Keinot käytettäessä puhevaltaa toisen puolesta työeläkeasioissa

Valtakirjavaltuutus

Hallintolain mukaan hallintoasiassa saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä. Valtakirja on viranomaisen määräyksestä yksilöitävä, jos toimivallasta tai toimivallan laajuudesta on epäselvyyttä. (hallintolaki 12 § 1)

Henkilö, jonka kyky hoitaa itse asioitaan ei ole heikentynyt, voi valtuuttaa toisen henkilön hoitamaan työeläkeasioitaan valtakirjan nojalla. Pätevän valtuutuksen antaminen edellyttää, että valtuuttaja on oikeustoimikelpoinen.

Lähtökohtaisesti asianajajan ja julkisen oikeusavustajan ei tarvitse esittää valtakirjaa hoitaessaan työeläkeasioita toisen puolesta.

Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa (715/2011) säädetään lupalakimiehistä.  Työeläkejärjestelmässä lupalakimiehen voidaan katsoa osoittaneen olevansa oikeutettu edustamaan asianosaista muulla luotettavalla tavalla. Näin ollen hallintomenettelyssä lupalakimiehen on esitettävä valtakirja vain eläkelaitoksen määräyksestä.

Tarkemmat tiedot

Valtakirja voi olla

• yleinen valtakirja tai
• tarkemmin rajattu valtakirja, jossa valtuutetun toimivalta on yksilöity.

Eläkelaitos voi vaatia yksilöidyn valtakirjan, jos valtuutetun toimivallan laajuudesta on epäselvyyttä.

Päämies voi milloin tahansa peruuttaa valtuutuksen ja ryhtyä hoitamaan itsenäisesti eläkeasiaansa.

Valtuutuksen voimassaolo, jos päämies menettää kykynsä hoitaa asioitaan

Valtuutus ei pääsääntöisesti lakkaa, vaikka valtuuttaja valtuutuksen antamisen jälkeen tulisi kykenemättömäksi ymmärtämään valtuutuksen merkitystä ja terveydentilansa heikentymisen tai muun syyn vuoksi menettäisi tosiasiallisen kykynsä hoitaa asioitaan. Näissä tilanteissa on kuitenkin syytä harkita edunvalvojan määräämistä taloudellisten asioiden hoitamista varten.

Valtuutus ja edunvalvoja

Jos henkilölle on määrätty edunvalvoja, jolla on itsenäinen puhevalta eläkeasiassa, päämiehen muulle henkilölle antama valtuutus on tehoton. Tällöin eläkelaitoksen on ilmoitettava annetusta valtakirjasta edunvalvojalle.

Jos päämiehellä ja edunvalvojalla on rinnakkainen puhevalta, tulisi ensisijaisesti edunvalvojan edustaa päämiestä. Edunvalvoja on nimenomaisesti määrätty päämiehen tueksi tilanteisiin, joissa tämän ei katsota pystyvän toimimaan itse. Eläkelaitoksen on tällöinkin ilmoitettava edunvalvojalle, jos päämies valtuuttaa jonkun muun hoitamaan asiaansa.

Päämiehen eläkeasioita voi suoraan lain nojalla hoitaa myös hänen lähiomaisensa tai muu hänestä huolehtinut henkilö, jos päämies ei itse pysty hoitamaan eläkettään koskevia asioita.

Puhevallan käyttämisen edellytykset

Edellytyksenä puhevallan käyttämiselle eläkeasiassa päämiehen puolesta on, että

• päämies ei pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin hoitamaan eläkettään koskevia asioita
• kykenemättömyys johtuu iästä, vammasta, sairaudesta tai muusta syystä
• päämiehellä ei ole edunvalvojaa ja
• puhevaltaa käyttävä henkilö on eläkelaitoksen hyväksymä lähiomainen tai päämiehestä huolehtinut henkilö.

