole myöskään työskentelymaan lainsäädännön alainen EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamalla tavalla, jos työskentelymaa on sopimuksella luopunut soveltamasta lainsäädäntöään järjestöön ja sen työntekijöihin. Jos kansainvälisen järjestön työnteki-jä tekee työtä vain EU-maassa, johon tällaisen päämajasopimuksen järjestö on sijoittautunut, ei työntekijään sovelleta EU:n sosiaaliturva-asetuksia eikä työntekijälle voida myöntää A1-todistusta. Työntekijään sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö ratkaistaan tällöin kuten työntekijä työskentelisi so-pimuksettomassa maassa.

Yleensä kansainvälisen järjestön palveluksessa olevia työntekijöitä ei voida pitää Suomesta ulkomaille lähetettyinä työntekijöinä, koska työnantaja on kyseinen järjestö eikä lähettävää suomalaista työnantajaa ole.
Kansainväliselle järjestölle työskentelevän henkilön sosiaaliturvaan vaikuttavat mm. seuraavat asiat:

• onko kansainvälinen järjestö tehnyt päämajasopimuksen työskentelymaan kanssa
• mikä kyseisen sopimuksen sisältö on; mitä henkilöryhmiä sopimus koskee ja miten sosiaaliturva on sovittu järjestettäväksi
• onko henkilö työsuhteessa suoraan kansainväliseen järjestöön vai onko henkilö työsuhteessa johonkin muuhun tahoon, vaikka työ tapahtuukin kansainvälisessä järjestössä ja
• missä maassa/maissa henkilö tekee työtä kyseiselle kansainväliselle järjestölle.

Päämajasopimusten sisällöt vaihtelevat paljon ja niissä on voitu sopia sosiaaliturvan järjestämisestä monelle eri tavalla.

Tarkemmissa tiedoissa on eräitä esimerkkejä.

Esimerkkejä kansainvälisistä järjestöistä, joilla on päämajasopimus Suomen kanssa tai jotka toimivat Suomessa ja toimintaan liittyy muuta erillistä säätelyä, joka vaikuttaa sosiaaliturvaan:

• Pohjoismaisia järjestöjä ja laitoksia Suomessa:
  • NAD Pohjoismainen päihdetutkimuslautakunta
  • NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö, Nordiska Miljöfinansieringsbolaget
  • NDF Pohjoismaiden kehitysrahasto, Nordiska Utvecklingsfonden
  • Pohjoismainen kulttuuripiste (Nordic Culture Point)
  • NIB Pohjoismaiden investointipankki
  • NIFCA Nordic Institute for Contemporary Art
  • NIPÅ Ahvenanmaan Pohjola-instituutti
  • NIVA Nordic Institute for advanced training
  • NORDINFO Nordic Council for Scientific Information
  • NOPEF Pohjoismaiden projektivientirahasto
• EFI Euroopan metsäinstituutti (European Forest Institute)
• Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus, Hybridiosaamiskeskus
• HEUNI Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan Kriminaalipolitiikan Instituutti (The European Institute for Crime Prevention and Control, affiliated with the United Nations)
• IOM Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön alueellinen toimisto (International Organization for Migration)
• Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio (Itämeren suojelukomissio, ns. Helsinki-komissio HELCOM)
• NATO, Pohjois-Atlantin liitto
• UNICEF Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahasto, innovaatiokeskus
• WIDER (World Institute for Development Economics Research / Taloudellisen kehitystutkimuksen kansainvälinen instituutti)

Kaikkien näiden kansainvälisten järjestöjen sopimuksissa on eroja, joten tilanne tulee tutkia tapauskohtaisesti.

Esimerkkejä muista kansainvälisistä järjestöistä, joille työskentelyyn voivat soveltua päämajasopimukset tai muut kansainväliset sopimukset:

• Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN
• IIASA (International Institute for Applied Systems Analysis) 
• Punaisen Ristin liitto IFRC
• Yhdistyneet kansakunnat, YK
• Yliopistollinen Eurooppa-instituutti   

EU-elimissä työskentelystä katso erillinen ohje.

