Eläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen oikeus saada tietoja

Oikeus saada tietoja työnantajalta vakuuttamisen valvontaa varten

Eläkelaitoksilla ja Eläketurvakeskuksella on oikeus saada työnantajalta valvonnassa tarvittavia tietoja, jotka koskevat työntekijän työskentelyä tai muita vastaavia seikkoja.

Oikeus saada tietoja työnantajalta eläkeasian ratkaisemista varten

Työnantajan on ilmoitettava eläke-, vakuuttamis- tai kuntoutusasiaa varten tarvittavat työntekijän työskentelystä, työolosuhteista tai muista vastaavista seikoista eläkelaitokselle, Eläketurvakeskukselle tai työeläkelakien mukaiselle muutoksenhakuelimelle. Työnantajalle saa ilmoittaa vain välttämättömät tiedot tarvittavien tietojen saamiseksi.

Pyydettäessä työnantajalta  työntekijän eläke- tai kuntoutusasian käsittelyä varten tarvittavia tietoja, työnantajalle saa ilmoittaa vain ne työntekijää koskevat salassa pidettävät tiedot, jotka ovat välttämättömiä työnantajalta pyydettävien tietojen yksilöimiseksi.

Lesken työnantajan tulee antaa tiedot edunjättäjän eläkelaitokselle perhe-eläkkeen määrittämiseksi, vaikka perhe-eläkkeen myöntävä eläkelaitos olisi eri kuin lesken vakuuttanut eläkelaitos. Myös edunjättäjän työnantaja on velvollinen antamaan eläkelaitokselle perhe-eläkkeen määrittämiseksi välttämättömät tiedot.

Oikeus saada työnantajalta tietoja on myös asioita varten, jotka koskevat esimerkiksi

• työskentelyyn sovellettavaa työeläkelakia
• sito-päätöksen käsittelyä
• lähetetyn työntekijän todistuksen myöntämistä 
• vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttamista.

Työnantajan on annettava tietoja myös oma-aloitteisesti

Sekä sopimustyönantajan että tilapäisen työnantajan on annettava lisäksi työeläkevakuuttamisen järjestämistä varten tarvittavat tiedot tulorekisteriin.

Oikeus saada tietoja palkattomalta ajalta maksetun etuuden maksajalta

Palkattomalta ajalta maksetun etuuden maksaja on velvollinen ilmoittamaan Eläketurvakeskukselle tiedot etuuden saajasta, etuuden ajankohdasta sekä etuuden perusteena olevasta tulosta. Tiedot ilmoitetaan ansaintajärjestelmään maksuvuotta seuraavan vuoden kevään aikana. Ilmoitettavia etuuksia ovat

• vanhempainetuudet
• vuorottelukorvaus
• työttömyysetuudet
• koulutusetuudet
• kuntoutusetuudet
• sairauspäivä- ja tartuntatautipäivärahat
• LITA-korvaukset

LITA-korvaukset ilmoitetaan myös Kelan tietokantaan, josta eläkelaitos saa tiedot oman käyttöliittymänsä kautta tai LITA-sovelluksen kautta.

Eläkehakemuksessa ilmoitettuja palkattomia aikoja koskevia tietoja verrataan ansaintajärjestelmässä oleviin tietoihin. Jos jostain syystä palkaton etuus puuttuu ansaintajärjestelmästä, niin se lisätään tietoihin yksittäispyynnöllä.

Tietoja tarvitaan mm. eläkkeen määrän laskennassa, ja ne vaikuttavat vakuutuskausiin.

Potilasvahinkolain (voimassa 31.12.2020 asti) mukaiset korvaukset

Potilasvahinkolain mukaiset henkilölle itselleen myönnetyt omaan vammaan perustuvat ansionmenetyskorvaukset tai eläkkeet, joissa vahinkotapahtuma on 1.1.2017-31.12.2020, ovat työeläkkeeseen nähden ensisijaisia etuuksia. Korvaus elatuksesta elatukseen oikeutetulle on ensisijainen etuus perhe-eläkkeeseen nähden.