Kaikkien laissa säädettyjen edellytysten tulee täyttyä. Eläkelaitos voi tarkistaa edunvalvojamääräyksen voimassaolon holhousasioiden rekisteristä, mutta puhevallan käyttäjän tulee esittää selvitys siitä, että muut edellytykset puhevallan käyttämiselle täyttyvät (esimerkiksi eläkkeenhakija ei pysty hoitamaan eläkettä koskevia asioita sairauden vuoksi).

Tarkemmat tiedot

Viime kädessä harkintavalta on eläkelaitoksella, koska puhevaltaa käyttävän tulee olla eläkelaitoksen hyväksymä.

Jos eläkelaitos ei hyväksy henkilöä puhevallan käyttäjäksi, tulisi eläkelaitoksen tehdä holhousviranomaiselle ilmoitus edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä. (holhoustoimilaki 91 §)

Jos eläkkeenhakijan terveydentila sallii, eläkelaitos voi vaihtoehtoisesti yrittää pyytää valtakirjan eläkkeenhakijalta.

Lähiomainen (muu kuin huoltaja) tai muu henkilö ei voi käyttää puhevaltaa alaikäisen lapsen puolesta. Lapsen puhevaltaa käyttävät hänen huoltajansa (vanhempansa). 

Lähiomaisen tai muun päämiehestä huolehtineen henkilön puhevallan käyttöoikeus ei rajoita päämiehen oikeutta käyttää puhevaltaa omassa asiassaan.

Puhevallan käyttäminen eläkeasiassa

Lähiomainen tai muu päämiehestä huolehtinut henkilö voi käyttää puhevaltaa päämiehen puolesta:

• Eläke voidaan lähiomaisen tai muun päämiehestä huolehtineen henkilön hakemuksen perusteella maksaa eläkkeensaajan tilille. Edellytyksenä on, että hän esittää esimerkiksi tiliotteen, josta ilmenee tilin omistajan olevan eläkkeensaaja.
• Lähiomainen tai muu päämiehestä huolehtinut henkilö voi käyttää puhevaltaa päämiehen puolesta myös muutoksenhakuasiassa, päätöksen oikaisemisessa eläkkeensaajan vahingoksi ja takaisinperintäasiassa.  

Puhevallan käyttämiselle ei ole ajallista rajoitusta

Laissa ei ole säädetty ajallista rajoitusta lähiomaisen tai muun päämiehestä huolehtineen henkilön puhevallan käyttämiselle. Jos päämiehen asiat tulevat hoidetuiksi, puhevallan rajaamiselle ei ole syytä.

Jos eläkelaitos epäilee, että lähiomainen tai muu päämiehestä huolehtinut henkilö käyttää puhevaltaa päämiehen vahingoksi, tulee eläkelaitoksen tehdä ilmoitus holhousviranomaiselle edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä.

Käräjäoikeuden tai maistraatin päätöksellä

Edunvalvojan määrää pääsääntöisesti käräjäoikeus.

Holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojan mikäli henkilö itse on hakenut edunvalvojan määräämistä ja pyytänyt, että tietty henkilö määrättäisiin hänen edunvalvojakseen. (holhoustoimilaki 12 §)

Mikäli hakija ei kykene ymmärtämään, mitä edunvalvojan määrääminen hänen kannaltaan merkitsee, holhousviranomainen ei voi edunvalvojaa määrätä.

Holhousviranomaisen tulee tarvittaessa tehdä käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan määräämiseksi. (holhoustoimilaki 7 §)

Käräjäoikeuden asiana on tällöin määrätä edunvalvoja, samoin kuin niissä tapauksissa, joissa hakemus edunvalvojan määräämiseksi on tullut muulta kuin henkilöltä itseltään.

Käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojan täysi-ikäiselle, joka

• sairauden
• henkisen toiminnan häiriintymisen
• heikentyneen terveydentilan tai
• muun vastaavan syyn

vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule hoidetuiksi muulla tavoin. (holhoustoimilaki 8 §)

Edunvalvojamääräys voi koskea

• päämiehen taloudellisia asioita
• määrättyä oikeustointa
• tiettyä asiaa tai
• tiettyä omaisuutta.

