1.1 Vajaavaltaisen oikeus saada tietoja

Oikeus saada itseään koskevia tietoja ei riipu henkilön oikeustoimikelpoisuudesta. Sekä täysi-ikäinen että alaikäinen vajaavaltainen on oikeutettu pyyntönsä perusteella samaan itseään koskevia tietoja.

Tietojensaantioikeus koskee myös salassapitosäännösten piiriin kuuluvia

  • taloudellisia tietoja ja
  • tietoja terveydentilasta.

Tiedonsaantioikeutta rajoitetaan vain silloin, kun tietojen antamisesta voisi aiheutua vakavaa vaaraa henkilön itsensä terveydelle taikka jonkun muun oikeuksille. Rajoitus on sama sekä täysi- että vajaavaltaisella.

1.2 Edunvalvojan oikeus saada tietoja

Pääsääntöisesti edunvalvojan oikeus saada tietoja on yhtä laaja kuin päämiehelläkin. Edunvalvojalla on tehtäviinsä kuuluvissa asioissa oikeus saada ne tiedot, joihin päämiehellä olisi itsellään oikeus, jollei erikseen toisin säädetä. (holhoustoimilaki 89 § 1)

Edunvalvoja voi kuitenkin saada tietoja vain niistä asioista, joiden hoitaminen on hänelle annettu.

Edunvalvojan toimivallan laajuus on varmistettava edunvalvontamääräyksen sisällöstä. Edunvalvojalle voidaan antaa vain sellaisiin asioihin liittyviä tietoja, joissa edunvalvojalla on oikeus toimia päämiehen sijasta tai rinnalla. Terveydentilaa koskevien tietojen antamisessa tulee noudattaa erityistä huolellisuutta.

Edunvalvojalla on ilman päämiehensä suostumusta oikeus avata vain sellaisia päämiehelle saapuneita kirjeitä, joiden voidaan lähettäjän nimen tai muun erityisen seikan perusteella päätellä koskevan asiaa, josta edunvalvojan tulee huolehtia. (holhoustoimilaki 89 § 2)

Esimerkiksi eläkelaitoksen nimestä kirjekuoressa edunvalvoja voinee päätellä, että hän voi avata kirjeen ilman päämiehen suostumusta.

Tarkemmat tiedot

1.3 Edunvalvontavaltuutetun oikeus saada tietoja

Kun edunvalvontavaltuutus on vahvistettu, valtuutetulla on niissä asioissa, joita valtuutus koskee, oikeus saada ne tiedot, joihin valtuuttajalla itsellään on oikeus, jollei erikseen toisin säädetä. (laki edunvalvontavaltuutuksesta 45 § 2)

Valtuutetulla on ilman valtuuttajan suostumusta oikeus avata vain sellaisia valtuuttajalle saapuneita kirjeitä tai niihin rinnastettavia suljettuja viestejä, joiden voidaan lähettäjän nimen tai muun erityisen seikan perusteella päätellä koskevan asiaa, jota edunvalvontavaltuutus koskee.

Tarkemmat tiedot

1.4 Lähiomaisen tai muun henkilön oikeus saada tietoja

Päämiehen asioita hoitavalle, eläkelaitoksen hyväksymälle lähiomaiselle tai muulle henkilölle, annetaan vain ne tiedot, jotka ovat välttämättömiä kyseessä olevan asian hoitamiseksi.

1.5 Holhousviranomaisen tiedonsaantioikeus

Eläketurvakeskuksen ja eläkelaitosten on salassapitosäännösten estämättä annettava holhousviranomaiselle ja tuomioistuimelle ne tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen vireillä olevan asian ratkaisemiseksi. (holhoustoimilaki 90 § 1)

Lähtökohta on, että tiedot annetaan maksutta, ellei siitä aiheudu eläkelaitokselle huomattavia kustannuksia tai merkittävää lisätyötä. (holhoustoimilaki 90 § 3)

Eläkelaitoksia koskevat salassapitosäännökset eivät myöskään rajoita tietojen antamista holhousviranomaiselle silloin, kun eläkelaitos havaitsee jonkun henkilön olevan edunvalvonnan tarpeessa. Tällöinkin voidaan antaa ainoastaan edunvalvonta-asian ratkaisemisen kannalta tarpeelliset tiedot terveydentilasta ja taloudellisista asioista.

1.6 Eläkelaitoksen tiedonsaantioikeus

Eläkelaitoksella on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada viranomaiselta ja muulta taholta, johon julkisuuslakia sovelletaan, tiedot,

  • jotka ovat välttämättömiä käsiteltävänä olevan vakuuttamis-, eläke- tai etuusasian ratkaisemista varten tai
  • jotka ovat välttämättömiä säädettyjen tehtävien toimeenpanossa.

Eläkelaitokset saavat tiedon edunvalvontamääräyksestä ja edunvalvontavaltuutuksesta väestötietojärjestelmästä tai holhousasioiden rekisteristä.