Ensisijaisia etuuksia eivät kuitenkaan ole läheiselle henkilölle maksetut korvaukset vahingoittuneen hoitamisesta. Myöskään vanhuuseläkkeellä olevalle henkilölle potilasvahinkolain perusteella maksettava omaan vammaan perustuva ansionmenetyskorvaus ei ole ensisijainen etuus.

Potilasvahinkolain mukaisia korvaustietoja ei välitetä sähköisesti työeläkejärjestelmälle.

Potilasvakuutuskeskus selvittää työeläkevakuuttajan, jos vahinkotapahtuma on 1.1.2017 tai sen jälkeen ja ilmoittaa työeläkejärjestelmälle, jos korvaus myönnetään tai sen määrä muuttuu yli 4 kuukauden ajaksi. Tieto ansionmenetyskorvauksesta ilmoitetaan työeläkevakuuttajalle, jos asiakas saa työeläkettä tai on hakenut sitä.

Potilasvakuutuslain (voimassa 1.1.2021 alkaen) mukaiset korvaukset

Eläkelaitoksella on takautumisoikeus osaan potilasvakuutuslain nojalla maksetuista ansionmenetyskorvauksista. Eläkelaitos voi periä työeläkettä vastaavan määrän Potilasvakuutuskeskukselta. Takautumisoikeuden edellytyksenä on, että työntekijän työkyvyttömyys on seurausta potilasvakuutuslain mukaan korvattavasta vahinkotapahtumasta.

Eläkelaitoksen takautumisoikeus koskee

• ammatillisen kuntoutuksen ajalta myönnettyä ansionmenetyskorvausta
• henkilölle itselleen maksettuja ammatillisen kuntoutuksen kustannuksia
• työkyvyttömyyseläkettä.

Eläkelaitoksella on oikeus saada Potilasvakuutuskeskukselta tiedot, jotka ovat välttämättömiä käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista varten.

Eläkelaitoksella on oikeus saada takautumisoikeuden toteuttamiseksi Potilasvakuutuskeskukselta tiedot, jotka koskevat

• potilasvakuutuslain perusteella maksettua korvauksen määrää ja aikaa, jolta korvaus maksetaan
• tieto siitä, että henkilölle on sattunut potilasvahinko
• tieto vahinkotapahtumapäivästä ja
• edunsaajan ja edunjättäjän henkilötietoja.

Eläkelaitos ei tarvitse hakijan terveydentilatietoja Potilasvakuutuskeskukselta. Eläkelaitos saa tarvitsemansa terveydentilatiedot joko hakijalta itseltään tai terveydenhuollolta.

Raideliikennevastuulain mukaiset korvaukset

Raideliikennevastuulain mukaisia korvauksia kysytään eläkehakemuslomakkeella. Eläkelaitos selvittää itse korvaustiedot raideliikennekorvauksia käsittelevältä taholta.

Jos työkyvyttömyyseläke, perhe-eläke tai kuntoutusetuus myönnetään ajalle, jolta on maksettu raideliikennevastuulain mukaista ansionmenetyskorvausta, on eläkelaitoksella oikeus pidättää itsellään se osa työeläkkeestä, jonka eläkkeenhakija on jo saanut korvauksena raideliikennevastuulain mukaiselta toimijalta.

Jos eläkelaitos on jo ehtinyt maksaa työeläkkeen hakijalle, on eläkelaitoksella oikeus saada maksamansa työkyvyttömyyseläkkeen, perhe-eläkkeen ja kuntoutustuen määrä takautuvasti raideliikennevastuulain mukaiselta korvausvelvolliselta.

Eläkelaitoksella on oikeus saada takautumisoikeuden toteuttamiseksi raideliikennevastuulain mukaiselta korvausvelvolliselta tiedot, jotka koskevat

• raideliikennevastuulain perusteella maksettua korvauksen määrää ja aikaa, jolta korvaus maksetaan
• tieto siitä, että henkilölle on sattunut raideliikennevahinko
• tieto vahinkotapahtumapäivästä ja
• edunsaajan ja edunjättäjän henkilötietoja.