---

Mikäli työharjoittelija saa palkkaa työstään, voidaan työharjoittelijaa yleensä pitää EU:n sosiaaliturva-asetusten tai sosiaaliturvasopimusten mukaisena työntekijänä. Mikäli työharjoittelijaa voidaan pitää työntekijänä, ratkaistaan henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö EU:n sosiaaliturva-asetusten työntekijöitä koskevien määräysten mukaisesti tai sosiaaliturvasopimusmaissa työskennellessä sosiaaliturvasopimusten mukaisesti.

Mikäli työharjoittelusta ei makseta palkkaa, ratkaisee Kela harjoittelijan oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ulkomailla työskennellessä. Näissä tilanteissa harjoittelijan ei tule hakea todistusta Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta Eläketurvakeskukselta.

Jos harjoittelusta maksetaan MYEL-vakuutettavaa apurahaa, voi hakija jättää Eläketurvakeskukselle apurahansaajana hakemuksen Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta. Mikäli apuraha ei ole MYEL-vakuutettavaa, ratkaisee Kela harjoittelijan oikeuden asumisperusteisiin sosiaaliturva-etuuksiin. Esimerkiksi EDUFI- ja Erasmus-harjoitteluista maksetaan usein kulukorvauksiin rinnastettavaa apurahaa, jota yleensä ei voida MYEL-vakuuttaa.

Suomessa luottamustoimessa työskentelevää henkilöä pidetään EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamana työntekijänä, jos

• henkilö on vakuutettu vapaaehtoisesti tai pakollisesti työeläkelakien mukaisesti tai
• henkilöön sovelletaan sairausvakuutuslakia (SVL) työntekijänä luottamustoimesta ansaittujen ansioiden perusteella.

Yrittäjäasemassa luottamustoimissa työskentelevä henkilö on EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittama yrittäjä, jos henkilö on YEL:n mukaan vakuutettu.

6.1 Luottamustoimen työeläkevakuuttaminen

Suomessa luottamustoimen työeläkevakuuttaminen on yksityisellä alalla vapaaehtoista, jos luottamustehtävää hoitava henkilö ei ole samaan aikaan työsuhteessa luottamustoimipalkkion maksajaan. Jos luottamustoimessa oleva henkilö on samaan aikaan työsuhteessa luottamustoimipalkkion maksajaan, on työeläkevakuuttaminen pakollista. Luottamustehtävää hoitavan henkilön työeläkevakuuttamista koskevat samat ikä- ja ansiorajat kuin muutakin TyEL-vakuuttamista. Luottamustoimessa työskentelyn saatetaan joissakin tilanteissa katsoa tapahtuvan yrittäjäasemassa, jos henkilön yrittäjätoimintaan kuuluu nimenomaan luottamustehtävien hoitaminen. Tuolloin työeläkevakuuttaminen on pakollista yrittäjän eläkelain (YEL) edellytysten täyttyessä.

Julkisella alalla luottamustoimien työeläkevakuuttaminen on pakollista tietyin edellytyksin.

Katso erillisistä ohjeista tarkemmat edellytykset luottamustoimien työeläkevakuuttamiselle kansallisen lainsäädännön mukaan.

Pakollisesti tai vapaaehtoisesti TyEL:n mukaan vakuutettava luottamustoimi katsotaan EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamaksi työskentelyksi työntekijänä. YEL:n mukaan vakuutettava luottamustoimi katsotaan puolestaan työskentelyksi EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamana yrittäjänä.

6.2 Jos luottamustoimea ei työeläkevakuuteta

Jos yksityisellä alalla luottamustoimessa työskentelevää henkilöä ei ole työeläkevakuutettu vapaaehtoisesti eikä henkilö toimi yrittäjänä, henkilöä voidaan pitää EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamana työntekijänä, jos henkilön ansiot ylittävät laissa asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa (AspSotuL) tarkoitetun ansiorajan. Ansioraja vaihtelee vuosittain. Vuodesta 2023 alkaen ansioraja on 800,02€/kk. Ansiorajan voi tarkastaa Kelan verkkosivuilta.

