Rekisteröidyn oikeudet

1.1 Rekisteröidyn oikeus saada pääsy häntä koskeviin tietoihin

Rekisteröidyllä on oikeus saada rekisterinpitäjältä vahvistus siitä, että häntä koskevia henkilötietoja käsitellään tai että niitä ei käsitellä. Jos niitä käsitellään, rekisteröidyllä on oikeus seuraaviin tietoihin  

• Käsittelyn tarkoitukset
• Kyseessä olevat henkilötietoryhmät
• Vastaanottajat ja vastaanottajaryhmät yksilöidysti
• Mahdollisuuksien mukaan henkilötietojen säilyttämisaika tai sen määrittämiskriteerit
• Rekisteröidyn oikeus pyytää häntä itseään koskevien henkilötietojen oikaisemista tai poistamista
• Oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle
• Jos henkilötietoja ei kerätä rekisteröidyltä itseltään, kaikki tietojen alkuperästä käytettävissä olevat tiedot
• Automaattisen päätöksenteon olemassaolo
• Tietosuojan riittävyys, jos henkilötietoja siirretään kolmansiin maihin

Henkilötietoja ovat sekä rekisterinpitäjälle toimitetut tiedot että rekisterinpitäjän sille toimitetuista tiedosta tekemät päättelyt ja johdetut tiedot. Rekisteröidyllä tulee olla pääsy myös johdettuihin tietoihin.

Rekisterinpitäjät joutuvat usein käsittelemään tietoja, jotka sisältävät useiden rekisteröityjen tietoja. Eräissä tilanteissa myös muita henkilöitä kuin rekisteröityä koskevat tiedot ovat rekisteröityä koskevia henkilötietoja. Tällainen tilanne voi tulla kyseeseen esimerkiksi perhe-eläkettä koskevissa asioissa. Myös näihin tietoihin rekisteröidyllä tulee olla pääsy.

1.1.1 Alaikäisen tarkastusoikeus

Lapsen oikeuksien sopimuksen, Suomen perustuslain ja tietosuojalain säännösten perusteella alaikäisellä lapsella on oikeus itsenäisesti käyttää oikeuksiaan henkilöään koskevissa asioissa kuten henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä oikeuksissa. Hänellä on muun muassa oikeus tarkastaa itseään koskevat henkilörekisteritiedot, mikäli hän ikäänsä, kehitystasoonsa ja asian laatuun nähden ymmärtää asian merkityksen. Alaikäisen itsemääräämisoikeuden arviointi ja edellä mainittujen kriteerien täyttäminen on ensikädessä rekisterinpitäjän arvioon perustuva asia.

1.1.2 Rekisteröidyn pyynnön toteuttaminen käytännössä

1.1.2.1 Rekisterinpitäjän oikeus pyydettävien tietojen täsmentämisestä

Jos rekisterinpitäjä käsittelee merkittäviä määriä rekisteröityä koskevia tietoja, rekisterinpitäjä voi pyytää rekisteröityä täsmentämään riittävällä tavalla ennen tietojen luovuttamista, mitä tietoja tai mitä käsittelytoimia rekisteröidyn pyyntö koskee. Esimerkiksi jos rekisteröity pyytää tietoa rekistereissä olevista palkkatiedoistaan, rekisterinpitäjä voi pyytää tietopyynnön täsmentämistä koskemaan tiettyä ajanjaksoa.

Pyynnön esittämiselle ei ole määrämuotoa. Tietoja pyytävän henkilöllisyydestä on varmistuttava. Jos rekisterinpitäjällä on perusteltu syy epäillä pyynnön tehneen luonnollisen henkilön henkilöllisyyttä, rekisterinpitäjä voi kuitenkin pyytää toimittamaan lisätiedot, jotka ovat tarpeen rekisteröidyn henkilöllisyyden vahvistamiseksi.

Rekisteröidyllä on oikeus saada jäljennös häntä koskevista henkilötiedoista.