Tarkemmat tiedot

Edunvalvoja voidaan määrätä, jos se, jonka etua olisi valvottava, ei tätä vastusta. Jos hän vastustaa edunvalvojan määräämistä, edunvalvoja voidaan kuitenkin määrätä, jos vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ole riittävää aihetta. (holhoustoimilaki 8 § 2)

Alaikäiselle voidaan määrätä edunvalvoja sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 17 vuotta. Tällöin edunvalvojan tehtävä alkaa, kun alaikäinen täyttää 18 vuotta. (holhoustoimilaki 9 §)

Edunvalvojamääräyksen hakemista tulee harkita vasta, kun henkilön asioiden hoitamiseksi ei ole enää muita keinoja käytettävissä.

Käräjäoikeus voi tarvittaessa muuttaa edunvalvojan tehtävää tai määräyksen voimassaoloaikaa. (holhoustoimilaki 15 § 2)

Myös holhousviranomainen voi laissa tarkemmin määritellyin edellytyksin vapauttaa edunvalvojan tehtävistään ja muuttaa edunvalvojan tehtävää ja määrätä sen lakkaamaan. Edellytyksenä on lisäksi, että päämies kykenee ymmärtämään asian merkityksen ja että hän yhdessä edunvalvojan kanssa pyytää edunvalvojan tehtävän tai määräyksen voimassaoloajan muuttamista.  (holhoustoimilaki 15 § 3)

Edunvalvojamääräyksen vaikutukset

Edunvalvojan määrääminen ei pääsääntöisesti vaikuta henkilön kelpoisuuteen päättää itse asioistaan.

Sekä edunvalvojalla että päämiehellä on molemmilla oikeus tehdä itsenäisesti oikeustoimia, ellei päämiehen toimintakelpoisuutta ole rajoitettu tai häntä ole julistettu vajaavaltaiseksi. (holhoustoimilaki 14 §)

Edunvalvojan henkilö

Päämies alaikäinen

Alaikäisen edunvalvojia ovat pääsääntöisesti hänen huoltajansa. Tuomioistuin voi kuitenkin vapauttaa huoltajan edunvalvojan tehtävästä ja tarvittaessa määrätä muun henkilön alaikäisen edunvalvojaksi. (holhoustoimilaki 4 § 1)

Päämies täysi-ikäinen

Täysi-ikäisen edunvalvojana on henkilö, jonka tuomioistuin tai holhousviranomainen on määrännyt tehtävään. (holhoustoimilaki 4 § 2)

Tuomioistuin tai holhousviranomainen voi määrätä päämiehelle useampia edunvalvojia ja tarvittaessa päättää tehtävien jaosta edunvalvojien kesken. (holhoustoimilaki 4 § 3)

Edunvalvojaksi voidaan määrätä kuka tahansa tehtävään sopiva henkilö, joka antaa tähän suostumuksensa. (holhoustoimilaki 5 §)

Tarkemmat tiedot

Edunvalvojaksi voidaan määrätä myös yleinen edunvalvoja, joka hoitaa tehtävää työnsä puolesta. Yleisen edunvalvojan palvelujen tarjonnasta vastaa kunta.

Edunvalvojan asema ja tehtävät

Taloudelliset asiat

Edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa, jollei tuomioistuin ole tehtävää antaessaan toisin määrännyt tai jollei toisin ole säädetty. (holhoustoimilaki 29 § 1)

Taloudellisten asioiden käsite on laaja ja se käsittää myös sellaiset oikeustoimet, joilla on edunvalvonnassa olevan kannalta pääasiallisesti taloudellista merkitystä tai joiden merkitys päämiehen talouden kannalta on muutoin huomattava.

Eläke- ja vakuuttamisasioiden hoito on taloudellisten asioiden hoitoa.