Eläkelaitos ei tarvitse hakijan terveydentilatietoja raideliikennevastuulain mukaiselta toimijalta. Eläkelaitos saa tarvitsemansa terveydentilatiedot joko hakijalta itseltään tai terveydenhuollolta. Jos erityisestä syystä eläkelaitoksen ja raideliikennevastuulain mukaisen korvausvelvollisen välillä täytyy käsitellä raideliikenneonnettomuudessa vahingoittuneen terveydentilatietoja, tietojen antamiseen ja saamiseen tulee saada henkilön suostumus. Suostumusta voi pyytää oheisella lomakkeella.

Koska takautumisoikeutta koskeva säännös on ollut laissa vuoden 2017 alusta lukien, eläkelaitoksen ja raideliikennevastuulain mukaisen korvausvelvollisen välillä voidaan vaihtaa tietoja, jos vahinkotapahtuma on sattunut 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Terveydenhuollosta saatavat tiedot

Eläkelaitoksella, Eläketurvakeskuksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada:

• lääkäriltä
• muulta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitetulta ammattihenkilöltä
• potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä,
• kuntoutusta toimeenpanevalta taholta,
• muulta terveydenhuollon toimintayksiköltä (mm. laboratoriot, röntgen- ja ultraäänitutkimusta tekevät yksiköt, erilaista terapiaa ja lääkinnällistä kuntoutusta toimeenpanevat tahot)
• kuntoutusta toimeenpanevalta toimintayksiköltä,
• sosiaalipalvelujen tuottajalta ja
• hoitolaitokselta

käsiteltävänä olevan eläke- ja etuusasian ratkaisemista varten välttämättömät tiedot, jollei hakija niitä toimita. Tällaisia tietoja ovat:

1. lausunnot ja muut asiakirjat, jotka on laadittu työeläke- tai kuntoutusasiaa varten
2. B-lääkärinlausunnot, jotka on laadittu tietopyyntöä edeltäneeltä kahdelta vuodelta:

• sairauspäivärahaa ja osasairauspäivärahaa,
• kuntoutustukea ja osakuntoutustukea,
• työkyvyttömyyseläkettä ja osatyökyvyttömyyseläkettä,
• työuraeläkettä,
• työssä jatkamismahdollisuuksia tai ammatillista kuntoutusta varten ja
• työkykyä koskevat laajat B-lääkärinlausunnot

Muut kuin edellä mainitut tiedot eläkkeenhakijan potilasasiakirjoista, kuntoutuksesta, terveydentilasta, hoidosta sekä työkyvystä.

Lähtökohtana on, että etuudenhakija toimittaa tiedot itse. Jos hakija ei ole toimittanut etuuspäätöksen käsittelyssä tarvittavia tietoja, eläkelaitos voi pyytää ne suoraan terveydenhuollosta tai muusta edellä mainitusta paikasta.

Terveydentilatietojen rekisterinpitäjä vastaa tietojen luovuttamisen lainmukaisuudesta. Käytännössä tietojen luovuttajan on kuitenkin vaikea arvioida, mitkä terveydentilaa koskevat tiedot ovat välttämättömiä etuusasian ratkaisemiseksi. Tämän vuoksi laissa on määritelty ne lausunnot ja muut asiakirjat, joita tarvitaan etuusasian käsittelyssä. Tämä oikeuttaa kaikkien niiden terveydentilatietojen saamiseen, jotka ovat välttämättömiä etuusasian käsittelyssä ilman hakijan suostumusta.

Kattava tieto välttämätöntä

Työkyvyttömyyseläke

Työntekijällä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hänen työkykynsä arvioidaan olevan heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään kahdella viidesosalla yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan. Sairauspäiväraha on ensisijainen etuus työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden.