1.1.2.2 Tiedot annettava maksutta

Pyyntöjen toteuttamisen lähtökohtana on maksuttomuus.

Rekisterinpitäjä voi tietyin edellytyksin periä pyydetyn toimenpiteen toteuttamisesta aiheutuvat hallinnolliset kustannukset tai kieltäytyä suorittamista pyydettyä toimea, mikäli rekisteröidyn pyynnöt ovat ilmeisen perusteettomia tai kohtuuttomia. Tällöin rekisterinpitäjän on osoitettava pyynnön ilmeinen perusteettomuus tai kohtuuttomuus.

Rekisterinpitäjä voi periä hallinnollisiin kustannuksiin perustuvan kohtuullisen maksun myös, jos rekisteröity pyytää useampia jäljennöksiä.

1.1.2.3 Tietojen antotapa

Jos rekisteröity esittää pyynnön sähköisesti, rekisterinpitäjän on toimitettava tiedot yleisesti käytetyssä sähköisessä muodossa, ellei rekisteröity toisin pyydä. Rekisterinpitäjän olisi myös tarjottava keinot esittää tällaiset pyynnöt sähköisesti, erityisesti silloin, kun henkilötietoja käsitellään sähköisesti.

Jos mahdollista rekisterinpitäjä voi tarjota rekisteröidylle teknisen etäpääsyn suojattuun järjestelmään, jossa rekisteröity saa suoran pääsyn henkilötietoihinsa. Sähköinen työeläkeote on esimerkki rekisterinpitäjän tarjoamasta pääsystä suojattuun järjestelmään. Eläkelaitoksilla voi myös olla sähköisiä järjestelmiä, joiden kautta henkilö voi seurata oman asiansa käsittelyä ja asiakirjoja.

Tiedot tulee antaa rekisteröidylle ymmärrettävässä muodossa.

1.1.2.4 Rekisteröidylle vastattava kuukauden kuluessa

Rekisteröidyn esittämään pyyntöön on reagoitava yhden kuukauden sisällä.

Määräaikaa voidaan tarvittaessa jatkaa enintään kahdella kuukaudella ottaen huomioon pyyntöjen monimutkaisuus ja määrä. Rekisterinpitäjän on ilmoitettava rekisteröidylle mahdollisesta määräajan jatkamisesta kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta sekä kerrottava viivästymisen syyt.

1.1.2.5 Rekisteröity asianosaisasemassa

Rekisteröidyllä on julkisuuslain mukaan oikeus asianosaisena saada tieto muustakin kuin häntä itseään koskevista asiasta. Asianosaisena hänellä on oikeus myös sellaiseen tietoon, joka on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee.

1.1.3 Tiedonsaantioikeuden rajoitukset

1.1.3.1 Tiedonsaantioikeuden rajoitus tietosuojalain mukaan

Rekisteröidyllä ei ole tietosuojalain mukaan oikeutta tutustua hänestä kerättyihin tietoihin, jos:

• tiedon antaminen saattaisi vahingoittaa kansallista turvallisuutta, puolustusta tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta taikka haitata rikosten ehkäisemistä tai selvittämistä
• tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle taikka rekisteröidyn tai jonkun muun oikeuksille; tai
• henkilötietoja käytetään valvonta- ja tarkastustehtävissä ja tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä Suomen tai Euroopan unionin tärkeän taloudellisen tai rahoituksellisen edun turvaamiseksi.

Rekisteröidylle on ilmoitettava rajoituksen syyt, ellei tämä vaaranna rajoituksen tarkoitusta.

Rekisteröidyllä ei ole oikeutta tietoihin myöskään silloin, kun tietoja käsitellään tieteellisiä ja historiallisia tutkimustarkoituksia sekä tilastollisia taikka arkistointitarkoituksia varten tietosuojalain 31 ja 32 §:n edellyttämällä tavalla.