6.3 Minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan EU-tilanteissa luottamustoimessa työskentelevään henkilöön

Minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä luottamustoimessa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä (jäljempänä EU-maassa) työskentelevään henkilöön sovelletaan, riippuu mm. siitä

• onko luottamustoimi EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamaa työntekijänä/yrittäjänä tapahtuvaa toimintaa vai onko luottamustoimi sellainen, että luottamustoimessa toimimista ei pidetä EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamana palkka-/yrittäjätyönä,
• missä maassa/maissa työtä tehdään ja
• onko luottamustoimessa työskentelevällä henkilöllä lisäksi muuta työtä työntekijänä/yrittäjänä/virkamiehenä.

Jos henkilö työskentelee Suomessa luottamustoimessa, jonka voidaan katsoa olevan työskentelyä EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamana työntekijänä tai yrittäjänä, ratkaistaan henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö EU:n sosiaaliturva-asetuksien työntekijöitä tai yrittäjiä koskevien määräysten mukaisesti. Ohjeet näihin tilanteisiin löytyvät työntekijöiden ja yrittäjien vakuuttamisohjeista EU-tilanteissa. Jos tällainen henkilö työskentelee toisessa EU-maassa tai useassa EU-maassa, tulee henkilön hakea A1-todistusta. Suomessa A1-todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta. Lisätietoa A1-todistuksen hakemisesta on erillisessä ohjeessa.

Henkilön ei katsota toimivan EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamana työntekijänä, jos luottamustoimessa Suomessa työskentelevä henkilö

• ei ole vapaaehtoisesti tai pakollisesti työeläkevakuutettu ja
• henkilön ansiot jäävät alle vaaditun ansiorajan.

Tällöin henkilöön ei voida soveltaa EU:n sosiaaliturva-asetuksen työntekijöitä/yrittäjiä koskevia määräyksiä. Kun henkilö ei tee EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamaa palkka-/yrittäjätyötä, sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö määräytyy lähtökohtaisesti henkilön asumisen perusteella. Eläketurvakeskus ei voi antaa A1-todistusta, jos henkilö toimii ainoastaan tällaisessa luottamustoimessa. Luottamustoimessa työskentelevän henkilön oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ratkaisee tällöin Kela.

Muussa maassa luottamustoimessa tapahtuvan työskentelyn osalta kyseinen työskentelymaa ratkaisee, katsotaanko työn tapahtuvan

• työntekijänä
• yrittäjänä vai
• onko luottamustoimi sellainen, että luottamustoimessa tapahtuvaa toimintaa ei pidetä EU:n sosiaaliturva-asetuksen tarkoittamana palkka-/yrittäjätyönä.

Katso tarkemmista tiedoista esimerkkejä, kun Suomessa luottamustoimessa tapahtuva työ katsotaan työskentelyksi EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamana työntekijänä.

Katso tarkemmista tiedoista esimerkkejä, kun Suomessa luottamustoimessa tapahtuvaa työtä ei katsota työskentelyksi EU:n sosiaaliturva-asetuksien tarkoittamana työntekijänä.

7.1 Perheenjäsenen vakuuttaminen

7.1.1 Perheenjäsen ei työskentele ulkomailla

Kela ratkaisee, ulkomailla oleskelevan lähetetyn työntekijän tai yrittäjän perheenjäsen oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin, jos perheenjäsen ei lainkaan työskentele ulkomailla. Ulkomaille lähetetyn työntekijän tai yrittäjän mukaan lähtevän perheenjäsenen tulee ilmoittaa ulkomaille lähdöstään Kelalle.

Käytännössä lähetetyn työntekijän ja yrittäjän mukana seuraavat perheenjäsenet säilyttävät yleensä oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin.

Joissakin sosiaaliturvasopimuksissa voi olla määräyksiä lähetetyn työntekijän mukana seuraavista perheenjäsenistä, jotka eivät työskentele. Esimerkiksi Japanin sosiaaliturvasopimuksen mukaan lähetetyn työntekijän mukana Japanissa oleviin perheenjäseniin ei sovelleta Japanin kansaneläkejärjestelmää koskeva lainsäädäntöä, jollei perheenjäsen itse pyydä Japanin kansaneläkejärjestelmän soveltamista.