Edunvalvojan edustusvaltaa voidaan kaventaa tuomioistuimen päätökseen sisältyvällä määräyksellä. Jos edunvalvojan tehtävä on rajattu koskemaan ainoastaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta, edustusvalta rajoittuu vastaavasti.

Henkilöä koskevat asiat

Edunvalvojan edustusvallan ulottaminen päämiehen henkilöä koskeviin asioihin ei tavallisesti ole tarpeellista, koska päämies voi itse päättää henkilöään koskevasta asiasta, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.

Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä, että edunvalvojalla on oikeus edustaa päämiestään myös sellaisessa tämän henkilöä koskevassa asiassa, jonka merkitystä päämies ei kykene ymmärtämään. (holhoustoimilaki 29 § 2)

Edustusvallan rajoitukset

Edunvalvojan edustusvalta ei ole rajaton. Holhoustoimilain 34 §:ssä on lueteltu ne tilanteet, joissa edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa toimia päämiehensä puolesta.

Edunvalvoja ei esimerkiksi saa

• luovuttaa tai vastiketta antamalla hankkia kiinteää omaisuutta
• ottaa muuta kuin valtion takaamaa opintolainaa
• antaa rahalainaa päämiehensä puolesta
• tehdä sopimusta avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön perustamisesta taikka tällaiseen yhtiöön liittymisestä
• luopua perinnöstä tai luovuttaa päämiehensä perintöosuutta.

Eläkelaitoksen toiminta edunvalvojan määräämiseksi

Joka on saanut tiedon edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä, voi vaitiolovelvollisuuden estämättä ilmoittaa asiasta holhousviranomaiselle. Ilmoituksessa annetaan ainoastaan tieto siitä, että henkilö mahdollisesti tarvitsee edunvalvojaa.

Ilmoituksen saatuaan holhousviranomaisen tulee ryhtyä toimenpiteisiin edunvalvonnan tarpeen selvittämiseksi ja tehdä tarvittaessa käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan määräämiseksi.

Eläkelaitos voi tehdä ilmoituksen silloin, kun henkilön edunvalvonnan tarve on selvä ja henkilö itse tai hänen lähipiirinsä eivät ole ryhtyneet toimenpiteisiin edunvalvojan määräämiseksi. Ilmoittamisen tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.

Velvollisuutta ilmoituksen tekemiseen ei ole, vaikka eläkelaitos epäilisikin hakijan ehkä olevan edunvalvonnan tarpeessa.

Edunvalvojan määräämistä ei voida kaikissa tapauksissa pitää yksinään riittävänä keinona henkilön suojaamiseksi. Jos on olemassa vaara, että henkilö käyttää oikeustoimikelpoisuuttaan omaksi vahingokseen, voidaan edunvalvojan määräämisen ohella rajoittaa hänen toimintakelpoisuuttaan.

Toimintakelpoisuuden rajoittaminen edellyttää, että

• henkilö on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan
• hänen varallisuusasemansa, toimeentulonsa ja muut tärkeät etunsa ovat tämän johdosta vaarassa ja
• vaaraa ei voi poistaa muilla keinoin, esimerkiksi määräämällä hänen tuekseen edunvalvoja.

Holhoustoimilaki 18 §

Tarkemmat tiedot

Käräjäoikeuden päätöksellä

Ainostaan käräjäoikeus voi rajoittaa toimintakelpoisuutta ja vain siinä määrin kuin päämiehen edun suojaamiseksi on tarpeen. Tuomioistuin voi päättää, että

• henkilö voi tehdä tiettyjä oikeustoimia tai vallita tiettyä omaisuuttaan ainoastaan yhdessä edunvalvojan kanssa
• henkilöllä ei ole kelpoisuutta tehdä tiettyjä oikeustoimia tai oikeutta vallita tiettyä omaisuuttaan tai
• henkilö julistetaan vajaavaltaiseksi.

