Jos asiassa ilmenee uutta selvitystä sen jälkeen, kun eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tekemä päätös on tullut lainvoimaiseksi, asia on tutkittava uudelleen.
Kun eläkelaitos tai Eläketurvakeskus tutkii asian uudelleen
- eläkelaitos voi myöntää evätyn eläkkeen
- eläkelaitos voi tarkistaa jo myönnetyn eläkkeen aikaisempaa suuremmaksi
- Eläketurvakeskus voi ratkaista Eläketurvakeskuksen päätettäväksi säädetyn asian asianosaisen eduksi.
Myös TELK ja VakO voivat menetellä samoin muutoksenhakuasiaa käsitellessään.
Oikaisupäätökseen saa hakea muutosta siten kuin työeläkelaeissa säädetään.
1.1 Edellytykset lainvoimaisen päätöksen oikaisemiselle
1.1.1 Lainvoimaisen päätöksen oikaisemisen edellytyksenä on asianosaisen etu
Edellytyksenä päätöksen oikaisemiselle on, että ratkaisun voidaan yksiselitteisesti todeta olevan asianosaisen eduksi.
Eläkelaitos ja Eläketurvakeskus voivat oikaista asianosaisen eduksi myös TELK:n tai VakO:n päätöksen, jos osoitetaan, että päätös on ollut virheellinen.
Käytännössä eläkelaitos voi soveltaa lainvoimaisen päätöksen oikaisusäännöstä vain eläkepäätöksiin.
Eläketurvakeskuksessa lainvoimaisen päätöksen oikaisusäännöstä voidaan soveltaa esimerkiksi tilanteissa, joissa
- Eläketurvakeskus ratkaisee ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttamista koskevaa asiaa
- Eläketurvakeskus ratkaisee, onko ulkomailla työskentelevään henkilöön sovellettava Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Itseoikaisua ei voida soveltaa
- työtuloasioissa
Työtuloasioissa ei ole yksiselitteistä, milloin ratkaisu on asianosaiselle eduksi, sillä työtulon pienentäminen vähentää vakuutusmaksuja, mutta samalla työtulon pienentäminen pienentää myös eläkettä.
Selvissä virhetapauksissa työtulo voidaan korjata asiavirheenä ja muissa tapauksissa voidaan hakea työtulopäätöksen poistamista.
Tarkemmat tiedot
- työsuhdetietojen selvittämistä koskevissa asioissa, joissa asiaosaisten edut ovat ristiriitaiset
- muissa asioissa, joissa on kaksi asianosaista ja joiden edut ovat ristiriitaiset
- jos henkilölle on myönnetty lainvoimaisella päätöksellä varhennettu vanhuuseläke ja henkilö hakee eläkkeen muuttamista toiseksi eläkkeeksi.
Koska henkilön työeläketurva on jo ratkaistu kaikkien hänen työsuhteidensa osalta varhennettua vanhuuseläkettä koskevalla päätöksellä, eläkelaitoksen ei pidä ottaa esimerkiksi työkyvyttömyyseläkehakemusta tutkittavaksi. Jos eläkehakemus koskee varhennettua vanhuuseläkettä tai varhennetun vanhuuseläkkeen myöntämistä edeltävää aikaa, eläkehakemus voidaan tutkia itseoikaisuna.
Tarkemmat tiedot
1.1.2 Lainvoimaisen päätöksen oikaisemisen edellytyksenä on uusi selvitys
Uudella selvityksellä tarkoitetaan sellaista selvitystä, joka ei ole ollut eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen käytettävissä, kun päätös on tehty. Uusi selvitys voi olla
- kokonaan uutta
- selvitystä, joka on ollut olemassa, mutta joka ei ole ollut eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tiedossa tai käytettävissä päätöksenteon aikana.
Usein on harkinnanvaraista, mikä on uutta selvitystä. Rajatapauksissa tulisi päätyä siihen, että kysymys on uudesta selvityksestä.
1.2 Oikaisuasian vireilletulo
Asia voidaan tutkia uudelleen joko
- asianosaisen pyynnöstä tai
- eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen omasta aloitteesta.
Asia voi tulla vireille esimerkiksi siten, että muutoksenhakuajan kuluttua umpeen asianosainen ilmoittaa olevansa tyytymätön saamaansa päätökseen. Eläkelaitos ja Eläketurvakeskus voivat tutkia myöhässä saapuneen valituksen itseoikaisupyyntönä. Asianosainen voi myös uudistaa aiemmin esittämänsä vaatimukset lähettämällä kirjeen, uuden lääkärinlausunnon tai pyytää puhelimitse päätöksen oikaisua.
Eläkeasian käsittelemiseksi ja päätöksen antamiseksi vaaditaan yleensä asianosaisen oma tahdonilmaus. Epäselvissä tilanteissa eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen on hyvä kysyä asianosaiselta hänen tarkoitustaan, eli onko asianosaisen tarkoituksena ollut esimerkiksi saattaa eläkeasia uudelleen vireille lähettämällä lääkärinlausunto.
1.3 Oikaisuvaatimuksen vuoksi annettava päätös
Eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen päätöksessä todetaan, että kysymys on oikaisuvaatimuksen johdosta annetusta päätöksestä. Koska päätökseen saa hakea muutosta valittamalla, päätökseen liitetään valitusosoitus.
1.3.1 Minkälainen päätös annetaan, kun asiassa ei ole esitetty uutta selvitystä?
Jos asianosainen vaatii päätöksen oikaisua, mutta ei esitä uutta selvitystä, eläkelaitos tai Eläketurvakeskus antaa valituskelpoisen päätöksen, jossa asia jätetään tutkimatta.
1.3.2 Minkälainen päätös annetaan, kun asiassa esitetty uusi selvitys ei aiheuta muutoksia?
Jos uusi selvitys ei aiheuta muutosta eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen aikaisempaan ratkaisuun, eläkelaitos tai Eläketurvakeskus antaa valituskelpoisen hylkäävän päätöksen.
1.3.3 Minkälainen päätös annetaan, kun asiassa esitetty uusi selvitys aiheuttaa muutoksia?
Kun uusi selvitys johtaa päätöksen oikaisemiseen asianosaisen eduksi, eläkelaitos tai Eläketurvakeskus antaa valituskelpoisen oikaisupäätöksen. Päätöksessä todetaan, mikä tai mitkä päätökset on oikaistu ja mihin lainkohtaan oikaisu perustuu.
Jos päätöstä olisi uuden selvityksen vuoksi muutettava asianosaisen vahingoksi, eläkelaitos tai Eläketurvakeskus voi käsitellä asian asiavirheen korjaamisena ja korjata päätöksen asianosaisen suostumuksella. Jos asianosainen ei suostu asiavirheen korjaamiseen, eläkelaitos tai Eläketurvakeskus voi hakea päätöksen poistamista muutoksenhakuelimeltä.