1.1.3.2 Tiedonsaantioikeuden rajoitus julkisuuslain mukaan

Rekisteröidyllä ei julkisuuslain mukaan ole oikeutta muun muassa seuraaviin tietoihin:

• tietoihin jos tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua taikka lapsen etua tai muuta erittäin tärkeää yksityistä etua
• esitutkinnassa tai poliisitutkinnassa esitettyyn tai laadittuun asiakirjaan ennen tutkinnan lopettamista, jos tiedon antaminen haittaisi asian selvittämistä
• esittelymuistioon, ratkaisuehdotukseen ja muuhun asian valmistelua varten laadittuun asiakirjaan ennen kuin asian käsittely on päättynyt
• oikeudenkäyntiä varten laadittuun tai hankittuun asiakirjaan, jos tiedon antaminen olisi vastoin asiakirjan haltijan etua oikeudenkäynnissä.

1.1.4 Rekisteröidyn henkilöllisyyden vahvistaminen

Rekisterinpitäjän on pystyttävä vahvistamaan tietosuojaoikeuksiaan käyttävän rekisteröidyn henkilöllisyys. Jos rekisterinpitäjällä on perusteltu syy epäillä pyynnön esittäjän henkilöllisyyttä, se voi pyytää tätä toimittamaan lisätietoja henkilöllisyyden vahvistamiseksi.

2.1 Rekisteröidyn oikeus saada tietoa henkilötietojen käsittelystä

Rekisterinpitäjän on toimitettava henkilötietojen käsittelyä koskevat tiedot rekisteröidylle tiiviisti esitetyssä, läpinäkyvässä, helposti ymmärrettävässä ja saatavilla olevassa muodossa selkeällä ja yksinkertaisella kielellä, esimerkiksi asiakirjoissa esiintyvät mahdolliset lyhenteet tulee selittää. Asetuksen mukainen informointi edellyttää laajempaa ja yksityiskohtaisempaa informointia kuin henkilötietolaki. Tiedot on toimitettava rekisteröidylle ymmärrettävässä muodossa.

Tarkempia ohjeita löytyy liitteenä olevasta valvontaviranomaisen taulukosta.

2.1.1 Informointi silloin, kun henkilötietoja kerätään rekisteröidyltä itseltään

Rekisteröidylle on ilmoitettava häntä koskevien henkilötietojen käsittelystä tietojen keruun yhteydessä. Tiedot on annettava rekisteröidylle ilman erillistä pyyntöä.

Kun tietoja kerätään rekisteröidyltä itseltään, rekisterinpitäjän on toimitettava rekisteröidylle seuraavat tiedot:

• Rekisterinpitäjän ja tämän mahdollisen edustajan identiteetti ja yhteystiedot
• Tietosuojavastaavan yhteystiedot
• Henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja käsittelyn oikeusperuste
• Rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutetut edut, jos käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen toteuttamiseksi
• Henkilötietojen vastaanottajat tai vastaanottajaryhmät
• Tapauksen mukaan tieto siitä, että rekisterinpitäjä aikoo siirtää henkilötietoja kolmanteen maahan tai kansainväliselle järjestölle eräin edellytyksin

Lisäksi on ilmoitettava

• Henkilötietojen säilytysaika tai jos tämä ei ole mahdollista, säilytysajan määrittämiskriteerit
• Rekisteröidyn oikeus pyytää rekisterinpitäjältä pääsy häntä itseään koskeviin henkilötietoihin sekä oikeus pyytää tietojen oikaisemista, poistamista tai käsittelyn rajoittamista tietyin edellytyksin
• Oikeus tehdä valitus valvontaviranomaiselle
• Henkilötietojen antamisen velvoittavuus ja antamatta jättämisen mahdolliset seuraukset
• Profiloinnin olemassaolo ja sen seuraukset

Etuutta hakiessaan hakijalla täytyy olla mahdollisuus edellä mainittujen tietojen saamiseen riippumatta siitä, hakeeko hän etuutta sähköisesti vai paperihakemuksella.