Holhoustoimilaki 18 §

Kun tuomioistuin tekee päätöksen toimintakelpoisuuden rajoittamisesta, sen on samalla tarvittaessa määrättävä asianomaiselle edunvalvoja. (holhoustoimilaki 20 §)

Toimintakelpoisuuden rajoittamisen vaikutukset

Toimintakelpoisuuden rajoittaminen on aina hyvin yksilöllistä ja tapauskohtaista. Kun tuomioistuin on antanut toimintakelpoisuuden rajoittamista koskevan määräyksen, vain edunvalvojalla on

• kelpoisuus tehdä määräyksessä tarkoitettuja oikeustoimia ja
• vallita määräyksessä yksilöityä omaisuutta päämiehensä puolesta.

Päämies saa tehdä niitä oikeustoimia ja vallita sitä omaisuutta, jota määräys ei koske.

Henkilön eläkeasioita voi hoitaa vain edunvalvoja, jos tuomioistuin on rajoittanut henkilön toimintakelpoisuutta taloudellisten asioiden osalta.
 

Vajaavaltaiseksi julistaminen on äärimmäinen keino toimintakelpoisuuden rajoittamisessa. Vain käräjäoikeus voi julistaa henkilön vajaavaltaiseksi.

Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai muita oikeustoimia, jollei laissa toisin säädetä.

Vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevasta asiasta, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Laissa voidaan kuitenkin säätää toisin. (holhoustoimilaki 23 §)

Tarkemmat tiedot

Vajaavaltainen voi tehdä tavanomaisia ja vähäisiä oikeustoimia

Vajaavaltainen voi itsenäisesti

• tehdä oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä sekä
• määrätä vajaavaltaisuuden aikana omalla työllään saamista ansioista.

Tämä koskee myös alaikäisiä vajaavaltaisia.

Määräämisvalta koskee myös vajaavaltaisen vallinnassa olevan omaisuuden tuottoa samoin kuin sitä omaisuutta, joka on tullut tällaisen omaisuuden sijaan.

Edunvalvojan tulee jättää vajaavaltaisen vallintaan hänen tarpeisiinsa ja muihin olosuhteisiinsa nähden kohtuullisena pidettävä määrä käyttövaroja. Harkintansa mukaan edunvalvoja voi jättää vajaavaltaisen vallintaan muutakin omaisuutta. Tällaisesta omaisuudesta vajaavaltaisella on oikeus vapaasti määrätä. (holhoustoimilaki 24 §, 25 §, 38 §)

Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon siltä varalta, että hän myöhemmin tulee

• sairauden
• henkisen toiminnan häiriintymisen
• heikentyneen terveydentilan tai
• muun vastaavan syyn

vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. (laki edunvalvontavaltuutuksesta 1 §)

Edunvalvontavaltuutusta koskevan valtakirjan voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen. (laki edunvalvontavaltuutuksesta 5 §)

Edunvalvontavaltuutuksen sisältö

Lakia edunvalvontavaltuutuksesta (648/2007) sovelletaan ainoastaan sellaiseen valtuutukseen, jonka valtuuttaja on määrännyt tulemaan voimaan siinä tapauksessa, että hän tulee sairauden tai muun syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.

Jos valtuutukseen ei liity sen voimaantuloa koskevaa ehtoa, kyseessä ei ole edunvalvontavaltuutus.

Tarkemmat tiedot

Valtuuttaja määrittelee itse ne asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtuutus voi koskea sekä taloudellisia asioita että valtuuttajan henkilöä koskevia asioita.

Taloudellisten asioiden hoitamista varten annettu valtuutus voi olla

• yleinen, esimerkiksi päämiehen kaiken omaisuuden kattava tai
• yksilöity, jolloin valtuuttaja voi tarkasti yksilöidä valtakirjassa ne oikeustoimet, joihin valtuutetulla on kelpoisuus.

Laki edunvalvontavaltuutuksesta 2 §

Valtakirjan muoto

Valtakirja edunvalvontavaltuutusta varten on tehtävä kirjallisesti. Valtuuttajan on kahden esteettömän todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä allekirjoitettava valtakirja tai tunnustettava siinä oleva allekirjoituksensa.