1.4 Muutoksenhakuelimet itseoikaisijoina
Myös TELK ja VakO voivat oikaista lainvoimaisen päätöksen muutoksenhakuasiaa käsitellessään.
Uuden selvityksen perusteella muutoksenhakuelimet voivat ratkaista lainvoimaisesti päätetyn asian muutoksenhakijan eduksi aikaisemmaltakin ajalta kuin mihin eläkelaitos tai Eläketurvakeskus on valituksenalaisessa päätöksessään ottanut kantaa. Muutoksenhakuelin voi esimerkiksi käsitellä työkyvyttömyyseläkeasian kokonaan uudelleen ja myöntää eläkkeen aikaisemmalta ajalta.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on päivitetty automaattisten päätösten osalta.
Asiavirheen korjaaminen (varsinainen itseoikaisu) tarkoittaa muutoksenhakukeinoa, jolla virheellisen hallintopäätöksen tehnyt eläkelaitos voi oikaista itse virheellisen päätöksensä.
Eläkelaitos voi korjata vain omassa päätöksessään olevan virheen. Eläkelaitos ei voi korjata muutoksenhakuelimen antamassa päätöksessä olevaa virhettä, vaan tällöin on haettava virheellisen päätöksen poistamista muutoksenhakuelimeltä.
2.1.1 Milloin päätöksessä oleva virhe voidaan korjata asiavirheenä?
Eläkelaitos voi poistaa antamansa virheellisen päätöksen ja ratkaista asian uudestaan, jos
- päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen
- päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen
- päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe tai
- asiaan on tullut sellaista uutta selvitystä, joka voi olennaisesti vaikuttaa päätökseen.
2.1.1.1 Virheellinen tai puutteellinen selvitys asiavirheen korjaamisen edellytyksenä
Asiavirheeseen on yleensä syynä päätöksenteon pohjana olleiden selvitysten virheellisyys tai puutteellisuus.
Virheellinen selvitys tarkoittaa aiemmassa päätöksenteossa huomioon otettua, mutta sittemmin virheelliseksi osoittautunutta seikkaa.
Selvityksen puutteellisuus tarkoittaa, että päätöksenteossa ei ole lainkaan otettu huomioon tiettyä asiaan vaikuttavaa seikkaa. Päätöksenteossa huomioon ottamatta jääneen tai väärin arvioidun tosiseikan on täytynyt olla olemassa jo päätöstä annettaessa.
2.1.1.2 Menettelyvirhe asiavirheen korjaamisen edellytyksenä
Menettelyvirheellä tarkoitetaan virhettä eläkelaitoksen menettelyssä. Menettelyvirheestä on kysymys esimerkiksi silloin, kun päätös on tehty väärässä kokoonpanossa, kuulemisessa tai päätöksen perustelemisessa on tapahtunut virhe tai asia on ratkaistu automaattisesti ilman, että automaattisen ratkaisun edellytyksenä oleva käyttöönottopäätös täyttää lain vaatimukset.
Menettelyvirheen korjaaminen edellyttää, että eläkelaitos käsittelee asian uudelleen oikean menettelyn mukaisesti (esimerkiksi toimittaa kuulemisen asianmukaisesti) ja antaa uuden päätöksen. Korjaamisen edellytyksenä ei ole, että käsittelyssä tapahtunut virhe olisi vaikuttanut ratkaisun lopputulokseen. Näin ollen eläkelaitoksen ei tarvitse tutkia virheen vaikutusta ratkaisun lopputulokseen ennen virheen korjaamista.
2.1.1.3 Uusi selvitys asiavirheen korjaamisen edellytyksenä
Edellytyksenä virheen korjaamiselle uuden selvityksen vuoksi on, että uusi tosiasiaselvitys voi olennaisella tavalla vaikuttaa tehdyn päätöksen sisältöön.
Uusi selvitys voi olla
- uutta, ennestään tuntematonta
- selvitystä, jota ei ole tiedetty tai osattu ottaa huomioon asiaa ensivaiheessa ratkaistaessa tai
- päätöksenteon jälkeen ilmaantunut tosiseikka, kuten esimerkiksi asianosaisen olosuhteissa tapahtunut muutos.
2.1.1.4 Asiavirheen korjaaminen edellyttää selvää ja kiistatonta virhettä
Asiavirhettä korjattaessa virheen on oltava selvä ja kiistaton. Virheen peruste ei saa olla tulkinnanvarainen.
Jos kysymyksessä on esimerkiksi asianosaisen ja eläkelaitoksen välinen tulkintaerimielisyys, asiaa ei voida korjata asiavirheenä. Tulkintaerimielisyystilanteissa asia on siirrettävä muutoksenhakuelimelle käsiteltäväksi päätöksen poistamista koskevana hakemuksena.
Työtuloasioissa voidaan soveltaa säännöstä asiavirheen korjaamisesta, jos asia on selvä ja asiakas antaa siihen suostumuksensa.
YEL-vakuutuksen lakkauttamispäätöstä ei voida korjata asiavirheenä (VakO 5517/98, 19.10.1999).
Asiavirhe voidaan korjata esimerkiksi silloin, kun asianosainen ei ole osannut toimia oikein ja tämän vuoksi jokin asiaan vaikuttava seikka on jäänyt selvittämättä.
Tarkemmat tiedot
2.1.2 Milloin päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi ja milloin vahingoksi?
Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi silloin, kun päätöksessä oleva virhe on aiheutunut jostakin seuraavasta seikasta:
- virheellinen selvitys
- puutteellinen selvitys
- väärän lain soveltaminen
- menettelyvirhe.
Virhe voidaan korjata vain asianosaisen eduksi, jos virhe korjataan uuden selvityksen vuoksi.
2.1.2.1 Milloin asianosaista on kuultava ja milloin asianosaiselta on saatava suostumus asiavirheen korjaamiseen?
Asiavirheen korjaaminen ei edellytä asianosaisen suostumusta silloin, kun virhe korjataan asianosaisen eduksi.
Kun asiavirhe korjataan asianosaisen eduksi, asianosaiselle on kuitenkin varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos asianosainen ei ole itse pyytänyt virheen korjaamista.
Jos asiavirhe korjataan asianosaisen vahingoksi, tulee asianosaiselta saada suostumus siihen.
Jokaiselta asianosaiselta tarvitaan suostumus erikseen. Suostumuksen tulee olla nimenomainen, yksiselitteinen ja kirjallinen. Pelkkä kuuleminen ei riitä.