Eläkelaitoksen on työkyvyttömyyseläkehakemusta käsitellessään selvitettävä henkilön oikeus ammatilliseen kuntoutukseen ennen kuin eläkelaitos tekee päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä. Tämän vuoksi työkyvyttömyyseläkehakemuksen yhteydessä on välttämätöntä, että eläkelaitoksella on työkyvyttömyyseläkeoikeuden arvioinnissa käytössään kaikki ne B-lääkärinlausunnot, joissa on otettu kantaa työkykyyn ja työssä jaksamiseen.
 
Sairauspäivärahaa voidaan maksaa useammassa eri jaksossa pitemmän ajan kuluessa ja tavallista on, että sairauspäivärahajaksot ja esimerkiksi kuntoutuksen avulla tehdyt työhönpaluun tukemisen toimenpiteet vuorottelevat. Sairauspäivärahaa ja kuntoutusetuuksia varten kirjoitetut lausunnot ovat näin ollen välttämättömiä myös työkyvyttömyyseläkehakemuksen käsittelyssä, kun arvioidaan esimerkiksi sitä, mistä alkaen sairaus on heikentänyt työkykyä tai onko eläkkeenhakijalla vielä mahdollisuus kuntoutuksen avulla palata työhön. Arviointiin tarvittavia tietoja on sairauspäivärahaa varten kirjoitetun lausunnon lisäksi työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea, ammatillista kuntoutusta tai työssä jatkamismahdollisuuksia varten kirjoitetuissa lääkärinlausunnoissa sekä työkykyä koskevissa laajoissa B-lääkärinlausunnoissa.

Työeläkelakien mukainen työkyvyttömyysmääritelmä on laajempi kuin pelkästään lääketieteellinen arvio työntekijän työkyvystä. Etuutta koskevaan ratkaisuun vaikuttavat monet asiat, jotka käytännön kokemuksen perusteella tulevat esiin viimeisen kahden vuoden aikana kirjoitetuista potilasasiakirjoista. Näin ollen myös muut kuin nimenomaisesti etuushakemusta varten kirjoitetut lausunnot ovat välttämättömiä etuusoikeuden arvioinnissa.

Työuraeläke

Työuraeläkkeen saamisen edellytyksenä on, että henkilön työkyky on heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi ja henkilön mahdollisuudet jatkaa työssä ovat heikentyneet pysyvästi. Vuoden yhtäjaksoista työkyvyn heikentymistä ei edellytetä eikä sairauspäivärahan ensisijaisuusajan täyttymistä.

Työuraeläkehakemuksen yhteydessä eläkelaitoksen on kuitenkin arvioitava hakijan oikeus myös työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työuraeläkkeen edellyttämää työkyvyn heikentymistä arvioidaan lääketieteellisten tutkimusten ja tutkimustulosten ja muiden selvitysten perusteella vastaavasti kuin työkyvyttömyyseläke- ja kuntoutusasioissa. Tämän vuoksi kaikki edellä mainittuja tarkoituksia varten kirjoitetut B-lääkärinlausunnot viimeiseltä kahdelta vuodelta ovat välttämättömiä työuraeläke- tai vaihtoehtoisesti työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemisessa.

Työeläkekuntoutus

Oikeus työeläkekuntoutukseen edellyttää, että hakijalla on uhka tulla työkyvyttömäksi, mikä tarkoittaa, että hakijalle tulisi lähivuosina ilman kuntoutustoimenpiteitä myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke. Kuntoutus on ensisijainen vaihtoehto työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden.
 
Kuntoutusasiassa työkyvyttömyyden uhkan arviointi tehdään aina hakijan yksilöllisen kokonaistilanteen perusteella ottaen huomioon hakijan työ- ja toimintakyky ja sen oletettava kehitys lähivuosina. Eläkelaitos tekee työkyvyttömyyden uhkan arvioinnin samoilla perusteilla kuin työkyvyttömyyseläkkeen työkyvyn arvioinnin. Välttämätön osa arviointia ovat edellä mainittuja tarkoituksia varten kirjoitetut B-lääkärinlausunnot viimeisen kahden vuoden ajalta.