Tämän jälkeen todistajien on todistettava valtakirja allekirjoituksillaan.

Lisäksi todistajien on

• merkittävä allekirjoituksensa oheen syntymäaikansa ja yhteystietonsa sekä todistamisen paikka ja aika
• mainittava, että he ovat olleet samanaikaisesti läsnä valtakirjaa tehtäessä
• tehtävä valtakirjaan merkintä valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys
• tehtävä merkintä muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan valtakirjan pätevyyteen ja
• tiedettävä, että asiakirja on edunvalvontavaltuutusta varten tehtävä valtakirja, mutta valtuuttaja voi olla ilmaisematta heille sen sisältöä.

Laki edunvalvontavaltuutuksesta 6 §, 7 §

Edunvalvontavaltuutuksen voimaantulo edellyttää vahvistamista

Edunvalvontavaltuutus annetaan luovuttamalla valtakirja valtuutetun haltuun tai muutoin ilmoittamalla siitä valtuutetulle. (laki edunvalvontavaltuutuksesta 9 §)

Kun valtuuttaja on tullut pääasiallisesti kykenemättömäksi huolehtimaan valtuutuksen käsittämistä asioista, valtuutettu voi pyytää holhousviranomaista vahvistamaan valtuutuksen.

Valtuutetun on esitettävä holhousviranomaiselle alkuperäinen valtakirja sekä lääkärinlausunto tai muu siihen rinnastettava luotettava selvitys siitä, että edellytykset valtuutuksen vahvistamiseen ovat olemassa.

Ennen valtuutuksen vahvistamista holhousviranomaisen tulee tutkia, että valtakirja on asianmukaisesti laadittu ja että valtuuttaja on laissa edellytetyin tavoin tullut pääasiallisesti kykenemättömäksi huolehtimaan valtuutuksessa tarkoitetuista asioista.

Tarkemmat tiedot

Valtuutus tulee voimaan, kun holhousviranomainen on vahvistanut sen. (laki edunvalvontavaltuutuksesta 10 §, 24 §)

Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin

Edunvalvontavaltuutus rekisteröidään holhousasioiden rekisteriin valtuutuksen vahvistamisen yhteydessä. Rekisteriin on merkittävä ainoastaan sellainen valtuutus, joka oikeuttaa valtuutetun edustamaan valtuuttajaa tämän taloudellisissa asioissa. (laki edunvalvontavaltuutuksesta 27 §)

Eläkelaitoksen tulee eläkeasioita käsitellessään pyytää edunvalvontavaltuutetulta kopio edunvalvontavaltakirjasta ja sen vahvistamisesta.

Jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti rekisteröity, valtuutetulla on oikeus käyttää puhevaltaa valtuuttajan puolesta tämän eläkettä koskevissa asioissa.

Valtuutetun oikeus saada tietoja

Kun edunvalvontavaltuutus on vahvistettu, valtuutetulla on oikeus edustaa päämiestä niissä asioissa, jotka valtuutus kattaa. Valtuutetulla on valtuutuksen kattamissa asioissa myös oikeus saada ne tiedot, joihin valtuuttajalla itsellään on oikeus, jollei erikseen toisin säädetä. (laki edunvalvontavaltuutuksesta 45 §)

Kun edunvalvontavaltuutus on vahvistettu, myös eläkelaitoksen tulee pyynnöstä antaa valtuutetulle valtuutuksen kattamissa asioissa kaikki ne tiedot, jotka valtuuttajalla itsellään olisi oikeus saada.

Valtuuttajan ja valtuutetun asema

Oikeustoimi, jonka tekemiseen valtuutetulla ei ollut kelpoisuutta, ei sido valtuuttajaa.

Jos valtuutettu tehdessään oikeustoimen on toiminut vastoin valtuuttajan hänelle antamia ohjeita, oikeustoimi ei sido valtuuttajaa, jos kolmas henkilö tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että valtuutettu ylitti toimivaltansa. (laki edunvalvontavaltuutus 14 §, 15 §)

Holhousviranomainen valvoo valtuutetun toimintaa

Holhousviranomaisen on valvottava valtuutetun toimintaa.