Suostumuspyynnössä selvitetään päätöksen korjaamisen vaikutukset, joten esimerkiksi mahdollisesta takaisinperinnästä tulee mainita.
Jos suostumusta ei saada, haetaan päätöksen poistamista.
Tarkemmat tiedot
Kun asianosainen on itse pyytänyt virheen korjaamista, suostumusta ei tarvitse erikseen hankkia.
2.1.3 Korjaamisasian vireilletulo
Päätöksen korjaamisasia tulee vireille eläkelaitoksessa
- eläkelaitoksen omasta aloitteesta tai
- asianosaisen vaatimuksesta.
Vaatimus tai aloite virheen korjaamisesta on esitettävä 5 vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä.
Kun asianosainen vaatii virheen korjaamista, asiaosaisen on ilmoitettava seuraavat asiat:
- mitä päätöstä pitää korjata
- miten päätöstä tulisi korjata
- mihin korjaamisvaatimus perustuu.
2.1.4 Asiavirheen käsittely eläkelaitoksessa
Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että eläkelaitos
- käsittelee asian uudelleen
- poistaa virheellisen ratkaisunsa ja
- antaa asiasta uuden päätöksen.
Päätöksessä tulee ilmoittaa, että päätöksellä oikaistaan aiemmin annettua päätöstä.
Päätös on valituskelpoinen, joten päätökseen on liitettävä valitusosoitus.
Virheen korjaamisesta on tehtävä merkintä alkuperäisen päätöksen taltiokappaleeseen tai eläkelaitoksen käytössä olevaan tietojärjestelmään. Uusi päätös on annettava asianosaiselle maksutta.
Asiavirhe voidaan ratkaista automaattisesti, jos laissa säädetyt edellytykset automaattiselle ratkaisemiselle muutoin täyttyvät. Tällöin päätöksestä on käytävä tämä ilmi, että asia on ratkaistu automaattisesti. Päätöksessä on oltava myös tieto siitä, missä julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 28 d §:ssä tarkoitettu käyttöönottopäätös on saatavilla.
2.1.4.1 Korjaamispyynnön hylkäävään päätökseen ei saa hakea muutosta
Päätökseen, jolla eläkelaitos on hylännyt virheen korjaamista koskevan vaatimuksen, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Asianosaisella ei ole oikeussuojan tarvetta, sillä asianosainen on voinut valittaa aiemmasta päätöksestä. Korjaamisvaateen hylkäävä päätös ei myöskään vaikuta asianosaisen oikeuteen hakea lainvoimaisen päätöksen poistamista.
2.1.4.2 Miten toimitaan, jos korjattavaan päätökseen on haettu muutosta?
Eläkelaitoksen on selvitettävä, onko korjattavaan päätökseen haettu muutosta tai onko päätöksestä vireillä erikseen säädetty menettely. Jos korjattavasta päätöksestä on valitettu, on eläkelaitoksen ilmoitettava korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta muutoksenhakuelimelle. Lisäksi eläkelaitoksen tulee toimittaa korjattu päätös asiaa käsittelevälle muutoksenhakuelimelle tai muulle viranomaiselle.
Eläkelaitoksen tulee kertoa asianosaiselle, ettei korjaamisasian käsittely vaikuta muutoksenhakuajan tai muun määräajan kulumiseen. Korjaamismenettely ei esimerkiksi katkaise muutoksenhakuajan kulumista.
Muutoksenhaun vireilläolo ei estä päätöksen korjaamista. Päätösvirhettä ei ole kuitenkaan hyvä korjata ennen kuin päätös on lainvoimainen, vaikka laki ei korjaamista ennen lainvoimaiseksi tuloa estäkään. Näin vältetään se, että asianosaisella on samasta asiasta useampia valituskelpoisia päätöksiä ja että asia on mahdollisesti vireillä eri paikoissa samaan aikaan.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty. Ohjeeseen on lisätty kirjoitus- ja laskuvirheen korjaamista koskeva ohjeistus Päätösvirheen korjaamisen vireilletulo ja käsittely -ohjeesta.
2.2.1 Kirjoitus- tai laskuvirheen korjaamisen edellytykset
Eläkelaitoksen on korjattava virhe (tekninen itseoikaisu), jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
- eläkelaitoksen päätöksessä on ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe tai
- eläkelaitoksen päätöksessä on kirjoitus- tai laskuvirheeseen verrattava selvä virhe ja
- virheen korjaaminen ei johda kohtuuttomaan lopputulokseen.
Jos virheen korjaaminen johtaisi asianosaiselle kohtuuttomaan lopputulokseen, virhettä ei saa korjata. Kohtuuttomuutta arvioidaan tapauskohtaisesti kokonaisharkinnalla. Huomioon voidaan ottaa esimerkiksi se, onko asianosainen voinut havaita virheen sekä päätöksen antamisesta kulunut aika. Kun virhettä ei saa korjata, voidaan muutoksenhakuelimeltä hakea päätöksen poistamista.
Eläkelaitos voi korjata vain omassa päätöksessään olevan virheen. Eläkelaitos ei voi korjata muutoksenhakuelimen antamassa päätöksessä olevaa virhettä, vaan tällöin on haettava virheellisen päätöksen poistamista muutoksenhakuelimeltä.
Virheen korjaaminen ei vaadi asianosaisen suostumusta. Asianosaista on kuitenkin kuultava, ellei kuuleminen ole tarpeetonta. Kuuleminen on tarpeetonta muun muassa silloin, kun asianosainen on itse pyytänyt virheen korjaamista.
2.2.1.1 Mitä tarkoitetaan kirjoitus- tai laskuvirheellä?
Kirjoitus- tai laskuvirhe on luonteeltaan tekninen virhe, joka on syntynyt eläkelaitoksessa päätöksen valmisteluvaiheessa tai päätöstä laadittaessa. Kun päätöksessä on kirjoitus- tai laskuvirhe, kirjoitettu päätös ei vastaa asiassa tehtyä päätöstä.
Olennaista on, että päätöksenteon pohjana olevat tiedot ovat olleet oikeita. Jos virhe on päätöksenteon perustana olleissa selvityksissä, kyseessä ei ole kirjoitus- tai laskuvirhe vaan asiavirhe. Epäselvissä tapauksissa virhe tulkitaan asiavirheeksi.
Kirjoitusvirheenä voidaan korjata esimerkiksi virheellinen ammattinimike, jos työkyvyn arviointi on kuitenkin tehty oikeaan ammattiin nähden.
Kirjoitusvirheeseen verrattava muu selvä virhe on esimerkiksi se, että päätöksessä on väärän henkilön nimi asianosaisena, vaikka asiakirjoista käy selvästi ilmi oikea asiantila. Jos väärä nimi johtuu harkinnassa tapahtuneesta virheestä, virhettä ei voida korjata kirjoitusvirheenä.