7.1.2 Perheenjäsen aloittaa työskentelyn työntekijänä EU-maassa, Isossa-Britanniassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa

Jos lähetetyn työntekijän tai yrittäjän perheenjäsen aloittaa työskentelyn oleskellessaan ulkomailla, arvioidaan perheenjäsenen tilanne työnteon perusteella. Perheenjäsenen työskentely EU/ETA-maassa, Sveitsissä (jäljempänä EU-maassa), Isossa-Britanniassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa katkaisee yleensä perheenjäsenen oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin. Tämä johtuu siitä, että työtä ulkomailla tekevään henkilöön sovelletaan lähtökohtaisesti työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä.

Jos perheenjäsen aloittaa työskentelyn tilapäisesti suomalaisen työnantajan palveluksessa EU-massa, Isossa-Britanniassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa, voi Eläketurvakeskus hakemuksesta myöntää perheenjäsenelle todistuksen Suomen sosiaaliturvaslainsäädännön soveltamisesta. Edellytyksenä on, että:

• perheenjäsen on ollut oikeutettu Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin ennen työskentelyn alkamista,
• ulkomailla työskentely on tilapäistä ja
• työnantaja täyttää lähettävää työnantajaa koskevat edellytykset.

Se, mitä pidetään tilapäisenä työskentelynä tai mitä työnantajalta edellytetään, riippuu siitä, missä maassa työtä tehdään. Katso tarkemmin lähetettyjä työntekijöitä koskevat EU-ohjeet tai kyseisen sosiaaliturvasopimusmaan ohjeet.

Jos suomalainen työnantaja ei hae Eläketurvakeskukselta todistusta tai todistusta ei voida jostakin syystä myöntää, perheenjäsen vakuutetaan työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Jos perheenjäsenen työnantaja on suomalaisen yrityksen ulkomainen tytäryhtiö tai jokin muu ulkomainen työnantaja, joka ei toimi Suomessa, perheenjäseneen ei voida lähtökohtaisesti soveltaa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, vaan perheenjäsen vakuutetaan työskentelymaassa. Eräiden sosiaaliturvasopimusten mukaan ulkomailta palkattu perheenjäsen voidaan kuitenkin katsoa lähetetyksi työntekijäksi ja perheenjäseneen voidaan siten soveltaa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä sopimuksen kattamien sosiaaliturvaetuuksien osalta, vaikka työoikeudellinen työnantaja onkin paikallinen yritys. Tällainen määräys on seuraavissa sosiaaliturvasopimuksissa: Australia, Chile, Intia, Israel, Japani, Kanada, Quebec ja Yhdysvallat. Katso tarkemmin edellytyksistä kyseisen maan lähetettyjä työntekijöitä koskevista ohjeista.

Jos perheenjäsen aloittaa työskentelyn useassa eri EU-maassa, määräytyy perheenjäsenen vakuuttaminen useassa EU-maassa tavallisesti työskenteleviä henkilöitä koskevien EU:n sosiaaliturva-asetuksien määräysten mukaisesti. Katso erillinen ohjeistus asiasta.

7.1.3 Perheenjäsen aloittaa työskentelyn yrittäjänä EU-maassa, Isossa-Britanniassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa

Yritystoiminnan EU-maassa, Isossa-Britanniassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa aloittavaan perheenjäseneen sovelletaan lähtökohtaisesti työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä.

