Työeläkeasiassa puhevallan käyttämisellä tarkoitetaan muun muassa:

  • asian vireillepanoa
  • vaatimuksen esittämistä
  • vaatimuksesta luopumista
  • suostumuksen tai selvityksen antamista tai
  • päätöksestä valittamista.

1.1 Puhevallan käyttäminen, kun henkilö on täysivaltainen

Täysivaltainen henkilö käyttää puhevaltaa ja toimii täysin itsenäisesti työeläkeasiassaan.

1.2 Puhevallan käyttäminen, kun täysivaltaiselle henkilölle on määrätty edunvalvoja

Jos täysivaltaiselle henkilölle on määrätty edunvalvoja tueksi rajoittamatta henkilön omaa toimintakelpoisuutta, edunvalvoja käyttää päämiehensä ohella itsenäisesti puhevaltaa asioissa, jotka kuuluvat edunvalvojan tehtäviin (rinnakkainen puhevalta).

Rinnakkaisen puhevallan tilanteissa sekä päämiestä että edunvalvojaa on kuultava, jos kuuleminen on tarpeen päämiehen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi.

Jos edunvalvoja ja hänen päämiehensä ovat puhevaltaa käyttäessään eri mieltä, päämiehen kanta on ratkaiseva, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.

1.3 Puhevallan käyttäminen, kun henkilön toimintakelpoisuutta on rajoitettu

Jos päämiehen toimintakelpoisuutta on rajoitettu muulla tavoin kuin vajaavaltaiseksi julistamalla, edunvalvoja käyttää yksin päämiehen puhevaltaa asiassa, josta päämiehellä ei ole oikeutta päättää.

Jos täysi-ikäisen henkilön toimintakelpoisuutta on rajoitettu taloudellisten asioiden osalta ja hänelle on määrätty edunvalvoja, ainoastaan edunvalvoja yksin voi hoitaa päämiehen taloudellisia asioita. Taloudellisten asioiden käsite kattaa myös eläke- ja vakuuttamisasioiden hoidon.

Tuomioistuin voi myös rajoittaa päämiehen toimintakelpoisuutta nimenomaisesti työeläkeasioissa. Tämä on mahdollista myös silloin, kun päämiehen toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu muissa asioissa tai muun varallisuuden osalta.

Edunvalvoja ja hänen päämiehensä käyttävät kuitenkin yhdessä puhevaltaa asiassa, josta heidän tulee yhdessä päättää.

1.4 Puhevallan käyttäminen, kun henkilö on vajaavaltainen

Henkilö on vajaavaltainen, jos henkilö on:

  • alle 18-vuotias
  • täysi-ikäinen (18 vuotta täyttänyt), joka on tuomioistuimen päätöksellä julistettu vajaavaltaiseksi.

1.4.1 18 vuotta täyttäneen vajaavaltaisen puhevalta

Vajaavaltaisen puolesta puhevaltaa käyttää pääsääntöisesti hänen edunvalvojansa, huoltajansa tai muu laillinen edustajansa. Vajaavaltaisella on kuitenkin oikeus käyttää yksinään puhevaltaa asiassa, joka koskee hänen vallitsemaansa tuloa tai varallisuutta.

18 vuotta täyttänyt vajaavaltainen käyttää yksin puhevaltaa henkilöään koskevassa asiassa, jos vajaavaltainen kykenee ymmärtämään asian merkityksen.

Eläkelaitoksen pyyntö lääkärin lisätutkimuksesta on vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Tutkimuspyynnöstä toimitetaan kuitenkin tieto edunvalvojalle.

Tarkemmat tiedot

1.4.2 15-17 –vuotiaan vajaavaltaisen puhevalta

15-17 –vuotiaalla alaikäisellä ja hänen huoltajallaan tai muulla laillisella edustajallaan on kummallakin oikeus erikseen käyttää puhevaltaa asiassa, joka koskee alaikäisen henkilöä taikka henkilökohtaista etua tai oikeutta (rinnakkainen puhevalta).