Tarkemmat tiedot
2.2.2 Korjaamisasian vireilletulo
Päätöksen korjaamista koskeva käsittely tulee vireille eläkelaitoksessa
- eläkelaitoksen omasta aloitteesta tai
- asianosaisen vaatimuksesta.
Vaatimus tai aloite virheen korjaamisesta on esitettävä 5 vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä.
Kun asianosainen vaatii virheen korjaamista, asiaosaisen on ilmoitettava seuraavat asiat:
- mitä päätöstä pitää korjata
- miten päätöstä tulisi korjata
- mihin korjaamisvaatimus perustuu.
2.2.3 Kirjoitus- tai laskuvirheen käsittely eläkelaitoksessa
Kirjoitus- tai laskuvirheen korjaaminen ei edellytä asian käsittelemistä uudelleen. Kirjoitus- tai laskuvirhe korjataan korvaamalla virheen sisältävä toimituskirja korjatulla toimituskirjalla.
Eläkelaitos pyytää alkuperäiset virheelliset päätökset takaisin itselleen, tekee korjaukset päätöksiin ja lähettää päätökset takaisin asianosaisille. Ennen päätösten lähettämistä asianosaisille on korjatuista päätöksista hyvä ottaa kopio eläkelaitokselle. Päätökseen tulisi myös merkitä, minkä säännöksen perusteella korjaus on tehty (esimerkiksi TyEL:n 137 §).
Kun asianosaisia pyydetään lähettämään alkuperäinen päätös takaisin eläkelaitokseen, kirjeessä on hyvä mainita, että korjaamismenettely ei vaikuta muutoksenhakuajan kulumiseen.
Jos asianosaiset eivät palauta alkuperäisiä päätöksiä, eläkelaitos voi ottaa kopion omasta taltiokappaleestaan, tehdä korjaukset taltiokappaleesta otettuun kopioon ja lähettää kopion asianosaisille. Tällöin korjattuun asiakirjaan tulee kirjoittaa, että asiakirja korvaa aiemmin annetun päätöksen. Ennen päätöskopioiden lähettämistä asianosaisille, on päätöskopioista hyvä ottaa kopio eläkelaitokselle.
Tarkemmat tiedot
Kirjoitusvirheen korjaamisesta on tehtävä merkintä alkuperäisen päätöksen taltiokappaleeseen tai eläkelaitoksen käytössä olevaan tietojärjestelmään. Korjattu päätös on annettava asianosaiselle maksutta.
2.2.3.1 Muutoksen hakeminen kirjoitus- tai laskuvirheen korjaamiseen
Eläkelaitos harkitsee tapauskohtaisesti, onko asianosaisella oikeudellinen tarve hakea muutosta kirjoitus- tai laskuvirheen korjaamiseen. Jos katsotaan, että tehty korjaus on sellainen, että asianosaisella saattaa olla tarve hakea muutosta, liitetään korjattuun asiakirjaan valitusosoitus. Saatekirjeessä valitusoikeus tulee kuitenkin rajata kirjoitus- tai laskuvirheen korjaamiseen. Virheellisessä päätöksessä ratkaistun asian muutoksenhakuajan kulumiseen korjaamisasian käsittely ei vaikuta.
Oikeustapaus: KHO on päätöksensä perusteluissa todennut, että HL:ssa ei säädetä muutoksenhausta kirjoitusvirheen sisältävän toimituskirjan korvaavaan korjattuun toimituskirjaan. Asianosaisella saattaa olla oikeudellinen tarve hakea muutosta kirjoitusvirheen korjaamiseen esimerkiksi sillä perusteella, että kysymys onkin asiavirheestä tai että korjaaminen johtaa kohtuuttomaan tulokseen. Valitusosoituksen liittämistä kirjoitusvirheen osalta korjattuun toimituskirjaan ei siten voida pitää tarpeettomana. Erityisesti muutoksenhakuajan ollessa korjattavan päätöksen osalta vielä avoimena on korjaamisen kuitenkin kokonaisuutena tapahduttava siten, ettei väärinkäsityksiä voi syntyä (KHO:2009:25, 5.3.2009).
Tarkemmat tiedot
2.2.3.2 Korjaamispyynnön hylkäävään pätökseen ei saa hakea muutosta
Päätökseen, jolla viranomainen on hylännyt virheen korjaamista koskevan vaatimuksen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Asianosaisella ei ole oikeussuojan tarvetta, sillä asianosainen on voinut valittaa aiemmasta päätöksestä. Korjaamisvaateen hylkäävä päätös ei myöskään vaikuta asianosaisen oikeuteen hakea lainvoimaisen päätöksen poistamista.
2.2.3.3 Miten toimitaan, jos korjattavaan päätökseen on haettu muutosta?
Eläkelaitoksen on selvitettävä, onko korjattavaan päätökseen haettu muutosta tai onko päätöksestä vireillä erikseen säädetty menettely. Jos korjattavasta päätöksestä on valitettu, on eläkelaitoksen ilmoitettava korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta muutoksenhakuelimelle. Lisäksi eläkelaitoksen tulee toimittaa korjattu päätös asiaa käsittelevälle muutoksenhakuelimelle tai muulle viranomaiselle.
Eläkelaitoksen tulee kertoa asianosaiselle, ettei korjaamisasian käsittely vaikuta muutoksenhakuajan tai muun määräajan kulumiseen. Korjaamismenettely ei esimerkiksi katkaise muutoksenhakuajan kulumista.
Muutoksenhaun vireilläolo ei estä päätöksen korjaamista. Päätösvirhettä ei ole kuitenkaan hyvä korjata ennen kuin päätös on lainvoimainen, vaikka laki ei korjaamista ennen lainvoimaiseksi tuloa estäkään. Näin vältetään se, että asianosaisella on samasta asiasta useampia valituskelpoisia päätöksiä ja että asia on mahdollisesti vireillä eri paikoissa samaan aikaan.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on tarkennettu, mitä asioita poistohakemukselta edellytetään. Lisäksi viittaus hallintolainkäyttölakiin on päivitetty viittaukseksi lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa.
TELK voi poistaa eläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen tai asianosaisen vaatimuksesta lainvoimaisen päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi, jos eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen antama lainvoimainen päätös
- perustuu virheelliseen selvitykseen
- perustuu puutteelliseen selvitykseen tai
- on ilmeisesti lain vastainen.