Yrittäjänä ulkomailla työskentelevään perheenjäseneen voidaan soveltaa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, jos perheenjäsentä voidaan pitää Suomesta lähetettynä yrittäjänä. Lähetetyn yrittäjän tulee mm. olla harjoittanut yritystoimintaa Suomessa 4 kuukautta ennen yrittäjätoiminnan alkua ulkomailla. Mikäli perheenjäsen aloittaa yritystoiminnan vasta ulkomailla ollessaan, ei tämä edellytys yleensä täyty ja yrittäjänä työskentelevän perheenjäsenen tulee järjestää sosiaaliturvansa työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Perheenjäsen voi kuitenkin hakea Eläketurvakeskukselta poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamiseksi, jos perheenjäsen:

• on aikaisemmin Suomessa ollessaan työskennellyt yrittäjänä,
• on ollut YEL-vakuutettu Suomessa työskennellessään,
• aloittaa ulkomailla perheenjäsenenä ollessaan uudestaan yrittäjätoimintansa ja
• työskentelee ulkomailla yrittäjänä tilapäisesti.

Eläketurvakeskus tutkii poikkeuslupapyynnöt tapauskohtaisesti ja poikkeuslupa edellyttää, että myös työskentelymaa suostuu siihen. Katso poikkeuslupia koskeva ohjeistus.

Jos yrittäjänä työskentelevä perheenjäsen ei hae Eläketurvakeskukselta todistusta tai todistusta ei voida jostakin syystä myöntää, perheenjäsenen tulee järjestää sosiaaliturvansa työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Mikäli perheenjäsen työskentelee yrittäjänä useassa EU-maassa, tulee perheenjäsenen hakea A1-todistusta asuinmaastaan. Näissä tilanteissa ratkaistaan vakuuttaminen useassa EU-maassa tavallisesti työskenteleviä henkilöitä koskevien EU:n sosiaaliturva-asetusten määräysten mukaisesti.

7.1.4 Perheenjäsen aloittaa työskentelyn työntekijänä sopimuksettomassa maassa

Jos ulkomailla oleskeleva perheenjäsen aloittaa työskentelyn sopimuksettomassa maassa, Kela ratkaisee perheenjäsenen oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin.

Työnantaja ei ole velvollinen järjestämään TyEL:n mukaista eläketurvaa perheenjäsenelle, jonka työnantaja palkkaa sopimuksettomasta maasta siellä tehtävään työhön. TyEL:n mukaisen eläketurvan järjestäminen ei ole pakollista paikalta palkatulle perheenjäsenelle, vaikka perheenjäsen palkkaamishetkellä olisi oikeutettu Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin. Katso ohjeet työskentelystä sopimuksettomassa maassa.

Jos paikalta palkattu perheenjäseneen sovelletaan työsuhteen alkaessa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, voi suomalainen työnantaja järjestää perheenjäsenelle vapaaehtoisen työeläkevakuutuksen. Katso ohjeet vapaaehtoisesta TyEL-vakuutuksesta.

7.1.5 Perheenjäsen aloittaa työskentelyn yrittäjänä sopimuksettomassa maassa

Jos ulkomailla oleskeleva perheenjäsen aloittaa työskentelyn sopimuksettomassa maassa yrittäjänä, Kela ratkaisee, onko perheenjäsen oikeutettu Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin.

Työnantaja ei ole velvollinen järjestämään TyEL:n mukaista eläketurvaa perheenjäsenelle, jonka työnantaja palkkaa sopimuksettomasta maasta siellä tehtävään työhön. TyEL:n mukaisen eläketurvan järjestäminen ei ole pakollista paikalta palkatulle perheenjäsenelle, vaikka perheenjäsen palkkaamishetkellä olisi oikeutettu Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin. Katso ohjeet työskentelystä sopimuksettomassa maassa.

Jos paikalta palkattuun perheenjäseneen sovelletaan työsuhteen alkaessa Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, voi suomalainen työnantaja järjestää perheenjäsenelle vapaaehtoisen työeläkevakuutuksen. Katso ohjeet vapaaehtoisesta TyEL-vakuutuksesta.