Perhe-eläkkeen lapseneläkettä voi hakea tällä perusteella joko 15 – 17 –vuotias itse tai hänen huoltajansa (edunvalvoja).

15 vuotta täyttäneellä vajaavaltaisella on oikeus yksin käyttää puhevaltaa asiassa, joka koskee hänen vallitsemaansa tuloa tai varallisuutta. Vajaavaltaisella on oikeus määrätä siitä, minkä hän on vajaavaltaisuuden aikana omalla työllään ansainnut. (holhoustoimilaki 25 § 1)

Perhe-eläkkeen lapseneläke ei perustu alaikäisen omalla työllään saatuihin ansioihin, joten lapseneläkkeen maksamiseksi tarvitaan huoltajan tai muun laillisen edustajan suostumus.

1.4.3 Alle 15-vuotiaan vajaavaltaisen puhevalta

Alle 15-vuotiaan puhevaltaa käyttää aina hänen edunvalvojansa (huoltajansa).

1.5 Puhevalta valtakirjan perusteella

Hallintoasiassa saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä. Valtakirja on viranomaisen määräyksestä yksilöitävä, jos toimivallasta tai toimivallan laajuudesta on epäselvyyttä.

Asianajajan ja julkisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos viranomainen niin määrää. Myös luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain (715/2011) mukaisen luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan (ns. lupalakimiehen) on esitettävä valtakirja vain eläkelaitoksen määräyksestä.

Työeläkejärjestelmässä luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan voidaan katsoa osoittaneen olevansa oikeutettu edustamaan asianosaista muulla luotettavalla tavalla.

Luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 23 §:n mukaan oikeudenkäyntiavustajalautakunta pitää julkista oikeudenkäyntiavustajaluetteloa lupalakimiesten nimistä ja luvan myöntämisen päivämääristä.

Tarkemmat tiedot

1.6 Lähiomaisen tai päämiehestä huolehtineen henkilön puhevalta

Päämiehen eläkeasioita voi suoraan lain nojalla hoitaa myös päämiehen lähiomaisen tai muu päämiehestä huolehtinut henkilö.

Jos työntekijä ei itse pysty hakemaan eläkettä tai muutoin hoitamaan eläkettään koskevia asioita iän, vamman, sairauden tai muun syyn takia eikä hänellä ole edunvalvojaa, eläkelaitoksen hyväksymä

  • lähiomainen tai
  • työntekijästä huolehtinut henkilö

voi hakea työntekijän puolesta eläkettä ja muutoinkin käyttää puhevaltaa hänen puolestaan eläkettä koskevassa asiassa.

1.7 Puhevalta edunvalvontavaltuutuksen perusteella

Lähtökohta on, että valtuutettu käyttää päämiehen puolesta yksin puhevaltaa niissä asioissa, joita edunvalvontavaltuutus koskee. Valtuuttajan oma puhevalta säilyy kuitenkin edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisen jälkeen niissä asioissa, joita valtuuttaja kykenee hoitamaan.

Esimerkiksi henkilö saattaa olla halvaantunut niin, että hän on menettänyt fyysisen toimintakykynsä täysin, mutta pystyy puhumaan. Näissä tilanteissa valtuuttaja voi halutessaan käyttää puhevaltaa asioissa, joita hän kykenee hoitamaan.

Tarkemmat tiedot

Oikeustoimi, jonka tekemiseen valtuutetulla ei ole kelpoisuutta, ei sido valtuuttajaa. (laki edunvalvontavaltuutuksesta 15 §)

Valtuutetun tulee valtuuttajan puolesta toimiessaan tunnollisesti pitää huolta valtuuttajan oikeuksista ja edistää hänen parastaan. (laki edunvalvontavaltuutuksesta 16 § 1)

Sitä, mihin toimenpiteisiin valtuutetun on huolellisuusvelvollisuutensa täyttääkseen ryhdyttävä valtuuttajan puolesta, arvioidaan kussakin yksittäistapauksessa erikseen ottaen huomioon valtuutuksen sisältö ja olosuhteet muutoin.

Tarkemmat tiedot