Kaikki edellä mainitut tiedot eivät välttämättä ole tiedossa vielä silloin, kun henkilö hakee etuutta. Hakemusvaiheessa on riittävää se, että hakijalle kerrotaan selkeästi ja ymmärrettävässä muodossa yleisesti niistä asioista, joista informointia edellytetään. Esimerkiksi eläkelaitoksen sivuilla voi olla kuvaus hakemusprosessista, josta ilmenevät kaikki ne asiat, joista rekisteröityä on informoitava. Hakemuslomakkeella voi olla linkki kuvaukseen ja myös tietoa siitä, mistä muualta hakija saa halutessaan näitä tietoja, esimerkiksi esitteistä.

Kun tietoja ensimmäisen kerran kerätään, on informoitava kaikista niistä käyttötarkoituksista, joissa tietoja käsitellään. Näin ollen eläkettä tai kuntoutusta haettaessa on rekisteröityä informoitava tietojen jatkokäsittelystä esimerkiksi tilastoinnissa, tutkimuksessa tai työeläketurvan kehittämistä koskevissa tehtävissä, joissa kerättyjen henkilötietojen käsittely on välttämätöntä.

2.1.2 Kun henkilötietoja saadaan muualta kuin rekisteröidyltä itseltään

Kun rekisteröidyn tietoja kerätään muualta kuin rekisteröidyltä itseltään, rekisterinpitäjän täytyy toimittaa rekisteröidylle muun muassa henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset. Tietoja ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos tietojen hankkimisesta tai luovuttamisesta säädetään laissa, jossa on vahvistettu asianmukaiset toimenpiteet rekisteröidyn etujen suojaamiseksi.

Työeläkejärjestelmässä rekisteröidyn tietojen hankkiminen muualta kuin rekisteröidyltä itseltään perustuu aina laissa olevaan säännökseen. Tämän vuoksi tietojen keräämisvaiheseen kohdistuvaa informointivelvoitetta ei sovelleta työeläkejärjestelmässä silloin, kun tietoja hankitaan lakiin perustuvan säännöksen nojalla muualta kuin rekisteröidyltä itseltään.
 

3.1 Rekisteröidyn tietojen oikaiseminen

Rekisteröidyllä on oikeus vaatia, että rekisterinpitäjä oikaisee ilman aiheetonta viivytystä rekisteröityä koskevat epätarkat ja virheelliset henkilötiedot. Ottaen huomioon tarkoitukset, joihin tietoja käsitellään, rekisteröidyllä on oikeus saada puutteelliset henkilötiedot täydennettyä, muun muassa toimittamalla lisäselvitys.

Rekisterinpitäjä voi jättää epätarkat ja virheelliset henkilötiedot korjaamatta, jos korjaamatta jättämisellä ei ole vaikutusta käsiteltävänä olevaan asiaan ja käsittelyn tarkoitus toteutuu virheellisestä ja epätarkasta henkilötiedosta huolimatta oikeansisältöisenä.

3.2 Rekisteröidyn tietojen poistaminen

Rekisteröidyllä on oikeus saada rekisterinpitäjä poistamaan rekisteröityä koskevat henkilötiedot tietyin edellytyksin.

Oikeutta tietojen poistamiseen (tulla unohdetuksi) ei kuitenkaan sovelleta, jos käsittely on tarpeen lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Lakisääteisen työeläketurvan hoitamisessa tarvittavia tietoja säilytetään lainsäädännössä säädetyn ajan.

Työeläkejärjestelmässä rekisteröidyn oikeus tietojen poistamiseen voi tulla kysymykseen vain silloin, kun kyse ei ole lakisääteisen tehtävän hoitamisesta.

Rekisterinpitäjän kieltäytyessä rekisteröidyn pyynnöstä sen on ilmoitettava siitä rekisteröidylle viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Kieltäytyminen on perusteltava. Rekisterinpitäjän on myös kerrottava rekisteröidylle mahdollisuudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle sekä käyttää muita oikeussuojakeinoja.

Rekisteröidyllä on oikeus siihen, että rekisterinpitäjä rajoittaa tietojen käsittelyä muun muassa silloin, kun rekisteröity kiistää henkilötietojensa paikkansapitävyyden.