TELK:n antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
TELK:ssa tai VakO:ssa 1.7.2011 vireillä olleisiin lainvoimaisen päätöksen poistamista koskeviin asioihin sovelletaan ennen 1.7.2011 voimassa olleita säännöksiä, joiden mukaan TELK:n antamasta päätöksestä on oikeus valittaa VakO:een siten kuin esimerkiksi TyEL:n 128 – 130 §:ssä sekä YEL:n 124 -126 §:ssä säädetään.
Tarkemmat tiedot
VakO voi poistaa asianosaisen tai eläkelaitoksen vaatimuksesta TELK:n antaman lainvoimaisen päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi, jos TELK:n antama lainvoimainen päätös
- perustuu virheelliseen selvitykseen
- puutteelliseen selvitykseen tai
- on ilmeisesti lain vastainen.
VakO voi poistaa samoin edellytyksin myös oman päätöksensä.
Vakuutusmaksun maksuunpano ei ole sellainen TyEL:n 140 §:ssä tai YEL:n 136 §:ssä tarkoitetussa asiassa annettu päätös, joka voidaan poistaa mainittujen pykälien perusteella. (VakO 4709/97, 21.9.1998)
Tarkemmat tiedot
3.1 Päätöksen poistamisen edellytykset
3.1.1 Virheellinen tai puutteellinen selvitys päätöksen poistamisen edellytyksenä
Lainvoimainen päätös voidaan poistaa, jos myöhemmin selviää, että päätöksentekohetkellä päätöksenteon perusteena ollut selvitys on ollut puutteellista tai virheellistä.
Myöhemmin saatava uusi selvitys voi vaikuttaa päätöksen sisältöön niin oleellisesti, että on perusteltua palauttaa ennen päätöstä vallinnut asiantila ja ratkaista asia uudelleen. Uuden selvityksen ei aina tarvitse olla ennestään tuntematonta, vaan riittää, että näitä seikkoja ei ole otettu tai tiedetty ottaa huomioon asiaa ratkaistaessa.
3.1.2 Ilmeinen lainvastaisuus päätöksen poistamisen edellytyksenä
Päätöstä tehtäessä on voitu päätyä lainvastaiseen ratkaisuun, vaikka käytettävissä on ollut oikea ja riittävä selvitys. Päätöksentekohetkellä jokin asiaan vaikuttava selvitys on saattanut jäädä ottamatta huomioon tai päätöksen tehneellä viranomaisella on voinut olla virheellinen käsitys sovellettavan lain sisällöstä. Tällöin päätös saa yleensä asiallisesti väärän sisällön.
Lain tulkinnanvaraisuus ei sen sijaan ole peruste päätöksen poistamiselle. Myöskään tietyn säännöksen soveltamisessa tapahtunut tulkinnan muutos ei yleensä ole peruste aikaisemman käytännön mukaisen päätöksen poistamiselle.
Päätös voi olla lainvastainen myös menettelyssä tapahtuneen virheen vuoksi. Päätös on ilmeisesti lainvastainen esimerkiksi silloin, kun päätöksentekijällä ei ole ollut toimivaltaa asiassa tai päätös on tehty virheellisessä kokoonpanossa. Tällöin ehdoton hallintomenettelyn tai hallintolainkäyttömenettelyn edellytys on puuttunut. Myös kuulematta jättäminen oikeuttaa päätöksen poistamiseen, jollei voida selvästi osoittaa, että kuulemisella ei ole voinut olla asiassa merkitystä.
3.1.3 Yleiset edellytykset päätöksen poistamiselle
Jotta päätös voitaisiin poistaa, tulee myös seuraavien yleisten edellytysten täyttyä:
- Päätöksen poistamisen perusteen on tullut olla olemassa päätöksentekohetkellä.
- Poistettavaan päätökseen sisältyneen virheen tulee olla sellainen, että virhe on voinut vaikuttaa päätökseen.
Vähäiset virheet ja sellaiset virheet, jotka eivät ole voineet vaikuttaa asian ratkaisuun, eivät oikeuta päätöksen poistamiseen.
Ylimääräiseen muutoksenhakuun liittyvässä kokonaisharkinnassa voidaan ottaa huomioon
- asian laatu
- merkitys asianosaiselle
- eläkkeensaajan luottamuksensuoja
- päätöksen tekemisestä kulunut aika ja
- päätöksen poistamisesta aiheutuvat seuraukset.
3.2 Päätöksen poistamisen hakeminen
3.2.1 Kenellä on oikeus hakea päätöksen poistamista?
Päätös voidaan poistaa
- asianosaisen tai
- päätöksen antaneen eläkelaitoksen vaatimuksesta.
Lähtökohtaisesti päätöksen poistamista voi hakea se, jolla on ollut asiassa valitusoikeus.
Kun haetaan vilma-päätösyhdistelmän poistamista, hakemus koskee automaattisesti koko päätösyhdistelmää. Pääsääntö on, että vilmalaitos hakee antamansa päätösyhdistelmän poistamista. Jos vapaakirjalaitos haluaa hakea päätösyhdistelmän poistamista, vapaakirjalaitos ilmoittaa asiasta vilmalaitokselle ja vilmalaitos hakee päätöksen poistamista.
3.2.2 Mitä päätöksen poistohakemukselta edellytetään?
Hakemukselta edellytetään kaikkia seuraavia asioita:
- hakemus on tehty kirjallisesti
- hakemuksesta käy ilmi, minkä päätöksen poistamista haetaan
- hakemuksesta käy ilmi perustelut päätöksen poistamiselle
- hakemuksesta käy ilmi hakijan nimi ja yhteystiedot
- hakemuksesta käy ilmi laillisen edustajan tai asiamiehen nimi ja yhteystiedot, jos laillinen edustaja tai asiamies käyttää puhevaltaa asiassa
- hakemuksen liitteenä on poistettava päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- hakemuksen liitteenä ovat asiakirjat, joihin hakemus perustuu.
3.2.3 Missä ajassa päätöksen poistamista on haettava?
Päätöksen poistamista on haettava 5 vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa 5 vuoden jälkeen tehdystä hakemuksesta.
Oikeuskäytäntöä:
TELK on katsonut, että taloudellista intressiä (eläke myönnetty liian suurena) ei voida pitää erityisen painavana syynä päätöksen poistamiselle, kun päätöksen poistamista haetaan 5 vuoden määräajan jälkeen (TELK/4463/3100/2016).
Tarkemmat tiedot
3.2.4 Mihin päätöksen poistohakemus toimitetaan?
Kun haetaan eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen antaman päätöksen poistamista, hakemus osoitetaan ja toimitetaan TELK:lle.
Kun haetaan TELK:n tai VakO:n antaman päätöksen poistamista, hakemus osoitetaan ja toimitetaan VakO:lle.
Jos hakemus kuitenkin toimitetaan päätöksen tehneelle eläkelaitokselle, eläkelaitos tutkii, onko päätöksen itseoikaisuun edellytyksiä.