Muualta kuin terveydenhuollosta saatavat tiedot

Eläkelaitoksella, Eläketurvakeskuksella ja muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada terveydentilatietoja myös esimerkiksi lakisääteistä vakuutusta toimeenpanevalta vakuutus- ja eläkelaitokselta, viranomaiselta ja muulta taholta, johon julkisuuslakia sovelletaan, kuten Kelalta, jos tiedot ovat välttämättömiä käsiteltävänä olevan vakuuttamis- eläke- tai etuus asian ratkaisemista varten.
 

Eläkelaitoksilla ja Eläketurvakeskuksella on oikeus saada veroviranomaiselta tiedot, joita tarvitaan työeläkelakien, Eläketurvakeskuksesta annetun lain sekä EU:n sosiaaliturva-asetusten ja sosiaaliturvasopimusten täytäntöönpanoa varten.

Tietoja tarvitaan esimerkiksi

• vakuuttamisen valvonnassa
• työsuhdetietojen jälkikäteisessä selvittämisessä ja
• eläkkeensaajien valvonnassa

Tiedot vakuuttamisen valvontaa varten

Eläketurvakeskuksella on oikeus saada valvontavelvollisuuden täyttämiseksi Verohallinnolta joukkotietoina palkan tai muun vastaavan suorituksen maksajien ja tulonsaajien yksilöinti- ja yhteystiedot, toimialat sekä tiedot maksetuista palkoista tai muista vastaavista suorituksista ja niihin liittyvistä työnantajasuorituksista.

Eläketurvakeskuksella on oikeus saada edellä tarkoitetut tiedot, vaikka se ei olisi tietopyynnössään yksilöinyt joukkotietona valvontakäsittelyyn otettavia suorituksen maksajia tai vaikka valvontakäsittely ei olisi vielä vireillä. Valvontatehtävän täytäntöönpanoa varten Eläketurvakeskuksella on oikeus yhdistää ja käsitellä edellä tarkoitettuja henkilötietoja. Yhdistettyjä tietoja voidaan säilyttää viisi vuotta, kuitenkin enintään valvontakäsittelyn päättymiseen saakka. Yhdistettyjä tietoja ei saa luovuttaa edelleen muutoin kuin tässä laissa tarkoitettua käyttötarkoitusta varten.

Eläketurvakeskuksella on oikeus saada Verohallinnolta yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan Verohallinnolle toimittamat tiedot

• yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista yksilöintitietoineen
• työntekijöiden arvioiduista työskentelyajoista
• työ- ja toimeksiantosuhteen laadusta
• ulkomaisten työntekijöiden vakuuttamista koskevat tiedot
• tiedot työnantajista ja vuokratyönteettäjistä yksilöinti- ja yhteystietoineen
• työmaan sijainnista

Lisäksi Eläketurvakeskuksella on oikeus saada Verohallinnolta rakentamispalvelujen tilaajan Verohallinnolle toimittamat tiedot

• urakoitsijoista yksilöinti- ja yhteystietoineen
• urakkasummista
• urakkasopimusten mukaisista alku- ja loppupäivistä
• toimeksiantojen lajeista
• työmaan sijainnista

Edellä mainitut tiedot ovat verotusmenettelylaissa tarkoitettuja tietoja. Verotusmenettelylain mukaan yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan sekä rakennuspalvelujen tilaajan on velvollisuus toimittaa tässä mainitut tiedot kuukausittain Verohallinnolle.

Tiedot tulorekisteristä

Tulorekisteriyksikkö välittää ja luovuttaa tulorekisterin tietoja, jotka työeläkelaitos tai Eläketurvakeskus tiedon käyttäjänä on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeutettu muun lain nojalla saamaan suorituksen maksajalta tai toiselta tiedon käyttäjältä seuraavasti:

• työntekijän eläkelain 2 §:ssä tarkoitetulle eläkelaitokselle mainitun lain 3 §:ssä mainituissa työeläkelaeissa, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 883/2004 ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 987/2009 sekä Suomea sitovassa sosiaaliturvasopimuksessa säädettyjen tehtävien toimeenpanoa varten;
• Merimieseläkekassalle merimieseläkelaissa ja edellä mainituissa asetuksissa ja sosiaaliturvasopimuksessa säädettyjen tehtävien toimeenpanoa varten;
• Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle maatalousyrittäjän eläkelaissa, edellä mainituissa asetuksissa ja sosiaaliturvasopimuksessa, maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetussa laissa ja maatalousyrittäjien luopumistuesta annetussa laissa säädettyjen tehtävien toimeenpanoa varten;
• Kevalle julkisten alojen eläkelaissa ja edellä mainituissa asetuksissa ja sosiaaliturvasopimuksessa säädettyjen tehtävien toimeenpanoa varten;
• Eläketurvakeskukselle työntekijän eläkelain 3 §:ssä mainituissa työeläkelaeissa, Eläketurvakeskuksesta annetussa laissa ja edellä mainituissa asetuksissa tai sosiaaliturvasopimuksessa säädettyjen tehtävien toimeenpanoa varten.

Mitä tietoja eläkkeenhakijan on ilmoitettava eläkelaitokselle?

Eläkkeenhakijan on liitettävä hakemukseen eläkeasian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys.

Eläkelaitos ilmoittaa hakijalle etuuden hakemisen yhteydessä, miten hänestä kerättäviä henkilötietoja käsitellään.

Työkyvyttömyyseläkkeenhakijan on toimitettava eläkelaitokselle lääkärinlausunto, joka sisältää hoito- tai kuntoutussuunnitelman. Eläkelaitos voi kuitenkin hyväksyä muunkinlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen.

Työkyvyttömyyseläkkeenhakija on velvollinen eläkelaitoksen osoituksesta käymään tutkittavana lääkärin luona tai kuntoutus- tai tutkimuslaitoksessa.

Työuraeläkkeenhakijan on toimitettava eläkelaitokselle työterveyshuollon lausunto ja työnantajan lausunto hakijan työn sisällöstä.

Mitä tietoja eläkkeensaajan on ilmoitettava eläkelaitokselle?

Eläkkeensaajan on ilmoitettava eläkelaitokselle muutoksista, jotka vaikuttavat eläkkeeseen.

Työkyvyttömyyseläkkeen- tai työeläkekuntoutuksensaajan on ilmoitettava eläkelaitokselle:

• työkykynsä palautumisesta
• ryhtymisestään ansiotyöhön
• yrittäjätoiminnan aloittamisesta
• kuntoutuksen keskeytymisestä.

Työuraeläkkeensaajan on ilmoitettava eläkelaitokselle ryhtymisestään ansiotyöhön.

Perhe-eläkettä saavan lesken on ilmoitettava eläkelaitokselle solmimastaan avioliitosta tai rekisteröidystä parisuhteesta.

Jos lapseneläkettä saava lapsi annetaan adoptoitavaksi muulle kuin edunjättäjän leskelle tai edunjättäjän lesken puolisolle, lapsen adoptiovanhemmat ovat velvolliset ilmoittamaan lapsen adoptoimisesta eläkelaitokselle.

Tarkemmat tiedot

Mistä asioista eläkelaitoksella on oikeus vaatia selvitystä?

Ilmoitusvelvollisuudesta huolimatta eläkelaitos voi vaatia eläkkeensaajalta selvityksen myös muista eläkkeen määrään ja eläkeoikeuteen vaikuttavista seikoista. Jos eläkkeensaaja ei toimita tällaista selvitystä eläkelaitokselle eläkelaitoksen määräämässä kohtuullisessa ajassa, asia voidaan ratkaista käytettävissä olevilla tiedoilla.

Eläkelaitos voi keskeyttää eläkkeen maksamisen, jos eläkelaitos epäilee, että eläkkeensaaja ei enää täytä eläkkeen saamisen edellytyksiä, eikä eläkkeensaaja ole toimittanut selvitystä eläkkeen määrään tai eläkeoikeuteen liittyvistä seikoista.

Mitä tietoja yrittäjän on ilmoitettava eläkelaitokselle?