7.1.6 Diplomaatti- ja konsuliedustustojen henkilökunnan perheenjäsenen vakuuttaminen

Diplomaatti- ja konsuliedustustoihin lähetettyjen työntekijöiden työtä tekeviin perheenjäseniin soveltuva sosiaaliturvalainsäädäntö määräytyy samalla tavalla kuin lähetettyjen työntekijöiden ja yrittäjien perheenjäsenten. Vaikka lähetetyllä työntekijällä tai perheenjäsenellä olisi diplomaattistatus, perheenjäsenen työskentely EU-maassa, Isossa-Britanniassa tai sosiaaliturvasopimusmaassa katkaisee yleensä perheenjäsenen oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin, ellei perheenjäsentä voida pitää esimerkiksi lähetettynä työntekijänä. Katso edeltävät ohjeet eri tilanteista.

7.2 Opiskelijan vakuuttaminen

7.2.1 Opiskelija ei työskentele ulkomailla

Kela ratkaisee, onko ulkomailla opiskeleva henkilö oikeutettu Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin. Opiskelijana ulkomaille lähtevän henkilön tulee ilmoittaa Kelalle ulkomailla opiskelustaan Kelan ohjeiden mukaisesti.

7.2.2 Opiskelija aloittaa työskentelyn työntekijänä tai yrittäjänä ulkomailla

Jos opiskelija aloittaa työskentelyn ollessaan ulkomailla, arvioidaan opiskelijan tilanne työnteon perusteella. Opiskelijaan sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö määräytyy samalla tavalla kuin paikalta palkatun perheenjäsenen. Katso perheenjäseniä koskeva ohjeistus, joka soveltuu myös opiskelijoihin. Opiskelijan työskentely EU-maassa, Isossa-Britanniassa- tai sosiaaliturvasopimusmaassa katkaisee yleensä opiskelijan oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin, ellei opiskelijaa voida pitää esimerkiksi lähetettynä työntekijänä.

8.1 Omaishoitajat

Omaishoidon tuesta annetun lain mukaiseen omaishoitajaan sovelletaan JuEL:a, vaikka omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa hyvinvointialueeseen. Hyvinvointialue maksaa omaishoidon tukea omaishoitajalle, joka pitää huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään.  Omaishoidon järjestämisestä tehdään hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan hyvinvointialueen välillä toimeksiantosopimus.

Rajat ylittävässä työskentelytilanteessa JuEL:ssa vakuutettua omaishoitajaa pidetään EU:n sosiaaliturva-asetuksessa 883/2004 tarkoitettuna työntekijänä, jonka työnantajaksi katsotaan omaishoidontukea maksava hyvinvointialue.

8.2 Perhehoitajat

Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Esimerkiksi sijaisvanhemmat voivat olla tällaisia perhehoitajia. Perhehoitolaissa (263/2015) tarkoitettuun perhehoitajaan sovelletaan JuEL:a, vaikka perhehoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa hyvinvointialueeseen. Perhehoitaja ja hyvinvointialue tekevät toimeksiantosopimuksen.

Rajat ylittävässä työskentelytilanteessa JuEL:ssa vakuutettua perhehoitajaa pidetään EU:n sosiaaliturva-asetuksessa 883/2004 tarkoitettuna työntekijänä, jonka työnantajaksi katsotaan hyvinvointialue, jonka kanssa perhehoitajalla on toimeksiantosopimus.

Hyvinvointialue voi hankkia perhehoitoa myös ostopalveluna perhehoitoa järjestävältä yritykseltä. Tällaisessa yrityksessä työskentelevät henkilöt voivat olla yrittäjiä tai työntekijöitä.

EU:n sosiaaliturva-asetuksien mukaan rajatyöntekijällä tarkoitetaan:

• palkattua työntekijää tai itsenäistä ammatinharjoittajaa,
• joka työskentelee yhdessä jäsenvaltiossa ja
• asuu toisessa jäsenvaltiossa, johon hän palaa säännönmukaisesti päivittäin tai vähintään kerran viikossa.

Rajatyöntekijään sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetuksien lainvalintaa koskevia säännöksiä. EU:n sosiaaliturva-asetuksien lähtökohtana on työn vakuuttaminen työskentelymaassa. Rajatyöntekijä voi kuitenkin olla esimerkiksi henkilö, joka säännöllisesti työskentelee kahdessa eri jäsenvaltiossa tai toimii yhdessä jäsenvaltiossa yrittäjänä ja toisessa työntekijänä. Näissäkin tilanteissa henkilöön sovelletaan vain yhden EU-maan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö ratkaistaan usean maan työskentelyn sääntöjen mukaan.