Päätöksen poistamista koskevasta menettelystä on VakO:n osalta soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään valituksesta.
Tarkemmat tiedot
3.2.5 Miten eläkelaitoksen tekemä päätöksen poistohakemus annetaan tiedoksi asianosaiselle?
Kun eläkelaitos tai Eläketurvakeskus hakee päätöksensä poistamista, eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tulee antaa hakemus asianosaiselle tiedoksi HL:n 59 §:n mukaisesti tavallisella tiedoksiannolla.
Saatekirjeessä kerrotaan, että asianosaisella on mahdollisuus antaa hakemuksen johdosta oma lausuntonsa muutoksenhakuelimelle 30 päivän kuluessa saatekirjeen päiväyksestä.
3.2.6 Eläkkeen maksaminen päätöksen poistohakemuksen vireillä ollessa
Jos eläkelaitos hakee päätöksensä poistamista, eläkelaitos voi väliaikaisella päätöksellä keskeyttää eläkkeen maksamisen tai maksaa eläkkeen hakemuksensa mukaisena siihen asti, kunnes asia on uudelleen ratkaistu.
3.3 Päätöksen poistoasian käsittely muutoksenhakuelimessä
Ennen asian ratkaisemista TELK:n ja VakO:n on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi. Kuuleminen toimitetaan tiedoksi siten kuin HL:n 59 §:ssä säädetään eli tavallisella tiedoksiannolla.
TELK:ssa tai VakO:ssa 1.7.2011 vireillä olleisiin lainvoimaisen päätöksen poistamista koskeviin asioihin sovelletaan ennen 1.7.2011 voimassa olleita säännöksiä. Tämä koskee muun muassa kuulemisen tiedoksi toimittamista.
Tarkemmat tiedot
Samalla kun muutoksenhakuelin poistaa lainvoimaisen päätöksen, muutoksenhakuelin määrää asian käsiteltäväksi uudelleen alemmassa päätöksentekoasteessa.
VakO voi vireillä olevan asian ratkaisemisen yhteydessä poistaa asiaan liittyvän päätöksen ilman hakemusta tai esitystä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on päivitetty, koska laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa on korvannut hallintolainkäyttölain. Tämän vuoksi mm. purkuhakemus kuulemisvirheen vuoksi on tehtävä 6 kuukauden kuluessa siitä, kun hakija sai tiedon päätöksestä.
4.1 VakO:n päätöksen purkamisen edellytyksenä on VakO:n käsittelyssä tapahtunut menettelyvirhe
Korkein hallinto-oikeus voi purkaa VakO:n päätöksen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
- asian käsittelyssä VakO:ssa on tapahtunut menettelyvirhe
- menettelyvirhe on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen.
Päätöksen purkamisesta on muutoin voimassa, mitä purkamisesta säädetään laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa.
Lisäksi edellytetään, että
- päätös loukkaa yksityisen oikeutta tai
- yleisen edun katsotaan vaativan päätöksen purkamista.
4.2 VakO:n päätöksen purun hakeminen
VakO:n päätöksen purkamista on haettava korkeimmalta hallinto-oikeudelta 5 vuoden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Jos purkuhakemus perustuu kuulemisvirheeseen, määräaika on 6 kuukautta siitä, kun hakija sai tiedon päätöksestä. Erityisen painavista syistä päätös voidaan purkaa määräajan päätyttyä.
VakO:n päätöksen purkamista saa hakea asianosainen. Asianosaisella tarkoitetaan tässä sitä, johon purkuhakemuksessa tarkoitettu päätös on kohdistettu, tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. VakO voi myös itse hakea oman päätöksensä purkamista.
Muun hakijan kuin eläkelaitoksen tai VakO:n on päätöksen purkamista koskevassa asiassa käytettävä asianajajaa, julkista oikeusavustajaa tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitettua luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa.
Sama osapuoli saa hakea päätöksen purkamista samassa asiassa vain kerran, jollei asiaa ole erityisen painavasta syystä välttämätöntä tutkia uudelleen.
Kun korkein hallinto-oikeus arvioi, onko hakemuksessa kyse samasta asiassa kuin aiemmin, lähtökohtana arvioinnissa olisi, kohdistuuko hakemus asiasisällöllisesti samaan päätökseen kuin aikaisemmin.
Korkein hallinto-oikeus voi kuitenkin tutkia samaa asiaa koskevan purkuhakemuksen uudelleen, jos esimerkiksi ensimmäisen hakemuksen hylkääminen havaitaan virheelliseksi tai hakijan oikeussuoja välttämättä vaatii asian uudelleen tutkimista.
Tarkemmat tiedot
Purkuhakemus on tehtävä kirjallisesti.
Hakemukselta edellytetään seuraavia asioita:
- Hakemuksessa on ilmoitettava vaatimus ja vaatimuksen perustelut.
- Hakemukseen on liitettävä päätös, jota hakemus koskee (alkuperäisenä tai jäljennöksenä).
- Hakemukseen on liitettävä asiakirjat, joihin hakemus perustuu.
Hakemus on toimitettava korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
4.3 VakO:n päätöksen purkuhakemuksen käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Korkein hallinto-oikeus voi purkaa päätöksen kokonaan tai osittain. Jos asia on käsiteltävä uudelleen, korkein hallinto-oikeus palauttaa asian VakO:lle tai siirtää asian oikealle viranomaiselle, jos VakO ei ole toimivaltainen käsittelemään asiaa.
Päätöksen purkamiseen sovelletaan soveltuvin osin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain valitusta koskevia säännöksiä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeen aiheeseen liittyvät säännösviittaukset on päivitetty.
Eläkelaitos voi ratkaista eläkeasian uudelleen ilman asianosaisen suostumusta tai eläkepäätöksen poistohakemusta, jos eläkepäätöksen antamisen jälkeen
- eläkkeensaajalle on takautuvasti myönnetty eläkkeestä vähennettävä ensisijainen etuus tai eläke
- leskelle on takautuvasti myönnetty leskeneläkkeen vähentämisessä huomioon otettava työeläkelakien mukainen eläke.
Asiaa koskevat säännökset tulivat voimaan 1.7.2011. Säännöstä voidaan soveltaa, kun takautuva etuus tai eläke on myönnetty 1.7.2011 tai sen jälkeen.
Tarkemmat tiedot
Menettely koskee tilanteita, joissa takautuva etuus tai eläke ajoittuu eläkkeen alkamisajankohtaan tai alkamisajankohtaa edeltävään aikaan.
Säännöstä ei sovelleta jälkiseikkatilanteissa eikä tilanteissa, joissa eläkelaitoksen saatavilla on ollut tieto takautuvasti myönnetystä etuudesta tai eläkkeestä jo eläkepäätöstä tehtäessä.