Rajoitusvaatimuksesta huolimatta rekisteröidyn henkilötietoja saa käsitellä oikeudellisen vaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi toisen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön oikeuksien suojaamiseksi tai tärkeää unionin tai jäsenvaltion yleistä etua koskevista syistä.

Oikeutta on mahdollista rajoittaa kansallisessa lainsäädännössä.

4.1 Rekisteröidyn oikeus rajoittamiseen työeläkelaeissa

Työeläkelakien mukaan rekisteröidyllä ei ole oikeutta vaatia eläkelaitosta rajoittamaan henkilötietojensa käsittelyä silloin, kun se hoitaa työeläkelakien mukaista tehtävää, jos rekisteröidyn vaatimus käsittelyn rajoittamisesta on ilmeisen perusteeton. Ilmeinen perusteettomuus on eläkelaitoksen arvioitava. Säännöksen tarkoituksena on se, ettei rekisteröity voisi perusteettomasti pyrkiä keskeyttämään lakisääteisen työeläketurvan toimeenpanoa.

4.2 Rekisteröidyn ensisijaiset oikeussuojakeinot

Lakisääteisen työeläketurvan toimeenpano on julkisen hallintotehtävän hoitamista, johon sovelletaan hallintolakia. Hallintolain nojalla eläkelaitoksen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä.

Lähtökohtaisesti lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä varmistetaan rekisteröidyn oikeuksien toteutuminen yleislakien ja työeläkelakien säännöksin, vaikka asia käsiteltäisiin ja ratkaistaisiin järjestelmissä olevien tietojen perusteella.

Lisäksi rekisteröityä on suojattu muun muassa siten, että rekisteröidyllä on oikeus saada väliaikainen päätös tilanteessa, jossa hän kiistää päätöksen perusteena olevat tiedot. Ennen lopullisen päätöksen antamista tietojen oikeellisuus selvitetään.

Työntekijän eläkelain mukaisissa asioissa rekisteröidyllä on käytettävänään työntekijän eläkelain 9 luvun mukaiset muutoksenhakukeinot, jotka mahdollistavat sen, että mahdollisesti virheellisten tietojen perusteella annettu päätös korjataan. Muutoksenhakusäännökset toimivat rekisteröidyn oikeusturvan takeina.

Työeläkelaeissa on säännökset myös asiavirheen korjaamisesta. Jos eläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, eläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.

4.3 Rekisteröidyn rajoittamista koskeva vaatimus

Rekisteröidyn tulee nimenomaisesti vaatia käsittelyn rajoittamista. Tällöin eläkelaitos voi selvittää rekisteröidylle rajoittamista koskevan vaatimuksen vaikutukset.

Rekisterinpitäjän on ilmoitettava henkilötietojen oikaisuista, poistoista tai käsittelyn rajoituksista jokaiselle vastaanottajalle, jolle henkilötietoja on luovutettu, paitsi jos tämä osoittautuu mahdottomaksi tai vaatii kohtuutonta vaivaa. Rekisterinpitäjän on ilmoitettava rekisteröidylle näistä vastaanottajista, jos rekisteröity sitä pyytää.

5.1 Tekninen rajapinta

Eläkelaitoksella ja Eläketurvakeskuksella on oikeus luovuttaa tietoja teknisen rajapinnan avulla tahoille, joilla on lakisääteinen oikeus saada työeläkejärjestelmän tietoja. Tällaisia tahoja ovat muun muassa lakisääteistä sosiaalivakuutusta toimeenpanevat laitokset, Kela sekä eläkekassat ja -säätiöt.

Työeläkejärjestelmässä joudutaan tekemään suuria määriä korjauksia henkilötietoihin. Eläketurvakeskuksella ja eläkelaitoksilla on teknisiä rajapintoja lakisääteistä sosiaalivakuutusta toimeenpanevien toimijoiden kanssa. Käytännössä tietoja saavilla tahoilla on näin mahdollisuus ajantasaisesti tarkistaa tietojen oikeellisuus käyttöliittymä- tai sanomarajapintapalveluiden avulla ansaintarekisteristä.