Yrittäjällä ja maatalousyrittäjällä on velvollisuus antaa tietoja

• yritystoiminnan alkamisesta
• yritystoiminnan laadussa, laajuudessa, muodossa tai yrittäjän työpanoksessa tapahtuvista olennaisista muutoksista tai
• vakuutetun yritystoiminnan päättymisestä.

Muutoksilla voi olla merkitystä vakuuttamisvelvollisuuteen tai työtuloon.

Mitä tietoja apurahansaajan on ilmoitettava Melalle?

Apurahansaaja on velvollinen ilmoittamaan Melalle vähintään neljän kuukauden työskentelyajalle myönnetyn ja tietyn euromäärän ylittävän apurahan turvin aloittamastaan työskentelystä ja vakuutetulla apurahalla työskentelyn päättymisestä.

Eläkelaitoksen oikeus vaatia selvitystä yrittäjältä ja apurahansaajalta

Yrittäjän, maatalousyrittäjän ja apurahansaajan ilmoitusvelvollisuudesta riippumatta eläkelaitos tai Eläketurvakeskus voi vaatia yrittäjältä tai apurahansaajalta selvitystä vakuuttamisvelvollisuuteen, työeläkevakuutusmaksuun, vakuutuksen hoitoon ja työtuloon vaikuttavista seikoista.

Eläketurvakeskuksen oikeus saada tietoja tilasto-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan

Eläketurvakeskuksella on oikeus saada tilasto-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa varten tietoja seuraavasti:

1) työeläkelaitoksilta:

a) tarpeelliset henkilön yksilöintitiedot, tiedot henkilön sukupuolesta, kansalaisuudesta, ammatista, äidinkielestä, siviilisäädystä, perhesuhteista, syntymä- ja asuinpaikasta, syntymä- ja kuolinajasta sekä muut näihin rinnastettavat tilasto-, tutkimus- tai kehittämistoiminnan kannalta välttämättömät tiedot;

b) tarpeelliset tiedot henkilön eläke-, etuus- tai korvaushakemuksista ja niihin sisältyvistä tiedoista, henkilölle annetuista eläke-, etuus- ja korvauspäätöksistä, henkilölle myönnetyistä eläkkeistä, etuuksista ja korvauksista ja niiden maksamisesta, henkilön eläke- tai sosiaalivakuuttamista koskevista hakemuksista ja niihin sisältyvistä tiedoista, henkilön eläke- tai sosiaalivakuuttamista koskevista ratkaisuista sekä muut välttämättömät eläke- ja sosiaaliturvaa, eläke- ja sosiaalivakuuttamista sekä näiden toimeenpanoa koskevat tiedot;

c) tarpeelliset tiedot työtulosuosituksen laskentapalvelun yrittäjälle antamasta työtulosuosituksesta ja eläkelaitoksen yrittäjälle vahvistamasta työtulosta;

d) välttämättömät työntekijän eläkelain 198 §:n 1 momentin 2 kohdan a–c alakohdassa tarkoitetut työeläkelaitokselle eläke- tai etuusasian käsittelyä varten toimitetut henkilöä koskevat tiedot;

2) Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta, Kansaneläkelaitokselta, Tapaturmavakuutuskeskukselta, Liikennevakuutuskeskukselta, Potilasvakuutuskeskukselta, lakisääteistä tapaturma- ja liikennevakuutusta hoitavalta vakuutusyhtiöltä sekä sosiaalivakuutuksen alalla toimivalta muulta viranomaiselta tai laitokselta:

a) tarpeelliset henkilön yksilöintitiedot, tiedot henkilön sukupuolesta, kansalaisuudesta, ammatista, äidinkielestä, siviilisäädystä, perhesuhteista, syntymä- ja asuinpaikasta, syntymä- ja kuolinajasta sekä muut näihin rinnastettavat tilasto-, tutkimus- tai kehittämistoiminnan kannalta välttämättömät tiedot;