Lainvalinnan osalta ei ole merkitystä sillä, pidetäänkö henkilöä rajatyöntekijänä. Rajatyöntekijän määritelmä on kuitenkin oleellinen koskien työttömyysturvaa sekä tiettyjä rajatyöntekijän sosiaaliturvaetuuksia. Esimerkiksi Suomessa asuvalla rajatyöntekijällä, joka työskentelee ulkomailla, voi olla oikeus joihinkin Kelan maksamiin sosiaaliturvaetuuksiin. Lisätietoa rajatyöntekijän etuuksista antaa Kela.

Tämä ohje koskee joukkue- ja yksilöurheilijoihin sovellettavan sosiaaliturvalainsäädännön määrittelyä, kun urheilija työskentelee EU/ETA-maassa tai Sveitsissä (jäljempänä EU-maassa). Urheilijaa voidaan pitää EU:n sosiaaliturva-asetusten mukaisena työntekijänä tai yrittäjänä Suomessa tietyin edellytyksin.

10.1 Milloin joukkueurheilijaa pidetään työntekijänä

Suomessa joukkueurheilijana työskentelevää henkilöä pidetään EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamana työntekijänä, jos:

• henkilö on vakuutettu urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (urheilijalaki) mukaisesti tai
• henkilöön sovelletaan sairausvakuutuslakia (SVL) työntekijänä urheilusta ansaittujen ansioiden perusteella.

Joukkueurheilijoiden eläke- ja tapaturmavakuuttamisen edellytyksistä on kerrottu erillisessä ohjeessa. Joukkueurheilijan tulee muun muassa täyttää tietyt ansioita ja ikää koskevat edellytykset, jotta työ vakuutetaan urheilijalain mukaan.

Jos joukkueurheilijana työskentelevää henkilöä ei ole vakuutettu urheilijalain mukaisesti, henkilöä voidaan pitää EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamana työntekijänä, jos henkilön joukkueurheilijatyöstään saamat ansiot ylittävät laissa asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa (AspSotuL) tarkoitetun ansiorajan. Ansioraja vaihtelee vuosittain ja ansiorajan voi tarkastaa Kelan verkkosivuilta. Vuodesta 2023 alkaen ansioraja on 800,02 €/kk .

10.1.1 Minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan EU-tilanteissa joukkueurheilijana työskentelevään henkilöön

Minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä joukkueurheilijana EU-alueella työskentelevään henkilöön sovelletaan, riippuu mm. siitä:

• onko joukkueurheilijana toimiminen EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamaa työntekijänä tapahtuvaa toimintaa vai onko joukkueurheilu sellaista, että joukkueurheilua ei pidetä EU-asetuksen tarkoittamana palkkatyönä,
• missä EU-maassa/maissa työtä tehdään ja
• onko joukkueurheilijana työskentelevällä henkilöllä lisäksi muuta työtä työntekijänä/yrittäjänä/virkamiehenä.

Jos henkilö työskentelee Suomessa joukkueurheilijana ja työn voidaan katsoa olevan työskentelyä EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamana työntekijänä, ratkaistaan henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö EU:n sosiaaliturva-asetusten työntekijöitä koskevien määräysten mukaisesti. Ohjeet näihin tilanteisiin löytyvät työntekijöiden vakuuttamisohjeista EU-tilanteissa. Jos tällainen henkilö työskentelee toisessa EU-maassa tai useassa EU-maassa, tulee henkilön hakea A1-todistusta. Suomessa A1-todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta. Lisätietoa A1-todistuksen hakemisesta on erillisessä ohjeessa.

Mikäli urheilija ei ole EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittama työntekijä eli eli ole urheilijalain tai sairasvakuutuslain mukaisesti vakuutettu, ei Eläketurvakeskus voi antaa urheilijalle A1-todistusta. Kela ratkaisee tällöin urheilijan oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin.