5.2 Ei pääsyä ajantasaiseen tietoon

Edellä mainittujen tiedonsaantiin oikeutettujen ulkopuolelle jää pieni joukko sellaisia tiedonsaantiin oikeutettuja, joilla ei ole minkäänlaista teknistä rajapintaa tietoihin. Tällöin tiedot annetaan muun muassa puhelimitse tai suojatun sähköpostin välityksellä. Näin tietoa saavat esimerkiksi tulli, poliisi ja kuntien sosiaaliviranomaiset.

5.3 Ilmoitusvelvollisuus käytännössä

Koska työeläketoimijoiden ja useimpien tiedonsaantiin oikeutettujen tahojen välille on rakennettu lähes ajantasaiseen tiedonsaantiin mahdollistavat rajapinnat, ei tietojen korjaamisesta ole tarvetta ilmoittaa. Jokainen toimija voi hakea ajantasaisen tiedon omien oikeustoimiensa perusteeksi.

Niissä tilanteissa, joissa tietoa ei voi antaa teknisen rajapinnan kautta, tietojen korjaamisesta ilmoittaminen voi olla mahdotonta tai vaatia kohtuutonta vaivaa. Eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen on arvioitava tilanteissa, joissa tiedon vastaanottajalla ei ole käyttöliittymää tiedon saantiin, onko ja missä määrin henkilötietojen oikaisuista tai poistoista ilmoitettava niille, joille henkilötietoja on luovutettu.

Rekisteröidyllä on oikeus saada häntä koskevat henkilötiedot, jotka hän on toimittanut rekisterinpitäjälle, ja siirtää kyseiset tiedot toiselle rekisterinpitäjälle tietyin edellytyksin.

6.1 Edellytykset siirtämisoikeudelle

Rekisteröidyllä on oikeus siirtää tiedot järjestelmästä toiseen silloin, kun käsittely perustuu suostumukseen tai sopimukseen.

Oikeutta ei voi käyttää sellaisia rekisterinpitäjiä vastaan, joiden lakisääteisiin velvollisuuksiin henkilötietojen käsittely kuuluu.

Eläkelaitokset ja Eläketurvakeskus hoitavat lakisääteisiä tehtäviä. Näin ollen rekisteröidyllä ei ole oikeutta siirtää lakisääteisten tehtävien hoitamista varten kerättyjä tietoja työeläkejärjestelmästä toiseen järjestelmään.

Jos rekisteröity kuitenkin pyytää tietojensa siirtämistä järjestelmästä toiseen, eläkelaitoksen on ilmoitettava viipymättä ja viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta rekisteröidylle syyt siihen, miksi eläkelaitos ei toteuta rekisteröidyn pyyntöä.

Rekisteröidyllä on oikeus henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella milloin tahansa vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä, eli pyytää, että hänen henkilötietojaan ei käsiteltäisi ollenkaan.

7.1 Edellytykset vastustamisoikeudelle

Kun tietoja käsitellään

• yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi,
• rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi tai
• rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolten oikeutettujen etujen toteuttamiseksi paitsi milloin henkilötietojen suojaa edellyttävät rekisteröidyn edut tai perusoikeudet ja -vapaudet syrjäyttävät tällaiset edut

rekisteröity voi vastustaa käsittelyä henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella.

Edellä mainitut käsittelyperusteet tulevat harvoin kyseeseen työeläketurvan hoitamisessa. Työeläketurvan hoitamisessa käsittelyperusteena on useimmiten lakisääteinen tehtävä eikä rekisteröidyllä silloin ole oikeutta vastustaa henkilötietojensa käsittelyä.

Suomessa julkisen vallan käyttö perustuu aina lainsäädäntöön ja jos käsittelyperuste on lakisääteinen velvoite, niin vastustamisoikeutta ei edellä olevan perusteella voida soveltaa.