Valtuuttaja voi valtakirjaan otettavilla määräyksillä myös itse vaikuttaa siihen, missä laajuudessa valtuutetun toimintaa valvotaan.

Valtuuttaja voi esimerkiksi määrätä, että valtuutettuun sovelletaan holhoustoimesta annetun lain säännöksiä muun muassa päämiehen puolesta tehtävien oikeustoimien luvanvaraisuudesta.

Edunvalvontavaltuutuksen lakkaaminen

Edunvalvontavaltuutus lakkaa olemasta voimassa, kun

• valtuutus peruutetaan tai, jos peruuttaminen toimitetaan valtuutuksen voimaantulon jälkeen, kun holhousviranomainen on vahvistanut peruuttamisen
• valtuuttaja kuolee tai
• valtuutettu ilmoittaa holhousviranomaiselle luopuvansa tehtävästään.

Jos valtuuttajalle määrätään edunvalvoja, valtuutus lakkaa olemasta voimassa siltä osin kuin edunvalvojan tehtäviin kuuluu huolehtia niistä asioista, joita valtuutus koskee.

Jos valtuutettu on esimerkiksi oikeutettu edustamaan valtuuttajaa sekä taloudellisissa (eläkeasioissa) että henkilöä koskevissa asioissa ja edunvalvoja määrätään hoitamaan vain taloudellisia asioita, valtuutetulla ei ole enää puhevaltaa valtuuttajan eläkeasioissa. Puhevalta eläkeasioissa on siirtynyt edunvalvojalle. Tämän jälkeen valtuutettu voi toimia valtuuttajan puolesta vain tämän henkilöä koskevissa asioissa.

Valtuutetun toimivalta rajoittuu olennaisesti, jos valtuuttaja asetetaan konkurssiin. (laki edunvalvontavaltuutuksesta 11 §)

Edunvalvontavaltuutuksen peruuttaminen

Valtuuttaja voi peruuttaa edunvalvontavaltuutuksen, jos hän kykenee ymmärtämään peruuttamisen merkityksen. Lupaus olla peruuttamatta edunvalvontavaltuutusta ei ole sitova.

Peruuttaminen tehdään niin, että valtuuttaja ottaa valtakirjan takaisin tai hävittää sen. Jos valtuuttaja antaa uuden edunvalvontavaltuutuksen, aikaisempi valtuutus katsotaan peruutetuksi siltä osin kuin uusi valtuutus sisältää sen kanssa ristiriitaisia määräyksiä.

Edunvalvontavaltuutuksen voimaantulon jälkeen peruuttaminen tulee voimaan, kun holhousviranomainen on valtuuttajan hakemuksesta vahvistanut peruuttamisen. Peruuttamisen vahvistamisen edellytyksenä on, että valtuuttaja ymmärtää peruuttamisen merkityksen. (laki edunvalvontavaltuutuksesta 12 §, 28 §)

Tavallinen valtuutus vai edunvalvontavaltuutus

Tavallinen, oikeustoimilain mukainen valtuutus, säilyy voimassa, vaikka valtuuttaja myöhemmin tulisikin kykenemättömäksi ymmärtämään valtuutuksen merkitystä. Jos henkilölle vahvistetaan lisäksi edunvalvontavaltuutus, tavallinen valtuutus säilyy voimassa kunnes se peruutetaan.

Edunvalvontavaltuutetun tulee tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin päällekkäisten valtuutusten peruuttamiseksi.

Oikeustoimilain 15 §:n mukaan valtuutus, joka perustuu asiakirjaan, joka on annettu valtuutetulle hänen hallussaan pidettäväksi ja kolmannelle henkilölle esitettäväksi, peruutetaan siten, että valtuuttaja ottaa takaisin tai hävityttää valtuuttamisasiakirjan.