Se EU-maa, jossa henkilö työskentelee joukkueurheilijana, ratkaisee, katsotaanko työn tapahtuvan kyseisen maan sosiaaliturvalainsäädännön mukaan:

• työntekijänä
• yrittäjänä vai
• onko joukkueurheilu sellaista, että joukkueurheilijana tapahtuvaa toimintaa ei pidetä EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamana palkka-/yrittäjätyönä.

Katso tarkemmista tiedoista esimerkkejä joukkueurheilijan vakuuttamisesta, kun joukkueurheilijaa pidetään EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamana työntekijänä.

Katso tarkemmista tiedoista esimerkkejä kun Suomessa joukkueurheilijana tapahtuvaa työtä ei katsota työskentelyksi EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamana työntekijänä.

10.2 Milloin yksilöurheilijaa pidetään yrittäjänä

Suomessa yksilöurheilijana työskentelevää henkilöön sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetusten yrittäjiä koskevia määräyksiä tietyin edellytyksin. Suomessa yksilöurheilijaa pidetään EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamana yrittäjänä, jos henkilö on vakuutettu urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (urheilijalaki) mukaisesti.

Yksilöurheilijoiden eläke- ja tapaturmavakuuttamisesta on kerrottu erillisessä ohjeessa.

10.2.1 Minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan EU-alueella yksilöurheilijana työskentelevään henkilöön

Minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä yksilöurheilijana EU-alueella työskentelevään henkilöön sovelletaan, riippuu mm. siitä:

• onko yksilöurheilijana harjoitettu toiminta yrittäjänä tapahtuvaa vai onko yksilöurheilu sellaista, että yksilöurheilua ei pidetä EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamana yrittäjätyönä,
• missä EU-maassa/maissa työtä tehdään ja
• onko yksilöurheilijana työskentelevällä henkilöllä lisäksi muuta työtä työntekijänä/yrittäjänä/virkamiehenä.

Jos henkilö työskentelee Suomessa yksilöurheilijana ja työn voidaan katsoa olevan työskentelyä EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamana yrittäjänä eli työ on urheilijalain mukaan vakuutettavaa, ratkaistaan henkilöön sovellettava sosiaaliturvalainsäädäntö EU:n sosiaaliturva-asetusten yrittäjiä koskevien määräysten mukaisesti. Katso erilliset ohjeet yrittäjien vakuuttamisesta eri tilanteissa. Jos tällainen henkilö työskentelee toisessa EU-maassa tai useassa EU-maassa, tulee henkilön hakea A1-todistusta. Suomessa A1-todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta. Lisätietoa A1-todistuksen hakemisesta on erillisessä ohjeessa.

Mikäli urheilija ei ole EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittama yrittäjä eli ei ole urheilijalain mukaisesti vakuutettu, ei Eläketurvakeskus voi antaa urheilijalle A1-todistusta. Kela ratkaisee tällöin urheilijan oikeuden Suomen asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin.

Toisin kuin joukkueurheilijaa, yksilöurheilijaa ei voida pitää EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamana työntekijänä, vaikka yksilöurheilijan ansiot ylittäisivät AspSotulaissa tarkoitetun ansiorajan. Tämä johtuu siitä, että AspSotuL:ssa yrittäjän käsite on sidottu YEL-vakuutukseen.

Muussa EU-maassa yksilöurheillijana tapahtuvan työskentelyn osalta kyseinen työskentelymaa ratkaisee, katsotaanko työn tapahtuvan

• työntekijänä
• yrittäjänä vai
• onko yksilöurheilu sellaista, että yksilöurheilijana tapahtuvaa toimintaa ei pidetä EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamana palkka-/yrittäjätyönä.

Katso tarkemmista tiedoista esimerkkejä, milloin yksilöurheilija voidaan vakuuttaa EU:n sosiaaliturva-asetusten yrittäjiä koskevien määräysten mukaisesti.

Katso tarkemmista tiedoista esimerkkejä, milloin yksilöurheilijaa ei pidetä EU:n sosiaaliturva-asetusten tarkoittamana yrittäjänä.