1.1 Holhoustoimen tarkoitus

Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka eivät itse voi huolehtia taloudellisista asioistaan. Keinoja rajoittaa täysivaltaisen henkilön valtaa määrätä omista asioistaan ovat

  • edunvalvojan määrääminen
  • toimintakelpoisuuden rajoittaminen
  • vajaavaltaiseksi julistaminen
  • edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen.

Holhousoikeuden keskeisenä periaatteena on päämiehen ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen. Tämän vuoksi holhousoikeudellisiin toimenpiteisiin on syytä ryhtyä vain silloin ja siinä määrin kuin se on välttämätöntä henkilön etujen suojaamiseksi.

Arvioitaessa toimenpiteen välttämättömyyttä on otettava huomioon muun muassa ne toimenpiteet, joihin asianomainen on itse ryhtynyt asioidensa hoidon järjestämiseksi.

Laki holhoustoimesta 442/1999 ja laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007 ovat keskeinen säädöspohja asioiden hoitamisessa toisen puolesta.

1.2 Ensisijaiset keinot asioiden järjestämiseksi

Täysivaltainen henkilö voi valtuuttaa valtakirjalla toisen henkilön hoitamaan asioitaan, esimerkiksi eläkettä koskevia asioitaan. Pätevän valtuutuksen antaminen edellyttää, että henkilö on oikeustoimikelpoinen.

Eläkelaitoksen hyväksymä työntekijän lähiomainen tai muu henkilö voi työntekijän puolesta hakea eläkettä ja hoitaa muita eläkettä koskevia asioita, jos työntekijä ei siihen itse pysty iän, vamman, sairauden tai muun syyn takia.

Lisäksi henkilö voi edunvalvontavaltuutuksen avulla järjestää etukäteen asioidensa hoidon siltä varalta, että hän myöhemmin tulee esimerkiksi sairauden vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.

1.3 Holhousviranomaiset

1.3.1 Digi- ja väestötietovirasto

Paikallisena holhousviranomaisena toimii Digi- ja väestötietovirasto. Ahvenanmaalla holhousviranomaisen tehtäviä hoitaa Ahvenanmaan valtionvirasto.

Holhousviranomainen

  • ratkaisee kaikki holhoustoimen lupa-asiat
  • valvoo edunvalvojien toimintaa
  • ylläpitää holhousasioiden rekisteriä
  • antaa tietoa holhoustoimen palveluista sekä
  • opastaa menettelytavoissa edunvalvojan saamiseksi.

Holhousviranomainen voi myös määrätä edunvalvojan silloin, kun 

  • henkilö on itse hakenut edunvalvojan määräämistä ja
  • hän on pyytänyt, että tietty henkilö määrättäisiin hänen edunvalvojakseen.

Jos hakija ei kykene ymmärtämään, mitä edunvalvojan määrääminen hänen kannaltaan merkitsee, holhousviranomainen ei voi määrätä edunvalvojaa. Tällöin edunvalvojan määrää käräjäoikeus. 

Holhousviranomainen voi edunvalvontamääräyksen lisäksi holhoustoimesta annetussa laissa tarkemmin määritellyin edellytyksin myös 

  • muuttaa edunvalvojan tehtävää tai määräyksen voimassaoloaikaa
  • vapauttaa edunvalvojan tehtävästään tai
  • määrätä edunvalvojan tehtävän lakkaamaan.

Holhoustoimilaki 15 §, 16 §, 17 §

1.3.2 Käräjäoikeus

Yleensä käräjäoikeus määrää henkilölle edunvalvojan holhousviranomaisen hakemuksen perusteella. 

Käräjäoikeuden tehtävänä on

  • edunvalvojan määrääminen
  • toimintakelpoisuuden rajoittaminen
  • vajaavaltaiseksi julistaminen
  • toimintakelpoisuuden rajoittamisesta tai vajaavaltaiseksi julistamisesta päättäminen, silloinkin kun holhousviranomainen on määrännyt henkilölle edunvalvojan.

1.4 Holhousasioiden rekisteri

Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston pitämästä holhousasioiden rekisteristä säädetään Digi- ja väestötietoviraston eräistä henkilörekistereistä annetussa laissa (1156/2019). Rekisteriin tallennetaan tiedot edunvalvojan ja edunvalvontavaltuutetun toiminnan valvomiseksi ja kolmansien oikeuden turvaamiseksi. (holhoustoimilaki 64 §)

1.4.1 Holhousasioiden rekisteriin merkittäviä tietoja

Rekisteriin merkitään muun muassa

  • edunvalvojaa ja hänen päämiestään tai valtuutettua ja valtuuttajaa koskevat tunniste- ja yhteystiedot
  • tiedot henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta
  • tiedot toimintakelpoisuuden rajoituksen sisällöstä
  • tiedot edunvalvojan tehtävästä ja määräämisen perusteesta
  • edunvalvontavaltuutus jos se koskee valtuuttajan edustamista tämän taloudellisissa asioissa

Rekisteriin saadaan lisäksi merkitä sellaisia rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia tietoja.

Jos on aihetta epäillä henkilön oikeustoimikelpoisuutta, asian voi tarkistaa holhousasioiden rekisteristä. Holhousasioiden rekisteristä saa tiedon siitä, onko joku edunvalvonnassa, kuka hänen edunvalvojansa on ja mitkä ovat edunvalvojan tehtävät. Rekisteriin kirjataan myös tieto henkilön mahdollisesta toimintakelpoisuuden rajoituksesta.

Holhousrekisteristä saat tietoa myös voimassa olevista, taloudellisia asioita koskevista edunvalvontavaltuutuksista ja valtuutetuista.

1.5 Väestötietojärjestelmän edunvalvontaa koskevat tiedot

Väestötietojärjestelmään tallennetaan edunvalvontaa koskevina tietoina

  • edunvalvonnan, toimintakelpoisuuden rajoituksen ja edunvalvontavaltuutuksen alkamis- ja lakkaamisajankohta
  • tieto siitä, onko henkilön toimintakelpoisuutta rajoitettu
  • tieto siitä, onko edunvalvonnan tai edunvalvontavaltuutuksen tehtäviä jaettu
  • edunvalvojan tai valtuutetun nimi ja henkilötunnus tai syntymäaika taikka yleisen edunvalvojan palveluntuottajan nimi ja yritys- ja yhteisötunnus
  • edunvalvojan tai valtuutetun tehtävän alkamis- ja lakkaamisajankohta. (valtioneuvoston asetus väestötietojärjestelmästä 10 § )

Yksittäinen tietojenluovutus kuuluu holhousviranomaiselle.