b) tarpeelliset tiedot henkilön eläke-, etuus- tai korvaushakemuksista ja niihin sisältyvistä tiedoista, henkilölle annetuista eläke-, etuus- ja korvauspäätöksistä, henkilölle myönnetyistä eläkkeistä, etuuksista ja korvauksista ja niiden maksamisesta, henkilön eläke- tai sosiaalivakuuttamista koskevista hakemuksista ja niihin sisältyvistä tiedoista, henkilön eläke- tai sosiaalivakuuttamista koskevista ratkaisuista sekä muut välttämättömät eläke- ja sosiaaliturvaa, eläke- ja sosiaalivakuuttamista sekä näiden toimeenpanoa koskevat tiedot;

c) välttämättömät tiedot henkilön diagnoosin nimestä ja sairausluokituksen koodista;

3) Verohallinnolta:

a) tarpeelliset henkilön yksilöintitiedot, tiedot henkilön sukupuolesta, kansalaisuudesta, ammatista, äidinkielestä, siviilisäädystä, perhesuhteista, syntymä- ja asuinpaikasta, syntymä- ja kuolinajasta sekä muut näihin rinnastettavat tilasto-, tutkimus- tai kehittämistoiminnan kannalta välttämättömät tiedot;

b) tarpeelliset tiedot henkilön työansioista ja työtuloista, työskentelyn ajankohdasta ja määrästä, työskentelyn koko- tai osa-aikaisuudesta sekä ajanjaksoista, jolloin henkilö on ollut poissa työstä;

c) tarpeelliset tiedot henkilön omaan yrittäjätoimintaan perustuvasta ansio- ja pääomatulosta sekä yrittäjätoiminnan muodosta, liikevaihdosta ja muista yrittäjätoiminnan laajuutta kuvaavista seikoista;

d) tarpeelliset tiedot henkilön eläkkeistä ja sosiaaliturvaetuuksista;

4) Finanssivalvonnalta etuudensaajarekisteriin sisältyvät:

a) tarpeelliset henkilön yksilöintitiedot, tiedot henkilön sukupuolesta, kansalaisuudesta, ammatista, äidinkielestä, siviilisäädystä, perhesuhteista, syntymä- ja asuinpaikasta, syntymä- ja kuolinajasta sekä muut näihin rinnastettavat tilasto-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan kannalta välttämättömät tiedot;

b) tarpeelliset työttömyysturvaa ja vuorottelukorvauksia koskevat tiedot; sekä

5) Digi- ja väestötietovirastolta tarpeelliset henkilön yksilöintitiedot, tiedot henkilön sukupuolesta, kansalaisuudesta, äidinkielestä, siviilisäädystä, perhesuhteista, syntymä- ja asuinpaikasta, syntymä- ja kuolinajasta sekä muut näihin rinnastettavat tilasto-, tutkimus- tai kehittämistoiminnan kannalta välttämättömät tiedot

Eläketurvakeskuksella on oikeus yhdistää ja käyttää saamiaan edellä mainittuja tietoja sekä TyEL 197 ja 198 §:n perusteella saamiaan tietoja

• tutkimus- ja tilastotoiminnassa sekä
• työeläketurvan kehittämistä varten tarvittavien selvitysten tekemiseksi.

Tietosuojalain 31 §:ssä on säädetty edellytykset sellaiselle tutkimukselle, joka mahdollistaa poikkeamisen tietosuoja-asetuksessa säädetyistä rekisteröidyn oikeuksista.

Eläkelaitoksen oikeus saada tietoja

Eläkelaitoksen oikeuteen saada tietoja tieteellistä tai historiallista tutkimusta tai tilastointia varten sovelletaan yleisiä julkisuuslain, tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain säännöksiä. Julkisuuslain alainen viranomainen antaa luvan salassa pidettävien tietojen saamiseen yksittäistapauksissa edellytysten täyttyessä.

Käsittelyperusteella on vaikutuksia rekisteröidyn oikeuksiin. Jos tutkimus- tai tilastointitehtävä täyttää tietosuojalain 31 §:ssä säädetyt edellytykset, asetuksen mukaisista rekisteröidyn oikeuksista voidaan poiketa.