Jälkiseikkatilanteissa eli tilanteissa, joissa takautuvan etuuden tai eläkkeen myöntäminen vaikuttaa eläkkeen alkamisajankohtaa myöhempään aikaan, eläke tarkistetaan ja lakkautetaan normaalisti työeläkelakien tarkistamista ja lakkauttamista koskevien säännösten mukaisesti.
Jos tieto takautuvasta etuudesta tai eläkkeestä on ollut eläkelaitoksen saatavilla jo eläkepäätöstä tehtäessä, asia voidaan ratkaista uudelleen asianosaisen suostumuksella tai hakemalla ensin eläkepäätöksen poistamista.
Kun eläkeasia ratkaistaan uudelleen takautuvasti myönnetyn etuuden tai eläkkeen vuoksi, eläkelaitoksella ei ole harkintavaltaa ensisijaisen etuuden tai muun eläkkeen huomioonottamisessa. Tästä syystä asianosaisen kuuleminen on tarpeetonta. Jos asian uudelleen ratkaisemisen vuoksi eläkkeensaajalta itseltään joudutaan perimään jo maksettua eläkettä takaisin, tällöin takaisinperintäprosessin yhteydessä eläkkeensaajaa kuullaan takaisinperinnästä.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjeeseen on lisätty kappale laiminlyöntimaksun maksuunpanon ja ulosoton täytäntöönpanosta sekä täytäntöönpanon kieltämisestä ja keskeyttämisestä. Lisäksi ohjetta on päivitetty, koska laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa on korvannut hallintolainkäyttölain.
6.1 Päätöksen täytäntöönpano
Eläkelaitoksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä. Sama koskee myös vilmapäätösyhdistelmää. Tämä tarkoittaa, että eläkelaitoksien päätökset voidaan panna täytäntöön, vaikka päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia.
Kun eläkelaitoksen päätös on tullut lainvoimaiseksi, päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoimainen tuomio. Myös TELK:n lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoimainen tuomio.
Takaisinperintäpäätöksiä ei kuitenkaan käytännössä yleensä panna täytäntöön ennen päätösten lainvoimaiseksi tuloa.
6.1.1 Päätöksen täytäntöönpanon kieltäminen tai keskeyttäminen varsinaisessa muutoksenhaussa
TELK ja VakO voivat varsinaisen muutoksenhaun yhteydessä kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä alkaneen täytäntöönpanon keskeytettäväksi siitä huolimatta, että päätös on erityissäännöksen nojalla pantavissa välittömästä täytäntöön.
Muutoksenhakuelimien oikeus puuttua täytäntöönpanoon perustuu oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 123 §:n yleiseen toimivaltasäännökseen. Kun valitus on tehty, muutoksenhakuelin voi
- kieltää päätöksen täytäntöönpanon
- määrätä päätöksen täytääntöönpanon keskeytettäväksi
- antaa muun täytäntöönpanoa koskevan määräyksen.
Jos päätös ei itsessään aseta pakkotäytäntöönpantavissa olevaa velvoitetta, ei päätökseen voida soveltaa päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä ja keskeyttämistä koskevaa säännöstä. Tällainen on esimerkiksi TyEL:n 149 §:n mukainen ulkomaisen työnantajan vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttamista koskeva hylkäävä päätös. (TELK/609/3099/2009, päätöslyhennelmä ei ole Säädöspalvelussa)
Tarkemmat tiedot
Muutoksenhakuelin voi kieltää tai keskeyttää täytäntöönpanon vasta, kun valitus on tehty. Pyyntö täytäntöönpanon kieltämisestä tai keskeyttämisestä voidaan esittää samalla, kun varsinainen valitus tehdään tai myöhemmin valituksen ollessa vireillä.
Yleensä kielto- tai keskeytyspyynnön tekee asianosainen, mutta myös muutoksenhakuelimellä on asiassa oma-aloitteinen toimivalta. Valituksen asiakirjoista tai muutoinkin voi ilmetä, että täytäntöönpanon kielto tai keskeytys on aiheellista valituksen tarkoituksen toteuttamiseksi. Muutoksenhakuelimet käsittelevät kielto- ja keskeytyshakemukset kiireellisinä.
Täytäntöönpanon kieltämistä ja keskeyttämistä koskevaan välipäätökseen saa hakea muutosta pääasian yhteydessä (HOL 108 § 1 mom.), jollei pääasiassa annetusta ratkaisusta valittaminen ole kielletty (HOL 107 § 2 mom.).
Muutoksenhakuelin määrää, mihin asti täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskeva määräys on voimassa (HOL 124 §). Jos määräyksen voimassaolo ei ilmene väliaikaisesta päätöksestä eikä voimassaolosta ole erikseen määrätty, määräys on lähtökohtaisesti voimassa siihen asti, kunnes asiassa annetaan uusi välipäätös tai kun pääasiassa annetaan käsittelyn lopettava päätös.
6.1.2 Päätöksen täytäntöönpanon kieltäminen tai keskeyttäminen ylimääräisessä muutoksenhaussa
TELK ja VakO voivat antaa täytäntöönpanoa koskevan määräyksen, kun TELK ja VakO käsittelevät lainvoimaisen päätöksen poistamista koskevaa asiaa. Näin ollen TELK ja VakO voivat esimerkiksi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai keskeyttää sen.
VakO katsoi 4.4.2019 antamassaan äänestysratkaisussa, että päätöksen poistamista koskevassa hakemusasiassa esitetty vaatimus täytäntöönpanon keskeyttämisestä voitiin ottaa tutkittavaksi (VakO 1386/2019). Ratkaisu perustuu oikeudenkäynnistä vakuutusoikeudessa annetun lain 19 §:n 1 momenttiin ja HLL:n 32 §:n 1 momenttiin.
HLL:n 32 §:n 1 momenttia vastaava säännös on vuoden 2020 alusta voimaantulleessa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 123 §:n 1 momentissa.
Tarkemmat tiedot
Korkein hallinto-oikeus voi antaa täytäntöönpanoa koskevan määräyksen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 123 §:n mukaisesti, kun korkein hallinto-oikeus käsittelee VakO:n päätöksen purkamista koskevaa asiaa. Näin ollen korkein hallinto-oikeus voi esimerkiksi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai keskeyttää sen.
6.2 Työeläkevakuutusmaksun ulosoton ja maksuunpanon täytäntöönpano
Eläkelaitoksen määräämä työeläkevakuutusmaksu ja korotettu työeläkevakuutusmaksu, eli laiminlyöntikorotus (myös pakkovakuutuksen yhteydessä), viivästyskorkoineen ovat suoraan ulosottokelpoisia.
Työeläkevakuutusmaksun ja korotetun työeläkevakuutusmaksun perinnästä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). Saatavien perinnästä säädetään lisäksi saatavien perinnästä annetussa laissa (513/1999).
Työeläkevakuutusmaksu saadaan ulosmitata, vaikka maksuunpano ei ole tullut lainvoimaiseksi (L verojen ja maksujen täytäntöönpanosta, 4 §). Perustevalituskaan ei keskeytä työeläkevakuutusmaksujen perimistä, vaan maksut on maksettava valituksesta huolimatta.
6.2.1 Työeläkevakuutusmaksun ulosoton ja maksuunpanon täytäntöönpanon kieltäminen ja keskeyttäminen
Työeläkevakuutusmaksun määräämistä tai maksuunpanoa koskevaa valitusta tai perustevalitusta käsittelevän muutoksenhakuelimen tulee pyynnöstä tai omasta aloitteestaan kieltää saatavan ulosotto tai määrätä ulosotto keskeytettäväksi. Työnantaja tai yrittäjä voi pyytää perinnän keskeytystä tai kieltoa muutoksenhakuelimeltä, joka käsittelee valitusta. Edellytyksenä on, että valitus tai oikaisuvaatimus ei ole ilmeisen aiheeton. (L verojen ja maksujen täytäntöönpanosta 12 § ja 15 §)
VakO on katsonut, että ylimääräisen muutoksenhaun yhteydessä VakO:lla ei ole toimivaltaa käsitellä ulosoton kieltämistä tai keskeyttämistä koskevaa hakemusta.
X oli hakenut MYEL-päätöksen poistamista ja samalla pyytänyt ulosoton keskeytystä. VakO jätti keskeytyshakemuksen toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta. (VakO 2065/2002, päätöslyhennelmä ei ole Säädöspalvelussa)
Tarkemmat tiedot
Jos työeläkevakuutusmaksu ei ole vielä mennyt ulosottoon, työeläkevakuutusmaksun maksuunpano voidaan kieltää tai keskeyttää oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain säännösten perusteella (ks. Päätöksen täytäntöönpanon kieltäminen ja keskeyttäminen -kohta).
6.3 Eläkelaitoksen toimivalta päätöksen ja työeläkevakuutusmaksun maksuunpanon täytäntöönpanon kieltämisessä ja keskeyttämisessä
Eläkelaitos voi keskeyttää päätöksen täytäntöönpanon samalla, kun eläkelaitos
- hyväksyy muutoksenhakijan valituksen
- hyväksyy lainvoimaisen päätöksen oikaisuvaatimuksen
- käsittelee asia- tai kirjoitusvirheen korjaamista
- hakee lainvoimaisen päätöksen poistamista.
Eläkelaitos voi väliaikaisesti keskeyttää täytäntöönpanon, kun eläkelaitos siirtää valituksen muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi.
Jos eläkelaitos keskeyttää päätöksen täytäntöönpanon, täytäntöönpanon keskeytyksestä on hyvä mainita muutoksenhakuelimelle annettavassa lausunnossa.
6.3.1 Työeläkevakuutusmaksun perinnän keskeyttäminen eläkelaitoksessa
Jos yrittäjä hakee muutosta YEL:n perusteella annettuun päätökseen, eläkelaitos voi keskeyttää työeläkevakuutusmaksun perinnän siksi aikaa, että muutoksenhaku on käsitelty, jos muutoksenhakuelimen ratkaisulla voi olla vaikutusta työeläkevakuutusmaksuun.
Jos yrittäjä hakee eläkettä, eläkelaitos voi niin ikään keskeyttää työeläkevakuutusmaksun perinnän, kunnes eläkehakemus on ratkaistu, jos ratkaisulla voi olla vaikutusta työeläkevakuutusmaksuun.
6.4 Laiminlyöntimaksun maksuunpanon ja ulosoton täytäntöönpano sekä täytäntöönpanon kieltäminen ja keskeyttäminen
Eläkelaitos maksuunpanee Valtiokonttorin määräämän laiminlyöntimaksun viipymättä, kun laiminlyöntimaksupäätös on tullut lainvoimaiseksi. Näin ollen laiminlyöntimaksu tulee maksuunpanna noin kahden kuukauden kuluessa Valtiokonttorin päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Valtiokonttorin lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoimainen tuomio.
Laiminlyöntimaksu viivästyskorkoineen on suoraan ulosottokelpoinen.
Laiminlyöntimaksun ja viivästyskoron perinnästä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) sekä lisäksi saatavien perinnästä annetussa laissa (513/1999).
Laiminlyöntimaksu viivästyskorkoineen saadaan ulosmitata, vaikka maksuunpano ei ole tullut lainvoimaiseksi (L verojen ja maksujen täytäntöönpanosta, 4 §). Perustevalitus ei siten keskeytä laiminlyöntimaksun perimistä.
Jos työnantaja tai yrittäjä hakee muutosta laiminlyöntimaksun maksuunpanoon, työnantaja tai yrittäjä voi samalla pyytää laiminlyöntimaksun ulosoton kieltämistä tai keskeyttämistä muutoksenhakuelimeltä tai ulosottomieheltä. (L verojen ja maksujen täytäntöönpanosta 12 § ja 15 §)
Jos laiminlyöntimaksu ei ole vielä mennyt ulosottoon, muutoksenhakuelin voi perustevalituksen yhteydessä kieltää tai keskeyttää laiminlyöntimaksun maksuunpanon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain säännösten perusteella.
Jos yrittäjä hakee muutosta YEL:n perusteella annettuun päätökseen, eläkelaitos voi keskeyttää laiminlyöntimaksun perinnän kunnes muutoksenhaku on käsitelty, jos muutoksenhakuelimen ratkaisulla voi olla vaikutusta laiminlyöntimaksuun. Jos yrittäjä hakee eläkettä, eläkelaitos voi keskeyttää laiminlyöntimaksun perinnän, kunnes eläkehakemus on ratkaistu, jos ratkaisulla voi olla vaikutusta laiminlyöntimaksuun.
Voit tarkastella tämän asiakirjan sisältöä voimassaoloajan perusteella.
Vaihda voimassaolopäivää.
Valittu voimassaoloaika vaihtuu kaikkiin tämän asiakokonaisuuden (auki olevan sivun) asiakirjoihin.
Muutokset edelliseen versioon
Ohjetta on muutettu, koska myös Eläketurvakeskus voi oikaista antamansa lainvoimaisen päätöksen asianosaisen eduksi, kun oikaisuasia on tullut vireille 1.1.2017 tai sen jälkeen.